Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä



Samankaltaiset tiedostot
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Psyykkinen toimintakyky

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

parasta aikaa päiväkodissa

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi


Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Turvallisuus osana hyvinvointia

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Maahanmuuttajan mielenterveys

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Isän kohtaamisen periaatteita

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

M.Andersson

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Hellitä ja hengitä Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

VAUVAN TARVEKARTTA POHDITTAVAKSI VANHEMMILLE

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Mielekästä ikääntymistä

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Aktiivisena eläkkeellä

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Tunneklinikka. Mika Peltola

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Masentunut äiti, vauva ja varhainen vuorovaikutus. LT, lastenpsykiatrian erikoislää Mirjami MäntymaaM TAYS, lastenpsykiatrian klinikka

Transkriptio:

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä Marja Schulman, lasten ja nuorten psykoterapeutti VET marja schulman 2013 1

Psykodynaaminen näkökulma Psykologin vuorovaikutus lapsen kanssa Psykologin työvälineet: Havainnointi kohdistuu sanalliseen ja sanattomaan viestintään, yksityiskohtia huomioiva ja kokonaisvaltainen, muistiinpanoja ei tehdä tilanteessa, välittömästi jälkeenpäin Vuorovaikutussuhteen tapahtumiin lapsen ja arvioijan välillä Miltä tuntuu olla lapsen kanssa eri tilanteissa marja schulman 2013 2

Lapsen kehityksestä Varhaislapsuus vaikuttaa nykyiseen kokemusmaailmaan ja ihmissuhteisiin Jokaisella yksilöllinen kehityshistoria Koetut psyykkiset vaikeudet liittyvät varhaislapsuuden, nuoruuden ja ajankohtaisen vaiheen kokemuksiin. Perimä ja vuorovaikutus vanhempien ja ympäristön kanssa muovaavat kehittyvää persoonallisuutta ratkaisevasti Vuorovaikutuksen tyydyttävät ja pettymystä aiheuttaneet kokemukset, niihin liittyvät reaktiot, mielikuvat rakentavat persoonallisuutta, käsitystä omasta itsestä ja ympäristöstä. ( Veikko Aalberg 2009) traumat Tiedostamattomat psyykkiset voimat (muisti, toiveet, odotukset, pelot, tunteet, mielikuvat) jäävät tietoisuuden ulkopuolelle. marja schulman 2013 3

Persoonallisuus Ihmisen psyykkisten toimintojen ainutkertainen kokonaisuus Persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat tekijät: perimä (biologiset vanhemmat) ympäristö ( kulttuuri, toisten suhtautuminen, mallit, samastumiset) yksilöllisyys ( minäkäsitys, itsesäätely, arvot) marja schulman 2013 4

Muita käsitteitä Luonne = yksilön persoonallisuuden ulospäin näkyvät piirteet Temperamentti= yksilön erilaisia toimintoja luonnehtivat piirteet Itsetunto= yksilön tapa arvostaa itseään Minäkuva, ideaaliminä Tarvitaan tuntemusta monesta teoriasta, ei vain yhden teorian kautta marja schulman 2013 5

Kehitys on vuorovaikutuksellinen tapahtuma, sisäiset ja ulkoiset tekijät Lapsen mieli, aivot ja vuorovaikutus Lapsen motorinen kehitys Lapsen aistien kehitys Kielellinen kehitys Tunne-elämän kehitys Kognitiivinen kehitys, ajattelu Ihmissuhteet, vuorovaikutustaidot, muu sosiaalinen kehitys marja schulman 2013 6

Suhteessa olo, vastavuoroisuus ja kehitys Kahden yksilön psykologia, ei yksilöpsykologia Ihmissuhde Suhteessa olon laadut Vastavuoroisuus Molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa Kaksisuuntainen prosessi Dyadit, triadit (kahden ja kolmenkeskisyys) marja schulman 2013 7

Mielipaha/mielihyvä -kokemukset Kipu Kärsimys, pelot, ahdistus Liika läheisyys vs sopiva Liika erillisyys, yksinjättäminen vs yhdessä olo Turvattomuus/ turvallisuus Virittäytyminen Empatia, nautinnollisuus Kannattelu ( holding) ja sisällyttäminen (container), rauhoittaminen marja schulman 2013 8

Miten huolehditaan Turvallisuuden tunteesta Jatkuvuudesta, läheisyydestä Tarpeesta huolenpitoon, rajoittamineen, ymmärrykseen ja rakkauteen, erillisyydestä Antamisen ja saamisen tasapainosta Vastavuoroisuudesta Lapselle puhumisesta Hyvästä kodin ilmapiiristä marja schulman 2013 9

Lapsen stressioireita Vetäytyminen vs levottomuus Katseen välttäminen Ärtyvyys, itkuisuus, levottomuus Heijaaminen, puhumattomuus Ei ota sisään, ei syö. Ei kiinnostu. Nukkuu huonosti tai liikaa Puhe ei kehity marja schulman 2013 10

Kokemusten jakaminen Jakaako lapsi kokemuksiaan, tekemisiään, aikomuksiaan vai ei Onko lapseen virittäydytty, mielessä pitäminen Saako lapsi olla rauhassa Saako lapsi kahdenkeskisiä hetkiä Jakamattoman huomion hetkiä Kolmenkeskisiä hetkiä Ainoastaan ryhmässä oloa, yksinään oloa marja schulman 2013 11

Arviointi I Tässä ja nyt tilanne Luoda potentiaalinen tila, hoidollinen arviointi on interventio, arvioinnin puitteet, tapaaminen eri kokoonpanoissa: vanhemmat yhdessä, lapsen kanssa, lapsi yksilökäynnillä, perhetapaaminen, sisarukset keskenään. Antaa vuorovaikutustapahtumien muotoutua spontaanisti ja hallitusti, arvioija tulee osaksi prosessia Miltä tuntuu olla lapsen kanssa, saada kokemuksellinen tuntuma lapsen kanssa olemiseen, vastatunteet (impakti), lapsen ihmissuhdekokemusten tavoittaminen Havainnoida riittävän yksityiskohtaisesti ja pitkään vuorovaikutussekvenssejä Liika tutkiminen hidastaa hoitoon pääsyä marja schulman 2013 12

esimerkkitapaukset 8-vuotias isätön poika, idealisoinnista pettymykseen 5-vuotias riehakas, valheella uhkaus sai arvioijan ahdistumaan 9- vuotias estynyt tyttö (masentunut äiti), appelsiininsiemen tyttö oman itsensä varassa 14 vuotias haiseva poika saa arvioijan voimaan pahoin 7 v pelokas poika, luottamus ja epäluottamus aikuisiin, yksinolon vaikeus marja schulman 2013 13

Tunne-elämän ongelmat esimerkkitapauksissa Vanhemman vaikutus lapseen Vanhempien ihmissuhdeongelmien vaikutus lapseen Vanhemman masennus ja sen vaikutus lapsen näkemykseen itsestä Kadonneet isät ja vaikutus lapseen, menetykset, peitetarinat Sosiaaliset vaikeudet näkyivät koulussa, myös kotona, mutta lähetteen tekijä oli koulu, lapsen ja vanhempien ongelmien kietoutuminen, menneisyys ja nykyisyys kietoutuu Luottamuksen puute auttaviin tahoihin, itsetunto-ongelmat Kyky leikkiä heikko, aikuisilla reflektiivinen kyvyn heikkoutta Ajattelu konkreettista/symbolimuodostus Puhumattomia ja käsittelemättömiä asioita paljon marja schulman 2013 14

Lapsen arviointi II Tässä ja nyt - tilanne ja vastatunteet Onko lapsi utelias, kiinnostunut ympäristöstään Pystyykö kestämään pettymyksiä ja ratkomaan ongelmia, omnipotenssi Ottaako vastaan toiselta apua, tukea, neuvoja, rajoja, reagoiko ulospäin vai sisäänpäin Ulkonäkö, miten lapsi voi True self vs falsekehitys marja schulman 2013 15

Vuorovaikutuksen havainnointi Laatu ( tunkeutuva, etäinen, välttelevä, lämpötila, aggressiivinen Sävy Katseen suuntautuneisuus Vuorovaikutukseen tulo Odotukset, pelot, toiveet Emotionaalisesti kannateltu/kannattelematon Ohut/paksunahkainen lapsi/haavoittuvuus marja schulman 2013 16

Sisäinen maailma Lapsen subjektiivinen kokemus itsestä ja toisista, sisäistykset, sisäiset objektit Leikin teemat, sisällöt, hahmot, hyvät-pahat, väkivaltaisuus, omnipotenssi, koostuneisuus, hajanaisuus Kokemuksen jakaminen Piirustukset ja muut leikkivälineet Lasta seurataan, vapaa leikki, lapsen käsikirjoitus marja schulman 2013 17

Kyky ja tapa ilmaista itseään Konkretia, hajanaisuus Toiminnallisuus Symbolinen Unet, piirustukset Leikki Ei leiki, ei puhu Näkymätön lapsi marja schulman 2013 18

Ihmissuhteiden kehitys Turvaton/turvallinen Kaltoin kohdeltu/laimin lyöty Suojeltu lapsi Suhteet lähiverkostoon (vanhemmat, sisarukset, muutokset perheen rakenteessa, menetykset, erot ja uudet perheenjäsenet) Heikkoudet ja vahvuudet Milloin onnellinen? marja schulman 2013 19

Suhtautuminen ja sopeutuminen ympäristöön Sopeutuminen päiväkotiin, kouluun Suhtautuminen sääntöihin, rajoihin, mikä oikein mikä väärin, moraalikäsitykset, muutoksiin Erillisyys ja itsenäistymiskehitys, tunteiden ja toimintayllykkeiden hallinta, identiteetti, samastuminen, itsetunto Leikkiminen itsekseen, yhdessä toisen kanssa Mielikuvitusmaailma Itsen ja toisten ymmärtäminen, empatia marja schulman 2013 20

Missä ja miten sosiaaliset ja tunneelämän ongelmat ilmenevät Kotona, koulussa, vain toisessa, molemmissa Ketkä ovat huolissaan lapsesta Lähetteen tekijä Perheen rakenne ja muutokset Ketkä kuuluvat perheeseen Vanhemmuuden laatu, miten lapsesta puhutaan Negatiiviset tunteet lasta kohtaan marja schulman 2013 21

Vanhemmuus Epäluuloisuus, vaikeus luottaa Kyky välittää Mielenterveysongelmat Perheenjäsenten väliset ahdistukset ja suojautumiskeinot Emotionaalinen läsnäolo Suojautumiskeinot primitiivisiä tai uusia ongelmia tuovia marja schulman 2013 22

Lapsen tilanteen arviointi III Vanhempien tapaaminen : Mihin parisuhde/perhetilanteeseen lapsi syntyi Raskautta edeltävä vaihe (abortti, menetykset, lapsettomuus, monikkoraskaus, sairaudet) Raskausajan komplikaatiot ja vaikeudet Synnytyskokemukset ( ennenaikainen synnytys, keskosuus) Synnytyksen jälkeinen tilanne (masennus) Saada tuntumaa ensimmäisen elinvuoden ja varhaiskehityksen tapahtumiin myös tunnetasolla marja schulman 2013 23

Lapsen fyysinen kasvu Terveys/sairaudet, ulkonäkö Kasvu, laihuus, lihavuus Uni Syöminen Rauhoittuminen (itku) Katsekontakti Milloin hoitoon kodin ulkopuolelle marja schulman 2013 24

Tapaaminen lapsen kanssa IV Odotushuonetilanteet Sanallinen ja sanaton viestintä vaikka strukturoitu tilanne Testitilanne Vapaa tilanne- mitä tapahtuu vanhemman ja lapsen välillä ja arvioijan ja lapsen välillä? Fyysinen olemus Lapsen näkökulman tavoittaminen marja schulman 2013 25

Tässä - ja nyt kohtaamiset Havainnointi yksityiskohtaisesti Vuorovaikutuksen havainnointi Vuorovaikutusjakson mieleen painaminen Mikä vaikutus havainnoijaan? Vanhemmat usein tunnistavat lapsensa ja itsensä siitä, jos pystytty kuvaamaan tässä ja nyt tilanteessa Sopivat leikkitarvikkeet marja schulman 2013 26

Palaute Vanhemmuuden arvostaminen, arvioinnin tulee olla hoidollinen prosessi Vanhempien kanssa yhteistyössä Arvioija tarvitsee vanhemman lapsesta ja vuorovaikutuksesta tekemiä havaintoja Kerrotaan havainnoista joissa lapsi ja vanhemmat olivat läsnä, niin että he tunnistavat lapsensa ja itsensä niistä Loppukäynnillä molempien vanhempien marja schulman 2013 27 mukana olo.

Varhaisen arvioinnin merkitys Varhainen sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ongelmien tunnistaminen Takaa paremmat hoitoon pääsyn ja hoitotulokset Liika tutkiminen estää ja hidastaa hoitoon pääsyä Onko lapsella varaa odottaa? Lapselle syntyy psykologisia ongelmia, jos vanhemmilla mielisairautta, jos heitä on kaltoin kohdeltu, laimin lyöty, jos he kärsivät traumoista ja menetyksistä. marja schulman 2013 28

Lapsen auttaminen Lapsia tulee auttaa mieltämään ja käsittämään perheen hajoamiseen, menetykseen, sijoitukseen, pahoinpitelyyn, fyysiseen sairauteen liittyviä tapahtumia Vanhempia autetaan ymmärtämään lastensa tunne-elämää Vain sydämellä näkee hyvin! Pikku Prinssi marja schulman 2013 29

Lähteet: Blake P: Child and Adolescent Psychotherapy. Autralia 2008,London:Karnac 2011 Pozzi M: Psychic Hooks and Bolts. Psychoanalytic work with children under five and their families. London:Karnac. 2003 Schulman,M: Vauvahavainnointi-oppia observoimalla. Helsinki. Therapeia-säätiö. 2002 Schulman, M & al: Lastenpsykoterapia ja sen marja schulman 2013 30 vuorovaikutukselliset ulottuvuudet