Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?"

Pauliina Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Miten laadit osuvat tavoitteet GAS-menetelmällä Helsinki

Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi

2 MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Tuottaa ja kehittää kuntoutus- ja asiantuntijapalveluja Lapsen ja nuoren yksilöllinen perhekuntoutus Sopeutumisvalmennuskurssit Aivovamman saaneiden lasten ja nuorten kuntoutus Vuorovaikutuskuntoutus Lastensuojelullinen kuntoutus Avomuotoiset terapia- ja tutkimuspalvelut Ammattilaisten työnohjaus ja koulutus

Sopeutumisvalmennuskurssit Aivovamman saaneiden lasten ja nuorten kuntoutus

3 Säätiön perhekuntoutuksen taustaajatuksia Lapsen kehitys on yksilöllinen prosessi, joka rakentuu läheisten ihmissuhteiden varaan ja jota perintö- ja ympäristötekijät muovaavat. Lapsen vamma tai pitkäaikaissairaus vaikuttaa aina koko perheeseen, joten kaikkien perheenjäsenten huomioiminen kuntoutuksessa on tärkeää. Tasapainon löytäminen lapsen toimintakyvyn haasteiden sekä voimavarojen ja selviytymiskeinojen välillä on tärkeää Kuntoutuksessa ollaan usein tekemisissä laajojen asia- ja ongelmakokonaisuuksien kanssa -> kokonaisvaltainen lähestymistapa Tuetaan perheen vahvuuksia ja eheyttä, perheenjäsenten välisiä vuorovaikutussuhteita ja luodaan mahdollisuuksia uudenlaiseen yhdessä toimimiseen

Tasapainon löytäminen lapsen toimintakyvyn haasteiden sekä voimavarojen ja selviytymiskeinojen välillä on tärkeää Kuntoutuksessa ollaan usein tekemisissä laajojen asia- ja

4 Tavoitteen asettaminen perhekuntoutuksessa Perhekuntoutuksen tavoitteet tähtäävät ennen kaikkea lapsen ja perheen osallistumisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tilannetekijät huomioiden (Vrt. ICF-luokitus) -> Lähtökohtana aina lapsen ja perheen hyvä arki. Tavoitteiden tärkeää olla: -lapsen näkökulmasta ymmärrettäviä (käytetty kieli, yhteys arkielämään) -perhekuntoutuksen puitteissa saavutettavia (ajalliset resurssit ja kuntoutuksen yleiset tavoitteet) -perheen elämäntilanteeseen suhteutettuna tarkoituksenmukaisia ja ajankohtaisia. Kuntoutuksen tavoitetta mietittäessä tärkeää huolehtia siitä että lapselle ei aseteta vastuuta sellaisesta muutoksesta, johon hän ei ikänsä tai kehitystasonsa johdosta ilman apua kykene

Tavoitteiden tärkeää olla: -lapsen näkökulmasta ymmärrettäviä (käytetty kieli, yhteys arkielämään) -perhekuntoutuksen puitteissa saavutettavia (ajalliset resurssit ja kuntoutuksen

5 Kuntoutushenkilöstö tukee perhettä tavoitteen asettamisessa Varmistamalla että lapsen ja vanhempien kanssa käydään yksityiskohtaisesti ja käytännönläheisesti läpi perheen arkea, jotta tavoitteet voidaan asettaa suhteessa siihen Auttamalla hahmottamaan tavoitteenasettelun eri tasoja (vrt. lapsen taito vs. perheen vuorovaikutus) Ottamalla mukaan keskusteluun lähettävän tahon kuntoutussuunnitelmaan kirjaamat tavoitteet Selkiyttämällä käsitteitä (esim. omantoiminnanohjaus, itsesäätely) ja varmistaa että puhutaan yhteistä kieltä perheen kanssa. Huom! Käytetyt käsitteet ja lapsen ymmärrystaso Varmistamalla että kaikki perheenjäsenet tulevat kuulluiksi, lapsen äänen esille nostaminen Huolehtimalla siitä, että kuntoutuksen puitteissa työskennellään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti -> konkreettinen suunnitelma siitä, millä toimenpiteillä tavoitteisiin aiotaan päästä.

perheen vuorovaikutus) Ottamalla mukaan keskusteluun lähettävän tahon kuntoutussuunnitelmaan kirjaamat tavoitteet Selkiyttämällä käsitteitä (esim.

6 Hyväksi havaittuja käytäntöjä GAS-asteikon laatimisessa lapsen ja perheen kanssa Erillinen aika kuntoutusjakson ohjelmassa, ei mielellään ensimmäisenä päivänä Etukäteissuunnitelma vanhempien kanssa tilanteesta: Lasten osallistumisen tukeminen, vanhempien osallistumisen tukeminen (esim. sopivat työntekijäresurssit, ajan jakaminen, visuaalisuus, läpinäkyvyys, toiminnallisuus) Tavoitteen muotoilu siten että lapselle ei aseteta vastuuta sellaisesta muutoksesta johon hän ei ilman apua kykene -> Vanhempien osuuden määrittäminen ja kirjaaminen (vrt. yksilökuntoutus) Tavoitellun lopputuloksen kuvaaminen arkisena tilanteena, jonka lapsi ymmärtää, ja jonka hän itse kokee tavoittelemisen arvoisena -> sitoutuminen tavoitteeseen Valmiin asteikon läpikäyminen yhdessä perheen kanssa Huom! GAS-asteikon tekemisessä tekninen suoritus ei saa koskaan ajaa sisällön edelle

sopivat työntekijäresurssit, ajan jakaminen, visuaalisuus, läpinäkyvyys, toiminnallisuus) Tavoitteen muotoilu siten että lapselle ei aseteta vastuuta sellaisesta muutoksesta johon hän ei ilman apua

7 Lapsen osallisuuden tukeminen tavoitteen asettelussa Lapsen on helppo sitoutua sellaiseen kuntoutustavoitteeseen, jonka toteutuminen näkyy positiivisena muutoksena hänen arjessaan, ja jonka hän kokee itselleen tärkeäksi. Aikuisen tehtävänä auttaa lasta osallistumaan tavoitteen asettamiseen: käsitteiden uudelleen muotoilut selkiyttävät apukysymykset toiminnallisuus: -piirtäminen, maalaaminen, rakentelu -mielikuvaharjoittelu (esim. ihmekysymys) -pelillisyys (Spiral-lautapeli)

Aikuisen tehtävänä auttaa lasta osallistumaan tavoitteen asettamiseen: käsitteiden uudelleen muotoilut selkiyttävät

8 Esimerkki 1 Kodin ilmapiiri on riitaisa, erityisesti Ville ja sisar tappelevat vaarallisesti. Lähettävän tahon tavoite oli perheen arjen toiminnan rakenteiden ylläpitäminen ja äidin vanhemmuuden vahvistaminen. Kuntoutuksen alussa perhe ja työryhmä yhdessä pohtivat mitä lähettävän tahon tavoitteet voisivat pitää sisällään. Keskustelun alussa äiti arvioi perheen hyvinvoinnin lisääntymisen kannalta keskeiseksi asiaksi, että kuntoutuja (Ville) löytäisi keinoja rauhoittumiseen. Keskustelussa todettiin yhteisesti, että koska Villellä ei ole toimivia keinoja itsensä rauhoittamiseen, tulee kuntoutuksessa pyrkiä niitä lisäämään. Tähän liittyen todettiin yhteisesti, että pystyäkseen säätelemään tunteitaan ja rauhoittamaan käytöstään, Ville tarvitsee aikuiselta säätelyapua. Tämän pohjalta tavoitteeksi muotoutui äidin toimintatavan muuttuminen sellaiseksi, että Ville saa apua tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelemiseen. GAS-tavoite: Äiti löytää keinoja auttaa Villeä rauhoittumaan. -2 Äidillä ei ole keinoja ilman voimakasta kehollista rajoittamista rauhoittaa Villeä hänen suuttuessaan. (Ville ei kuuntele puhetta, poistuu itse tilanteesta ja tyyntyy itsekseen.) -1 Äiti pystyy pitämään itsensä rauhallisena Villen suuttuessa. 0 Äiti pysyy lähellä Villen suuttuessa, vaikka ei Villen kovan vastustelun vuoksi voisi koskettaa Villeä. +1 Äiti löytää sellaisen tavan koskettaa, joka auttaa Villeä rauhoittumaan. +2 Äidin autettua Villeä rauhoittumaan, he keskustelevat yhdessä tilanteesta.

Kuntoutuksen alussa perhe ja työryhmä yhdessä pohtivat mitä lähettävän tahon tavoitteet voisivat pitää sisällään.

9 Esimerkki 2 Lapsen kuntoutussuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi perhekuntoutukselle perheiden arkitilanteiden muuttuminen sujuvammiksi. Ensimmäisellä kuntoutusjaksolla perheen kanssa sovittiin, että aloitetaan tavoitteen asettelu miettimällä ruokailutilanteita kotona. GAS-tavoite: Perhe ruokailee yhdessä. -2 Perheenjäsenet ruokailevat kukin silloin kun on nälkä perheen olohuoneessa tai keittiössä. -1 Vanhemmat yhdessä sopivat lapsille säännölliset ruoka-ajat, ja huolehtivat niiden toteutumisesta. 0 Koko perhe ruokailee yhdessä viikonloppuisin. +1 Koko perhe ruokailee yhdessä vähintään kerran päivässä. +2 Yhdessä ruokailemisesta on tullut perheelle säännöllinen arkirutiini.

-2 Perheenjäsenet ruokailevat kukin silloin kun on nälkä perheen olohuoneessa tai keittiössä.

10 Tavoitteiden saavuttamisen arviointi Kaikki perheenjäsenet osallistuvat. Numeerisen arvion lisäksi aina laadullinen analyysi: Miten tämä muutos näkyy arjessa, mitä tekemällä tavoitteeseen on päästy, mitä muita myönteisiä vaikutuksia tavoitteen saavuttamisella on ollut perheen arkeen? Suunnitelma siitä, miten tavoitetilannetta ylläpidetään jatkossa. Pidemmissä kuntoutusprosessissa tavoitteen mukaista etenemistä arvioidaan useampaan kertaan. Tärkeää myös varmistaa että tavoite on edelleen ajankohtainen. Tarvittaessa tavoitetta tarkistetaan tai vaihdetaan. Huom. Samalla kun arvioidaan tavoitteen toteutumista, arvioidaan aina myös tavoitteenasettelun onnistumista.

tavoitteen saavuttamisella on ollut perheen arkeen? Suunnitelma siitä, miten tavoitetilannetta ylläpidetään jatkossa.

11 KIITOS! Kuva: Pia Röntynen

12 Kirjoittajien yhteystiedot: Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Pia Röntynen, sosionomi (YAMK) Pekka Lyytinen, PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi

PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi mari.

Samankaltaiset tiedostot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti