LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

Transkriptio

1 LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen, selittäminen ja kysyminen o turvallisuuden takaaminen o rauhoittaminen o lapsen syyllisyydentunteiden hälventäminen o lapsen hädän tiedostaminen o tiedon antaminen siitä, mitä tapahtuu Ei-auttava työskentely: o lasta ei nähdä, kuulla o lapsi jätetään yksin hätänsä kanssa (ei tukitoimia) o työntekijän käytös vähättelevää, hätäistä tai hermostunutta o Aina on muistettava kertoa lapselle kuka on ja miksi on paikalla. o Akuutissa tilanteessa tärkeää on huolehtia lapsen perustarpeista (nälkä, uni, puhtaus). Myös fyysinen kosketus (esim. syli) auttaa lasta rauhoittumaan, mutta tulee tarkistaa lapselle, haluaako hän, että hänen lähelleen tullaan. o Kriisitilanteissa ihmisen muisti toimii sirpalemaisesti, joten muistikuvat tilanteesta voi olla erilaisia. Akuutissa tilanteessa ei ole tarve käydä kovin syvällistä keskustelua vaan jatkaa tilanteen rauhoitettua työskentelyä. o Työntekijä voisi valmistautua akuuttiin tilanteeseen tekemällä itselleen muistilistan mistä voisi tarkistaa ne asiat, jotka pitäisi muistaa tilanteessa. Ennen tilanteeseen menoa olisi hyvä tehdä työparin kanssa myös jonkinlaista ennakkosuunnitelmaa. o Lapsi ei aina näytä ulospäin omaa hätäänsä vaikka kokisi, että on turvaton. o Lapsen puolesta ei tulisi sanottaa asioita, tunteita ja kokemuksia vaan kysyä lapselta suoraan.

2 2. Turvallisuusarvio osana lasta auttavaa työskentelyä mitä tulee huomioida lapsen kohtaamisessa esimerkiksi palaverikäytännöissä, kotikäynneillä jne.? TURVALLISUUSSOPIMUS VARMISTETAAN LAPSEN TURVALLISUUS LAPSEN MIELIPIDE HUOMIOON VANHEMPIEN NÄKEMYKSET VIRANOMAISYHTEIS- TYÖ - poliisi sosiaalityöntekijä ym. TURVALLISUUSARVIO KAIKKIEN OSAPUOLTEN TURVALLISUUS: - aseet ja niiden käyttäminen - lain noudattaminen - suojautuminen (esim. luotiliivit) VÄLITÖN TURVALLISUUS TURVALLISUUSTEKIJÄT - koskemattomuus - terve suhtautuminen päihteisiin - aikuisen vastuu vanhempana - lapsen tarpeisiin vastaaminen - lapsen kunnioittaminen o Lapsen kanssa voidaan tehdä turvasuunnitelma ja passi, joiden kautta lapsi saa tietoa ja konkreettisia keinoja miten toimia, jos hänelle tulee hätä. Työskentelyssä on kuitenkin mietittävä se, että kuinka paljon lapsi voi kantaa vastuuta omasta turvallisuudesta sillä se on aikuisten tehtävä. o Avoin keskustelu ja mahdollisesti sopimuksia lapsen ja vanhempien kanssa siitä, että lapselle ei saa tulla (ikäviä) seurauksia siitä, että hän kertoo omista kokemuksistaan. o Paljastustematiikka suojelutematiikaksi. Jos työskentelyssä lähtökohtana on lapsen kokemuksen esiin tuonti eikä vanhempien toiminnan paljastaminen, voi olla, että vanhemmat eivät vastusta työskentelyä lapsen kanssa eikä lapsi joudu lojaliteettiristiriitaan. Lapsella on oikeus kertoa omista kokemuksistaan ja vanhempien tulee antaa lupa siihen. o Lapselle voisi olla turva-aikuinen, jolle voi kertoa, jos hänen kanssaan työskentelystään tulee seurauksia kotona.

3 3. Jos työntekijänä joudun kertomaan lapselle jotain sellaista, mitä vanhemmat eivät ole osanneet / halunneet kertoa, miten toimin tilanteessa? Taustatyön tekeminen: asian luonteen selvittäminen, miksi lapselle ei ole kerrottu ja mitä vanhemmat ovat kertoneet asiasta. Mitä lapsi tietää asiasta? Työskentelyssä on otettava huomioon o lapsen ikätaso o erilaisten työvälineiden käyttäminen o turvallinen paikka o esimerkiksi nuorille on kerrottava mahdollisimman pian, tietoa ei saa pantata o asiasta riippuen, vanhemmat mukana vai työntekijä yksin? Keskusteluissa esille tulleita asioita: o Tarkoituksenmukaista olisi työstää asiaa vanhempien kanssa siitä miten lapsen kanssa asiaa käsitellään. Miten voisi palauttaa asian vanhemmille, että he kertovat lapselle? Lapsen kanssa keskustelu ja asioiden kertominen lapselle on vanhemman tehtävä. Jos työntekijä joutuu ottamaan vanhemman tehtävän, tämä voi murentaa vanhemmuuden pohjaa. Työntekijä voi toimia tukena vanhemmille, jos heillä on vaikea kertoa asioista lapselle. o Jos vanhemmat eivät suostu tai voi kertoa lapselle, vaikka sitä olisi vanhemman ja työntekijöiden kesken mietitty, on tärkeää, että vanhemmille kerrotaan, mitä työntekijä on lapselle kertonut.

4 4. En tiedä tuleeko lapsi autetuksi. Miten voisin toimia toisin? Kuulluksi tuleminen Näkyväksi tuleminen Luottamus - tapaamisten määrä ja tiheys LAPSI Lapsen kokemus Lupa puhua Havainnointi + verkostojen merkitys Oivallus - lapsen näkökulma vanhemman tietoon - vanhemman ymmärryksen lisääminen o Kysytäänkö lapselta palautetta työskentelystä? o Jos lapsi ei tiedä miksi työskennellään, hänen on vaikea arvioida ja antaa palautetta siitä tuliko autetuksi asiassaan. o Lapsen tapaamisia ja hänen kanssaan työskentelyä tulisi olla koko asiakkuuden / työskentelyn ajan, jotta voidaan seurata saako lapsi tarvitsemansa avun (muutokset lapsen tilanteessa, kokemuksissa jne). o Lapsen työskentelyn kannalta olisi hyvä, jos vanhemmat voivat kertoa lapselle, että hänellä on lupa puhua. Lapsen kanssa työskentelyä auttaa jo se, että hän tietää vanhempien olevan tietoisia, että hänen kanssa työskennellään. o Lapselle on hyvä kertoa, jos työntekijällä on tietoa perheen ja lapsen tilanteesta. Tämä tieto voi auttaa lasta kertomaan enemmän omista kokemuksistaan.

5 5. Vanhemmat vastustavat ja heillä on negatiivinen asenne työskentelyyn. Miten voidaan työskennellä lasta auttavalla tavalla? Suojataan lasta: o normaalit rutiinit lapselle o ohjataan vanhempia ymmärtämään lapsen ajatusmaailmaa o rajoitetaan ja valvotaan tapaamisia o kerrotaan lapselle mahdollisimman hienovaraisesti ja rehellisesti asioista o lapsen kanssa keskustelu ja työskentely, lapsen ajatusten kuuleminen o voi käyttää esimerkiksi kortteja ym. menetelmiä selkeyttämään asioita o Vanhempien kanssa tulisi keskustella ja selvitellä miksi vanhemmat vastustavat työskentelyä? Mitä tunteita ja ajatuksia se herättää? o Työntekijä voi perustella työskentelyä lapsen kanssa myös lain vaatimuksilla. o Jos vanhemmat tuovat esille, että lapsen kanssa käytetyt menetelmät ovat lapsellisia, heille voi tuoda esille, että lasten kanssa työskennellään lasten tavalla. Oletko katsonut miten lapset leikkivät?. o Vanhempien työskentely pitää olla koko ajan lasten kanssa työskentelyn rinnalla. Vanhempien kanssa työskentely ja tunteiden työstäminen pitää huomioida myös huostaanottovaiheessa.

6 6. Lapsen houkutteleminen yhteistyöhön. Missä kulkee raja, jos työntekijällä on tunne, että lapsi voisi puhua enemmän tai työntekijä tarvitsee lisää tietoa, kuinka paljon lasta jututtaa? Taustatekijät o lapsella tieto tapaamisesta o aika ja paikka lapselle o työntekijällä on perustiedot lapsesta Tapaaminen o tieto tapaamisen tarkoituksesta o lapsella tieto vanhempien tietoisuudesta -> lapsi saa puhua tapaamisesta o lapsen ahdistuksen huomioiminen Keskustelun määrä o lapsen ikä, kehitystaso, persoonallisuus o keskustelun sisältö -> työntekijä vs. lapsi? o lapsen kuunteleminen, kiinnostuksen kohteet, havainnointi o välineiden hyödyntäminen o Jokaisen lapsen raja on yksilöllinen ja työntekijän on aina arvioitava tilannekohtaisesti lapsen kanssa työskentelyä. o Lastensuojelun tieto on aina moniulotteista, joten lapsen tuottaman tiedon lisäksi tietoa kerätään myös muualtakin. o Lapsen kanssa työskenneltäessä on tärkeää kertoa asioista lapsen kielellä ja selittää mitä tehdään seuraavaksi, jotta lapsi on tietoinen työskentelyn tavoista ja työskentelyn jatkosta. o Lapsen kanssa työskentelyn haasteena voi olla myös se, että lapselta syöksähtää kaikki asiat ulos kerralla. Miten työntekijä voi käsitellä kaiken mitä lapsi tuottaa? On huomioitava työskentelyssä myös se, että jos lapsen tai aikuisen puhe on ns. traumapuhetta (puhetta tulee paljon ilman tunnetta), puhuminen ei hyödytä lasta, jos se ei lopu. Työntekijän tulee tarvittaessa ohjata lapsen puhetta muualle.

7 7. Miten lapsen kokemuksia käsitellään vanhemman / sijaisvanhemman kanssa työskenneltäessä? Kuvaa konkreettisesti. o Nalle-kortit, esimerkiksi lapsen tekemä perhe vanhemmille/sijaisvanhemmille. o Elämänpolkutyöskentely lapsen kanssa. Vanhempi on mukana työskentelyssä joillakin kerroilla, vanhempi on itse kuulemassa lapsen kokemuksia. o Perheistunnot, joissa vanhempi kuulee lapsen kokemuksia (esimerkiksi murrosikäiset lapset) o Lapsen elämänjanan tekeminen koko elämän ajalta. Lapsen riskien ja suojaavien tekijöiden läpikäyminen sijaisvanhempien kanssa. o Lapsen kanssa työskentelyn rinnalla tulisi olla myös vanhempien työskentelyä, jolloin lapsen kanssa esiin tulleita asioita käsitellään vanhempien kanssa. o Lapsen ja vanhempien kanssa voi työskennellä yhdessä (perheistunnot), jolloin vanhemmat kuulevat suoraan lapsen kokemuksia. o Perheinterventio-menetelmänä auttaa vanhempia keskustelemaan asioista lapsensa kanssa. o Lapsen elämänjanan työstäminen on hyvä väline konkretisoimaan mitä lapsen elämässä on tapahtunut, josta voi tarkastella mitä hyvää lapsen elämässä on tapahtunut ja minkä asioiden kanssa tulee työskennellä enemmän.

8 8. Millä tavalla lapsi tulee autetuksi suunnitelmallisessa työskentelyssä? Asetetaanko tavoitteet (esimerkiksi asiakassuunnitelmassa) lapsen näkökulmasta ja miten tavoitteita arvioitaessa näkyy se, onko lapsi tullut autetuksi? o lupa puhua o lastensuojelun tarpeen arviointi o valtasuhteen tiedostaminen o lapsen ikä o muutos o Miten havainnoidaan ja arvioidaan lapsen elämässä tapahtunut muutos? Sosiaalityöntekijän voi olla vaikea arvioida muutosta, jos tapaa lasta harvemmin. Havaintojen esiin tuomisessa tärkeää tehdä yhteistyötä myös verkoston kanssa, esimerkiksi päiväkodin henkilökunta tapaa lasta päivittäin, joten he pystyvät tarkastelemaan ja kuvaamaan lapsessa ja lapsen elämässä tapahtuneita muutoksiakin. o Miten tavalla tavoitteet kirjataan konkreettisesti asiakassuunnitelmaan, jotta ne ovat suhteessa lapsen kokemuksiin ja tarpeisiin? Esimerkiksi millä tavalla vanhempien päihteidenkäyttö näkyy lapsen elämässä; mitä muutoksia vanhempien päihteidenkäytön vähentyminen/lopettaminen tuo lapsen arkeen. o Tavoitteet tulisi kirjata lapsen kautta eikä vanhemman. Lastensuojelussa on vaikea arvioida sitä tuleeko lapsi autetuksi, jos tavoitteet on kirjattu vanhemman kautta. Jos tavoitteissa on muutosvaade vanhemmuudelle, olisi se hyvä kirjata asiakassuunnitelmaan esimerkiksi millä tavalla vanhemmuuden muuttuminen näkyy/toteutuu lapsen elämässä.