Uuden opettajan opas

Uuden opettajan opas

Ssällys 1 Opettajan työn hakemnen 4 1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? 5 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen 6 1.3 Kunka hakemus tehdään? 7 1.4 Ansoluettelo el currculum vtae (CV) 8 1.5 Muut asakrjat 9 1.6 Haastattelu 9 1.7 Vrkavaal 9 1.8 Rkostaustaote 10 1.9 Terveydentlaa koskeva selvtys 10 1.10 Vran/tomen ta tuntopettajuuden vastaanottamnen 11 1.11 Mtä von tehdä, jos olen tyytymätön toteutuneeseen valntaan? 11 2 Työ-/vrkasuhteen solmmnen ja ehdot 12 2.1 Vranhotomääräys, nmttämskrja ta työsopmus 12 2.2 Vrka- ja työehtosopmukset 13 2.3 OAJ:n jäsenstö sopmusalottan 14 2.4 Palkkausjärjestelmä 15 3 Päätomsen ja svutomsen tuntopettajan palvelussuhteen ehtojen eroja 16 3.1 Kunnan ylessvstävä koulu, ammatllnen opplatos ja muskkopplatos 16 4 Okeudet, vastuut ja velvollsuudet 18 4.1 Kuka vastaa? 18 4.2 Kakk muuttuu, vastuu sälyy 18 4.3 Havatse puutteet 19 4.4 Omaks turvaks 19 4.5 Jos vahnko tapahtuu 19 5 Työnantajan ja työntekjän välnen yhtestomnta ja työsuojelu 20 5.1 Yhtestomntalat ja -sopmukset 20 5.2 Yhtestomnta työsuojeluasossa 21 5.3 Yhtestomntavelvote muussa lansäädännössä 21 6 Perhevapaat 22 6.1 Ätys-, syys-, vanhempan- ja hotovapaan hakemnen 22 6.2 Ätysvapaa ätysrahakaudella 23 6.3 Vanhempanvapaa vanhempanrahakaudella 23 6.4 Isyysvapaa ätys- ta vanhempanrahakaudella 23 6.5 Hotovapaa 24 6.6 Osttanen hotovapaa 24 6.7 Tlapänen hotovapaa 24 6.8 Tlapänen possaolo pakottavsta perhesystä 24 7 Opnto- ja vuorotteluvapaa 25 7.1 Työssä käyvän opntovapaa ja akuskoulutustuk 25 7.2 Ammatttutkntostpend 26 7.3 Vuorotteluvapaa ja -korvaus 26 8 Työttömyysturva 27 8.1 Työttömyyspäväraha 27 8.2 Työssäoloehto 28 8.3 Työttömyyskassan vahtamnen 28 8.4 Kassan jäseneks jo opntojen akana 28 9 Opskelu ja työttömyysturva 29 10 OAJ opettajen edunvalvojana 30 10.1 OAJ järjestönä 30 10.2 OAJ:n tomnta 31 10.3 OAJ:n jäsenyys 32 10.4 Opettajaks opskelevat 33 10.5 OAJ:n jäsenpalvelut ja jäsenedut 34 Apua ongelmatlantessa 35 Ulkoasu: Nmö, tatto: snkka pakkala

Työelämään! Kädessäs on Opetusalan Ammattjärjestö OAJ:n ja Suomen Opettajaks Opskeleven Ltto SOOL ry:n yhtestyössä julkasema opas, jonka tarkotuksena on toma apunas ertysest työuras alussa. Oppaasta löydät tetoja ja ohjeta opettajan työn hakemsesta, vrka-/työsuhteen solmmsesta, opettajan okeukssta, vastusta ja velvollsuukssta, työnantajan ja työntekjän välsestä yhtestomnnasta, perhe-, opnto- ja vuorotteluvapaasta, työttömyysturvasta sekä tetenkn OAJ:n jäsenyydestä. Paljon onnea opettajan työhön! Älä epärö olla yhteydessä opettamseen ja opettajan työhön lttyvssä asossa. Lsätetoja osotteesta www.oaj.f

1 Opettajan työn hakemnen TOISTAISEKSI VOIMASSA olevat el vaknaset opettajan vrat sekä tuntopettajuudet täytetään yleensä julksella haulla. Joskus tämä koskee myös määräakasten opettajan tehtäven täyttämstä. Ilman julksta hakua vrkasuhteeseen vodaan ottaa sjanen ta määräakanen avomen vran hotaja. Myöskään tlantessa, jossa kunta tarjoaa uutta työtä rtsanotulle ta osaakaselle vranhaltjalle, e tarvta julksta hakua. Sama koskee lassa säädettyä toseen vrkaan srtämstä ta tomnnan uudelleen järjestämseen lttyvä srtoja. OAJ:n julkasema Opettaja-leht (myös nternetssä) sekä koulutuksen järjestäjen sähköset rekrytontsvustot ovat hyvä väylä löytää lmotuksa avonna olevsta tehtävstä. Kunnallset vrat julstetaan haettavaks kunnan/kuntayhtymän lmotustaululla. Lsäks avomsta työpakosta lmotetaan sekä valtakunnallsssa että alueellsssa ja pakallsssa sanomalehdssä ta sähkösllä svustolla. Työpakat, jotka julstetaan avomeks ja annetaan nän julkseen hakuun, löytyvät yleensä mtä erlasmpen lnkken kautta nternetstä, josta löytyy myös alaan erkostuneta rekrytontyrtyksä. Myös työvomatomstosta vo selvttää koko Suomen avomet työpakat. Musta kun julksessa haussa olevsta työpakosta saa parhaten tetoa joko kunnan koulutomstosta ta ottamalla yhteyden suoraan opplatoksen/päväkodn rehtorn ta johtajaan. Työsuhtesa tehtävä työnantaja e ole velvollnen lattamaan julkseen hakuun. Jotta saadaan rttävä määrä kelposa hakjota, työnantaja käyttää julksta hakumenettelyä. Avomet opettajan vrat ja tomet: Opettaja-leht: www.opettaja.f Työvomatomsto: www.mol.f 4 Uuden opettajan opas

1.1 Kuka vo saada vaknasen opettajan pakan? TOISTAISEKSI VOIMASSA olevaan opettajan vrkaan, tomeen ta tuntopettajaks vodaan valta van lassa säädetyt kelposuusvaatmukset täyttävä hakja. Kelposuusvaatmukset on täytettävä annetun hakuajan päättyessä. Esmerkks opntoreksterote e rtä, vaan kelposuus on osotettava opnnosta saadulla todstuksella. Kelposuusvaatmukset Opetushenklöstön kelposuusvaatmukssta säädetään pääosn asetuksessa opetustomen henklöstön kelposuusvaatmukssta (986/98). Tämän lsäks varhaskasvatuksen opettajen kelposuusvaatmukssta säädetään lassa ja asetuksessa sosaalhuollon ammatllsen henklöstön kelposuusvaatmukssta (L 272/2005 ja A 608/2005) ja ammattkorkeakouluopettajen kelposuudesta ammattkorkeakouluasetuksessa (352/2003). Koulutuksen järjestäjä päättää vrkojen nmkkestä. Kelposuus taas määrtellään okeutena antaa määrätyn ssältöstä opetusta, ohjausta ta toma rehtorna. Opettajan tulee ss olla kelponen tehtäväänsä ta shen aneeseen/ opntohn mtä opettaa. Kelposuuden saa, kun suorttaa kakken opettamensa aneden vaadtut opnnot, opntokokonasuudet ta tutknnon. Ammattkorkeakoulun opettajalta edellytetään soveltuvan ylemmän korkeakoulututknnon ta soveltuvan jatkotutknnon suorttamsta. Yleset nmtysperusteet Suomen perustuslan mukaan yleset nmtysperusteet julksn vrkohn ovat tato, kyky ja koeteltu kansalaskunto. Tato tarkottaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankttuja tetoja ja tatoja, kyky vttaa henklön tuloksellsen työskentelyn edellyttämn henklökohtasn omnasuuksn. Koeteltu kansalaskunto tarkottaa ylesessä kansalastomnnassa saatuja vran hodon kannalta merktyksellsä ansota ja nuhteetonta käytöstä. Nätä ylesä nmtysperusteta ptää tarkastella suhteessa vran ertysn kelposuusvaatmuksn. Nmtysperustella on merktystä, kun verrataan useampa vranhakjota keskenään. Kunnallsesta vrkavaalsta vo valttaa esmerkks sllä perusteella, että perustuslan ylesä nmtysperusteta e ole noudatettu. E-kelposen henklön palkkaamnen Henklöä, jolla e ole vaadttua kelposuutta, e saa palkata yl kuuden kuukauden mttaseen palvelussuhteeseen lman, että ensn on selvtetty, onko kelposuusvaatmukset täyttävä hakjota saatavlla. Selvttämsen tulee tapahtua esmerkks julstamalla tehtävä haettavaks. Jos aktvsesta etsmsestä huolmatta kelposuusvaatmukset täyttävää henklöä e ole tarjolla, ekelponen henklö vodaan palkata enntään vuoden määräajaks. Asetuksen mukaan nältäkn henklöltä edellytetään rttävää koulutusta ja tehtävän edellyttämää tatoa. Sks välakasetkn opettajan tehtävät on pyrttävä hotamaan laadukkaast kelposten opettajen vomn. Asetuksen mukaan epäpätevää e saa palkata useampaa kertaa kuudeks kuukaudeks lman, että selvtetään, onko kelposa saatavlla el tämä mahdollsuus on kertaluontonen. Jos kyseessä on vähänen tuntmäärä, on selvtettävä, votasnko tunnt antaa esmerkks tosen sellasen opettajan hodettavaks, joka on saman koulutuksen järjestäjän palveluksessa ja täyttää kelposuusvaatmukset. Uuden opettajan opas 5

Varhaskasvatuksen henklöstöä koskevssa sosaalhuollon ammatllsen henklöstön kelposuussäädöksssä e tätä kuuden kuukauden akarajaa ole. Jos tehtävään e saada henklöä, jolla on säädetty kelposuus, tehtävään vodaan ottaa varhaskasvatusta koskeven kelposuusvaatmusten mukaan enntään vuodeks henklö, jolla suortettujen opntojen perusteella on rttävät edellytykset sen hotamseen. Epäpätevä vodaan ottaa palvelussuhteeseen van ertysestä syystä sllon, kun kelposuusvaatmukset täyttävä henklö on saatavlla. Tällanen pokkeustapaus on esmerkks se, että anoa kelponen hakja e omnasuuksensa puolesta todstettavast ole sovelas kyseseen opettajan tehtävään. 1.2 Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen JOS ULKOMAILLA tutkntonsa suorttanut haluaa kelposuuden opettajan vrkaan ta tehtävään Suomessa, hänen on saatava Opetushalltukselta päätös tutknnon tunnustamsesta. Opetushalltuksen päätökset perustuvat lakn ammattpätevyyden tunnustamsesta (1093/2007) sekä lakn ulkomalla suortettujen korkeakouluopntojen tuottamasta vrkakelposuudesta (531/1986). Ulkomalla suortetun tutknnon tunnustamnen edellyttää, että hakjalla on maassa, jossa tutknto on suortettu, täys kelposuus toma sellasessa opetustehtävässä, johon Suomessa on lassa ta asetuksessa määrätyt tetyt kelposuusvaatmukset. Tunnustamspäätöksen yhteydessä hakjalta vodaan edellyttää lsävaatmuksena opntojen, sopeuttamsajan ta kelposuuskokeen suorttamsta. OAJ:n www-svut: www.oaj.f > jäsensvut Lat ja asetukset: Valton säädöstetopankk: www.fnlex.f Opetushalltus: www.oph.f > Koulutus ja tutknnot > Tutkntojen tunnustamnen 6 Uuden opettajan opas

1.3 Kunka hakemus tehdään? SUURI OSA työnantajsta käyttää nternetssä oleva sähkösä hakulomakketa. Jos hakemukset halutaan työantajan omalla sähkösellä hakulomakkeella, on tästä mannta hakulmotuksessa. Hakemus opettajan työhön ptää tehdä krjallsest. Sen muotolussa on syytä ottaa huomoon asota, jotka vovat edesauttaa valtuks tulemsta. Sähkösessä hakemuksessa on yleensä hyvn vähän tlaa tuoda omaa osaamsta ja persoonaa eslle, joten tämä on hyvä tehdä esmerkks olemalla yhteydessä johtajaan ta rehtorn hakemuksen tekemsen yhteydessä. Lsäks suora yhteydenotto lsätetojen antajaan osottaa knnostusta avonta työpakkaa kohtaan. Lue työpakkalmotus huolellsest ja ets stä mahdollsa työssä tarvttava ertysomnasuuksa. Ykslö hakemuksessa selkeäst, mtä vrkaa ta tehtävää haet. Osota hakemukses slle vranomaselle ta taholle, joka työpakkalmotuksessa mantaan. Anna vastaanottajalle selkeä kuva osaamsestas. Lue hakemukses huolellsest läp ja tarksta samalla okenkrjotus. Tekst kannattaa myös luetuttaa sellasella ulkopuolsella henklöllä, jonka melpteeseen vot luottaa. Tomta hakemus perlle määräakaan mennessä työnantajan pyytämällä tavalla joko posttse, sähköpostlla ta henklökohtasest. Hakemuksessa on oltava seuraavat perustedot: hakjan nm ja yhteystedot hakemuksen vastaanottaja työpakka- lmotuksessa annetun tedon päväys vttaus lähteeseen, josta hakja on saanut tedon avomesta työpakasta ajan tasalla olevat henklö-, koulutus- ja työkokemustedot, jota ansoluettelossa tarkennetaan luottamustehtävät sekä muut mahdollset lsäansot ta haettavaan tehtävään lttyvät harrastukset hakjan allekrjotus ja nmenselvennys lteluettelo Tosnaan hakulmotuksessa pyydetään myös palkkatovomusta. Stä tehdessä kannattaa mustaa, että nykynen palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaatvuuteen ja henklökohtaseen osaamseen. Mantse palkkatovees perusteeks tulevan tehtävän vaatvuustekjötä sekä oman koulutukses ja kokemukses kautta hankkmas ertysosaamsalueta. Hyvä hakemus on persoonallnen, selkeä, meluten yhden svun mttanen ja muotoltu haettavan tehtävän mukasest. Hakemuksessa vot tuoda eslle persoonallsa prtetä ja ertysosaamsaluetas, jolla pystyst kehttämään hakemas työpakan tomntaa. Työnantajan on ana varattava hakjalle tlasuus hakemuksensa täydentämseen kohtuullseks katsotussa määräajassa. Työnantajan on ana varattava hakjalle tlasuus hakemuksensa täydentämseen kohtuullseks katsotussa määräajassa. Uuden opettajan opas 7

1.4 Ansoluettelo el currculum vtae (CV) ANSIOLUETTELO ELI currculum vtae on ykslöllnen tvstelmä hakjan työ- ja elämänkokemuksesta. Sen tehtävänä on selvttää mahdollsmman nopeast hakjan er osaamsalueet. Ansoluettelon vo laata perntestä malla noudattaen ta hakjaa markknovana, haettavaan työpakkaan räätälötynä versona. Helppolukusuuden kannalta on tärkeää, että tarvttavat tedot estetään kääntesessä akajärjestyksessä sten, että vmesn työkokemus, koulutus ta muu anso on luettelossa ensmmäsenä. Jos CV:ssä on ptkä taukoja (esmerkks possa työelämästä), on hyvä manta mstä ne johtuvat. Jossan tlantessa CV on mahdollsta myös lähettää sähkösest erkseen, ta sähkösessä hakemuslomakkeessa saattaa olla tlaa lsätedolle, johon vo lsätä tetoja omasta osaamsestaan ta valkoden osa CV:stä. Sähkösssä hakumenettelyssä työkokemus ptää yleensä täydentää lomakemuotosena, ekä kaken osaamsen krjaamseen ole mahdollsuutta. CV kannattaakn ptää mukana haastattelussa ja täydentää mahdollsuuksen mukaan sähkösten lomakkeden lsätetoa-kohtn omaa osaamsta. Ansoluettelossa on mahdollsta tuoda eslle : hakjan nm ja yhteystedot * henklötedot, jossa hakjan nm, syntymäaka ja -pakka * koulutus * työkokemus * täydennyskoulutus * varusmespalvelus ja sotlasarvo * svlsääty ja lasten lukumäärä, jos hakja haluaa kertoa tedot keltato teto- ja vestntäteknset tadot luottamustomet ja -tehtävät opntomatkat julkasut harrastukset mahdollset suostteljat, esmerkks edellset esmehet (Tähdellä merktyt tedot ovat perustetoja, jotka on oltava ansoluettelossa.) Ansoluettelossa esntyvstä tutknto- ja opntotedosta on hyvä lttää mukaan kahden henklön okeaks todstamat todstusjäljennökset, pyydetään ntä työpakkalmotuksessa ta e. Ansoluettelo on hakemuksen tapaan hyvä sekä lukea tse että luetuttaa jollakulla muulla. Lsäks kahden henklön on verrattava ansoluetteloa asakrjohn (työ- yms. todstuksn) ja todstettava ansoluettelo okeaks. Internetstä löytyy erlasa CV-malleja. Esmerkks kansanvälstä työnhakua varten luotu Europass-ansoluettelomall löytyy osotteesta http://europass.cedefop.europa.eu 8 Uuden opettajan opas

1.5 Muut asakrjat TYÖPAIKKAILMOITUKSESSA HAKIJALTA saatetaan pyytää hakemuksen lsäks ta stä täydentämään myös muta todstuksa. Nmkrjasta on säädetty nmkrjalassa. Lak e velvota kunta ja kuntayhtymä ptämään nmkrjaa, joten ne saavat päättää harkntansa mukaan nmkrjan ptämsestä. Nmkrjanote ssältää mm. henklön perustedot, koulutustaustaa, palvelussuhteta ja vrantomtuksen keskeytyksä kuvaavat tedot sekä tedot suortetusta asevelvollsuudesta. Palvelussuhdetodstuksessa ertellään työntekjän sen hetkseen työsuhteeseen lttyvä asota. Todstuksen työntekjä saa erkseen pyytämällä työnantajaltaan. Työpakkalmotuksessa on yleensä mannta stä, mtä asakrjaa hakjan tovotaan käyttävän. Lääkärntodstus tomtetaan työnantajalle vasta mahdollsen valnnan jälkeen. Myös rkostaustaote ptää esttää työnantajan nähtäväks vasta mahdollsen valnnan jälkeen. 1.6 Haastattelu TYÖPAIKAN AVOIMEKSI julstanut taho kutsuu hakjota haastatteluun ta haastattelee hetä puhelmtse. Rppuen kunnan ta kuntayhtymän ohje- ta johtosäännöstä, haastattelja on joko yksttänen vranhaltja (koulutomenjohtaja, rehtor tms.) ta monjäsennen tomryhmä, jossa on tavallsest mukana haettavan työpakan rehtor ta johtaja sekä opplatoksen/päväkodn edustaja. Kun valmstaudut haastatteluun, met, mnkä asoden eslle tuomnen vos auttaa valntaas. Usen hakjalle tarjotaan mahdollsuutta esttää haastatteljolle kysymyksä, joten ntä kannattaa mettä etukäteen. Sen lsäks, että työnantaja hakee helle sopvaa työntekjää, myös työntekjä hakee tselleen sopvaa työpakkaa sellasta, jonka arvosta, tomnta-ajatuksesta ja tomntatavosta hän on knnostunut ja john hän on valms stoutumaan. Itselle tärkestä asosta kannattaa kysyä, jotta okea hmnen valkotuu okeaan työpakkaan. Haastattelutlanteessa on ana hyödyllsempää olla oma persoonallnen tsensä kun teeskennellä. Haastatteljoden tavotteena on selvttää hakjan persoonan lsäks ertystatoja, motvaatota työtä kohtaan, taustoja aemmsta työsuhtesta sekä pätevyyttä avomena olevaan työpakkaan. On mahdollsta, että haastattelussa kysytään myös ykstyselämään lttyvä kysymyksä. Nhn vastaamnen on jokasen hakjan oma asa. Keskesstä tedosta ja tadosta vot esttää haastattelutlanteessa oma työ- ta koulutustodstuksas. Haastatteljoden vakuuttamseks on hyvä panostaa ensvakutelmaan. Asallset tervehdykset, katsekontakt, kuuluvalla äänellä selkeäst puhumnen, rauhallnen ja luonteva käyttäytymnen sekä omen melpteden perusteltu ja selkeä esntuont ovat merkttävä, valtuks tulemsta edstävä sekkoja. Kannattaa ss olla persoonallnen mutta asallnen. 1.7 Vrkavaal VAKINAISESTI VIRKAAN vodaan valta ss anoastaan säädetyt kelposuusvaatmukset täyttävä henklö. Lsäks julkseen vrkaan tulee ana valta hakjosta ansotunen ottaen huomoon hakjan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hanktut tedot ja tadot, tuloksellsen työskentelyn edellyttämät henklökohtaset omnasuudet, ylesessä kansalastomnnassa saadut vran hodon kannalta merktyksellset asat sekä nuhteeton käytös. Tasa-arvolan mukaan on kellettyä syrjäyttää vrkavaalssa edellä mantulla perustella ansotuneemp hakja ja valta tosta sukupuolta oleva vähemmän ansotunut henklö, elle vranomanen vo osottaa, että valnnalle on tehtävän laadusta johtuva panava ja hyväksyttävä syy ta että valnta e ole perustunut sukupuoleen vaan johonkn hyväksyttävään syyhyn. Sukupuoleen perustuvaa syrjntää on yhtä lalla perheen huol- Uuden opettajan opas 9

tovelvollsuuksn ta perhevapaden käyttöön lttyvä syrjntä. Vranomasen on osotettava, ette tasa-arvolaka ole rkottu. Vrkavalntaan vakuttaa myös yhdenvertasuuden vaatmus (syrjnnän kelto), el hakjaa e saa asettaa epäedullseen asemaan mm. terveydentlan, syntyperän, sukupuolsen suuntautumsen, än, perhesuhteden, uskonnon ta melpteden vuoks. Haastattelun jälkeen asan ratkasevalle vranomaselle estetään vrkaan nmtysjärjestyksessä ne hakjat, jotka ovat vrkaan kelposa. Valnnan tekevä vranomanen valtsee yhden estetystä hakjosta vrkaan ja lsäks on mahdollsta valta yks ta useamp henklö varasjolle sltä varalta, että vrkaan valttu e otakaan vrkaa vastaan. Työsopmussuhtesn tehtävn valttaessa e työnantajan tarvtse noudattaa samoja muotomääräyksä kun vrkavaalessa. Valnnat evät kutenkaan saa olla kelposuusasetuksen, tasaarvolan ta yhdenvertasuuslan vastasa. 1.8 Rkostaustaote KUNNAN TAI kuntayhtymen vrkavaalt ovat ehdollsa, kunnes valttu on esttänyt valtsevalle vranomaselle nähtäväks lasten kanssa työskenteleven rkostaustan selvttämseks annetun lan mukasen rkostaustaotteen. Myös valton ja ykstysen opetuksen järjestäjän palveluksessa alottavlla on velvollsuus esttää rkostaustaote työnantajan nähtäväks. Ote estetään kolme kuukautta ta sen yl menevn työ- ta vrkasuhtesn, e stä lyhempn, elle tee samalle työnantajalle samaan työpakkaan yl kolme kuukautta kestävää työ- ta vrkasuhdetta ja sllonkn vasta kolmen kuukauden tultua täyteen. Työntekjä tlaa rkostaustaotteen tse okeusreksterkeskuksesta (osote: Okeusreksterkeskus, PL 157, 13101 Hämeenlnna, fax: 010 366 5783, sähköpost: okeusreksterkeskus@om.f). Otteen vo tlata anoastaan krjallsena posttse, fakslla ta sähköpostlla. Työnantajalla e ole okeutta tlata reksterotetta. Huomotavaa on myös, että reksterotetta ta kopota stä e tule jättää työnantajalle, vaan rttää, kun se estetään työnantajan nähtäväks. Rkostaustaote e saa olla kuutta kuukautta vanhemp, kun se estetään työnantajalle. 1.9 Terveydentlaa koskeva selvtys TYÖNANTAJA VOI vrkasuhteeseen ottamsen yhteydessä pyytää valttua tomttamaan selvtyksen terveydentlastaan. Selvtykseks rttää hyväksyttävä lääkärntodstus terveydentlasta. Lääkärntodstus tomtetaan vranomasen pyynnöstä, ja se vodaan pyytää myös määräakaseen työsuhteeseen otettaessa. Jos et valnnan vahvstamsen jälkeen haluakaan ottaa vastaan vrkasuhtesta työtä, vot rtsanoutua vrkaehtosopmuksessa sovttua rtsanomsakaa noudattaen. Työsuhteessa mahdollsuutes peruuttaa työn vastaanottamnen työsopmuksen tekemsen jälkeen rppuu stä, onko kysymyksessä tostaseks vomassa oleva va määräakanen työ. Jos työsopmus on tehty tostaseks, vot rtsanoutua. Jos olet tehnyt työsopmuksen määräajaks, et vo peruuttaa stä lman työnantajan suostumusta, elle työsopmuksessa ole erkseen sovttu rtsanomsmahdollsuudesta. Lak nasten ja mesten välsestä tasa-arvosta, yhdenvertasuuslak: www.fnlex.f Rkostaustaote: Okeusreksterkeskus, www.okeus.f/okeusreksterkeskus 10 Uuden opettajan opas

1.10 Vran/tomen ta tuntopettajuuden vastaanottamnen JOS OLET tullut valtuks hakemaas vrkaan ta tuntopettajuuteen, snulta pyydetään yleensä velä suostumus ottaa vrkasuhde vastaan. Työsuhteessa taas työsopmus solmtaan joko suullsest ta krjallsest. Suullnen sopmus stoo osapuola samalla tavalla kun krjallnen sopmus, joten jos esmerkks odotat musta pakosta velä vastausta, suostumusta e kannata suullsestkaan antaa. 1.11 Mtä von tehdä, jos olen tyytymätön toteutuneeseen valntaan? KENELLÄKÄÄN EI ole lähtökohtasest subjektvsta okeutta julkseen vrkaan. Lansäädäntö antaa koulutuksen järjestäjlle runsaast päätösvaltaa ja harknnanvapautta vran täytössä. Valntapäätöksestä valttamseen kannattaakn ryhtyä van, jos shen on vahvat perusteet. Tällasa ovat lähnnä epälyt valnnassa tapahtuneesta perustuslan ylesten vrkanmtysperusteden kannalta ansotuneemman hakjan syrjäyttämsestä, lassa edellytetyn kelposuusvaatmuksen lamnlyönnstä ta tasa-arvolan/yhdenvertasuuslan vastasesta syrjnnästä. Tässä muutoksenhaku estellään hyvn ylesellä tasolla. Tarkempaa tetoa muutoksenhakuprosesssta saat OAJ:n www-svulta, Koulutuksen Vuoskrjasta ta oman pakkakuntas luottamusmeheltä. Opettajen palvelussuhteta koskeven kunnan ja kuntayhtymän tomelnten päätösten muutoksenhaku on pääsääntösest kaksvahenen: varsnasta valtusmenettelyä edeltää pakollnen okasuvaatmus. Okasuvaatmus on tehtävä 14 pävän kuluessa valntapäätöksen tedokssaannsta. Alkuperäsen päätöksen mukana ptää olla okasuvaatmusohje, jonka mukasest tomtaan. Okasuvaatmuksen johdosta tehdystä päätöksestä vo tehdä kunnallsvaltuksen hallnto-okeuteen 30 pävän kuluessa päätöksen tedokssaannsta. Pokkeus edellä mantusta muutoksenhausta on kunnallsen ammattkorkeakoulun vrkavalnta, josta tehtävä valtus tulee osottaa suoraan hallntovaltuksena hallnto-okeudelle. Valton vrkanmtyksstä ja ykstysen koulutuksen järjestäjän opettajavalnnosta e ole muutoksenhakumahdollsuutta. Kutenkn, mkäl nähn valntohn ssältyy mahdollsest nasten ja mesten välsestä tasa-arvosta annetun lan ta yhdenvertasuuslan vastasta syrjntää, vodaan rkkomusten johdosta hakea hyvtystä käräjäokeuden kautta. Muutoksenhaku: OAJ:n www-svut, www.oaj.f > jäsensvut Koulutuksen vuoskrja: www.ps-kustannus.f Uuden opettajan opas 11

2 Työ-/vrkasuhteen solmmnen ja ehdot 2.1 Vranhotomääräys, nmttämskrja ta työsopmus OPETUS- JA varhaskasvatusalalla työssä olevat henklöt ovat joko vrkasuhtesa ta työsuhtesa. Valton ja kunten palveluksessa olevat julksta valtaa käyttävät henklöt ovat vrkasuhtesa. Esmerkks kunnan peruskoulun opettaja käyttää julksta valtaa antaessaan arvosanoja opplalle. Ykstysssä opplatoksssa ja päväkodessa työskentelevät henklöt ovat ana työsuhtesa. Työsuhtesten osalta solmtaan työsopmus, jonka SOOLn ja OAJ:n jäsenet vovat ana ennen allekrjottamsta tarkstuttaa luottamusmehellä. Vrkamääräykset noudattelevat vrkaehtosopmuksa, mutta jos nhn ssältyy pakallsta sopmsta (ks. kohta vrka- ja työehtosopmukset), vrkasuhteen ehdot kannattaa ana tarkstuttaa luottamusmehellä ennen sopmuksen allekrjottamsta. Vrkasuhde Vrkasuhtenen vranhaltja ta vrkames otetaan työnantajan päätöksellä vrkasuhteeseen tostaseks ta perustellusta syystä määräajaks. Kun ten ja kuntayhtymen vranhaltjolle on annettava vpymättä ja mkäl mahdollsta ennen vrantomtuksen alkamsta pöytäkrjanote ta muu krjallnen vranhotomääräys, josta lmenevät anakn vrkanmke, vrkasuhteen kestoaka, määräakasuuden peruste, mahdollnen koeaka, vrantomtuksen alkamsajankohta, pää asallset tehtävät ta nden määräytymsperuste ja palkkauksen perusteet. Valton vrkamehlle annetaan vastaavan ssältönen nmttämskrja. Lnkt vrka- ja työehtosopmuksn: www.oaj.f > jäsensvut 12 Uuden opettajan opas

Työsuhde Työsuhtesen työntekjän ta tomhenklön kanssa tehdään työsopmus, jonka allekrjottavat työnantaja ja työntekjä. Vakka työsopmus vodaan tehdä suullsest, krjallsest ta sähkösest, on varmnta ana vaata krjallnen työsopmus. Työsopmus on vomassa tostaseks, jolle stä ole perustellusta syystä tehty määräakaseks. Työsopmukseen ta erllseen selvtykseen krjataan työnteon keskeset ehdot mm. työnteon alkamsajankohta, määräakasen sopmuksen kesto, määräakasuuden peruste, mahdollnen koeaka, pääasallset työtehtävät, työhön sovellettava työehtosopmus, palkkauksen määräytymsperusteet, palkanmaksukaus, säännöllnen työaka sekä rtsanomsaka ta sen määräytymsperuste. Koeaka Sekä työ- että vrkasuhteen alussa vo olla koeaka, joka antaa molemmlle osapuollle mahdollsuuden harkta, halutaanko palvelussuhdetta jatkaa. Koeaka vo työsuhteessa olla enntään neljä kuukautta, vrkasuhteessa enntään kuus kuukautta. Koeakana työ- ta vrkasuhde vodaan purkaa lman rtsanomsakaa, vakka kumpkaan osapuol e ols syyllstynyt vrhesn ta lamnlyöntehn. Työnantaja e kutenkaan saa purkaa työ- ta vrkasuhdetta koeajallakaan syrjvllä ta muuton epäasallslla perustella. 2.2 Vrka- ja työehtosopmukset VIRKA- JA työehtosopmuksssa sovtaan palkkausjärjestelmästä ja vähmmäspalkasta sekä mm. työajasta, vuoslomasta, sarausloman ja ätysvapaan palkkauksesta, kustannusten korvaukssta ja rtsanomsajosta. Vrka- ja työehtosopmukset ovat kakka osapuola stova. Kunnan ja valton vrkaehtosopmuksa on noudatettava vrkaehtosopmuslaken stovuuden perusteella kunten, kuntayhtymen ja valton vrkasuhtessa. Työehtosopmusten normaalstovuus on säädetty työehtosopmuslassa ja ylesstovuus työsopmuslassa. Normaalstova työehtosopmuksa noudatetaan ao. työnantajajärjestöön lttyneden työnantajen työpakolla. Ylesstova työehtosopmuksa on noudatettava myös järjestäytymättömen ykstysten työnantajen työpakolla. Valtakunnallsssa sopmuksssa sovtut palvelussuhteen ehdot ovat vähmmäsehtoja, jota on noudatettava. Ntä vodaan täydentää pakallslla työnantajakohtaslla sopmukslla, jossa sovtaan esmerkks työn vaatvuuden arvonnsta, tulospalkkauksesta, valtakunnallsssa sopmuksssa sovttujen järjestelyvarojen jakamsesta ja valtakunnallsen sopmuksen määräyksestä pokkeamsesta. Pakallsyhdstys asettaa neuvottelutavotteet ja hyväksyy neuvottelutuloksen. Pakallsen sopmuksen neuvottelee käytännössä pääluottamus- ta luottamusmes työnantajan edustajan kanssa. Vrka- ja työehtosopmuksssa on määrätty, mstä asosta e voda sopa pakallsest. Sellasa ovat esmerkks vähmmäsperuspalkkaa penemp palkka, säännöllsen työajan keskmääränen ptuus, opetusvelvollsuuden huojentamnen, saraus- ja ätyslomaetuudet ja vuosloman ptuus. Pakallnen sopmnen e koske valtotyönantajaa. Uuden opettajan opas 13

2.3 OAJ:n jäsenstö sopmusalottan 12 % 11 % 3 % 1 % 73 % Kunta: OVTES Kunta: KVTES Ykstynen: Svstystyönantajat Ykstynen: Avantyönantajat Valto OAJ on mukana sopmassa seuraava ope tus- ja varhaskasvatushenklöstöä koskeva vrka- ja työehtosopmuksa: Kunta/kuntayhtymä Kunnallnen opetushenklöstön vrka- ja työehtosopmus OVTES Kunnallnen ylenen vrka- ja työehtosopmus KVTES Yhtestomnta ja työelämän kehttämnen kunta-alalla Valto Valton ylenen vrka- ja työehtosopmus ja opplatoskohtaset tarkentavat vrkaehtosopmukset Ykstynen opplatos Ykstystä opetusalaa koskeva työehtosopmus ja sen opplatoskohtaset määräykset (Svsta, ylesstova) Ammatllsten akuskoulutuskeskusten työehtosopmus (Svsta, ylesstova) Palvelulatosten työnantajayhdstyksen (AVAINTES) opetusalan työehtosopmus ja opetusalan työehtosopmus (AVAINOTES) Ykstynen päväkot Ykstysen sosaalpalvelualan työehtosopmus (SOSTES, ylesstova) Palvelulatosten työnantajayhdstyksen (AVAINTES) työehtosopmus 14 Uuden opettajan opas

2.4 Palkkausjärjestelmä OPETTAJAN TYÖN palkkaus perustuu kuvassa näkyvn tekjöhn. Kakssa opetus- ja varhaskasvatusalan sopmuksssa palkkauksen perusteena on tehtävän vaatvuus.. Tehtävän vaatvuus palkkauksen perusteena tarkottaa stä, että uusen opettajen ja varhaskasvattajen e enää tarvtse automaattsest tyytyä vähmmäsperuspalkkaan, vaan hedän täytyy pyytää tehtävän vaatvuutta vastaavaa palkkaa sekä henklökohtasta lsää alottaessaan uudessa työpakassa. Palkan muodostumsessa ja työakajärjestelmssä on suura opplatosmuodosta ja opplatoksen ylläptäjästä rppuva eroavasuuksa. Palkanmuodostukseen ja maksutapaan vakuttaa myös se, onko henklö tostaseks otettu vranhaltja, päätomnen ta svutomnen tuntopettaja ta lyhytakanen vransjanen. Opettajan palkan rakenne (OVTES) Tulospalkko, työykskön tulos Muut lsät, palkkot ja korvaukset Yltuntpalkko Ammatnhallnta ja työssä suorutumnen Työkokemus Henklökohtanen lsä Vuossdonnanen lsä Sopmuksen mukanen peruspalkka Vaatvuus Tehtäväkohtanen palkka Uuden opettajan opas 15

3 Päätomsen ja svutomsen tuntopettajan palvelussuhteen ehtojen eroja 3.1 Kunnan ylessvstävä koulu, ammatllnen opplatos ja muskkopplatos Päätomnen tuntopettaja vähntään keskmäärn 16 vkkotunta - akuslukossa 14 vkkotunta palkkaus ja työaka pääsääntösest kuten vastaavalla vranhaltjalla - kuukauspalkka - henklökohtasen lsän vuossdonnanen osa - yltuntpalkko - lomaraha lomapäväkorvaus palvelussuhteen päättyessä ätysvapaan ja sarausloman palkka kuten vranhaltjolla tlapäsen hotovapaan palkallsuus rppuu palvelussuhteen kestosta Svutomnen tuntopettaja vähemmän kun keskmäärn 16 vkkotunta - akuslukossa keskmäärn < 14 vkkotunta tuntpalkko kultakn pdetyltä tunnlta - e henklökohtasen lsän vuossdonnasa osa - e lomarahaa - e lomapäväkorvausta - tuntpalkkossa kesäajan osuus sarausloma-ajan palkka enntään sarastumspävää seuranneen 9:nnen arkpävän loppuun, jos palvelussuhde on jatkunut vähntään 60 kalenterpävää palkaton ätysvapaa ja tlapänen hotovapaa henklökohtasen lsän vuossdonnaseen osaan okeuttava palvelusaka e kartu 16 Uuden opettajan opas

Palkkapävä ja palkkalaskelma Palkan maksupävät on sovttu kunnallsssa vrka- ja työehtosopmuksssa. Esmerkks määräakasten palkanmaksupävä on kuukauden vmenen arkpävä (e kutenkaan lauanta) ja tostaseks otettujen (el vaknasten) varsnaset kuukauspalkat maksetaan vmestään kuukauden 16. pävänä. Täsmällnen maksupävä sovtaan pakallsest. Ykstysssä koulussa, opplatoksssa ja päväkodessa palkanmaksukaus sovtaan työsopmuksessa. Tavallsest se on kalenterkuukaus. Palkka maksetaan palkanmaksukauden vmesenä pävänä, jolle tosn sovta. Valton vrkasuhteselle henklöstölle maksetaan palkka kuukauden 15. pävänä ta stä edeltävänä arkpävänä ja työsopmussuhteslle kuukauden vmesenä arkpävänä. Jokasen palkanmaksun yhteydessä annetaan palkkalaskelma, jossa on ertelty palkkaan ja työsuhteeseen kuuluvat tekjät. Se kelpaa yleensä palkkatodstukseks esmerkks erlasa etuuksa haettaessa. Palkkalaskelmat kannattaa sälyttää, jos maksetun palkan tarkstamnen jälkkäteen tulee ajankohtaseks. Palkkaongelma Jos snulla on ongelma palkkaukses suhteen ta haluat tarkstaa, että snulle maksetaan varmast okean suurusta palkkaa, kysy neuvoa enssjasest luottamusmeheltäs. Luottamusmehen ja oman yhdstykses tedot tulee olla näkyvllä jokasessa päväkodssa/opplatoksessa. Löydät tedot myös krjautumalla OAJ:n jäsensvulle. Palkkataulukkoja ja tetoa palkkauksen määräytymsestä: www.oaj.f > jäsensvut ja Opettaja-lehden snset svut Valmstumnen kannattaa. Vasta tutknnon suorttanut henklö on kelponen opettajaks. Valmstumnen vakuttaa palkkaan melkosest kannattaa ss tehdä gradu valmks ja valmstua! Myös kanddaatn tutknnon suorttamnen nostaa palkkaa. Uuden opettajan opas 17

4 Okeudet, vastuut ja velvollsuudet USEAT ERI normt, okeuskäytäntö ja kanteluden seurauksena tehdyt päätökset määrttävät opetus- ja kasvatushenklöstön sekä esmesten okeudet, velvollsuudet ja vastuut. Jokasen rehtorn, johtajan ja opettajan on asemansa perusteella tunnettava vomassa oleva sovellettava lansäädäntö ja muut tomntaa säätelevät normt kuten opetussuunntelma. 4.1 Kuka vastaa? KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ vastaa koulutuksen vomavarosta ja laadusta, työtlojen ja ympärstön turvallsuudesta, koneden ja työvälneden turvallsuudesta ja kunnossapdosta el ylpäätään turvallsesta opskeluympärstöstä. Johtaja vastaa johtamansa ykskön tomnnan järjestelystä sekä tlojen ja välnestön asanmukasesta kunnosta. Opettaja taas vastaa opetuksen käytännön järjestelystä sekä hänelle määrätystä tehtävstä. 4.2 Kakk muuttuu, vastuu sälyy OAJ:n jäsenllä on vastuu ja okeusturvavakuutus. VAIKKA NORMIT, tlanteet ja koulun käytänteet muuttuvat, opplatoksen/päväkodn johdon ja opettajan vastuu sälyy. Opettajan työtä ohjaavat laken ja asetusten lsäks opetussuunntelma, opplatoksen/päväkodn vuossuunntelma, työjärjestys, esmesten ohjeet ja määräykset sekä opettajan omat ratkasut opetuksen järjestämsessä. Olennasta on erottaa, mllon on kysymys opplatoksen/päväkodn tomnnasta ja mllon nden ulkopuolsesta tomnnasta, sllä lapset ovat opplatoksen/päväkodn vastuulla koko koulu-/ pävähotopävän ajan sllon, kun on kysymys opplatoksen/päväkodn tomnnasta. On mustettava, että opettaja vo jakaa rajotetust tehtävään, mutta e vastuutaan. Vakka opetustlanteessa ols mukana avustavaa henklökuntaa, opettajan kokonasvastuu sälyy, vakka esmerkks valvontatehtävä ols jaettu mullekn. Opettaja e vo luottaa opplaan harkntakykyyn. On ss tarkkaan metttävä, mten opettaja opastaa, ohjaa ja valvoo mnkäkn käsä lapsa. 18 Uuden opettajan opas

Opplatoksen tomntaa on esmerkks: vuossuunntelman ja työjärjestyksen mukanen opetus srtymset opetuspakolle vältunnt ja muut tauot opetuksessa kouluretket ja muu koulun ulkopuolnen tomnta (jos merktty vuossuunntelmaan/ työjärjestykseen) jälk-stunnot ja laskanläksyt kyydtystä odottavan opplaan ohjattu tomnta koulun kerhotomnta Opplatoksen tomntaa e ole: koulu- ja kotmatkat hammashotolakäynnt ltadskot vkonloppu- ta loma-ajan vetto yhdessä abrstelyt rahankeruu lerkouluun ta kouluretkeen aamu- ja ltapävätomnta, jolle se ole vuossuunntelmassa 4.3 Havatse puutteet TURVALLISEN OPPIMISYMPÄRISTÖN takaamseks kakken opplatoksessa/päväkodssa tomven on oltava valppana puutteellsuuksen havatsemseks. Havatusta puuttesta on tehtävä krjallnen lmotus ja tarvttaessa vaarallnen tomnta on keskeytettävä. Opplatoksssa/päväkodessa on syytä käydä yhtesest keskustelua ja tedottaa stä, mten vastuut er tahojen välllä jakautuvat. 4.4 Omaks turvaks NOUDATA OMAN turvas vuoks seuraava ohjeta: Tedota tehokkaast kotehn opplatoksessa/ päväkodssa tapahtuvsta asosta. Perehdy opplatoksen/päväkodn turvallsuusohjesn ja noudata ntä. Arvo huolellsest opplaan omat tadot ja valmudet. Jousta opetussuunntelman toteuttamsessa, jos se turvallsuuden nmssä on välttämä töntä. Selvtä ja varmsta vastuukysymykset ja vakuutukset. Mkäl huomaat vallsa ta puutteellsa välnetä ta tloja, lmota nstä johdolle ja estä nden käyttämnen. Pdä krjaa opplatoksessa/päväkodssa tapahtuvsta epätavallssta tlantesta, kuten esmerkks havatusta kusaamstlantesta, tappelusta ja ojentamskenojen käytöstä. Ota läheltä pt -tlantesta opks. 4.5 Jos vahnko tapahtuu JOS VAHINKO tapahtuu, syyllsä etstään usemmten ensn opettajsta ja johtajsta. Vanhemmat evät yleensä ole enssjassa vaatmassa opettajalle tuomota, mutta vahngonkorvausten saamseks he saattavat vedä asan tuomostunten kästtelyyn. Syyllsyyskysymykset ratkastaan loppujen lopuks tuomostumessa ja syyllsyyden ta syyttömyyden toteamsessa ratkasee ptkält näyttö. Vakavssa vahnkotapauksssa opettajalle kotuvat seuraamukset vovat olla palvelussuhteen päättämnen, varotus, vahngonkorvaus ja rkosokeudellset seuraamukset. Vahngonkorvausvastuu kanavotuu yleensä koulutuksen järjestäjälle, el työnantaja maksaa enssjasest vahngonkorvaukset. OAJ:n jäsenllä on automaattsest vomassa oleva okeusturvavakuutus, joka korvaa opetus- ja kasvatusalalla työskentelyyn lttyvssä okeudenkäynttapauksssa oma ja vastapuolen okeudenkäyntkuluja sten kun tarkemmn vakuutusehdossa on sovttu. OAJ:n Opettajan pykäläpankk -opas: www.oaj.f > jäsensvut / pykäläpankk Uuden opettajan opas 19

5 Työnantajan ja työntekjän välnen yhtestomnta ja työsuojelu 5.1 Yhtestomntalat ja -sopmukset YHTEISTOIMINTASÄÄDÖKSET VELVOITTAVAT työnantajaa kästtelemään henklöstöön vakuttava asota yhtestomnnassa. Kästtely on toteuttava rttävän ajossa, ennen päätöksentekoa, ja työnantajan on pyrttävä kästtelyssä yhtestomnnan hengessä yksmelsyyteen työntekjöden kanssa. Esmerkks organsaaton tarpeet resurssen supstamseks ta uudelleen suuntaamseks tulee kästellä ajossa, jollon henklöstö pääsee adost vakuttamaan asaan. Henklöstöllä ptää yhtestomnnan avulla olla vakutusmahdollsuus työtään koskevaan päätöksentekoon. Yhtestomnnan tavotteena onkn lsätä henklöstön vakutusmahdollsuuksa työhön lttyvässä päätöksenteossa, edstää tomnnan tuloksellsuutta ja parantaa työelämän laatua. Opetus- ja kasvatusalan organsaatossa yhtestomnta toteutuu usemmten edustuksellsssa yt-tomkunnssa, jossa henklöstön edustajna tomvat luottamusmehet ja tomkunnan jäsenet. Yksttästä henklöä koskeva asa kästellään enssjasest työntekjän ja hänen esmehensä välllä. Henklöstöä ylesest koskevat, laajemmat ja peraatteellset asat kästellään edustuksellsest yhtestomntaelmessä ta pyydettäessä yhtestomntaneuvottelussa. Henklöstön edustajana tom tällön pääluottamus- ta luottamusmes ta pakallsyhdstyksen nmeämä henklö. Yhtestomnnassa neuvoteltavn asohn kuuluvat mm. henklöstön asemaan olennasest vakuttavat tomnnan muutokset, organsaaton tomnta- ja taloussuunntelmat, olennaset muutokset työtehtävssä sekä töden ja työtlojen järjestelyssä, henklöstöhallnnon peraatteet, henklöstön kehttämnen ja ulkopuolsen työvoman käytön peraatteet. Työnantajan ja työntekjöden välnen yhtestomnta perustuu yhtestomntalansäädäntöön, jota on täydennetty valtakunnallslla ja pakallslla sopmukslla. 20 Uuden opettajan opas