MUSTASAAREN KUNTA Sepänkylän asemakaavan muutos Korttelit 223 ja 225 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet

KAAVASELOSTUS LUONNOS 7.9.2012 67090452.BBS1.SLU MUSTASAAREN KUNTA Sepänkylän asemakaavan muutos Korttelit 223 ja 225 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet

1 1. PERUSTIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan selostus, joka koskee 7.9.2012 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 223 ja 225 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 223 ja 225 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Sepänkylän keskustassa Keskustien molemmin puolin. Alue rajautuu pohjoisessa Markkinakujaan ja idässä Toritiehen. Alueella sijaitsee hotelli- ja liikerakennuksia sekä kunnan virastotalo. Alueen pinta-ala on noin 2,9 ha. KUVA 1. Alueen sijainti 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on SEPÄNKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan nelikerroksisen laajennusosan rakentaminen olemassa olevien hotelli- ja liikerakennusten yhteyteen kortteliin 223 sekä osoitetaan samaan kortteliin paikoitus kahteen tasoon sekä kulku alueelle kortteleille 224 ja 225 kuuluvan autopaikoitusalueen kautta. Aloitteen asemakaavoituksesta on tehnyt Oy Vallonia Ab.

2 1.4. Sisällysluettelo 1. PERUSTIEDOT... 1 1.1. Tunnistetiedot... 1 1.2. Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4. Sisällysluettelo... 2 1.5. Liiteasiakirjat... 3 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2. Suunnittelutilanne... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 13 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 14 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1. Kaavan rakenne... 16 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3. Aluevaraukset... 16 5.4. Kaavan vaikutukset... 17 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset... 18 5.6. Nimistö... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19

3 1.5. Liiteasiakirjat 1.6. Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2002 Sepänkylän osayleiskaava. 2008 Parkeringsutredning för Smedsby centrum, Korsholms kommun, Oy Talentek Ab. 2012 Sepänkylän keskustan runkosuunnitelma, Tulevaisuuden Sepänkylä, Sito, White ja WSP. 2012 Hotelli Vallonia 4:n asemapiirros, Oy Rakennussuunnittelu AK-Plan.

4 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Mustasaaren kaavoitusjaosto päätti vuonna 2007 asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamalla ja asettamalla se nähtäville alkuvuodesta 2008. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville lokakuussa 2012. Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2. Asemakaava Korttelin 223 tonttia on laajennettu Keskustien suuntaan ja tehokkuusluku on muutettu e = 1.50:een. Kortteliin 224 liittyvän LPA-alueen poikki on merkitty ohjeellinen ajoyhteys (ajo) Markkinakujalta Keskustielle Jaarlenpolun kautta ja puiston (VP) läpi. Kortteliin 225 liittyvän puiston (VP) eteläosa on liitetty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeseen ja korttelin 225 rakennusoikeutta on lisätty. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Alue on rakennettua ympäristöä. Uudis- ja täydennysrakentaminen tapahtuu alueella tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Sepänkylän keskustassa Keskustien molemmin puolin. Alue rajautuu pohjoisessa Markkinakujaan ja idässä Toritiehen. Suunnittelualueella sijaitsee kunnan virastotalo ja Hotelli Vallonia.

5 KUVA 2. Ote ilmakuvasta, hotellirakennukset etualalla 3.1.2. Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on rakennettua keskustaympäristöä. Maaperä GTK:n maaperätietojen perusteella alueen maaperä on hiekkamoreenia. KUVA 3. Maaperäkartta alueelta. Lähde: GTK, luettu 5.9.2012 Paikkatietoikkuna.fi palvelusta.

6 3.1.3. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa Sepänkylän liikekeskustaa. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Korttelissa 223 sijaitsee hotelli- ja liikerakennuksia ja korttelissa 225 kunnan virastotalo. Lähiympäristössä on liikerakennuksia sekä kerrostaloja. KUVA 4. Taajamakuva Keskustieltä. Lähde: Google Street View KUVA 5. Näkymä Keskustien ja Markkinatien kulmasta. Kuvasta käy ilmi Vallonian korttelin punatiilinen yleisilme.

7 Alueelta ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Taajamakuva Sepänkylän alueen taajamakuva on hiukan hajanainen ja sitä hallitsevat kauppaliikkeet ja niiden paikoitusalueet. Taajamakuva kaipaisi tiivistämistä, jotta se viestittäisi kunnan keskustasta. Suunnittelualueen taajamakuvaa hallitsee Vallonian kortteli 223, joka on rakentunut yhtenäistä rakentamistapaa noudattaen punatiilisenä ja aumakattoisena kokonaisuutena. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee aivan Sepänkylän keskustassa ja sen välittömästä läheisyydestä löytyvät kunnan merkittävimmät julkiset ja kaupalliset palvelut. Korttelissa 223 sijaitsevat Hotelli Vallonian toiminnot ravintoloineen. Lisäksi katutasossa on useita erityyppisiä palveluita sekä toimistotiloja. Virkistys Alue sijaitsee keskellä tehokkaasti rakennettua keskustatyyppistä kaupunkirakennetta ja näin ollen varsinaisia virkistysalueita ei alueella ole. Liikenne Alue rajautuu pohjoisessa Markkinakujaan ja idässä Toritiehen. Alueen poikki kulkee Keskustie, eteläpuolella Valloniantie ja pohjoispuolella Markkinatie. Suunnittelualueen pohjoispuolella, noin 100 metrin päässä kulkee Kokkolantie (vt 8), jolle ollaan rakentamassa uutta linjausta Sepänkylän pohjoispuolelle. Keskustien varressa on kevyen liikenteen väylä molemmilla puolilla katua. Tekninen huolto Alue on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa.

8 KUVA 6. Tekniset verkostot. Punainen kaukolämpö, sininen vesijohto, oranssi viemäri, vihreä kuitukaapeli. 3.1.4. Maanomistus Suunnittelualue on Mustasaaren kunnan ja yksityisten omistuksessa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Mustasaaren kunta kuuluu Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen (kk-1, Vaasan kaupunkiseutu). Sepänkylän keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Valtatielle 8 on merkitty maakuntakaavassa uusi linjaus Sepänkylän pohjoispuolelle.

9 KUVA 7. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä Sepänkylän osayleiskaava. KUVA 8. Ote yleiskaavasta

10 Osayleiskaavassa (oikeusvaikutteinen) suunnittelualueelle on osoitettu lähipalvelujen aluetta (PL), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä yleistä pysäköintialuetta (LP). Alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Keskustien varteen on merkitty kevyen liikenteen reitti kadun molemmin puolin. Myös Jaarlenpolulle on merkitty kevyen liikenteen reitti. Sepänkylän osayleiskaavan tarkistus on vireillä. Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Sepänkylän rakennuskaavan muutos (kortteli 225) vahvist. 9.2.1999 Sepänkylän rakennuskaavan muutos (kortteli 223) vahvist. 7.7.1999 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 223 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten (K) korttelialueeksi ja kortteli 225 hallinto- ja virastorakennusten (YH) korttelialueeksi. Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty autopaikkojen korttelialue (LPA), puistoa (VP), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) ja katualueita. Korttelin 223 alueen kerrosluvuksi on merkitty III ja tehokkuusluvuksi e = 1,0. KUVA 9. Ote asemakaavayhdistelmästä

11 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2004. Kaavoituspäätös Kaavoitusjaosto päätti Sepänkylän asemakaavan muuttamisesta 18.10.2007. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ajantasainen. Pohjakartan on laatinut Mustasaaren kunta. Sepänkylän keskustan runkosuunnitelma Sepänkylän keskustaan on laadittu runkosuunnitelma vuonna 2012. Suunnitelman taustalla on uuden ohikulkutien rakentaminen Sepänkylän pohjoispuolelle. Ohikulkutien rakentamisen myötä Sepänkylän halki kulkeva nykyinen Kokkolantie (vt 8) muuttuu paikallisliikennettä ja keskustaasiointia palvelevaksi pääkaduksi. Runkosuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty ideasuunnitelma, jota käytetään kaavoituksen ja tarkemman jatkosuunnittelun (mm. rakennustapaohjeet) pohjana. Ideasuunnitelmassa on esitetty ydinkeskustan toimintojen yhdistämistä mm. kevyen liikenteen yhteyksiä parantamalla ja korttelirakennetta tiivistämällä. KUVA 10. Ote Sepänkylän runkosuunnitelmasta. Uudisrakennukset on merkitty valkoisella. Vallonian lisärakennukset on suunniteltu toteutuvan kahdessa erillisessä osassa, joista toinen kuusikerroksinen.

12 KUVA 11. Ote runkosuunnitelman havainnekuvasta. Kuvassa näkyy myös kunnan virastotalon ja Keskustien väliin osoitettu kolmikerroksinen rakennusmassa. Keskustie on suunnitelmassa esitetty bulevardimaisesti reunustettavaksi puurivein. KUVA 12. Oy Rakennussuunnittelu AK Planin laatima Vallonian laajennusosan asemapiirros, Vallonia 4 (päivätty 5.7.2012).

13 Rakennussuunnitelma Oy Rakennussuunnittelu AK-Plan on laatinut vuonna 2012 kortteliin 223 suunnitelmia uuden nelikerroksisen hotellirakennuksen sijoittamisesta alueelle (kuva 12). 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan nelikerroksisen laajennusosan rakentaminen olemassa olevien hotelli- ja liikerakennusten yhteyteen kortteliin 223. Samalla osoitetaan paikoitus kahteen tasoon korttelissa 223. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitusjaosto päätti asemakaavan muuttamisesta 18.10.2007. Kaavoitustyö aloitettiin syksyllä 2009. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin 7.9.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin alueen ja lähialueen maanomistajat ja yrittäjät, lähialueen asukkaat ja rajanaapurit, vaikutusalueen maanomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kaavoitusjaosto, tekninen lautakunta, rakennus- ja valvontalautakunta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Pohjanmaan pelastuslaitos, Oy Vallonia Ab ja mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliseksi ilmoittautuvat. Selostuksen liiteaineistona on osallistumisja arviointisuunnitelma. 4.3.2. Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin osallistumisessa ja vuorovaikutuksessa käydään läpi alla luetellut vaiheet (päivämäärät täydennetään toteutuman mukaan): Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 14. 25.1.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin mielipidettä. Alueelta laadittiin 7.9.2012 asemakaavaluonnos, joka asetettiin nähtäville yhdessä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa.... väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

14 Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että mahdollistetaan nelikerroksisen laajennusosan rakentaminen olemassa olevien hotelli- ja liikerakennusten yhteyteen kortteliin 223 sekä osoittaa paikoitus kahteen tasoon korttelin sisälle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen ja Sepänkylän keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Asemakaavalla tuetaan Sepänkylän keskustan kehittämistä. Yleiskaava Osayleiskaavassa (oikeusvaikutteinen) suunnittelualueelle on osoitettu lähipalvelujen aluetta (PL), julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä yleistä pysäköintialuetta (LP). Alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Asemakaavamuutos noudattaa yleiskaavan linjauksia. Sepänkylän osayleiskaavan tarkistus on vireillä. Asemakaava Asemakaavamuutos koskee kortteleiden 223 ja 225 rajauksia, rakennusoikeutta ja kaava-alueen liikennejärjestelyjä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Pysäköintialueiden määrä on ollut liian vähäinen alueella etenkin Vallonian majoituspalvelua ajatellen. Tavoitteena on korttelin 223 majoituskapasiteetin lisäämisen lisäksi saada korttelin välittömään läheisyyteen lisää pysäköintipaikkoja. 4.5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavat luonnosvaihtoehdot 20.8.2012 Asemakaavan tavoitteena on mm. mahdollistaa Vallonian kortteliin 223 pysäköinnin järjestäminen kahteen tasoon, joihin kumpaankin tulisi noin 40 autopaikkaa. Autojen kulun järjestäminen alempaan tasoon on tarkoitus hoitaa nykyisen kevyenliikenteen alikulun kautta. Paikoituksen liikenteen

15 järjestelyt todettiin aivan Mustasaaren ydinkeskustassa haasteelliseksi ja niistä tutkittiin kahta erilaista vaihtoehtoa ja niiden toiminnallisuutta ja liikenneturvallisuutta vertailtiin seuraavasti: VE 1 Plussat/miinukset - Kulku maanpäälliselle kannelle Vallonintien kautta + - Kulku maanalaiseen paikoitukseen Keskustieltä korttelin 225 kautta - VE 2 Plussat/miinukset - Kulku maanpäälliselle kannelle Toritien kautta - - Kulku maanalaiseen paikoitukseen Keskustieltä korttelien 224 ja 225 LPA-alueen kautta + VE 1 VE 2 KUVA 13. Havainnekuva liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä korttelissa 223. Kuvassa on esitetty maanpäällinen pysäköintitaso. Sen kulmissa punaisella värillä on osoitettu porrashuoneet, joista on kulku alemmalle pysäköintitasolle. Vertailun perustelu: Kulku maanpäälliselle pysäköinnille kyetään järjestämään huomattavasti turvallisemmin vähän liikennöidyn Vallonintien kautta kuin Markkinatien kautta, jossa liittymä sijaitsee aivan Mustasaaren sisäisen liikenteen vilkkaimman risteyksen Markkinatien ja Vallonintien tuntumassa. Kulku maanalaiselle pysäköintitasolle on sujuvampi LPA-alueen kautta kuin tiukasti kaartuvan suoraan Keskustieltä tulevan kulun kautta. Jälkimmäisessä on myös enemmän korkeuseroa ja etenkin talvella vaihtoehdon toimiminen olisi kyseenalaista. Keskustien varteen jätetään tilavaraus katualueelle kevyenliikenteen väylän rakentamiseksi korotettuna kadun varteen. Asemakaavan mukainen ratkaisu on yhdistelmä edellä olleista vaihtoehdoista (valitut ratkaisut merkitty vertailuun plussalla).

16 Kaavaluonnos 7.9.2012 Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä työryhmässä esitettyjen tavoitteiden ja kannanottojen perusteella luonnos 7.9.2012. Luonnoksessa korttelin 223 liikerakennusten korttelialuetta (K) on levennetty Keskustien suuntaan. Kerrosluvun määrittämisessä on huomioitu maastolliset olosuhteet ja toteutunut rakennuskanta. Kortteliin 225 liittyvän puiston (VP) eteläosa on liitetty hallintoja virastorakennusten korttelialueeseen. Kortteliin 224 liittyvän LPA-alueen poikki on merkitty ohjeellinen ajoyhteys (ajo) Markkinakujalta Keskustielle Jaarlenpolun kautta ja puiston (VP) läpi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaava-alueelle sijoittuu yksi liikerakennusten tontti sekä yksi hallinto- ja virastorakennusten tontti. Kaavalla osoitetaan tonteille lisärakentamista. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan uusia työpaikkoja noin 28 kappaletta, jos mitoitusperusteena käytetään 1 työpaikka 30 toimisto-krsm 2 kohti ja 1 työpaikka 80 liike-krsm 2 kohti. Majoituskerrosalan ei lasketa tuovan uusia työpaikkoja, koska kyseessä on nykyisen toiminnon laajennus, joka voidaan hoitaa nykyisiä resursseja tehostamalla. 5.1.2. Palvelut Alue tukeutuu Sepänkylän keskustan palveluihin. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadulle asettaa vaatimuksia erityisesti kevyen liikenteen ja pysäköintipaikkojen järjestäminen. 5.3. Aluevaraukset Alueelle on osoitettu hallinto- ja virastorakennusten (YH) korttelialuetta, liike- ja toimistorakennusten (KL) korttelialuetta sekä autopaikkojen (LPA) korttelialuetta, puistoa (VP), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) sekä katualueita. 5.3.1. Korttelialueet Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue YH Korttelin 225 tontti 1 on varattu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). - Korttelialueella saa rakentaa enintään III-kerroksisia rakennuksia. - Tontin rakennusoikeus on 11800 krsm 2. - Tontin keskelle on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kaukolämpöputkelle (L).

17 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue K Kortteli 223 on varattu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). - Tontilla saa rakentaa pääosin enintään III-kerroksisia rakennuksia. Tontin kaakkoisosaan on merkitty alueen osa, jossa saa rakentaa enintään IV-kerroksisia rakennuksia. - Tehokkuusluku on e = 1.50, mikä merkitsee noin 8050 krsm 2 rakennusoikeutta. - Tontin keskelle on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kaukolämpöputkelle (L). - Tontin länsiosaan on merkitty maanalainen tila, jonne saa sijoittaa pysäköintitilaa (ma-p). - Tontin länsiosa on osoitettu pysäköimispaikaksi (p). - Kortteliin 223 on Markkinatietä ja Keskustietä vasten merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkojen korttelialue LPA Korttelin 224 osa on varattu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). - Alueen poikki on merkitty ohjeellinen ajoyhteys (ajo). - Alueen länsiosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kaukolämpöputkelle (L). - Alue on osoitettu korttelien 224 ja 225 käyttöön. 5.3.2. Muut alueet Puisto VP Keskustien varressa on säilytetty puistoa (VP). Alueen poikki on merkitty ohjeellinen ajoyhteys (ajo) Jaarlenpolulta Keskustielle. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET Korttelin 223 eteläpuolella on säilytetty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Katualueet Aiemman kaavan Keskustien katualuetta on liitetty kortteliin 223. Jaarlenpolku on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna/tienä. Keskustien ali on merkitty alikulku (a). 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Asemakaava mahdollistaa keskustarakenteen tiivistämisen alueella. Täydennysrakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Alueen rakentaminen kehittää taajamakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Alueen täydennysrakentaminen ei muuta oleellisesti alueen taa-

18 jamakuvaa. Täydennysrakentaminen sijoittuu korttelin 223 tontin sisäosiin ja on pääosin vähäistä. Kaavassa on annettu rakennustapaa ohjaavia määräyksiä, joilla pyritään sopeuttamaan uudisrakentaminen olemassa olevaan rakennuskantaan. Palvelut Alueen täydennysrakentaminen täydentää Mustasaaren keskustan palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava mahdollistaa toteutuessaan keskusta-alueen työpaikkojen määrän lisäämisen. Virkistys Alueella ei sijaitse virkistyspalveluita. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää liikennettä alueella. Alueen liikenneturvallisuutta parantavat kevyen liikenteen väylät Keskustien varressa. Korttelissa 223 pysäköintipaikkoja jää uudisrakentamisen jälkeen 73 kappaletta ja uusia toteutetaan kadun varteen n. 80 paikkaa kahteen tasoon. Ajo kortteliin 223 maanalaiseen paikoitustasoon osoitetaan korttelin 224 LPA-alueen kautta ja Keskustien alitse. Tekninen huolto Alue on liitetty teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavan toteutuminen nostaa jonkun verran Keskustien liikennemäärää, mutta liikennemelun taso jää kuitenkin niin vähäiseksi, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen maankäyttöön. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen yleisilme muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Luonnonolot Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonoloihin eikä alueen maaperään. 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja autopaikkojen määrää. - Rakennukset tulee korttelissa 223 rakentaa julkisivumateriaalin, värityksen ja kattomuodon suhteen olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Uudisrakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota katutason julkisivun suunnitteluun.

19 - Korttelissa 223 saa rakentaa kokonaisrakennusoikeuden rajoittamatta maanalaista pysäköintitilaa. Mahdolliset maanpäälliset rakenteet kuten porrashuoneet tulee rakentaa julkisivumateriaalin ja värityksen suhteen olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. - Jokaiselle rakennuspaikalle tai erikseen sille määrätylle pysäköintialueelle on osoitettava autopaikkoja majoitustiloille vähintään 1 autopaikka / majoitushuone ja liikehuoneistoille ja toimistoille vähintään 1 autopaikka kutakin kerrosalan 50 m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2 autopaikkaa liikettä kohti. 5.6. Nimistö Nimistö on säilytetty ennallaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Toteutumisen seurannasta vastaa Mustasaaren kunta. Seinäjoella 7.9.2012 Liisa Märijärvi-Vanhanen Osastopäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Kimmo Kautto Projektipäällikkö PÖYRY FINLAND OY Seinäjoen aluetoimisto Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki 67090452.BBS1.SLU