Julkiset hankinnat haltuun! Juha Kontkanen
PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto www.ptcs.fi Hankintayksiköille tarjoamme apua kilpailuttamisen virheettömään läpivientiin ja hyvän hankintasopimuksen tekemiseen Avustamme myös sopimusten sovittelussa sekä riidan ratkaisussa Hoidamme myös markkinaoikeudelliset oikeudenkäynnit sekä riitaasiat yleisessä tuomioistuimessa Yrityksille tarjoamme julkissektorin myyntityön koulutusta ja tarjouskilpailujen asiantuntijapalveluita, esim. tarjouksen tarkastamista Verkossa: julkisten hankintojen tietopalvelumme tarjoaa ohjeet, oikeustapaukset ja malliasiakirjat paketissa vuosihintaan, lisätietoa: www.julkiset.fi
Taustaa julkisista hankinnoista Julkisten hankintojen sääntely osa EU:n sisämarkkinapolitiikkaa/kilpailupolitiikkaa Palvelujen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus + sijoittumisvapaus = yhteiset sisämarkkinat Avataan julkisen sektorin markkinat kilpailulle (avoimuus & syrjimättömyys) Tavoitteena saada kilpailun kautta parempia hankintoja ja enemmän vastinetta verorahoille oletuksena, että yritykset parantavat toimintaansa ja kehittävät laadukkaampia palveluja/tavaroita/urakoita, jos ne altistetaan kilpailutilanteeseen. *Muita hyötyjä: mm. harmaan talouden torjuminen, hyvä veli toiminnan torppaaminen yms., avoimuus/läpinäkyvyys julkisten rahojen käytössä. Markkinoiden toimivuus Suomessa/pienissä kunnissa? Oligopoliset markkinat? Syntyykö aitoa kilpailua? Pärjääkö suomalaiset yritykset globaalissa kilpailussa? Isoja kysymyksiä miten markkinat toimivat ja reagoivat!
EU:n perustamissopimuksen periaatteet Hankintayksiköiden on noudatettava hankintasopimuksia tehdessä EU:n perustamissopimuksen sääntöjä ja periaatteita: tavaroiden vapaa liikkuvuus sijoittautumisoikeus palvelujen tarjoamisen vapaus syrjimättömyys yhtäläinen kohtelu avoimuus suhteellisuus vastavuoroinen tunnustaminen. = Periaatteet ovat perusta avoimille EU:n sisämarkkinoille
Ns. GPA-sopimus Hankintalain 4 : Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaiset ehdot Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (SopS 5/1995) soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissa muista sopimusvaltioista oleviin tarjoajiin ja tarjouksiin on sovellettava samoja ehtoja kuin Suomesta ja muista Euroopan unionin jäsenvaltioista oleviin tarjoajiin ja tarjouksiin.
Esimerkki periaatteiden vastaisesta toimintamallista: mm. EUT:n ratkaisussa C-243/89 Ison-Beltin silta todettiin Tanskan rikkoneen jäsenyysvelvoitteitaan ja perustamissopimusta, kun se teki urakkatarjouspyynnön, jossa edellytettiin mahdollisimman mittavaa tanskalaisten rakennusaineiden, kulutustavaroiden, tanskalaisen työvoiman ja välineistön käyttöä.
Samat periaatteet soveltuvat kaikkien hankintayksiköiden toimintaan, kuten esim. kuntien kilpailutuksiin: ei voida ehdottomasti vaatia, että hankitaan vain tietyn paikkakunnan tuotteita ja palveluita. Julkisten hankintojen tulee aina olla avoimia ja syrjimättömiä tietyn sijainnin tai paikallisuuden vaatimukset ovat lähtökohtaisesti aina syrjiviä, kilpailua rajoittavia ja näin ollen kiellettyjä. Joissakin hankinnoissa sijainnille voi kuitenkin antaa merkitystä, jos sijainnilla on tosiasiallista merkitystä hankinnan kannalta.
Julkisten hankintojen periaatteet 2 Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Kilpailutus Suhteellisuus Periaatteet Avoimuus Taloudellisuus, suunnitelmallisuus, ympäristöön/sosiaalisuuteen/eettisyyteen/yhteiskuntavastuuseen liittyvät näkökohdat
Paikallisten yritysten suosiminen on lähtökohtaisesti kiellettyä Paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä, jos toimenpiteet rajoittavat kilpailun syntymistä Protektionismi = kaupankäyntiä rajoittavat toimet, joilla suojellaan oman markkinan yrityksiä ulkopuoliselta kilpailulta. Protektionismin vastakohta = mahdollisimman avoin kauppa, jossa yritykset kilpailevat tietyllä markkinalla samoin pelisäännöin sijoittumisestaan riippumatta. PK-yritysten mahdollisuuksien huomioiminen tasapuolisesti on kuitenkin sallittua ja suotavaa
Globaali maailma EU Valtio Lainsäädäntö, kauppasopimukset Oy Kunta Hankinta yksikkö Liikelaitos POLITIIKKA(EU, Suomi, kunnat) Ry Säätiö
Hankintalaki ja paikalliset tarjoajat Mitä hankintalaissa ja uudessa hankintadirektiivissä tavoitellaan ja mikä on sallittua? Tulossa pakollinen hankinnan jakaminen
PK-yritykset EU:ssa Pk-yritysten asemaa pohdittu Euroopan unionissa laajemminkin. Jo vuonna 2008 komissio julkaisi Pienet ensin Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen, Small Business Act, komission tiedonanto Euroopan neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 25.6.2008 KOM (2008) 394 lopullinen, jolla haluttiin korostaa poliittista tahtoa tunnustaa pk-yritysten keskeinen rooli EU:n taloudessa ja esitellä kymmenen periaatetta, joiden avulla pk-yritysten asemaa pyritään parantamaan.
Pk-yritysten ongelmia osallistua/menestyä kilpailutuksissa tiedonsaantivaikeudet (yrityksiltä puuttuu resursseja tiedonkeruuseen); puutteelliset tiedot hankintamenettelyistä; liiallinen hallinnollinen rasite; sopimusten suuri koko; tarjousten valmisteluajan lyhyys; tarjousten valmistelusta aiheutuvat kustannukset (monet kustannuksista ovat kiinteitä, joten pk-yrityksille aiheutuu suurempiin yrityksiin verrattuna kohtuuttoman paljon kuluja); kohtuuttomat pätevyys- ja todistusvaatimukset; rahoitustakuiden kohtuuttomuus; ulkomaisten tarjoajien syrjintä tai paikallisten tai kotimaisten yritysten suosinta; vaikeudet yhteistyökumppanien löytämisessä ulkomailta; hankintaviranomaisen viivyttely maksujen suorittamisessa. Lähde: Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Eurooppalaiset julkisia hankintoja koskevat käytännesäännöt, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia. Bryssel, 25.6.2008. SEC(2008)2193. 13
PK-yritysten asema Pienten ja keskisuurten yritysten aseman vahvistaminen on direktiiviuudistuksen yksi keskeisiä tavoitteita. Uusi direktiivi sisältää huomattavan paljon pk-yritysten asemaan ja hallinnollisen taakan vähentämiseen liittyviä pyrkimyksiä: -vasta tarjouskilpailun voittajalta pyydetään soveltuvuutta koskevat selvitykset -yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja soveltuvuusvaatimusten osoittajana (ESPD) -liikevaihtovaatimusta koskevat rajoitteet -hankinnan jakaminen osiin
Liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus Nykytila: Nykyisessä hankintalaissa ei ole tarkempaa säätelyä liikevaihtoa koskevasta vaatimuksesta. Vaatimuksen on voinut asettaa, kunhan se on ollut kohtuullinen ja sille on ollut hankinnan kohteeseen liittyvä erityinen syy. Ankarat/suhteettoman tiukat liikevaihtovaatimukset ovat rajanneet perusteettomasti pois kilpailuista etenkin PKyrityksiä tämä huomioitu direktiiviuudistuksessa.
Uuden direktiivin myötä liikevaihtovaatimus 2 x ennakoitu arvo Tulevaisuudessa: Vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten niissä, jotka liittyvät tietyille rakennusurakoille, palveluille ja tavaroille ominaisiin erityisriskeihin. HY:n on mainittava tällaista vaatimusta koskevat pääasialliset syyt hankinta-asiakirjoissa tai 84 artiklassa tarkoitetussa erillisessä selvityksessä.
Hankintojen jakaminen osiin Nykytila: Esim. ison hankinnan voi halutessaan jakaa pienempiin osiin, joihin valitaan useampi sopimuskumppani, jolloin pienemmätkin yritykset voivat menestyä kilpailussa Hankintayksikön päätettävissä millaisina kokonaisuuksina hankinnat kilpailutetaan Hankintayksikkö on voinut päättää sallitaanko osatarjoukset vai ei Hankintayksikkö on voinut hyväksyä kokonaistarjouksen silloinkin, kun osatarjoukset ovat olleet sallittuja
Uusi direktiivi: Hankinnan jakaminen osiin pääsääntö, mutta tästä voi myös poiketa Jos hankintaa ei jaeta osiin, erillisessä selvityksessä tai hankintaasiakirjoissa on mainittava pääasialliset syyt hankintayksikön valintaan. Syitä voisivat olla esimerkiksi, että - jakaminen saattaisi rajoittaa kilpailua - jakaminen tekee sopimuksen toteuttamisesta teknisesti liian vaikeaa tai liian kallista - tarve koordinoida osien eri sopimuskumppaneita voisi vakavasti vaarantaa sopimuksen asianmukaisen toteuttamisen Hankintayksiköllä on jatkossakin oikeus määritellä hankittava kohde ja sen laajuus. Jakaminen ei ole pakollista, mutta sitä suositellaan. Hankintoja ei ole pakko jakaa osiin, ellei jäsenmaa ole joidenkin tiettyjen hankintojen osalta päättänyt toisin (kansallinen ratkaisu vielä auki)
Ryhmittymänä tehty tarjous ja muiden voimavarojen käyttö Hankintasääntely mahdollistaa ns. ryhmittymänä (konsortio) tarjoamisen. Pienemmät toimijat voivat muodostaa ryhmittymän ja hyödyntää toistensa voimavaroja. Jos hankinta-sopimusta ei kykene toteuttamaan omin resurssein, voi hyödyntää ryhmittymän resursseja hankintasopimuksen toteuttamiseksi. Esim. jos jokin tarjouspyynnön vähimmäisehto ei täyty omin voimin vaikkapa liikevaihtoraja tai referenssit tämä voi täyttyä ryhmittymänä. 1+1=2 1+1+1=3 1+1+1+1+1+1=6 Ryhmittymänä on mahdollista haastaa isojakin toimijoita.
Toimittajat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaaksi ryhmittymänä. Hankintayksikkö ei saa edellyttää ehdokkaiden tai tarjoajien ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumispyynnön tekemistä varten. Ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana, jos se on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen ryhmittymään kuuluvien tai muiden tahojen voimavaroja. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä.
Oikeuskäytännön linjauksia koskien mm. - sijaintivaatimuksia - paikallistuntemusta
Oikeuskäytäntöä sijaintivaatimukseen liittyen Oikeuskäytännöstä löytyy tapauksia, joissa kriteerinä on käytetty sijaintia tai kriteeri on ollut muutoin sijaintiin liitännäinen, jolloin tarjousten arviointi ja pisteytysmekanismi ovat suosineet tiettyä tarjoajaa vain tämän sijaintinsa perusteella menettelystä on muodostunut syrjivä, kilpailua rajoittava = hankintalain vastainen.
MAO 337/13 (työterveyspalvelut) Palveluntuottajan sijainnille asetettiin postinumeroalueeseen liittyvä vaatimus. Vaatimuksella pyrittiin selvittämään, onko tarjoajalla toimipaikkansa sijainnin perusteella riittävät edellytykset toteuttaa hankinta. Tuomioistuimessa arvioitiin, onko vaatimus tietyille postinumeroalueille ollut alueen ulkopuolella toimivien yritysten kannalta liian ankara ja kilpailua rajoittava. Postinumerot määrittelivät palvelun tuottamispaikan kaupungin keskustaan tai tietyille asuinalueille keskustan ulkopuolella, jossa työskenteli eniten palvelun käyttäjiä.
MAO 337/13 (työterveyspalvelut) Tuomioistuimeen valittaneen tarjoajan toimipiste sijaitsi kaupungin keskustassa, jossa sijaitsi muidenkin kilpailuun hyväksyttyjen tarjoajien toimipaikkoja (valittajan toimipisteen sijainti ei osunut vaaditun postinumeron sisään). MAO katsoi, että valittajan toimipisteen sijainnilla ei ollut hankintayksikön tarpeen tai palvelun käyttäjien näkökulmasta merkityksellistä eroa sijaintinsa puolesta kilpailuun hyväksyttyjen tarjoajien kanssa. MAO katsoi myös, että olisi kohtuutonta vaatia tarjoajan perustavan uutta toimipistettä nykyisen toimipisteensä välittömään läheisyyteen vain täyttääkseen hankintayksikön asettaman sijaintivaatimuksen. Sijaintivaatimus tietylle postinumeroalueelle todettiin liian ankaraksi ja suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi vaatimukseksi, joka vaaransi tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja rajoitti perusteettomasti kilpailua.
Vertailuperuste: MAO 232/09 (pesulapalvelut) kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät Pisteitä sai sitä enemmän, mitä lyhyempi kuljetusmatka oli. Tuomioistuin totesi, ettei kuljetusmatkan pituutta saanut käyttää vertailuperusteena siten, että vertailuperusteen arviointi perustuu ainoastaan matkan pituuteen, koska tällöin vertailuperuste asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan ainoastaan sijoittumispaikan perusteella.
KHO 5.5.2014 T 1460 (MAO 5/12) matalalattiabussien toimittaminen kaupunkiliikenteeseen Valittaja esittänyt, että vaatimus huolto- ja varaosapalveluiden sijainnista 20 kilometrin etäisyydellä Turun kaupungin keskustasta rajoittaa kilpailua. TAPYssa edellytetty, että toimittajalla on edustamansa automerkin ajoneuvojen huolto-, korjaus- ja varaosapalvelut yleisesti kaupallisesti tarjolla olevana palveluna Turun alueella enintään 20 kilometrin etäisyydellä Turun keskustasta oman organisaation puitteissa tai osoittamansa alihankkijan /yhteistyökumppanin kanssa.
KHO 5.5.2014 T 1460 (MAO 5/12) matalalattiabussien toimittaminen kaupunkiliikenteeseen Ajoneuvot tulivat Turun Kaupunkiliikenne Oy:n käyttöön, joka tuottaa joukkoliikennepalveluja. Häiriöttömän liikenteen takaamiseksi on ollut perusteltua, että huolto-, korjaus- ja varaosapalvelut sijaitsevat liikennöintipaikan läheisyydessä. Palveluja ei vaadittu olevan saatavilla jo tarjousta annettaessa. Tarjoajien on ollut mahdollista sopimuskauden alkuun mennessä perustaa joko oma huoltoliike Turun lähistölle tai käyttää alihankkijaa/yhteistyökumppania palvelun toteuttamiseksi. Tuomioistuin katsoi, ettei vaatimus ole perusteettomasti rajoittanut kilpailua.
MAO 313/12 (kunnallistekniset suunnittelutyöt) Vertailuperusteena käytettiin sijaintiin liittyviä referenssejä. TAPYn mukaan Hyvinkäälle tehdyistä referenssitöistä sai enemmän pisteitä kuin muualle tehdyistä referenssitöistä. MAO katsoi, ettei hankinnan kohteena oleviin palveluihin liity sellaisia paikallistuntemusta edellyttäviä erityispiirteitä, jonka voisi huomioida tarjousten laadun vertailussa. Kyseinen kriteeri on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan sen mukaan, ovatko aiemmat suunnittelutehtävät kohdistuneet Hyvinkäälle vai eivät.
MAO 186/09 - hiekkatekonurmi Vertailussa annettiin pisteitä referensseistä, jos asennuksia oli tehty Suomessa sijaitseviin kohteisiin (jaottelu Suomessa toteutettuihin kohteisiin ja muualla toteutettuihin kohteisiin). Vaatimusta perusteltiin mm. Suomen ilmaston erityispiirteillä. Valittajalla oli referenssikohteita Tanskassa, Norjassa ja Islannissa, joista varsinkin kahdessa jälkimmäisessä maassa on täysin vertailukelpoiset olosuhteet Suomeen verrattuna. Hiekkatekonurmi asennettiin halliin, jossa olosuhteet ovat ympäri vuoden samat. Suomen ilmaston erityispiirteillä ei ollut merkitystä arvioitaessa tekonurmen käytettävyyttä ja soveltuvuutta jalkapallokäyttöön. MAO katsoi, että referenssien vertailuperusteet olivat syrjiviä siltä osin kuin Suomessa ja ulkomailla sijaitsevat referenssikohteet on tarjousten vertailussa erotettu toisistaan niin, että Suomessa sijaitsevat kohteet ovat muodostaneet oman vertailuperusteensa. Hankinnassa meneteltiin hankintalain 2 :n 1 momentissa ilmenevän tarjoajien syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun vastaisesti.
MAO 345/10 (poliisiautojen huolto- ja korjaustyöt) HY käytti vertailuperusteena sijaintia poliisiyksikköön nähden Valittaja vetosi siihen, että vertailu tehtiin epäloogisesti ja syrjivästi. Etäisyyden sijaan olisi tullut huomioida huoltamoiden kapasiteetit huolto- ja korjaustöiden suhteen. Vertailuasiakirjoissa todettiin, että sijainnin vertailussa otettiin huomioon korjaamon tai korjaamoiden etäisyys hankintayksikön toimipisteistä ja että etäisyys lasketaan eri poliisin toimipisteistä yrityksen kaikkiin toimipisteisiin, jolloin pienin keskiarvoetäisyys saa maksimipistemäärän.
MAO 345/10 poliisiautojen huolto- ja korjaustyöt HY esitti vastineessa, että sijainnin vertailussa oli ratkaisevaa huoltamoiden etäisyys poliisin toimipisteistä ja näin laskettu kilometriperusteinen keskiarvo. Sijainti otettiin vertailuperusteeksi, koska poliisiautojen kuljetukset korjaamolle ja korjaamolta suorittaa poliisi eikä siviilihenkilö, jolloin poliisi on poissa varsinaisista poliisitehtävistään. MAO katsoi, että hankintayksikkö sai arvioida vertailuperusteen sijainti poliisiyksikköön nähden vertailun ilmoittamallaan tavalla eikä vertailutapa muodostunut tarjoajia kohtaan syrjiväksi tai epätasapuoliseksi.
Paikallistuntemus vaatimuksena Lähtökohtaisesti paikallistuntemuksen vaatiminen on kiellettyä, koska se syrjii kaikkia ei-paikallisia tarjoajia. Ei voida olettaa, että vain paikalliset tarjoajat voisivat suoriutua hankinnasta, vaan on ymmärrettävä, että myös ei-paikalliset voivat tuottaa hankittavan palvelun. Yhdenvertaisen kilpailun on ratkaistava paremmuus, ei sen onko tarjoaja paikallinen/ei-paikallinen.
Paikallistuntemus -kriteeristä todettua: Vertailuperusteiden syrjimättömyyttä koskeva vaatimus edellyttää lähtökohtaisesti sitä, ettei tarjousten vertailussa tulisi antaa merkitystä alueellisille tekijöille ilman erityistä hankinnan kohteeseen liittyvää syytä (MAO 149-151/13). Sen käyttämistä tarjousten vertailussa ilman hyväksyttävää perustetta on pidettävä tarjoajia syrjivänä, koska paikallisten olosuhteiden tuntemuksen voi kerryttää vain hankintayksikön kanssa yhteistoiminnassa aikaisemmin toiminut palveluntarjoaja (MAO 586/11, MAO 433/10).
Trafi ulkoisti Espanjaan - nyt työntekijät siirretään espanjalaisyritykselle Keskiviikko 9.10.2013 (Iltalehti) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin puhelinpalveluiden siirtyminen Sodankylästä Aurinkorannikolle hämmästytti vuoden alkupuolella. Nyt huolta on aiheuttanut huhu, että työt olisivat siirtyneet espanjalaiselle yritykselle. - Meillä on espanjalainen tytäryhtiö, joka on meidän omistuksessa sataprosenttisesti, kertoo Argentan toimitusjohtaja Juho Nojonen. Hän kertoo, että taannoin Suomesta Espanjaan siirtyneet työt jatkuvat samalla lailla kuin tähänkin asti, ja työntekijät pysyvät samoina. - Verolainsäädännöstä johtuen perustimme tytäryhtiön, hän perustelee järjestelyjä. Nojonen vakuuttaa, ettei järjestelyyn liity veroetujen tavoittelua. - Ei siinä ole mitään veroetua. Maksamme verot Suomeen, yritys on suomalainen. Argenta Oy voitti tarjouskilpailun Trafin puhelinpalveluista reilu vuosi sitten. Sen tarjous oli selkeästi edullisempi kuin tehtäviä aiemmin Sodankylässä hoitaneella Astropolistieto Oy:llä. Se tarjosi sopimusta 1,7 miljoonalla eurolla, kun kilpailun voittanut Argenta ilmoitti hinnakseen 980 000 euroa. Astropolistiedon hävittyä tarjouskilpailun Sodankylästä lähti 23 vakituista ja 12 määräaikaista työpaikkaa. Toimitusjohtaja Nojonen totesi tuolloin, että Aurinkorannikolla palkkakustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa. Asiaa puitiin myös markkinaoikeudessa (MAO 70/13). Hankintayksikkö toimi hankintalain mukaisesti, mutta sai huomattavan paljon kritiikkiä osakseen.
Miten huomioida paikallisia tarjoajia? Miten voi edesauttaa paikallisten osallistumista kilpailuun?
Voiko paikallisia tarjoajia suosia? Periaatteessa ei, koska hankintojen tulisi olla avoimia/syrjimättömiä. Paikallisten tarjoajien osallistumiseen /menestymiseen kilpailussa on mahdollista vaikuttaa hankinnan ehdoilla. Hankintalaki ei koske kynnysarvot alittavia hankintoja etenkin pienhankintoja mahdollista ohjata paikallisille tarjoajille, muistaen kuitenkin, että myös pienhankintojen tulisi olla syrjimättömiä.
Miten paikallisia tarjoajia voi sitten huomioida? Oikeasuhtaiset soveltuvuusehdot, jotka sopivat paikallisille tarjoajille ehtojen kuitenkin oltava tasapuoliset myös ei paikallisille Muut hankinnan ehdot Suurten hankintojen osiin jakaminen, jos mahdollista Hallinnollisen taakan keventäminen Vasteajat, sijainti yms. kriteerit, JOS merkitystä hankinnan kannalta perusteltu liittymäpinta hankinnan kohteeseen Paikallisten tarjoajien aktivointi tarjoamaan
Kansalliset kynnysarvot: Voimassa olevat kynnysarvot Tavarat ja palvelut 30 000 Rakennusurakat 150 000 SOTE-palvelut 100 000 Hankintalaki muuttui 1.6.2010, jolloin (uudet) kansalliset kynnysarvot tulivat voimaan. Kansalliset kynnysarvot todennäköisesti nousevat uuden hankintalain myötä. EU-kynnysarvot: Tavarat ja palvelut 207 000 134 000 (valtion keskushallinto) Rakennusurakat 5 186 000 ERITYISALAT: Tavarat ja palvelut 414 000 Rakennusurakat 5 186 000 EU-kynnysarvoja tarkastetaan kahden vuoden välein (komission asetuksella). Nykyiset voimassa 1.1.2014 31.12.2015
Hankinnan jakamisen osiin Perustuttava todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin Luontevan hankintakokonaisuuden määrittely: Esim. rakennusurakka jaetaan osaurakoihin (sähköt, LVI, suunnittelu), siivouspalvelut usealle eri toimijalle jne Yhden luontevan hankintakokonaisuuden ennakoitu arvo lasketaan kokonaisuuden mukaan. Ei saa pilkkoa erilleen, jotta vältettäisiin hankintalain soveltuminen Hankinnan arvon/kokonaisuuden laskennasta omat sääntönsä Hankintayksikkö voi rajoittaa sitä, kuinka moneen osaan tarjoaja voi tarjouksen jättää Pilkkomiskielto - Ei estä hankinnan jakamista Kun eri osat kilpailutetaan kokonaisuuden mukaan määräytyvän kynnysarvon mukaisella menettelyllä
Suhteellisuusperiaate soveltuvuuskriteerejä asetettaessa Lähtökohtaisesti soveltuvuusehtojen määrittely on Hankintayksikön harkintavallassa Vaatimusten oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kohtuullisia : suhteessa hankinnan kokoon (esim. arvoltaan pieni kansallisen tason hankinta ei välttämättä edellytä miljoonaluokan liikevaihtoa ja erinomaista luottoluokitusta) eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua (ylimitoitetut vaatimukset, jotka vain muutama yritys täyttää) eivät saa olla syrjiviä tai liian ankaria (tarkoitushakuisesti rajataan tiettyjä tahoja pois kilpailusta, esim. uusia yrityksiä asettamalla kohtuuttomat referenssivaatimukset) Oikeasuhtaisilla, tarkkaan mietityillä soveltuvuusehdoilla voidaan karsia pois huonoja tarjoajia. Esim. huonossa taloudellisessa tilassa olevia yrityksiä, jotka muodostavat riskin hankinnan toteutumisen kannalta ja ovat todennäköisesti myös alttiimpia hyödyntämään harmaan talouden ilmiöitä. Soveltuvuusehdoilla voi mahdollistaa pienten yritysten osallistumisen kilpailuihin. Soveltuvuusehdoilla voi pyrkiä mahdollistamaan paikallisten yritysten osallistumisen kilpailuun
EHDOKKAIDEN/TARJOAJIEN SOVELTUVUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET (56-60 ) HY voi asettaa kriteerejä soveltuvuudelle ja vaatia esittämään selvityksiä, joilla soveltuvuus voidaan arvioida/todentaa: rekisteritiedot (57 ) -kaupparekisteri, ennakkoperintä- / työnantajarekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri lupa-asiat (esim. liikennelupa tmv. lupa harjoittaa jotain tiettyä ammattia) Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset pyydettävä jossain vaiheessa!! rahoituksellinen ja taloudellinen tilanne (58 ) -pankin/luottolaitoksen lausunto, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus, tilinpäätösasiakirjat, liikevaihtoa koskevat selvitykset yms. Mahdollista antaa selvitys Myös muunlaisella todistuksella, jos HY:n vaatimia todistuksia ei voi saada. TILAAJAVASTUULAKI tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys (59 ) -todistukset johtohenkilöiden/vastaavien henkilöiden koulutuksesta/pätevyydestä, tiedot työvoimasta, työvälineet/kalusto/tekniset laitteet, referenssit, tiedot alihankkijoista, tuotenäytteet/kuvaukset, virallisten laadunvalvontaorganisaatioiden todistukset, laadunvarmistukseen liittyvät selvitykset, käytettävissä olevat asiantuntijat yms.
Missä tarjousten erot näkyvät? Riittävän monen yrityksen pitäisi päästä tähän asti Vähimmäisehdot eivät saa kohtuuttomasti syrjiä tai tappaa kilpailua Arvio riittävästä tehdään markkinatilanteen mukaan Hinta tai KTET Vertailu vertailupisteet saavat muodostua erilaisiksi se on ok! Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset VAIHE 2 Yrityksen soveltuvuus- eli vähimmäisehdot VAIHE 1 Hankintayksikön markkina- ja substanssituntemus sekä hankinta- ja sopimusosaaminen Tämä kivijalka ratkaisee onnistumisen ja lopputuloksen!
Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset Pyydettävä ennen sopimuksen tekoa eli: joko jo hankintamenettelyn yhteydessä soveltuvuutta osoittavina todistuksina tai vain voittaneelta ennen sopimuksen tekoa. Hallinnollisen taakan näkökulma? Rasti ruutuun tarjouspyyntö? Selvitykset pyydetään vain voittajalta?
Hankinnan laatu? Halutun laadun voi huomioida monella eri tavalla Tarjoajalle voi asettaa tiettyjä laatuvaatimuksia jos ei täyty, tarjoaja suljetaan pois Hankinnan kohteelle määritellään haluttu laatutaso jos ei täyty, tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä hylätään Tarjouksia voi vertailla halutuilla laatukriteereillä mitä laadukkaampi tuote tarjolla, sitä enemmän pisteitä Yleinen harhaluulo/väite on, että julkinen sektori kilpailuttaa aina vain hinnalla ja ostaa halvinta ja huonointa. Väite ei pidä paikkaansa, koska laatutekijöitä voi huomioida monin eri keinoin. Sinänsä väite on kuitenkin totta, koska ennalta määritellyn laatutason täyttävistä tarjouksista tulisi valita halvin tarjous. Se ei kuitenkaan tarkoita, että halvin olisi huono. Oleellista on laadun valvonta sopimuskaudella! Eli esim. se, että tilattu tavara on sellaista kuin pitikin olla tai palvelu tuotetaan sovitulla laatutasolla jne 44
Tiedottaminen ja vuoropuhelu markkinoiden aktivoiminen
Miten saadaan paikalliset yrittäjät paremmin mukaan tarjouskilpailuihin? Mahdollisten tarjoajien kartoittaminen tarjouspyyntöä tehdessä, onko esim. paikallista tarjontaa? Yritysvaikutukset? Vuoropuhelu ennen varsinaista tarjouspyyntökierrosta - tietopyyntö, tarjouspyyntöjen kommentointi, info-tilaisuudet, joilla taataan tarjouspyyntöjen toimivuus (ehdot, määrittelyt, kohteet) Hankintojen avoimuus ja niistä tiedottaminen: HILMA (www.hankintailmoitukset.fi) Kunnan/hankintayksikön omat kotisivut, lehti-ilmoitukset, sosiaalinen media yms. Voi ilmoittaa ihan missä vaan HILMA-ilmoituksen jälkeen. Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies palvelu (pienhankinnat) Vuoropuhelu kilpailutusprosessien jälkeen: julkinen hankinta ja kilpailuttaminen ovat vain prosessi, joka tähtää hyvään hankintasopimukseen Yhteinen kehittäminen
Hankintayksikkö Hankintaprosessi Vaikuta hankinnan valmistelussa Suunnittelu Hankinta -ilmoitus Tarjous -pyyntö Kilpailun tuomarointi Toteutus Tietopyyntö Tekninen vuoropuhelu Hilma Tarjous Yritys 47
HY -toimittajamarkkinoiden hyvä tuntemus Keskeinen edellytys Oikeille toimittajavalinnoille Hyville sopimuksille Parhaiden yhteistyömallien kehittämiselle 15.4.2015 48
Tietopyyntö -tarkoitus Tietopyyntö on yksi markkinakartoituksen muoto - muita: messut, tapaamiset, neuvottelut, tarjouspyyntöluonnoksen lähettäminen kommentoitavaksi Kartoittaa markkinoilla toimivia yrityksiä, heidän toimintamallejaan ja ratkaisuvaihtoehtojaan sekä yleistä hintatasoa ja mahdollista halukkuutta osallistua hankinnan toteuttamiseen Ei edellytä hankintailmoituksen laatimista Hankintailmoituksella on myös mahdollista ilmoittaa tietopyynnöstä.
Tekninen vuoropuhelu -tarkoitus Tiedon hankinta ->Teknisten eritelmien laatimista varten Hankintayksikkö voi käydä teknisiä vuoropuheluja esimerkiksi potentiaalisten tarjoajien ja teknisten asiantuntijatahojen kanssa. Tällainen vuoropuhelu tulisi ensisijaisesti tapahtua kirjallisesti, esimerkiksi lausuntomenettelyllä, jolloin tulisi selkeästi ilmoittaa, ettei kysymys ole hankintapäätökseen johtavasta tarjouskilpailusta. Ei saa johtaa kilpailun estymiseen tai vaarantaa tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. (HE 50/2006 vp. 89-90)
Valmistaudu: Muutamia vinkkejä tekniseen vuoropuheluun - Yritykselle Lue etukäteismateriaali Onko asiakirjoissa jotain erityisen ongelmallista oman yrityksen kannalta? Esim. määrittelyt sulkevat pois yrityksen tuotteen Jaottele havainnot Esim. tieto / määritys / ehto puuttuu Tieto / määritys/ ehto on väärin / epätarkoituksenmukainen Ehdot tai määritykset liian tiukkoja kukaan ei pysty tarjoamaan On myös hankintayksikön etu, että mahdolliset epäkohdat tulevat tietoon jo ennakkoon hyvissä ajoin. Hankintaprosessin käynnistyttyä korjausliikkeiden tekeminen on mahdollista, mutta huomattavasti hankalampaa.
Mihin voi / kannattaa vaikuttaa? Hankinnan kohteen määrittely Vaatimukset Hankinnan rajaus Hinnoittelumekanismi Tekniset määrittelyt Hankintamenettely Hankintamenettelyllä on toisinaan suuri vaikutus (tavarassa merkitys olematon) Sopimus Sopimusrakenne Sopimusehdot esim. rajoitetusti (JYSE-ehdot)
49.1 Hankintasopimuksen erityisehdot Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Voi asettaa tietynlaisia työllistämisvaatimuksia (vaikeasti työllistyvät erityisryhmät). Näin esim. paikallinen huonommassa asemassa oleva henkilö voi työllistyä hankinnan kautta. Sopimusehtojen tulee sisältyä hankintailmoitukseen tai tarjouspyyntöön (vaikutus tarjousten laadintaan) Erityisillä sopimusehdoilla voidaan sopia siitä, minkälaisia seikkoja sopimuskumppanin tulee huomioida sopimusta toteuttaessaan. Erityisehdoilla voi edesauttaa paikallisten yritysten menestymistä tarjouskilpailussa. [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma 53
Palvelusetelimalli - asiakkaan valta viedä palveluseteli minne itse katsoo parhaaksi Valinnanvapautta voidaan mahdollistaa palvelusetelillä/ toimittajarekisterillä Vähentää hankintayksikön valtaa, mutta voi ratkaista käytännössä koko kilpailuttamiskysymyksen Hyvinkää Kela http://www.slideshare.net/kelantutkimus/kilpailutus-vai-palveluseteli Kuntaliitto http://www.hyvinkaa.fi/fi/perhe--ja-sosiaalipalvelut-a/ikaihmistenpalvelut1/palveluseteli-uusi/#.u_ivp2p72w8 http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminentuottaminen/palveluseteli/sivut/default.aspx
Johtamalla tuloksia -hankintastrategia -hankintasuunnitelma
Hankintatoimen järjestäminen (Hankintalaki 2 ) Hankintayksikön on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti
Hankintatoimen järjestäminen (HE 50/2006) Suositus: hankintatoimen järjestäminen lain tavoitteiden mukaisella tavalla Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Järjestämistapa hankintayksikön harkinnassa ja vastuulla
Hankintatoimen järjestäminen (HE 50/2006) Tarkoitetaan: Hankintayksiköiden strategista suunnittelua hankintojen toteuttamisen tavoista Suunnitelmat voivat kohdistua esimerkiksi hankintatoimen organisointiin sekä hankintojen toteuttamisen tapoihin Suunnitelmallisten hankintojen tekeminen edellyttäisi hankintasopimusten toteutumisen valvontaa erityisesti kustannusten ja laatuun liittyvien näkökohtien huomioimiseksi hankintasopimusten toteutumiseen liittyvien kokemusten tulisi heijastua hankintojen tulevaan suunnitteluun
Hankintatoimen järjestäminen (HE 50/2006) Kilpailuttamisesta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi olisi suositeltavaa keskittää hankintojen tekemistä, hyödyntää mahdollisuuksia yhteishankintojen tekemiseen ja yhteishankintayksikön käyttöön käyttää joustavia kuhunkin hankintatarpeeseen parhaiten soveltuvaa hankintamenettelyä
Hankinnan strategiat - jako 1. Koko hankintatoimen strategiaan minkälaisia tuloksia hankintatoimen tulee saavuttaa esim. seuraavien 3-5 vuoden ajanjaksolla miten hankintatoimea ja hankinnan osaamista kehitetään vastaamaan uusiin haasteisiin 2. Kategoriakohtaisiin strategioihin Tuotekohtaiset strategiat (esim. ostetaan vain reilun kaupan tuotteita ) Minkälaiset ovat tietyn kategorian markkinatilanne esim. sote-palvelut - tarve ja toimittajakenttä, ja miten kyseistä kategoriaa kehitetään eteenpäin
Hankintastrategisia näkökulmia Keskitetyt hankinnat (yhteishankintayksiköt, hankintarenkaat/hankintayhteistyö) vai oma hankinta? Palvelusetelit? Sosiaaliset näkökulmat, ympäristönäkökulmat, eettisyys, yhteiskuntavastuu? Hankintojen jakaminen osiin vai suuremmat kokonaisuudet? Sopimuksen pituus? Lyhyt sopimuskausi/pitkä sopimuskausi? Bonus-/sanktiojärjestelmät Pk-yritysten mahdollisuudet kilpailutuksissa, paikallisten yritysten mahdollisuudet? Strategiset näkökulmat tulisi huomioida jo hyvissä ajoin ennen kilpailutuksen käynnistämistä eli jo hankinnan suunnittelun yhteydessä Huolellinen suunnittelu johtaa yleensä siihen, että viime kädessä saa sitä mitä on halunnutkin 61
Suunnittele Kerää kokemukset Strategia Säännöt/ ohjeet Ohjeista periaatteet Seuraa/valvo Kouluta