IMI-kestävät rypsilajikkeet Unto Tulisalo ja Kati Lassi Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos
kehittäjänä BASF Ag Lähde: www.agro.basf.com rikkakasvien torjuntaan käytetään tiettyjä imidatsolinoniherbisidejä käytettävät kasvilajikkeet ovat kestäviä IMI-herbisideille kilpailee maailmalla GMO herbisidiresistenttien lajikkeiden kanssa tavoitteena saada menetelmä viljelijöiden käyttöön myös Suomessa, rypsin osalta jo vuonna 2010
Imidatsolinoni-herbisidit (IMI-) toiminta perustuu asetolaktaattisyntetaasi-entsyymin (ALS) toiminnan ehkäisyyn, jolloin haarautuvien aminohappojen muodostus lakkaa kasvissa ja kasvi kuolee tulivat markkinoille maailmalla 1980-luvulla kosketusvaikutteisia, taimivaiheessa ruiskutettavia valmisteita alhaiset käyttömäärät (grammoja/ha) hajoavat maassa nopeasti alhainen myrkyllisyys nisäkkäille hyvä teho useisiin leveälehtisiin rikkakasveihin ja yksisirkkaisiin heiniin
IMI-tutkimus Suomessa IMI-kestävyyttä rypsillä ja rapsilla on tutkittu Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksen rypsityöryhmän toimesta vuodesta 2001 lähtien Vuosina 2002-2003 rypsityöryhmä ja MTT Jokioinen testasivat pelto-olosuhteissa imidatsolinoni-valmisteen (tehoaine imazamox) tehoa rikkakasveihin ja sen käyttömääriä kanadalaisilla CLEARFIELD -lajikkeella valmisteen teho rikkoihin todettiin hyväksi kestävyyden jalostaminen suomalaiseen rypsin ja rapsin linjaaineistoon aloitettiin vuonna 2002 tämän jälkeen useita suomalaisia CLEARFIELD -linjoja on ollut kasvihuone sekä peltokokeissa ensimmäinen suomalainen CLEARFIELD - rypsilajike on lähellä kaupallistamista (haettu lajikelistalle 2009)
IMI-kestävät rypsi ja rapsi IMI-kestävyyden jalostus on tehty hyödyntäen mutageneesiä ja perinteisen kasvinjalostuksen menetelmiä kyse ei siis ole geenimuunnelluista viljelykasveista!
Kenttäkokeiden tuloksia: Jalostetut suomalaiset CLEARFIELD- rypsit ja rapsit ovat kestäneet hyvin herbisidi-käsittelyn jopa selvästi suositusta suuremmilla käyttömäärillä Käyttömääräksi valikoitunut 1 litra valmistetta/ha (40 g tehoainetta/ha) Viikissä järjestetyissä kokeissa satotaso on ollut yli 3000 kg/ha, jalostustyö on aloitettu parhailla linjoilla Valmisteen teho on hyvä öljykasvipeltojen ongelmallisimpiin rikkakasveihin, kuten jauhosavikkaan pihatähtimöön peltomataraan
Satotuloksia kesän 2006 herbisidikokeesta Sato (kg/ha) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 IMI4003 + IMI-käsittely IMI4003 4003 IMI203 + IMI-käsittely IMI203 203 IMI4001ybB + IMIkäsittely IMI4001ybB 4001ybB 0 IMI4003 ja IMI4001ybB ovat IMI-kestäviä rypsilinjoja, 4003 ja 4001ybB näiden ei-imikestäviä alkuperäislinjoja. IMI203 on IMI-kestävä rapsilinja ja 203 tämän ei IMIkestävä alkuperäislinja. IMI-käsittely: (40 g imazamox/ha)
Satotuloksia kesän 2007 herbisidikokeesta 4000 3500 3000 Sato (kg/ha) 2500 2000 1500 1000 500 0 Käsittelemätön IMI 20 g ai/ha IMI 30 g ai/ha IMI 40 g ai/ha IMI 60 g ai/ha Kokeessa tutkittiin eri mm. IMI-herbisidin eri käyttömäärien vaikutusta satoon.
Satotuloksia kesän 2007 rypsin ja rapsin herbisidikokeesta Sato (kg/ha) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 IMI4003, ei IMIkäsittelyä IMI4003 + 40 g ai/ha IMI4003 + 60 g ai/ha IMI4003 + 80 g ai/ha IMI203, ei IMIkäsittelyä IMI203 + 40 g ai/ha IMI203 + 60 g ai/ha IMI203 + 80 g ai/ha Rapsi oli kokeissa hieman rypsiä satoisampi, molemmat linjat kestivät IMIkäsittelyn hyvin suositusta suuremmilla käyttömäärillä.
Koetuloksia MTT:n virallisista lajikekokeista kesältä 2008 Koepaikka: Maaninka KOEP_ SATO KUK KUK KLO- VUOSI LYH LAJNIMI kg/ha ALKU KESTO LAKO PITUUS TSP VALK OLJY RO 2008 MAA1 Valo 2098 42 27 48 138 2,81 21,6 45,3 28 2008 MAA1 SW Petita 2164 42 25 46 133 2,75 19,9 48,9 45 2008 MAA1 Bor 04565 2188 42 26 43 135 2,93 20,3 47,8 32 2008 MAA1 Bor 04567 2275 43 26 41 135 2,74 20,7 48,9 39 2008 MAA1 Bor 04490 2143 43 26 41 134 2,56 21,1 46,3 33 2008 MAA1 Viikki 10301 2278 42 28 46 128 2,64 20,9 46,3 33 2008 MAA1 IMI4003 2024 42 26 50 125 2,45 21,0 45,7 31 2008 MAA1 Eos 2192 42 28 55 131 2,97 21,3 48,1 37 2008 MAA1 Apollo 2136 42 27 59 136 2,75 20,6 46,5 28 Koepaikka: Pernaja KOEP_ SATO KUK KASVU KLO- VUOSI LYH LAJNIMI kg/ha KESTO AIKA LAKO PITUUS TSP VALK OLJY RO 2008 PER1 Valo 3714 35 104 80 145 2,22 22,8 44,4 4 2008 PER1 SW Petita 3355 36 105 80 147 2,23 22,6 46,9 5 2008 PER1 Bor 04565 3597 39 107 80 152 2,12 23,0 45,0 10 2008 PER1 Bor 04567 3380 36 105 80 150 2,16 23,2 45,2 7 2008 PER1 Bor 04490 3628 37 105 80 146 2,19 24,4 43,6 8 2008 PER1 Viikki 10301 3649 38 106 80 148 2,09 23,8 42,9 5 2008 PER1 IMI4003 3303 40 108 80 142 2,05 24,4 43,2 4
Käsittelemätön kaista Käsitelty kaista (IMI 2l/ha)
Rikkakasvien torjunta öljykasveilla Suomessa ONGELMALLISTA: käytettävissä olevia valmisteita on tarjolla vähän (Butisan S, Butisan Top ja Devrinol 450 EC) ja niiden tehokkuus vaihtelee kasvuolosuhteiden mukaan käytetyimmät trifluraliinia sisältävät valmisteet (Super Treflan, Trifulon 480) poistuivat käytöstä 1.12.2008 rikkakasvien torjunta on tärkeää, koska ne pienentävät sadon määrää heikentävät sadon laatua hankaloittavat puintia toimivia ja tehokkaita ratkaisuja rikkakasvien torjuntaan tarvitaan todella! CLEARFIELD- viljelymenetelmä on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista