VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola
|
|
- Johanna Tamminen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Öljykasvien Kasvuohjelmat Martti Yli-Kleemola puh
2 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Öljykasvien jalostus 280 milj kg Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Lähde: Öljypuristamoyhdistys
3 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Kotimainen rypsi/rapsi 80 milj. kg Jalostus 280 milj kg Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Lähde: Öljypuristamoyhdistys
4 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Kotimainen rypsi/rapsi 80 milj. kg Rapsin / rypsin tuonti 200 milj kg Jalostus 280 milj kg Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Lähde: Öljypuristamoyhdistys
5 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Kotimainen rypsi/rapsi 80 milj. kg Rapsin / rypsin tuonti 200 milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Lähde: Öljypuristamoyhdistys
6 Valkuaisrehutase Suomessa 2008 Kotimainen rypsi/rapsi 80 milj. kg Rapsin / rypsin tuonti 200 milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Valkuaisrouhe- alijäämä 270 milj. kg, puristamokapasiteetti käytössä 40 % Valkuaisraaka-aine omavaraisuus 10 % Rapsista / rypsistä Suomessa viljeltyä 16,5 % Lähde: Öljypuristamoyhdistys
7 Yhteiseksi tavoitteeksi Lisätään kotimaista rypsin- / rapsin ja valkuaiskasvien viljelyä Vähennetään Rapsin / rypsin tuonti milj kg
8 Yhteiseksi tavoitteeksi Lisätään kotimaista rypsin- / rapsin ja valkuaiskasvien viljelyä Vähennetään Rapsin / rypsin tuonti milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Säilyy entisellään vaikka kotimainen öljykasvien viljely kasvaa
9 Yhteiseksi tavoitteeksi Lisätään kotimaista rypsin- / rapsin ja valkuaiskasvien viljelyä Vähennetään Rapsin / rypsin tuonti milj kg Jalostus 280 milj kg Öljyn tuonti erikoisöljyt Öljytuotanto 100 milj. kg Rouheen/puristeen tuotanto 180 milj. kg Rouheen tuonti 280 milj.kg (soija) Öljyn vienti 50 milj. kg Kotim. rehu- ja elintarviketeoll. 50 milj. kg Rouheen kulutus 450 milj. kg Puristeen vienti 10 milj.kg Valkuaisrouhe- alijäämä pienenee Valkuaisraaka-aine omavaraisuus nousee (huoltovarmuus) Öljykasvien viljely pienentää rehuohran ylituotantoa
10 Kasvuohjelma - avain kannattavaan tuotantoon Kasvuohjelma on Agrimarket-ketjun ja Yara Suomi Oy:n yhdessä tärkeimpien yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämä lajikekohtainen viljelykokonaisuus. Sen avulla viljelijä tuottaa kannattavasti käyttötarkoitukseen sopivaa raaka-ainetta teollisuudelle ja tilan omaan käyttöön. Kasvuohjelma turvaa ympäristön huomioon ottaen sadon laadun, määrän ja parhaan hinnan. Käyttötarkoituksenmukainen tuotanto Suunnittelun pohjana monipuolinen tutkimusja koetoiminta Maan kasvukunnon mukaiset toimenpiteet Lajikkeen valinta ja peitattu, sertifioitu siemen Optimaalinen lannoitus Y-lannoksella Tasapainoinen kasvinsuojelu ja rehun säilöntä Tarkoituksen mukaiset, tasokkaat koneketjut Kasvuohjelmapalvelut, agrimarket.fi/s-agrinet ja farmit.net
11 Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -sopimusten analysointitiedot Kasvuohjelmatutkimus 2009 Kevätvehnä, viljelyn voimaperäisyys Oma vilja Oma vilja Oma vilja Oma vilja Sertifioitu siemen Ei peitattu Peitattu Peitattu Peitattu Peitattu Ei tautitorjuntaa Ei tautitorjuntaa Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 Tautitorjunta T3 Tautitorjunta T3 Ei korrensääde Ei korrensääde Ei korrensääde Moddus Moddus Sato Kg/Ha HLP kg 80,5 81,4 81,5 81,8 83,1 RV % 12,4 12,2 11,8 11,9 11,8 Sakoluku Rikka % 5 3,5 3,8 2,8 2,6 N lannoitus Kannattiko panostus?
12 Kasvuohjelmatutkimus 2009 Kevätvehnä, viljelyn voimaperäisyys Oma vilja Oma vilja Oma vilja Oma vilja Sertifioitu siemen Ei peitattu Peitattu Peitattu Peitattu Peitattu Ei tautitorjuntaa Ei tautitorjuntaa Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T3 Tautitorjunta T3 Tautitorjunta T3 Ei korrensääde Ei korrensääde Ei korrensääde Moddus Moddus Sato Kg/Ha HLP kg 80,5 81,4 81,5 81,8 83,1 RV % 12,4 12,2 11,8 11,9 11,8 Sakoluku Rikka % 5 3,5 3,8 2,8 2,6 N lannoitus Kannattiko panostus? Kasvinsuojelu- ja siemenpanostus osin hukkaan, koska ravinteet loppuivat Lähde: Agrimarket- ketjun ISO-VILJA -sopimusten analysointitiedot
13 Kasvuohjelma Kokonaisuus, jossa heikoimmin hoidettu osa-alue rajoittaa sadon määrän ja laadun muodostumista Käyttötarkoituksenmukainen tuotanto Suunnittelun pohjana monipuolinen tutkimusja koetoiminta Maan kasvukunnon mukaiset toimenpiteet Sertifioitu siemen ja lajikkeen valinta Optimaalinen lannoitus YaraMila lannoitteilla Tasapainoinen kasvinsuojelu Tarkoituksen mukaiset, tasokkaat koneketjut Kasvuohjelmapalvelut agrimarket.fi/s-agrinet ja farmit.net
14 Kasvuohjelmayhteistyökumppanit Boreal Syngenta Nordkalk Viljavuuspalvelu Berner Bayer DuPont Kemira Oyj Valio Pohjoisen Kantaperuna Finnamyl Lapuan Peruna Fazer Oululainen Sopimusviljelijät
15 Kasvuohjelmat valmiina Viljat Edvin, Olavi, Voitto, NFC Tipple ja Tocada ohrat Eemeli ja Fiia kaurat Epos, Trappe ja Marble kevätvehnät Arantes, Elvi ja Rotari ruis, Evolo hybridiruis Skagen syysvehnä Öljykasvit Highlight, Trapper kevätrapsit Cordelia, Eos kevätrypsi, Nurmikasvit Säilörehunurmi Peruna Pohjoisen Kantaperunan varhais-, siemen- ja ruokaperunalajikkeet Tärkkelysperuna Tekeillä: Arktika, Reetta, Steinar, Aallotar, Wanamo, Julieta, Kontu
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27 ÖLJYKASVIVALIKOIMAMME KEVÄTRYPSILAJIKKEET CORDELIA BOR Rypsilajike, jonka öljysato on virallisissa lajikekokeissa ollut markkinoilla olevien lajikkeiden korkein. Cordeliaa voidaan suositella viljeltäväksi kaikilla rypsinviljelyalueen maalajeilla. EOS BOR Hyvin satoisa kevätrypsilajike, jolla korkea öljy- ja valkuaispitoisuus. Öljyn rasvahappokoostumus sekä rouheen laatu vastaavat teollisuuden tarpeita erinomaisesti.
28 Lajike kpl Sato kg/ha Lämpö- Kasvuaika Lako- % Pituus Tsp Valk.- % Kukinn. Kesto Öljy- % Lehtiv. Ppm EOS = C , ,4 102,8 2,6 23,0 23,4 46,3 7,8 IMI , ,0 93,4 2,3 23,4 22,5 43,6 7,6 VALO , ,1 98,6 2,5 23,3 23,2 44,2 7,0 HOHTO , ,9 102,0 2,4 23,0 22,9 44,5 8,4 APOLLO , ,4 101,2 2,5 22,8 23,0 45,6 6,0 BOR , ,8 102,6 2,4 22,9 23,1 45,6 6,2 BOR , ,6 102,0 2,4 22,8 22,8 46,7 8,3 SW PETITA , ,9 98,1 2,6 22,4 23,0 47,3 7,8 CORDELIA , ,7 103,4 2,5 22,7 23,3 46,5 7,3 SW REBUS , ,5 99,8 2,7 24,1 23,2 43,2 8,2 Lähde: MTT, viralliset lajikekoetulokset Estimoidut lajikekeskiarvot
29 Kevätrypsilajikkeet, sato vyöhykkeittäin EOS IMI4003 VALO HOHTO APOLLO SW PETITA CORDELIA SW REBUS Vyöhyke I Vyöhyke II Vyöhyke III
30 2200 Kevätrypsit sato kg/ha ja kasvuaika pv , , , , IMI4003 VALO HOHTO APOLLO BOR EOS BOR SW PETITA CORDELIA SW REBUS
31 CLEARFIELD-viljelymenetelmässä käytetään kasvilajiketta, joka on jalostettu kestämään imidatsolinoniherbisidien (IMI-) ryhmään kuuluvaa herbisidiä. Lähde: Kati Lassi ja Pentti Ruuttunen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos
32 Imatsamoksia sisältävien herbisidien teho Erittäin hyvä teho Jauhosavikkaan ja mataraan Hyvä teho pihatähtimöön, linnunkaaliin, kiertotattareen, peltopillikkeeseen ja peltohatikkaan. Kohtalainen teho peippiin, orvokkiin ja emäkkiin Imatsamoksiherbisidien vaikutus rikkakasveihin havaitaan usein viikon tai vasta kahden viikon kuluttua käsittelystä Lähde: Kati Lassi ja Pentti Ruuttunen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos
33 ÖLJYKASVIVALIKOIMAMME KEVÄTRAPSILAJIKKEET HIGHLIGHT Erittäin aikainen ja satoisa kevätrapsilajike. MARIE BOR Viljelyvarma kevätrapsi, jonka öljyn lehtivihreäpitoisuus on lajikkeiston alhaisin. TRAPPER BOR UUTUUS! Hybridirapsi, joka kuuluu kasvuajaltaan aikaisiin rapseihin, mutta on satotasoltaan tavanomaisia rapsilajikkeita huomattavasti parempi.
34 Lajike kpl Kevätrapsilajikkeet Lähde: MTT, viralliset lajikekoetulokset Estimoidut lajikekeskiarvot Sato kg/ha Sato sl Kasvuaik a Lämpösumma Lako- % HIGHLIGHT=C , ,7 90,1 3,7 23,3 17,8 48,0 11,9 IMI , ,8 80,4 3,8 21,7 18,5 42,4 9,9 MERRYL , ,6 88,3 4,2 24,0 19,0 48,2 17,2 TRAPPER , ,5 92,2 4,1 23,1 18,7 47,2 12,0 ILVES , ,6 92,0 3,8 23,7 17,6 48,2 12,3 MARIE , ,6 89,2 3,9 24,4 18,2 47,4 15,6 RG , ,5 96,3 4,2 22,8 18,7 47,0 22,7 WILDCAT , ,4 90,2 4,0 25,6 18,8 46,3 20,1 CAMPINO , ,4 94,1 4,3 21,5 18,7 47,5 32,1 BRANDO , ,5 101,9 4,1 22,7 17,2 47,8 17,9 TAMARIN , ,9 97,5 4,1 23,3 18,4 48,0 15,3 SHEIK , ,6 97,0 4,4 24,6 16,5 46,8 15,8 ZAPPA , ,9 98,9 4,1 23,0 18,4 47,4 15,7 SPONSOR , ,4 94,6 4,2 25,7 16,6 44,4 31,8 Pituus cm Tsp Valk.- % Kukinn kesto Öljy-% Lehtiv. Ppm Kasvuaika kevätrypsit + > ºC = noin viikko
35 Kevätrapsien sato kg/ha ja kasvuaika pv HIGHLIGHT=C IMI203 TRAPPER ILVES MARIE WILDCAT CAMPINO SHEIK SPONSOR
36 Kevätrapsit sato ja lehtivihreäpitoisuus 2700 Sato kg/ha Lehtiv.ppm 35, , , , , ,0 HIGHLIGHT=C IMI203 TRAPPER ILVES MARIE WILDCAT CAMPINO SHEIK SPONSOR
37 Pori lämpösummakertymä keskim Valo Trapper
38 Juva lämpösummakertymä Rypsit keskim
39 Juva lämpösummakertymä Rypsit Rapsit keskim
40 Trapper hybridirapsin myynti 1 Unit = 2,1 milj. itävää siementä tävyydestä ja tjp:stä riippuen n. 8,5-10,5 kiloa. Peitattu Chinook (tuholaisaine) + TMTD(tautiaine) Suositus kylvömäärä1/2 Unit tai 4 kg / ha 1 Unit riittää vähintään/hieman yli 2 ha:lle. Pakkauksen vakuustodistuksesta selviää yksikön paino. Yksikön rahdituspaino on 10 kg
41 Rapsia 4- vyöhykkeellä Mikael Strandvall, Kruunupyy, Kokkola Lajike Highlight Kylvö Puinti Sato 2550 kg/ha Lehtiv. 25 mg/kg = - 2,76 % Öljyp. 41,1 % = + 1,5 % Rikkap. 0,8 % = + 3 %
42 Öljykasvien viljelytekniikka Martti Yli-Kleemola puh
43 Perusasiat öljykasvien viljelyssä 1. Viljelykierto Öljykasveja lohkolle enintään joka 5. vuosi Lyhyemmällä kierrolla tautiriski moninkertaistuu pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa huomioidaan öljykasvien tarpeet ja edut viljelykierrossa Välivuosina rikkakasvitorjunta, etenkin ristikukkaiset Möhöjuuri Lähde: Rypsinoste- hanke, MTT
44 Perusasiat öljykasvien viljelyssä 2. Hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji Vaikka öljykasvit ovat mainioita välikasveja viljakierroissa niiden kasvu ja sadontuotto kärsivät tiivistyneessä, rakenteeltaan heikossa maassa Rikkakasvit valtaavat tehokkaasti heikon kasvuston
45 Kylvöalusta Öljykasvien viljely onnistuu Kyntö, kevytmuokkaus, suorakylvö Kosteuden säästö, hieno maakerros siemenen ympärille ja karkea pintakerros kuorettumisen ehkäisemiseksi Kylvömuokkaus vain 2-4 sentin syvyyteen
46 Kylvö Peitattu, sertifioitu siemen Öljykasvit itävät jo +5ºC:ssa ºC:ssa kehittyminen nopeaa ja tasaista Taiteilua maan lämpenemisen ja liian kuivumisen välillä Rapsit mahdollisimman aikaisin, rypseillä kannattaa odottaa maan lämpenemistä Siemenet muokkauskerroksen alapuolelle, muokkaamattomaan maahan Liian suuri vauhti saattaa nostaa vantaat muokkauskerrokseen Lannoitevantaiden säätö niin etteivät ne riko kosteaa pohjamaata
47 Siementä kohtuullisesti Kylvö Rypsin tavoitekasvutiheys on 250 kpl/m2 ja rapsin 200 kpl/m2 7 kg/ha riittää suotuisissa oloissa. Ennaltaehkäise lakoa ja pahkahomeriskiä, harva ja pysty kasvusto tuulettuu ja kuivuu nopeasti Lähde: VYR, rypsinostehanke
48 Siemenmäärän vaikutus satoon lähde: ISO-VILJA -tutkimus Kylvö määrä kg/ha Rikka pitoisuus % Lituja/ Yksilö kpl Pahka-homeet kpl /2m Muu Home kpl/2m Sato kg/ha Normaali kylvö ,7 38 5,6 3, Harven-nettu 3,5-7 9,7 72 1,3 1,2 2321
49 KYLVÖTIHEYDEN VAIKUTUS TRAPPER BOR RAPSIN SATOON
50
51 Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky Öljykasvit ovat ravinteiden suhteen vaativia viljelykasveja ja vaativat tasapainoisesti ravinteita Suosi moniravinteisia NPKS-lannoitteita. Kiinnitä erityistä huomiota rikin, fosforin ja boorin riittävyyteen On hyvä muistaa: jos kasvilla on puute jostain ravinteesta -> kasvi ei voi ottaa ja hyödyntää muita ravinteita parhaalla mahdollisella tavalla Ravinteet eivät voi korvata toisiaan.
52 YaraMila Hiven Y on suunniteltu öljykasvien lannoitukseen, rapsille typpeä n. 120 kiloa/ha kg N/ha 110 kg N/ha 140 kg N/ha Typpeä kg/ha Lannoite: YaraMila Hiven Y ( ) Marie Highlight Lähde: Kotkaniemi 2008
53 Fosforinpuute heikentää rypsin juurten kasvua varret jäävät normaalia ohuemmiksi vähemmän sivuhaaroja ja lituja lehdet jäävät kapeammiksi vakava puute lehtiin sinertävän vihertävää, usein myös punertavaa väriä. Fosfori tehostaa muiden ravinteiden käyttöä typen ja muiden ravinteiden täysipainoinen hyväksikäyttö heti kasvukauden alusta lähtien edellyttää riittävää fosforin saantia.
54 Boorin puutos näkyy rypsin lehtien koossa ja muodossa Boorin puutos ensin uusissa lehdissä Uudet muodostuneet lehdet voivat olla normaalia pienempiä, epämuotoisia, käpertyneitä, hauraita ja usein tummemman vihreitä Lehtien reunoissa ja myös koko lehden alueella saattaa esiintyä kuolleita, tummia alueita. Boorin puutosriskiä lisää Karkeat maalajit. Korkea ph (yli 6,5). Kuiva kasvukausi. Kylmä ja märkä sää.
55 Rikin puutosoireet näkyvät rypsillä ensin nuoremmissa lehdissä Rikin puutos ensin uusissa lehdissä muistuttaa typen puutetta aiheuttaa lehtien kellertymistä. rikin puutosoireet näkyvät ensin nuoremmissa lehdissä.. Puutosriskiä lisää kevyet ja hiekkaiset maat matala ph alhainen multavuus huonosti ilmaa läpäisevät maat.
56 Rikkilaskeuma Suomessa vuosina 1990 ja 1995
57 Rikin puute vähentää rypsikasvuston litujen ja siementen määrää Rikinpuutos heikentää kukkimista kukinta voi häiriintyä kukinnot voivat olla epämuodostuneita. litujen ja siementen määrä vähenee ja koko pienenee. Rikki on tärkeää entsyymien ja valkuaisten rakenneosana Rypsin siemenet sisältävät runsaasti rikkipitoisia yhdisteitä, kuten raminohappoja ja glukosinolaatteja.
58 Öljykasvien lannoitus satotavoitteen ja viljavuustutkimuksen mukaan Riittävästi rikkiä, fosforia ja booria Suurin ravinnetarve varrenkasvun aikana Typpeä 110 kg -> 1750 kg sato, max. 140 kg
59 Rikkakasvien torjunta ennen kylvöä Devrinol 450 SC Butisan S Devrinol Galera Jauhosavikka Kiertotatar Leinikit 3 3 Lemmikki Linnunkaali 1 2 Erinomainen 1 Peipit Hyvä 2 Peltohatikka 1 5 Tyydyttävä 3 Peltomatara Heikko 4 Pelto-ohdake 5 1 Ei tehoa 5 Pelto-orvokki Pihatatar 4 3 Pihatähtimö Pillikkeet Ristikukkaiset 5 5 Saunakukka Ukontatar Voikukka 5 2 Edullinen erikoisaine rypsille ja rapsille rikkakasvien torjuntaan Maavaikutteinen joka estää rikkakasvien taimettumisen Tehoaa hyvin öljykasveille hankaliin rikkoihin, kuten jauhosavikkaan, mataraan, pillikkeisiin, pihatähtimöön ja saunakukkaan!
60 Rikkakasvien torjuntaan kylvön jälkeen Maa- ja lehtivaikutteinen Joustava käyttöaika: Kolme päivää kylvön jälkeen-> aikaiselle 2-lehtiasteelle 2 3 l / ha
61 Galera on kahden tehoaineen seos; klopyralidia 267 g/l ja uutta pikloramia 67 g/l. Galera Jauhosavikka 4 Teho % Kiertotatar 4 5 > 90% Leinikit % Lemmikki % Linnunkaali 4 2 < 50% Peipit 3 1 Peltohatikka 1 Peltomatara 4 Pelto-orvokki 2 Pelto-ohdake 5 Peltovalvatti 5 Pihatatar 3 Pihatähtimö 1 Pillikkeet 1 Ristikukkaiset 1 Saunakukka 5 Ukontatar 3 Voikukka 4
62 Galera suositeltu käyttötapa: Paras ruiskutusaika on rypsin ja rapsin kaksilehtiasteen jälkeen ennen kukkanuppujen esiintuloa ( BBCH ). Ruiskutus kannattaa tehdä heti, kun se on viljelykasvin kehitysasteen puolesta mahdollista ja rikkojen tultua esiin.
63 Galera suositeltu käyttötapa: Käyttömäärä on 0,3 l/ha + Dassoil kiinnite Tehon varmentamiseksi ruiskutusnesteeseen lisätään aina Dassoilkiinnitettä 0,5 % vesimäärästä eli hehtaarille käytetään kiinnitettä 0,5 1,0 l/ha, kun suositeltu vesimäärä on l/ha. Kiinnitteen käyttö varmistaa hyvän savikkatehon. Galera on sateenkestävä 6 tunnin jälkeen Paras teho illalla ilman suhteellisen kosteuden ollessa suuri ja lämpötila yli 12 C. Ruiskutusta ei suositella tehtäväksi, jos kasvusto kärsii; kuivuudesta liiasta vedestä erittäin korkeista päivälämpötiloista yöhallasta
64 Rikkakasvit kannattaa torjua! Rikkakasveista puhtaasta sadosta palkitaan 14 /tn 8 % rikkapitoisuudesta alennetaan 30 /tn => ero 44 /tn Huom! Rikkataulukko ei pääty 8 % vaan jatkuu......
65 Uutta öljykasvien viljelyyn Galera 0-ruutu
66 Juolavehnän ja hukkakauran torjunta
67 0-ruutu Galera
68
69 Kirpat Öljykasvien tuholaiset Haittaavat taimettumista -> Kasvusto jää harvaksi Peittaus Ruiskutus taimettumisvaiheessa Rapsikuoriainen Aikuinen ja toukka tuhoavat kukintoja -> Kukinto häiriintyy ja pitkittyy -> Tuleentuminen myöhästyy-> Sato alenee Ruiskutus Viimeinen ruiskutus juuri ennen kukintaa
70 Peittaus Kasvustoja on tarkkailtava taimettumisvaiheessa Mikäli kirppoja paljon, on ruiskutettava Joskus riittää ajoissa tehty pellon reunojen ruiskutus, Karate WG tai Zeon Pienin käyttömäärä riittää kirppoja vastaan Maahan osuva aine menettää tehonsa Uusinta mikäli kirppoja tulee lisää
71 Tuholaiset Seuraa ja torju taudit ja tuholaiset ajoissa Aloita kirppatarkkailu heti taimettumisvaiheessa Tarkkaile rapsikuoriaisia ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua Naapurien samanaikaiset toimenpiteet
72 Ruiskutus Rapsikuoriaistorjunnan kynnysarvot: Varhaisessa nuppuvaiheessa 1 kuoriainen/kasvi Juuri ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi Karate WG tai Zeon Mitä suurempi annos, sitä pitempi vaikutusaika Ainakin yksi ruiskutus on tehtävä juuri ennen kukintaa Suurin annos Vaikutus ulottuu kukinnan alkuun Kontakti-, suolisto- ja karkotusvaikutus
73 Öljykasvien taudit Möhöjuuri viljelykierto
74 Itävyyttä heikentävät homesienet Taimipoltesienet ei Cruiser
75 Kalkkihome
76 Lehtihome
77 Mustalaikku (Alternaria)
78 Harmaahome
79 Pahkahome
80 Pahkahome
81 Sademäärä ja pahkahomeriski Jos rypsin kukintaa edeltävän kolmen viikon jaksolla sataa yli 30 mm maa säilyy yhtäjaksoisesti tasaisen kosteana torjuntaruiskutus täyskukinnan aikaan ennen lehtien putoamista
82 Amistar torjuu pahkahomeen Sato kasvaa ja sen laatu paranee Hyötyä myös tilanteessa, kun pahkahome-saastunta on vähäistä Käyttöaika: Kukinnan alkupuoli, viimeistään täyden kukinnan aikaan Ruiskutuksen myöhästyminen heikentää tehoa
83 Tautitehot: Erinomainen teho: pahkahome, mustalaikku Hyvä teho: harmaahome, kalkkihome Kohtalainen teho: lehtihome
84
85 Pahkahomekoe, Isokyrö 2007 käsittelemätön Amistar 930 kg/ha 2419 kg/ha Lähde: Kotimaisen rehuvalkuaisen kehittämishanke / Project of Developing Domestic Protein Satafood ja Suomen Rehu / Satafood and Finnish Fodder
86
87 Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Kaarijakajat painaa kasvustoa alaspäin minimoi pöytätappiot ei revi kuten tavallinen jakaja
88 Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Pystyterä leikkaa läpi sekaisen kasvuston minimoi pöytätappiot
89 Öljykasvien puinti Erikoisvarusteet Rypsijatke Estää puimattomien palkojen pääsyn rajaiskiertoon Suurempi ilmanpaine seuloille Voidaan soveltaa myös muiden piensiemenien puintiin
90 Öljykasvien puinti Rapsin puinti Harvinaisempi lajike Kasvu aika pidempi kun rypsissä Viljellään Etelä-Suomessa Pitkä kasvusto Helposti varisevaa Euroopassa yleistyy kovaa vauhtia
91 Rapsin puinti Säädöt Puintikela k/min kelan kierroksia kasvatettu pienillä kieroksilla tukkeutumisriski Puintiväli mm Ruumenseula 6-10 mm Siemenseula 5mm / säätös. 0-3 mm Lietso 650 k/min Hieman suuremmat arvot kuin rypsin puinnissa
92 Rapsijatke 30% vähemmän pöytätappioita Saatavilla joka malliin Pikakiinnitteinen Käy myös rypsin puintiin
93 ESIKASVIN VAIKUTUS VILJELYKASVIN SATOON Sadon lisäys, kg/ha Esikasvi Syysvehnä Kevätvehnä Ohra Kaura Syysvehnä 4200 Kevätvehnä Ohra Ruis Kaura Rypsi Herne Sokerijuurikas Nurmi/ viherkesanto Lähde: ruotsalainen neuvontamateriaali, päivitetty MTT:n ja Yara Suomen yhteistyönä suomalaisiin oloihin
94 Kasvuohjelmatutkimus kevätvehnän esikasviarvo Sato kg/ha hlp kg RV % 2009 Sato kg/ha hlp kg RV % Sakoluku Rikka % 2008 Kevätvehnä Kaura Ohra Öljykasvi ,1 81,4 81,4 82,6 12,2 11,8 11,8 12,3 Kevätvehnä Kaura Ohra Öljykasvi ,0 78,7 77,9 78,5 13,0 12,4 12,7 12, ,5 3,1 4,1 3,2 = 388 kg/ha = 316 kg/ha
95
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Katsaus öljy- ja valkuaiskasvien markkinatilanteeseen Öljykasvien viljely Joensuu Martti Yli-Kleemola
Katsaus öljy- ja valkuaiskasvien markkinatilanteeseen Öljykasvien viljely Joensuu 25.03.2011 Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan tuotantoon
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni
Öljykasveilla on kysyntää Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni 20.1.2010 Esityksen sisältö 1. Valkuaistilanne EU-tasolla 2. Vaihtoehdot suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon 3. Tilanne Suomessa
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka 20.1.2010
Rypsin viljelyn mahdollisuudet Liminka 20.1.2010 Rypsi Brassica rapa - polveutuu peltokaalista - rypsi -nauris Kaali Brassica oleracea - kukkakaali, keräkaali jne Rapsi Brassica nabus -rapsi - lanttu Öljykasvien
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA
ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA Suomessa puitavat öljykasvit rypsi öljypellava rapsi Rypsin puinti Oikeaan aikaan liikkeellä Korjuukypsä kun kasvuston yleisväri harmaa Lidut muuttuvat keltaisesta harmaaksi
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
Agrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
Viljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
Rehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
Kuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
Ajankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa
TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen Suomeen
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus
2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen
Vilja & öljykasvit 2014
Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717
Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
Lisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY
ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?
BOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
Kasvinviljelyseminaari
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
Syysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä
VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
Peltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,
Refine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
Uutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimmista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa pellonpiennartilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu
Rypsin ja rapsin kasvinsuojelu Hämeenlinna 3.2.2009 Petri Lintukangas Berner Oy p. 050 545 8989 Eviran lausunto 2.2.2009; Myynti- ja käyttölupa 15.4. 15.6. 2009 rypsin, rapsin ja lantun rikkatorjuntaan
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
Viljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
Rikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
Proline- uuden sukupolven triatsoli
Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden
Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa