Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen



Samankaltaiset tiedostot
Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

Aivojen PIENTEN SUONTEN TAUTI. Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri, HUS Lohjan sairaala

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

MITEN ESTÄN AIVOHALVAUKSENI JA TOIVUN SIITÄ, JOS SEN KUITENKIN SAAN

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

VALMISTEYHTEENVETO. Asasantin Retard 200 mg/25 mg kapselit sisältävät vaikuttavana aineena dipyridamolia 200 mg ja asetyylisalisyylihappoa 25 mg.

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?

Sydänhormonit, niiden esiasteet ja pilkkoontumistuotteet sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

Mitä uutta tulossa aivoinfarktin ehkäisyyn?

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JA VUODON EPÄILY. Kirsi Rantanen Vs oyl, Neurologian ppkl HUS PK-keskus, neurologian klinikka

Kokeellinen interventiotutkimus

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Geriatripäivät 2013 Turku

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

VALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.

Tukos dabigatraanihoidon aikana

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

Uutta eteisvärinän hoidosta

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Onko testosteronihoito turvallista?

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Tulehduskipulääkkeet tänään

Erityisturvallisuustiedote

Lääkkeen määrääjän opas

Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Elämänkulku ja vanheneminen

Valtimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Interventiotutkimuksen arviointi

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

GLP-1 analogit lihavuuden hoidossa. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö ja Syömishäiriöklinikka HYKS

Uudet keuhkoahtaumalääkkeet. Harri Öistämö Filha ry

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

AML hoitotutkimuksia. AML-työryhmäkokous

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Käypä hoito -suositus. Aivoinfarkti

Voivatko kaikki potilaat olla LEIKO -potilaita. Heikki Vääräniemi KSKS, Jyväskylä

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Number of patients entitled kustannukset ( )

Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.

Iäkkään aivoverenkiertohäiriöt

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Tietoa eteisvärinästä

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Iäkkään aivoinfarktipotilaan. AVH-yksikössä

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Monipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

Diabeteksen vaikutus kokonaisterveyteen

Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Hypertension lääkehoito Suomessa

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Olavi Airaksinen Dosentti, ylilääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Fysiatrian klinikka, KYS, Kuopio

Interventiotutkimuksen arviointi

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Proscar , versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio:

Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron

Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti uusi aivoinfarkti 14 12 Osuus potilaista (%) 10 8 6 4 Sydänkohtaus Aivoinfarkti 2 0 CATS n=1053 TASS n=3069 CAPRIE n=6431 ESPS2 n=6602 Albers GW. Neurology 2000; 14 (5):1022 1028.

Aivoinfarkti ilmaantuu TIA-potilaille luultua useammin 1/12 TIA -potilas saa aivoinfarktin 7 päivän kuluessa 1/9 TIA -potilas saa aivoinfarktin 30 päivän kuluessa 1/6 TIA -potilas saa aivoinfarktin 90 päivän kuluessa TIA-potilas kuuluu päivystystutkimuksen ja -hoidon piiriin A J Coull, J K Lovett and P M Rothwell. BMJ 2004;328: 326

Miksi antitromboottinen terapia on tarpeen ja mitä hoitoja on käytettävissä?

Cumulative Stroke Risk Population based Studies TIA Stroke 30 days 4-8 % 3-10 % 1 year 12-13 % 10-14 % Risk is highest in the first 48 hours after TIA Risk is highest in the first 7 days after stroke H1

Käytössä olevat lääkehoidon vaihtoehdot TIA- ja aivoinfarktipotilailla Antikoagulaatiohoito (Marevan) ASA (Primaspan) Klopidogreeli (Plavix) Dipyridamoli ASA+Dipyridamoli (Asasantin Retard)

ESPS 2:n hoitoryhmät n = 6,602 Placebo (n = 1,649) ASA 25 mg bid DP 200 mg bid (n = 1,649) (n = 1,654) ASA/DP 25 mg ASA/ 200 mg DP bid (n = 1,650) ESPS 2 Group. J Neurol Sci 1997;151(suppl):S1-S77.

ESPS 2: Aivoinfarktin esto (Sujteellinen riskin vähenemä (RRR), parivertailu) 40.0% 32.0% 30.0% 25.0% 20.0% 15.0% 10.0% 5.0% 37.0% P < 0.001 16.3% P = 0.039 18.1% P = 0.013 23.1% P = 0.006 NNT=33 ASA-DP vs. Plac DP vs. Placebo ASA vs. Placebo ASA/DP vs. ASA 0.0% ESPS 2 Group. J Neurol Sci 1997;151(suppl):S1-S77. RRR DP = Extended-Release Dipyridamole ASA = Acetylsalicylic Acid RRR= Relative Risk Reduction

CAPRIE-tutkimus Päätetapahtumat potilailla eri ryhmissä (BI, MI and PAD) Relative Risk Reduction (%) BI 7.3 % MI 3.7 % PAD 23.8 % All 8.7 % n = 19,185 BI=Aivoinfarkti MI=Sydäninfarkti PAD = perifeerinen valtimotauti -40 40 Aspirin ppi Clopidogrel ppi CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;339:1329-1339.

Long-term oral administration of DP improves both cardiac and physical status in patients with mild to moderate chronic heart failure 28 stabiilissa vaiheessa olevaa sydämen vajaatoimintaa sairastavaa (NYHA II-III) Kolme ryhmää, joilla 1 v. seuranta DP 75 mg/pv DP 300 mg/pv Lume Tulokset: DP-ryhmien potilailla paranivat Ejection fraction (p<0.01), left ventricular systolic diameter (p<0.05), Specific Activity Scale (p<0.01), maximal oxygen consumption (p<0.05), plasma B-type natriuretic peptide (p<0.01) Sanada S, ym. Hypertens Res 2007;30:913-919

Long-term oral administration of DP improves both cardiac and physical status in patients with mild to moderate chronic heart failure Adenosiini on tunnettu endogeeninen kardioprotektantti Plasman adenosiinin pitoisuus nousee kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa Adenosiinin pitoisuuden nostaminen mahdollisesti parantaa sydämen vajaatoiminnan patofysiologiaa Sanada S, ym. Hypertens Res 2007;30:913-919

DP:n vaikutusmekanismit DP nostaa solun ulkoisen adenosiinin pitoisuutta estämällä sen siirtymistä punasoluihin Adenosiini on potentti vasodilataattori, estää trombosyyttiaggregaatiota ja infalammaatiota, stimuloi typpioksidin vapautumista endoteelista DP stimuloi endoteelin PGI2:n eritystä DP estää fosfodiesteraasientsyymiä, joka hajottaa syklisiä nukleotidejä mm. cgmp, joka stimuloi typpioksidia Dipyridamoli tehostaa siten valtimoseinämän kolmea anti-tromboottista mekanismia: adenosiini, PGI2 ja NO

Sydäninfarktin riski ESPS1-tutkimuksessa ESPS1: Satunnaistettu, lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus 2500 potilaalla (aivoinfarkti tai TIA) ASA 330 mg x 3/pv + DP 75 mg x 3/pv Placebo 3 x/pv 105 sydäninfarktia tapahtui 2 vuoden seurannan aikana Fataali tai ei-fataali MI ASA + DP 39/1248 (3.2%) Placebo 64/1250 (5.4%) RRR 40.7% (NNT 45) Significance (P).011 Sivenius J, ym. Arch Neurol 1993;50:710-713

Uuden sydäninfarktin riski ESPS2- tutkimuksessa ei ollut suurempi ASA+DPryhmän kuin ASA-ryhmän potilailla Placebo ASA DP ASA+DP Yht. Potilaat 1649 1649 1654 1650 6602 Aivohalvaus 250 206 211 157 824 Sydäninfarkti 45 39 48 35 167 ESPS 2 Group. J Neurol Sci 1997;151(suppl):S1-S77

Luento on nyt päättynyt Onko kysymyksiä taikka kommentteja?