Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä?
|
|
- Timo Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMA TROMBOOSI LUKU 1 Varfariini vai ASA aivohalvauksen estoon eteisvärinässä? MATTI HALINEN littää ASAn ja muiden verihiutaleiden tarttuvuutta estävän lääkityksen lievän aivohalvauksia estävän tehon. Tiivistelmä Antikoagulaatiohoito vähentää eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen vaaraa. Valinta varfariinin ja ASAn välillä riippuu siitä, kuinka suuri aivohalvauksen vaara kullakin potilaalla on. Tämä yksilöllinen vaara arvioidaan kliinisten tietojen perusteella. ASA on hyvä valinta pienen aivohalvauksen vaaran potilaille, ASA tai varfariini keskisuuren vaaran potilaille ja varfariini suuren vaaran potilaille. Valtimo- ja laskimotukosten ero Valtimosairauksiin liittyvä trombissa on runsaasti verihiutaleita (valkoinen tulppa), jonka ilmaantumista estetään vaikuttamalla verihiutaleiden tarttuvuuteen esimerkiksi ASAa käyttäen. Aivan kuin laskimotukoksissa on värisevään eteiseen ilmaantuvassa trombissa runsaasti fibriiniä (punainen tulppa) ja antikoagulaatiohoito estää tällaisten hyytymien muodostumista. Eteiskorvakkeesta lähteneet verenhyytymät eivät aiheuta kaikkia eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksia. Osassa on syynä valtimoista lähtenyt tromboosi. Se se- Varfariinia käytetään liian harvoin vai sittenkin liian usein? VIITE 1 Tutkimusten mukaan varfariinia käytetään liian vähän eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen estolääkkeenä. Go (1) työtovereineen totesi tekemässään yli potilasta käsittäneessä Go AS, Hylek EM, Borowsky LH ym. Warfarin use among ambulatory patients with non-valvular atrial fibrillation: the Anticoagulation and risk factors in atrial fibrillation (ATRIA) study. Ann Intern poikkileik- Med 1999; 131: kaustutkimuksessa, että ambulatorisista eteisvärinäpotilaista vain 59 % sai antikoagulaatiohoitoa VIITE 2 huolimatta siitä, että heillä ei ollut vasta-aihetta tälle hoidolle. Varfariinia sai vain 35% yli 85-vuotiaista potilaista. Toisaalta varfariinia käytetään myös pienen emboliavaaran potilaille, Wyse DG. Bleeding while starting anticoagulation for thromboembolism prophylasix in elderly patients with atrial fibrillation. From bad to worse. Circulation 2007; 115: joille siitä on vähän hyötyä, mutta jotka altistuvat verenvuodolle. Wysen (2) arvion mukaan 39 % 72 potilaasta, joille varfariini aloitettiin eteisvärinän vuoksi, kuului tähän ylihoidettujen ryhmään. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
2 Aivohalvauksen vaara eteisvärinässä Aivohalvauksen vaaran suuruus vaihtelee 20 -kertaisesti eteisvärinäpotilaan riskitekijöiden mukaan. Pienen riskin potilailla antikoagulaatioon liittyvä verenvuodon vaara on suurempi kuin aivohalvauksen estovaikutuksesta saatava hyöty. Antikoagulaatiohoidosta päättäminen edellyttää sekä aivohalvauksen vaaran että verenvuodon vaaran pohtimista. Kontrolloiduissa tutkimuksissa VIITE 3 olleet potilaat: Hartin ja kumppaneiden Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. tekemän meta-analyysin Meta.analysis: Antithrombotic mukaan satunnaistetuissa therapy to prevent stroke in pateintw who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; eteisvärinän estotutki- muksissa on ollut 3003 lume- tai kontrollipotilasta (3). Aivohalvaus ilmaantui,1 %:lle heistä seurantavuotta kohden. Sekundaaripreventiossa aikaisemmin aivohalvauk sen tai TIAn sairastaneista aivohalvaus ilmaantui 13 %:lle seurantavuotta kohden. Aivohalvauksen vaara riskipisteytyksellä arvioituna Aivohalvauksen kliinisistä, helposti todettavista vaaratekijöistä on muodostettu riskipisteytys: - sydämen vajaatoiminta = 1 p - hypertensio = 1 p - ikä = 1 p - diabetes = 1 p - aikaisemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimennyt iskeeminen aivoverenkierron häiriö (TIA) = 2 p Edellä mainittujen englanninkielisistä nimistä tulee akronyymi CHADS 2 () (Congestive heart failure, Hypertension, Age 75 v, Diabetes, Stroke = 2). Riskipisteiden summa ja aivohalvauksen ilmaantumisen vaara ilmenee alla olevasta taulukosta. VIITE Gage EF, Watermand D, Shannon W ym. Validation of classification schemes for predicting stroke: results from the national registry of atrial fibrillation. JAMA 2001; 285: : VIITE 5 Muita aivohalvauksen vaaraan vaikuttavia tekijöitä Hylek EM, Skates SJ, Sheehan MA, Singer DE. An Analysis of the Lowest Effective Intensity Tupakointi (5) nelinkertaistaa of Prophylactic Anticoagulation aivohalvauk sen for Patients with Nonrheumatic vaaran tupakoimattomaan verrattuna, ja se oli Hylekin Atrial Fibrillation. N Engl J Med 1996; 335:50 56 ym. tekemässä tutki- muksessa voimakkaampi vaaratekijä kun hypertensio. VIITE 6 Ultraäänitutkimuk- sessa todettu suuri vasen eteinen tai hiippaläpän renkaan kalkkeutuminen lisää myös aivohalvauksen ilmaantumisen vaaraa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla potilailla on todettu perindopriilihoidon Chapman N, Huxley R, Anderson C ym.: Effects of perindopril-based blood pressure-lowering on the risk of recurrent stroke according to stroke subtype and medical history. The PROGRESS trial. Stroke 200; 35: (6) vähentävän erityisesti verenvuodosta johtuvan aivohalvauksen vaaraa riippumatta verenpainetasosta ennen hoitoa. Riskipisteiden määrä Aivohalvauksia / 100 potilasvuotta 95 % luottamusvälit 0 1,9 1,2 3,0 1 2,8 2,0 3,8 2,0 3,1 5,1 3 5,9,6 7,3 8,5 6,3 11,1 5 12,5 8,2 7,5 6 18,2 10,5 27, Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 5
3 Varfariini lume Varfariinin aivohalvauksia estävää tehoa on verrattu lumeeseen kuudessa satunnaistetussa tutkimuksessa, joissa oli potilasta. Varfariiniryhmässä oli n. 60 % pienempi aivohalvauksen vaara kuin kontrolliryhmässä. Primaaripreventiotutkimuksissa absoluuttinen riskin vähenemä oli 2,7 % vuotta kohden ja yhden aivohalvauksen estämiseksi piti hoitaa vuoden ajan 37 potilasta varfariinilla. Yhden tutkimuksen kaikki VIITE 7 potilaat olivat sairastaneet Lip GYH ja Lim HS. Atrial fibrillation and stroke prevensen (sekundaaripreventio) aikaisemmin aivohalvauktion. Lancet Neurol 2007; 6: (7). Tässä tutkimuksessa vastaavat luvut olivat , % ja 12 potilasta. Verihiutaleiden tarttuvuuden esto lume Verihiutaleiden tarttuvuuden aivohalvauksia estävää tehoa on tutkittu kahdeksassa satunnaistetussa tutkimuksessa, joissa oli 876 potilasta. Seitsemässä tutkimuksessa lääkkeenä oli asetyylisalisyylihappo (ASA), joka vähensi aivohalvauksen vaaraa 22 %. Absoluuttinen riskin vähenemä oli 0,8 % vuotta kohden ja yhden aivohalvauksen estämiseksi piti hoitaa vuoden ajan 125 potilasta ASAlla primaaripreventiossa. Sekundaaripreventiossa vastaavat luvut olivat 2,5 % ja 0 (7). Varfariini verihiutaleiden tarttuvuuden estolääkitys Varfariinin tehoa on verrattu ASAan kahdeksassa satunnaistetussa tutkimuksessa (3) 3 67 potilaan aineistossa. Varfariinilla hoidetuista 2, %:lle ja ASAlla hoidetuista 3,8 %:lle ilmaantui vuodessa aivohalvaus. Varfariinilla on hoidettava vuoden ajan 73 potilasta ASAan verrattuna, jotta yksi hyötyisi. Kiinteää, pientä vakioannosta varfariinia yhdistettynä ASAan on verrattu INR-arvon mukaan ohjattuun varfariinihoitoon kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa (kts Hart, Pearce ja Aguilar 2007). Pieniannoksista varfariinia saaneista ilmaantui 3, %:lle aivohalvaus vuodessa verrattuna 2,1 %:in INR:n mukaan annosteltua varfariinia saaneille. Pieniannoksisen varfariinin ja ASAn yhdistelmähoito on heikompitehoinen INR:n mukaan ohjattuun varfariinihoitoon aivohal vauksien estossa (7). Poikkeuksena on asenokumarolin (oraalinen K-vitamiinin estäjä) ja trifusaalin (tulehduskipulääke) yhdistelmä, jolla saatu suotuisa tulos VIITE 8 yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa NASPEAF (National study for primary prevention of embolism in non-rheumatic atrial fibrillation) (8). Kumpikaan viimemainituista lääkkeistä ei ole Suomessa käytettävissä, eikä yhden tutkimuksen NASPEAF investigators. Comparative effects of antiplatelet, anticoagulant, or combined therapy in patients with calcular and non-valvular atrial fibrillation;: a randomized multicenter study. J Am Coll Cardiol 200; : tuloksia voi soveltaa käytäntöön. Kuudessa 1990-luvulla julkaistussa tutkimuksessa varfariinin tehoa selvittäneessä VIITE 9 tutkimuksessa potilaiden keski-ikä oli 69 vuotta. Yli 75-vuotiaiden on tiedetty vuotavan useam min kuin nuorempien, eikä antikoagulaation hyötyä ole hyvin tunnettu tässä ikäluokassa. Mant ym (9) satunnaistivat 973 potilasta avoimeen ASA- (75 mg/vrk) tai varfariinihoitoon (INR tavoite 2,5, hyväksytyt rajat 2 3) Aged Study, BAFTA): a randomised controlled trial Mant J, Richard Hobbs FDR, Fletcher K, Roalfe A, Fitzmaurice D, Lip GYH, Murray E, on behalf of the BAFTA Warfarin versus aspirin for stroke prevention in an elderly community population with atrial fi brillation (the Birmingham Atrial Fibrillation Treatment of the investigators and the Midland Research Practices brittiläisessä avoterveydenhuollossa Network (MidReC). Lancet (BAFTA-tutkimus). 2007; 370: Varfariinia saanei- den kuolleisuus oli 8,0 % vuodessa, ASAa saaneiden 8, %. Aivohal vauksia ilmaantui vastaavasti 1,6 %:lle ja 3, %:lle vuodessa (P=0,03). Yhdessä klopidogreelia ja ASAa varfariiniin (INR 2 3) verranneessa tutkimuksessa (10) varfariini osoittautui VIITE 10 aivohalvauk sien es- tovaikutuksen suh teen The ACTIVE Writing Group on merkitsevästi pa remmaksi kuin klopidogreelin ja ASAn yhteiskäyttö. Tähän ACTIVE W -tutkimukseen behalf of the ACTIVE Investigators. Clopidogrel plus aspirin versus oral anticoagulation for atrial fi brillation in the Atrial fi valikoiduilla brillation Clopidogrel Trial with potilailla oli vähintään yksi riskitekijä aivohalvauksen vaaran suhteen. Ryhmien välillä ei ollut kuolleisuudessa Irbesartan for prevention of Vascular Events (ACTIVE W): a randomised controlled trial. Lancet 2006; 367: eroa (3,8 % kum- massakin ryhmässä). Va- 6 Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
4 VIITE 11 kavia verenvuotoja oli yhtä paljon, 2,2 % vuodess varfariinia Dentali F, Douketis JD, Lim W, Crowther M. Combined aspirin-oral anticoagulant therapy compared with oral anticoagulant therapy alone among patients saaneilla ja 2, % klopidogreeli-asa -hoitoa saaneilla. Dentali ym. (11) tekivät meta-analyysin ASAn with cardiovascular dise- ja oraalisen antikoa- ase. Arch Int Med 2007; 167: gulaatiohoidon tehosta pelkkään antikoagulaatioon verrattuna. Kymmenessä analyysiin hyväksytyssä tutkimuksessa oli 180 potilasta. Valtimotukoksen vaara oli ASA-varfariinilla hoidetuilla tekoläppäpotilailla pienempi kuin vain varfariinia saaneilla (Odds ratio (OR) 0,27, 95 % luottamusvälit 0,15 0.9). Eteisvärinä- ja sepelvaltimotautipotilailla ASAn lisääminen varfariiniin ei vähentänyt valtimotukosten vaaraa, mutta verenvuotojen riski lisääntyi (OR 1,, 95 % luottamusvälit 1,00 2,02). Verenvuodon vaara verihiutaleiden estolääkityksen ja antikoagulaatiohoidon aikana ASA-hoitoa pidetään tavallisesti vähemmän vaarallisena verenvuotojen suhten kuin varfariinia. Eri väestöotoksissa vuotojen määrä ASA-hoidon aikana voi kuitenkin olla samaa luokkaa kuin varfariinia käytettäessä. Mant ym. (9) satunnaistivat 973 yli 75-vuotiaita potilaita ASA tai varfariinihoitoon. He saivat avoimesti joko ASAa (75 mg/vrk) tai varfariinia (INR tavoite 2,5, hyväksytyt rajat 2 3) brittiläisessä avoterveydenhuollossa (BAFTA-tutkimus). Vakavia kallon ulkopuolisia verenvuotoja ilmaantui 1, %/v varfariinia saaneilla ja 1,6 %/v ASAa saaneilla. On merkittävää, että varfariiniryhmässä ei vakavia vuotoja sattunut enempää kuin ASA-ryhmässä, huolimatta siitä, että tutkimuksen VIITE 12 potilaiden keski-ikä oli 81 Reynolds MW, Fahrbach K, vuotta. Hauch O ym. Warfarin anticoagulation and outcoomes in tuissa kontrolloiduissa tut luvulla julkais- patients with atrial fibrillation. kimuksissa havaittiin suuria verenvuotoja 1, %:lla A systemetaic review and meta-analysis. Chest 200; 126: potilaista vuodessa oraalisen antikoagulaatiohoi ; : don aikana (12). Vuotoriski on kuitenkin edellä mainitusta BAFTA-tutkimuksesta poiketen tavallisesti käytännössä suurempi, esim. yli 80-vuotiailla VIITE 13 niitä on 3 %:lla vuodessa (13). Vakavan verenvuodon vaara voi käytännössä olla iäkkäillä potilailla erittäin suuri. Hylek ym (1) analysoivat Fihn SD, Callahan CM, Martin DC ym. The risk for and severity of bleeding complications in elderly patients treated with warfarin. The National Massachusetts Consortium of Anticoagula- General Hospitalissa, mitä tapahtui potilaille, joille tion Clinics. Ann Intern Med 1996, 12: aloitettiin oraalinen antikoagulaatiohoito eteisvärinän vuoksi. Tammikuusta 2001 kesäkuuhun 2003 aloitettujen potilaiden VIITE 1 tapahtumat tutkit- tiin. Seurattujen potilasvuosien määrä, suurten verenvuotojen ja hoidon keskeytyksien ilmaantuminen 100 potilasvuotta kohden ilmenee alla olevasta taulukosta jaoteltuna potilaiden iän, INR-arvojen Hylek EM,. Evans-Molina C, Shea C, Henault LE, Reagan S. Major hemorrhage and tolerability of warfarin in the fist year of therapy among elderly patients with atrial fibrillation. Circulation 2007; 115: ja aivohalvauksen vaarapisteytyksen suhteen (CHADS 2 ) (). Verenvuodon vaara on tämän tutkimuksen mukaan suuri. On huomattava, että 0 % potilaista käytti ASAa kesimäärin 81 mg vuorokaudessa. Kaksitoista 26 verenvuodosta (6 %) sattui ASA-hoidon aikana. Yli 80-vuotiaiden verenvuodon vaara oli erittäin suuri ja jos INR oli yli, tässä tutkimuksessa potilaalle sattui laskennallisesti vuodessa yli kaksi vakavaa verenvuotoepisodia. ASA-hoidon aikana vakavien kallonulkopuolisten vuotojen absoluuttinen vaara lisääntyy 0,2 % hoitovuotta kohden, 500 potilasta kohti vuoden hoidossa ilmaantuu siten yksi haittatapahtuma (Number Needed to Harm) (3). Suositukset Eteisvärinäpotilaan embolisten komplikaatioiden vaaran vähentämiseksi valittava hoito riippuu emboliariskin suuruudesta ja vuotokomplikaation ennustetusta suuruudesta. Näiden perusteella hoitava lääkäri valitsee joko ASAn, varfariinin tai ei mitään veren hyytyvyyteen ja verihiutaleiden tarttuvuuteen vaikuttavaa lääkettä. Eteisvärinäpotilas ei saa tupakoida, koska se aiheuttaa suuren aivohalvauksen vaaran. Hypertensio on hoidettava hyvin. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 7
5 Riskitekijä Seurattuja Suuria verenvuotoja Hoidon keskeytyksiä potilasvuosia / 100 potilasvuotta /100 potilasvuotta Ikä 80 v ,1 < 80 v. 253,8 INR <2 97, ,78 3,1, , ,26 INR <,0 80 v. 99 9,11 < 80 v , INR,0 80 v < 80 v. 6 5 CHADS 2 -pisteytys ,12 15, ,28 17, ,0 12, ,5 32, ,2 35,12 Suuren riskin potilaat (aivohalvauksen vaara yli % vuodessa) hoidetaan varfariinilla, tavoitteen INR 2 3. Nämä potilaat määritellään seuraavasti (15): aikaisempi tromboembolia VIITE 15 (aivohal- vaus, TIA, systeemiembolia) Turpie AGG. New oral anticoagulants in atrial fibrillation. Eur Heart J doi: reumaattinenmitraalistenoosi /eurheartr/ehm575 useampi kuin yksi seuraavista vaaratekijöistä: ikä 75 v tai yli, hypertensio, sydämen vajaatoiminta, heikentynyt vasemman kammio pumppauskyky, tai diabetes Keskisuuren vaaran potilaita (aivohalvauksen vaara yli 2 % vuodessa) koskevat ratkaisut ovat yksilöllisiä, varfariini tai ASA. Nämä potilaat määritellään seuraavasti (15): yksi seuraavista vaaratekijöistä: (ikä 75 v tai yli, hypertensio, sydämen vajaatoiminta, heikentynyt vasemman kammion pumppauskyky, tai diabetes Kun embolian vaara on pieni, suositellaan ASAa, eikä antikoagulaatiota varfariinia käyttäen tulisi käyttää. Nämä potilaat määritellään seuraavasti (15): ei edellä mainittuja vaaratekijöitä (itsenäinen VIITE 16 eteisvärinä) Jos potilaalla on sekä eteisvärinä että sepelvaltimotauti ratkaistaan ASAn tai varfariini käyttö eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen vaaran mukaan. Varfariini tehoaa ASAn veroisesti sydäninfarktin jälkeisessä sekundaaripreventiossa. ASAn ja varfariinin yhteiskäyttöä ei suositella eteisvärinässä aivohalvauksien estoon eikä sepelvaltimotautia sairastaville sekundaaripreventioon. Sen sijaan tekoläppäpotilaille tätä The ACTIVE Writing Group on behalf of the ACTIVE Investigators. Clopidogrel plus aspirin versus oral anticoagulation for atrial fibrillation in the Atrial fibrillation Clopidogrel Trial with Irbesartan for prevention of Vascular Events (ACTIVE W): a randomised controlled trial. Lancet 2006; 367: Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
6 yhdistelmää voi käyttää, jos tromboosin vaara on suuri ja jos verenvuodon vaara arvioidaan pienemmäksi kuin tromboosin vaara. Sekä ASAn että varfariiniin liittyy selkeästi verenvuodon lisääntynyt vaara. On perin ongelmallista, että tämä vaara näyttää olevan suhteessa eteisvärinään liittyvään aivohalvauksen vaaraan. Iäkkäiden potilaiden, erityisesti naisten hoito on tässä suhteessa pulmallista. Hoidon huolellinen kontrollointi, yhteisvaikutusten huomioiminen lääkemuutosten yhteydessä ja verenpaineen hyvä hoito vähentävät verenvuotojen vaaraa. Hyvin toteutuva antikoagulaatiohoito estää oikeissa käyttöaiheissa komp- likaatioita. Mutta, kun INR-arvo ei pysy hoitoalueella, on hoidosta vain haittaa. Antikoagulaatiohoito on silloin syytä lopettaa, lääkärin on muistettava non nocere! Matti Halinen dosentti, tulosalueen johtaja, Konservatiivisten alojen tulosalue Kuopion yliopistollinen sairaala Pl Kuopio Tutkittu Tutkimusten Potilaiden Aivohalvauksien Riskin RR 95 % Absol. riskin NNT (vuosi yhdistelmä lkm lkm ilmaantuminen pienentymä luottamus- pienentymä hoidettava/ % /v (%) (RR) välit (%) (%) yksi hyötyvä) Hoito- Kontrolliryhmä ryhmä Varfariini lume Varfariini Lume - Prim. ja sekund ,2 6,0 63, ,8 27 prev. tutkimukset - Sek. prev. tutkim ,9 12,3 68, , 12 Prim. prev. tutkim ,7,6 62,1 7 2,9 35 ASA lume / kontolli ASA Lume - ASA lume / ,2 6,3 17, ,1 90 kontrollit - Sek. preventio ,2 12,5 19,0-3,1 36 2, 3 - Prim preventio ,8 3,8 23,5-3,3 5 0,9 109 Varfariini Varfariini Trombotrombosyyttien (INR 2 3) syyttien esto estolääke Varfariini , 3,8 36, , 73 (INR 2 3) ASA kaikki - sekund. prev ,9 10,9 63, , prim prev ,2 2,8 20,6-7,8 2 0,6 176 Varfariini ,7 6,3 57, ,6 28 (INR 2 3) varfarini (INR <2) + verihiutale-esto varfariini , 2, 58,1 2,9 80,6 1,0 100 ASA + clopidogrel (ACTIVE W) Taulukko. Eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen eston teho vertaillen oraalista angikoagulaatiohoitoa lumeeseen tai kontrolleihin, ASAn tehoa lumeeseen tai kontrolleihin, tai edellisten yhdistelmiä. Taulukon luvut on laskettu Hart, Pearce ja Aguilarin (3) tekemän meta-analyysin taulukkojen 2, 3 ja perusteella, sekä ACTIVE W tutkimuksen (16) tuloksien perusteella. Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 9
7 have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; N u m b e r o f s t r o k e s / p a t y Varfariini vs kontrolli tai lume Aivohalvauksien ilmaantumien NNT 27 NNT 12 2, 2 6, 0 3, 9 12, 3 1, 7 W a r f a r i n C ont r o l NNT 35, 6 Kaavio 2. 0Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasta kohden vuoden P r i m + sec p r e v S ec p r e v P r i m p r e v aikana satunnaistetuissa tutkimuksissa asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja kontrollipotilailla tai lumetta saaneilla. Ero ryhmien välillä ei ole Hart, Pearse & Auilar Ann Intern Med 2007; 16: tilastollisesti merkitsevä. Lähde (5) Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Kaavio 1. Aivohalvauksien Antithrombotic ilmaantuminen 100 potilasta therapy kohden to vuoden prevent aikana satunnaistetuissa stroke in pateints tutkimuksissa who varfariinia nonvalvular saaneilla ja kontrollipotilailla atrial tai fibrillation. lumetta saaneilla. Ann Sekä primaaripreventiossa Intern Med 2007: että sekundaaripreventiossa 16; have ero on tilastollisesti merkitsevä. Lähde Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; N u m b e r o f s t r o k e s / p a t y ASA vs kontrolli tai lume Aivohalvauksien ilmaantuminen 5, 2 6, 3 10, 2 12, 5 2, 8 A S A C o n t r o l NNT 90 NNT 3 NNT 109 3, 8 0 P r i m + s e c p r e v S ec p r e v P r i m p r e v Hart, Pearse & Auilar Ann Intern Med 2007; 16: Kaavio 2. Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasta kohden vuoden aikana satunnaistetuissa tutkimuksissa asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja kontrollipotilailla tai lumetta saaneilla. Lähde Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi
8 Lähde (5) Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; N u m b e r o f s t r o k e s / p a t y Varfariini vs ASA Aivohalvauksien ilmaantuminen 10, 9 6 yylihappoa (ASA) saaneilla 3, 9 sekä varfariinia tai 3, 8 2, 8 2, 2, W a r f a r i n A S A Kaavio. Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasta kohden vuoden aikana NNT 73 NNT satunnaistetuissa 15 tutkimuksissa NNT 176 varfariinia tai pieniannoksesta varfariinia ja asetyylisalis klopidogreeli- ASA hoitoa saaneilla. Ero ryhmien välillä on merkitsevä kummassakin ryhmässä. Lähde [5] Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; ja P r i m + s e c p r e v S ec p r e v P r i m p r e v [10] The ACTIVE Writing Group on behalf of the ACTIVE Investigators. Clopidogrel Hart, plus Pearse aspirin & Auilar Ann Intern versus Med 2007; oral 16: anticoagulation for atrial fi brillation in the Atrial fi brillation Clopidogrel Trial with Irbesartan for prevention of Kaavio 3. Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasta kohden vuoden aikana satunnaistetuissa tutkimuksissa varfariinia tai asetyylisalisyylihappoa Vascular Events (ASA) saaneilla. (ACTIVE Ero ryhmien W): välillä a randomised on merkitsevä sekundaaripreventiossa controlled trial. mutta ei primaaripreventiossa. Lancet Lähde 2006; Hart RG, Pearce 367: LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; Varfariini vs pieni-annoksinen varfariini + ASA Aivohalvauksien ilmaantuminen N u m b e r o f s t r o k e s / p a t y , 7 6, 3 NNT 28 NNT 100 1, W a r f a r i n W a r f lo w d + A S A C l o p i d o g r + A S A 2, W a r f v s w a r f + A S A W a r f a r vs C l opi dog r + A S A Hart, Pearse & Auilar Ann Intern Med 2007; 16: and ACTIVE W writing gr. Lancet 2006; 367: Kaavio. Aivohalvauksien ilmaantuminen 100 potilasta kohden vuoden aikana satunnaistetuissa tutkimuksissa varfariinia tai pieniannoksesta varfariinia ja asetyylisalisyylihappoa (ASA) saaneilla sekä varfariinia tai klopidogreeli-asa hoitoa saaneilla. Ero ryhmien välillä on merkitsevä kummassakin ryhmässä. Lähde Hart RG, Pearce LA, Aguilar MI. Meta.analysis: Antithrombotic therapy to prevent stroke in pateints who have nonvalvular atrial fibrillation. Ann Intern Med 2007: 16; ja The ACTIVE Writing Group on behalf of the ACTIVE Investigators. Clopidogrel plus aspirin versus oral anticoagulation for atrial fi brillation in the Atrial fi brillation Clopidogrel Trial with Irbesartan for prevention of Vascular Events (ACTIVE W): a randomised controlled trial. Lancet 2006; 367: n Sydänääni 2008 n 19:2A Teemanumero n Tromboosi 11
Geriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotAivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla. Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011
Aivohalvauksen ehkäisy eteisvärinäpotilailla Juhani Airaksinen Sydänpurjehdus 2011 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotIkä ja antikoagulanttihoito. Matti O. Halinen
Näin hoidan Matti O. Halinen Pitkäkestoisen antikoagulanttihoidon tavallisimpia käyttöaiheita ovat eteisvärinä sekä laskimoveritulpan ja tekoläppäleikkauksen jälkitila. Verenvuodon vaara on iäkkäiden potilaiden
LisätiedotEteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi
Katsaus tieteessä Mikko Savontaus dosentti, kardiologian erikoislääkäri TYKS, sydänkeskus mikko.savontaus@tyks.fi Eteisvärinäpotilaan tukosja vuotoriskin arviointi Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi
Matti Halinen KATSAUS Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin vaaran ja antikoagulaatiohoidon hyödyn arviointi Eteisvärinäpotilaiden aivoinfarktin riskin kirjo ulottuu 0,5 %:sta yli 10 %:iin vuodessa. Aivoinfarktin
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotAntikoagulaatiohoito eteisvärinässä
Näin hoidan Matti Halinen Antikoagulaatiohoito eteisvärinässä Eteisvärinään liittyy lisääntynyt aivohalvauksen vaara, olipa eteisvärinä pysyvä tai uusiutuva. Aivohalvauksen vaaran suhteen potilaiden kirjo
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotEteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio
TEEMA TROMBOOSI LUKU 2 Eteisvärinäpotilaan revaskularisaatio toimenpiteen valinta ja antikoagulaatio JUHANI AIRAKSINEN Tiivistelmä Pitkäaikaista antikoagulaatiota tarvitsevia eteisvärinäpotilaita on runsas
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotMiksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1
Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden
LisätiedotEteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet
Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan
LisätiedotOPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS ETEISVÄRINÄPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO ETEISVÄRINÄ Mikä on eteisvärinä? 3 XARELTO Mikä on XARELTO? 4 Miksi XARELTO -lääkkeen säännöllinen käyttö on tärkeää? 6 XARELTO
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotSekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen
Sekundaaripreventio aivohalvauksen jälkeen Juhani Sivenius Kuopion yliopisto, neurologian klinikka, KYS, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Aivoinfarktipotilaan seuraava päätetapahtuma on todennäköisesti
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotKeskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä
Pekka Raatikainen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä Keskeistä Antikoagulaatiohoito on ainoa Kohtauksittaisessa eteisvärinässä aivohalvauksen vaara
LisätiedotTulehduskipulääkkeet tänään
Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,
LisätiedotSydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa
TEEMA TROMBOOSI LUKU 5 Sydänpotilaan antikoagulaatiohoidon ongelmatilanteita avoterveydenhuollossa PIRJO MUSTONEN Tiivistelmä Varfariinin terapeuttinen alue on kapea ja lisäksi potilaiden tarvitsema ylläpitoannos
LisätiedotEpäsuora vertailu ja verkostometa-analyysit uudet työkalut lääkkeiden suhteellisen tehon ja vaikuttavuuden arviointiin
Piia Peura, Christian Asseburg, Juha Turunen, Timo Purmonen ja Janne Martikainen Epäsuora vertailu ja verkostometa-analyysit uudet työkalut lääkkeiden suhteellisen tehon ja vaikuttavuuden arviointiin 900
LisätiedotUusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa
LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotVanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011
Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä
LUKU 4 Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä TUOMAS KIVINIEMI KARI KERVINEN MIKA LEHTO Tiivistelmä: Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Hannele Alatalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tutkimusryhmä EPAK Joulukuu/2009
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito muutoksen myllerryksessä: Muuttuvatko kokonaiskustannus ja vaikuttavuus maksajan mukana? Erkki Soini, ESiOR Oy 1 Kuka: Erkki Soini Toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä,
LisätiedotETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY. Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka
ETEISVÄRINÄ JA AIVOINFARKTIN EHKÄISY Juha Huhtakangas LT, neurologian el OYS neurologian klinikka AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin aikuisten
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotTekoläppiin liittyvän tromboemboliavaaran
Näin hoidan Matti O. Halinen ja Riitta Lassila Tekoläppiä on käytetty jo 4 vuoden ajan. Ne aiheuttavat merkittävän altistuksen tromboembolisille komplikaatioille. Mekaanisen läpän pinnalle muodostuu ohut
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotAntikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita
Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 2 Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. Mikä on eteisvärinä? ETEISVÄRINÄ (flimmeri) on yleisin sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotVoidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä?
Heikki Ukkonen, Juha Lund ja Antti Saraste TEEMA: TOIMENPIDEKARDIOLOGIA Voidaanko aivoverenkierron häiriöitä estää sydämen katetritoimenpiteillä? Suurin osa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?
Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista
LisätiedotPienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito
LUKU 2 Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito MIKA LEHTO AINO LEPÄNTALO Tiivistelmä Antikoaguloidun potilaan toimenpiteeseen valmistautuessa on arvioitava sekä toimenpiteeseen
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotEteisvärinän hoito Suomessa FinFib-tutkimus
ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ MIKA LEHTO LKT, kardiologi HYKS, kardiologian klinikka PEKKA RAATIKAINEN professori (ma) TAYS, Sydänkeskus Oy ja Tampereen yliopisto HEIKKI MÄKYNEN dosentti, Tampereen yliopisto
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotUutta eteisvärinän hoidosta
TYKS 2013 Potilaskeskeisesti toimien talouden realiteetit ymmärtäen Sydänpurjehdus 7.10.2014 Uutta eteisvärinän hoidosta Juhani Airaksinen Kardiologian professori Toimialuejohtaja Sydänkeskus, TYKS VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
Lisätiedotohjeita eteisvärinän pitkäaikaishoitoon.
Katsaus tieteessä Heikki Mäkynen dosentti, osastonylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy heikki.makynen@uta.fi M.J. Pekka Raatikainen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Sydänkeskus Oy Eteisvärinän pitkäaikaishoito
LisätiedotEteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen
Paula Tiili, Mika Lehto, Atte Meretoja, Tuomo Nieminen, Sami Pakarinen, Turgut Tatlisumak ja Jukka Putaala Eteisvärinäpotilaan aivoinfarkti ja varfariinihoidon toteutuminen TAUSTA: Varfariinihoito on tehokas
LisätiedotSydänperäinen aivoembolisaatio
Katsaus MATTI HALINEN, PEKKA JÄKÄLÄ, PETRI SIPOLA, TERO TAPIOLA, PIRJO MUSTONEN JA JORMA KOKKONEN Sydänperäinen aivoembolisaatio Sydänperäinen embolisaatio aiheuttaa viidenneksen aivohalvauksista. Veri
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotRuokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa
Alkuperäistutkimus Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa Elise Saarela, Virpi Koskela, Marjatta Strandberg, K.E. Juhani Airaksinen, Matti Niemelä ja M.J. Pekka Raatikainen
LisätiedotMitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? - Sic!
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Mitä lääkehoitojen kokonaisarviointien vaikuttavuudesta tiedetään? Saija Leikola / Kirjoitettu 29.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääkehoidon kokonaisarvioinnin
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotMonipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori
Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien
LisätiedotETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO
ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITO Ville Lind Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Neurologia Marraskuu 2016 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotAKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT
AKUUTIN ETEISVÄRINÄN JÄLKEISET TROMBOEMBOLISET KOMPLIKAATIOT Tiina Rautiainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos/kardiologia Helmikuu
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila
ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman
LisätiedotLääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen
Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä.
Tietoa eteisvärinästä www.älähyydy.fi 1 Mitä on eteisvärinä? Oikein hoidettuna eteisvärinä ei estä täysipainoista ja mukavaa elämää. ETEISVÄRINÄ on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi JULKAISUSARJA 4/2012 DABIGATRAANIN HOIDOLLINEN JA TALOUDELLINEN ARVO ETEISVÄRINÄPOTILAAN ANTIKOAGULAATIOHOITONA AIVOHALVAUSTEN JA SYSTEEMISTEN VERITULPPIEN EHKÄISYSSÄ
LisätiedotLIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET
LIITE EMEAN ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET 1 EMEA:N ESITTÄMÄT TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET RESCUPASEN TIETEELLISEN ARVIOINNIN YLEINEN TIIVISTELMÄ - Laatuun liittyvät kysymykset Tuotteen laatu katsotaan
LisätiedotEteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen
Tieteessä alkuperäistutkimus Miika Linna dosentti Aalto-yliopisto, Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture Jaana Keto tieteellinen asiantuntija Bristol-Myers Squibb Finland, sydän-
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi]
Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja [nro/vuosi] 1 1 1 1 1 1 Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien
LisätiedotHyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla
HYKS Oper ty, ATEK Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla Laatineet: Edward Munsterhjelm, Tuula Kurki, Juha Virolainen, Elina
LisätiedotMyös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Myös itsehoitolääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia Annikka Kalliokoski / Julkaistu 4.4.2012 Itsehoitovalmisteet voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä
Pirjo Mustonen, Matti Halinen, John Melin, Paula Mustonen, Tomi Niemi, Marja Puurunen ja Riitta Lassila KATSAUS Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimenpiteiden yhteydessä Suuri
LisätiedotCYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa
Farmakogenetiikka Janne Backman, Lotta Joutsi-Korhonen, Pertti Neuvonen ja Riitta Lassila CYP2C9- ja VKORC1-geenitestit apuna oraalisen antikoagulanttihoidon toteuttamisessa Varfariinin käyttöä hankaloittavat
LisätiedotSuomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1
Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015
ANTIKOAGULAATIOHOIDON KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET KUOPION JA LOHJAN KAUPUNGEISSA 5.5.2015 Antikoagulaatiohoidon kehittäminen Kuopiossa 1/20 SISÄLTÖ TEKIJÄT... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO
LisätiedotKabergoliini ja sydän
Kabergoliini ja sydän Mirja Tiikkainen LT, Sisätautien el, endokrinologian sl HUS, Endokrinologia ENDOPÄIVÄT 30.-31.10.2008 Biomedicum, Helsinki 15.8.2008 PROLAKTINOOMAN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT DOPAMIINIAGONISTIT
Lisätiedot