TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013

2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia amk-tutkintn jhtavia kulutushjelmia kskevat menettelyt... 4 1.1 Varhainen puuttuminen... 4 1.2. Oikeus turvalliseen piskeluympäristöön... 5 1.3. Huumausainetestaus... 5 2. Ainastaan ssiaali- ja terveysalaa kskevat menettelyt... 6 2.1. Opiskelijaksi ttamisen edellytysten tarkastelu piskelijavalinnassa... 6 2.2. Opiskelijalta vaadittava terveydentila... 6 2.3. Tarkastelu piskelijavalinnassa... 6 2.4. Hakuvaiheessa ilmitettu aiempi piskeluikeuden menettäminen... 7 2.5. Alaikäisten parissa tehtävä harjittelu... 8 2.6. Opiskeluikeuden peruuttaminen... 8 2.7. Menettely piskeluikeuden peruuttamista kskevassa asiassa... 10 2.8. Opiskeluikeuden palauttaminen... 11 2.9. Muutksenhaku... 11 3. Arkalunteisten tietjen käsittely... 11 4. Tietjensaantiikeus... 12 5. Kurinpittimenpiteet... 13 Liite 1 Hulen vyöhykkeet... 15

3 Jhdant Tässä timintahjeessa kuvataan seuraavien lakien edellyttämät timintakäytännöt: laki ammattikrkeakululain muuttamisesta (953/2011), laki riksrekisterilain 6 :n muuttamisesta (955/2011), laki piskelijiden ikeusturvalautakunnasta (956/2011) sekä VN:n asetus ammattikrkeakuluista annetun valtineuvstn asetuksen muuttamisesta (1035/2011), jtka tulivat vimaan 1.1.2012. Timintahjeen khdissa 1, 3, 4 ja 5 n kuvattu kaikkia kulutuksia kskevat menettelyt. Khdassa 2 n kuvattu lisäksi menettelyt, jtka kskevat ainastaan ssiaali- ja terveysalaa. Muutkset lyhyesti: Säädetään ikeudesta turvalliseen piskeluympäristöön Säädetään huumausainetestauksesta Kurinpitsäännöksiä täsmennetään Kulutuksen järjestäjien, krkeakulujen ja viranmaisten tietjensaanti varmistetaan Opiskelijaksi ttamisen edellytyksiä tarkennetaan Mahdllistetaan piskeluikeuden peruuttaminen Lain keskeiset muutkset n humiitu Kemi-Trnin ammattikrkeakulun tutkintsäännössä, kriisitimintahjeessa, piskelijiden päihdehjelmassa, varhaisen puuttumisen timintamallissa sekä hjeistettu tällä timintahjeella. Tämä timintahje tarkistetaan vusittain. Ohjeen tarkastamisesta vastaa rehtri. Tässä hjeessa mainittujen timivaltaisten timielinten kknpan: SORA- lautakunta Puheenjhtajana timii rehtri ja muina jäseninä, pint-hjaaja, kuraattri, terveydenhitaja ja asiasainen timialajhtaja. SORA- piskelijavalintatyöryhmä Puheenjhtajana timii timialajhtaja ja muina jäseninä kulutuspäällikkö, kulutushjelmavastaava, kuraattri, terveydenhitaja. Ammattikrkeakulun piskelijiden hyvinvintityöryhmä Puheenjhtajana timii rehtri, sihteerinä hallintassistentti ja muina jäseninä pinthjaajat, terveydenhitajat, kuraattri, asuntla- ja vapaa-ajanhjaaja, ppilaitspastri sekä piskelijakunta KETOAKUN nimeämät piskelijajäsenet. Timialakhtainen piskelijiden hyvinvintiryhmä Puheenjhtajana timii pint-hjaaja ja muina jäseninä timialajhtaja, terveydenhitaja, kuraattri, ppilaitspastri sekä alakhtaisten piskelijayhdistysten nimeämät piskelijajäsenet. Ammattikrkeakulun hyvinvintityöryhmä käsittelee tähän hjeistukseen liittyviä kysymyksiä kk ammattikrkeakulun salta ja timialakhtainen hyvinvintityöryhmä k. timialaan liittyvien kysymysten salta. SORA-lainsäädäntöön liittyvissä piskelija-asiissa hyvinvintityöryhmästä kkntuvat vain timialajhtaja, pint-hjaaja, kuraattri ja terveydenhitaja sekä piskelija, jnka asiaa käsitellään. Uusien säännösten tavitteet

4 Uusien säännösten tavitteena n parantaa turvallisuutta kulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä kulutuksen järjestäjien ja krkeakulujen mahdllisuutta puuttua tilanteisiin, jtka liittyvät piskelijita kskeviin sveltumattmuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säännöksillä pyritään edistämään ptilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä piskelijan itsensä ja piskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säännösten tavitteena n myös taata piskelijan ikeusturva siten, että menettelyt perustuvat lainsäädäntöön ja piskelijiden yhdenvertaiseen khteluun. Säännöksiin n myös rakennettu hjaukselliset sujaverkt sekä piskelijan valitusmahdllisuus päätöksistä. 1. Kaikkia amk-tutkintn jhtavia kulutushjelmia kskevat menettelyt 1.1 Varhainen puuttuminen Opiskelijan hjaus n jkaisen ammattikrkeakulussa työskentelevän tehtävä. Henkilökunnan tietämys hjaus- ja tukipalveluista auttaa piskelijan hjaamisessa lisätuen piiriin. Opiskelijille tiedtetaan j pintjen alkuvaiheessa sekä ammattikrkeakulun että piskelupaikkakunnan tarjamista palveluista. Opiskelijan pintjen etenemisen kannalta n leellista, että ngelmiin puututaan mahdllisimman varhaisessa vaiheessa. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun varhaisen puuttumisen periaatteena n, että ngelmien ennaltaehkäisyyn panstetaan j pintjen alkuvaiheessa mm. ryhmän timinnan tukemisen ja pintjen hjauksen keinin. Hulen herätessä piskelijasta tavitteena n ttaa mahdllisimman varhaisessa vaiheessa huli puheeksi piskelijan kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa huli tetaan puheeksi, sitä tdennäköisempää n, että ngelmaan vidaan löytää mnenlaisia ratkaisuja. Js huli piskelijan tilanteesta herää asia tetaan puheeksi kahdenkeskisessä keskustelussa piskelijan kanssa. Hulen ttaa puheeksi se, jlla huli n herännyt. Apuna hulen puheeksi ttamisessa vidaan käyttää mm. hulen vyöhykkeistöä (LIITE 1). Lisäksi n mahdllista knsultida piskelijahulln timijita esim. pint-hjaaja, kuraattri tai terveydenhitaja. Tarvittaessa piskelija hjataan tukipalveluiden piiriin esimerkiksi terveydenhitajan tai kuraattrin lu.

5 Opintjen alussa panstetaan ryhmäytymiseen hyödynnetään ryhmän tukea ja ludaan hyvä ilmapiiri Opettaja tutustuu piskelijihin piskelijan tukeminen edellyttää kntaktitieta, jta vi lla vain hänen kanssaan tekemisissä levilla henkilöillä Puututaan mahdllisimman varhain alkuvaiheessa löytyy vielä mnenlaisia ratkaisuja jkaisella timijalla n velvllisuus puuttua Puuttumiseen riittää ma huli apuna hulen vyöhykkeistö Otetaan puheeksi ma huli, ei piskelijan ngelma apuna hulen puheeksittamisen työtapa tavitteena yhteisen ratkaisun löytäminen tavitteena spivien timintatapjen löytäminen ja kkeileminen Ohjataan piskelija tarvittaessa muun avun piiriin saattaen vaihdettava, perillepääsy varmistettava 1.2. Oikeus turvalliseen piskeluympäristöön Ammattikrkeakululain (AmkL) 24 a pykälässä säädetään piskelijiden ikeudesta turvalliseen piskeluympäristöön. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa lain velvitteet ja sveltaminen n hyväksytty yksiköiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa sekä ammattikrkeakulun kriisitimintahjeessa. Tarkituksena n edistää sisäistä järjestystä, piskelun esteetöntä sujumista sekä ammattikrkeakuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tähän hjeeseen n sisällytetty kaikkia piskelijita kskevat kurinpittimenpiteet, tietjensaantiikeus sekä hjeet arkalunteisten tietjen käsittelyyn. 1.3. Huumausainetestaus Kemi-Trnin ammattikrkeakulu vi AmkL:n 25 d :ssä määritellyin perustein velvittaa ammattikrkeakulututkintn piskelevan piskelijan esittämään huumausainetestiä kskevan tdistuksen. Opiskelijan tulee hakeutua testiin välittömästi. Huumausainetestauksia kskevissa asiissa Kemi-Trnin ammattikrkeakulu nudattaa piskelijiden päihdeh-

6 jelmassa vahvistettuja hjeita (Hallitus 28.8.2013). Oppilaits vastaa tdistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestiä kskevan tdistuksen esittämisestä kieltäytyminen tai psitiivinen testituls vi jhtaa kurinpittimiin. Kemi-Trnin ammattikrkeakulu vi velvittaa piskelijan esittämään huumausainetestiä kskevan tdistuksen, js n perusteltua aihetta epäillä, että piskelija n huumausaineiden vaikutuksen alaisena pintihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjittelussa tai että piskelijalla n riippuvuus huumeista. Jillakin kulutusalilla myös harjittelupaikka vi vaatia huumausainetestausta ennen harjittelun alittamista. (Kts. Kemi-Trnin ammattikrkeakulun piskelijiden päihdehjelmassa kuvatut timijat ja vastuut). 2. Ainastaan ssiaali- ja terveysalaa kskevat menettelyt 2.1. Opiskelijaksi ttamisen edellytysten tarkastelu piskelijavalinnassa Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa piskelijaksi ttamisen edellytysten tarkastelu kskee ainastaan ssiaali- ja terveysalan ammattikrkeakulututkintja. Ssiaali- ja terveysalan piskelijavalinnassa nudatetaan valtakunnallisessa valintaperustesusituksessa määriteltyjä terveydentilavaatimuksia. SORA-säännösten mukaisia terveydentilavaatimuksia vidaan asettaa 1.1.2012 jälkeen piskelijiksi hakeville. Hakijan terveydentilaa kskevia tietja kysytään ammattikrkeakulujen yhteishakujärjestelmässä. Opiskelijaksi hakevan tulee ammattikrkeakulun pyynnöstä antaa piskelijaksi ttamisen arviinnin edellyttämät terveydentilaansa kskevat tiedt sekä tiet piskeluikeuden peruuttamista kskevasta päätöksestä. 2.2. Opiskelijalta vaadittava terveydentila Ssiaali- ja terveysalalle hakevan terveydentilan ja timintakyvyn tulee lla sellainen, että piskelija kykenee pintihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjitteluun. Alalle hakeutuvan tulee humiida seuraavaa: piskelu ja ammatissa timiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapaina ala ei svellu huumeiden käyttäjälle eikä alkhlin tai lääkkeiden ngelmakäyttäjälle esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krniset ihsairaudet ja allergiat vivat muuttua terveydelliseksi ngelmaksi piskeluaikana tai myöhemmin työelämässä veriteitse tarttuva tauti saattaa rajittaa pintplkua ja työhön sijittumista 2.3. Tarkastelu piskelijavalinnassa 1. Opiskelija, jka yhteishaussa tai siirt-piskelijana hakee ssiaali- ja terveysalalle ja jka hakuvaiheessa ilmittaa, että hänellä n piskeluun vaikuttavia terveydellisiä tekijöitä tai timintakykyyn vaikuttavia seikkja, ttaa itse yhteyttä hakutimistn. Hakutimist kirjaa piskelijan yhteydentn AMK yhteishaun hakujärjestelmään. 2. Hakutimist tarkistaa yhteishakujärjestelmästä terveydentila-arviinnin kyllä - vastauksen antaneet hakijat yhteishaun ajan kerran viikssa ja kirjaa hakujärjestelmään tiedn,

7 nk hakija llut yhteydessä vai ei. Hakutimist ttaa puhelimitse yhteyttä hakijihin, jtka eivät le lleet yhteydessä Kemi-Trnin ammattikrkeakuluun. Js hakijaa ei taviteta puhelimitse, hänelle lähetetään yhteydenttpyyntö sekä tekstiviestillä että sähköpstitse. Js hakijaa ei yhteydenttyrityksestä hulimatta saada kiinni, merkitään hakutiveelle estkdi M (muu syy). Rekisteriin tulee merkitä, miten piskelijaa n taviteltu. 3. Hakutimist ilmittaa kulutushjelman piskelijavalinnan valmistelusta vastaavalle kulutushjelmavastaavalle (myöh. kulutushjelmavastaava) terveydentilaselvitystä vaativien hakijiden nimet. Kulutushjelmavastaava ttaa yhteyttä hakijihin. 4. Kulutushjelman piskelijavalinnasta vastaava kulutushjelmavastaava vi hakijan puhelimitse antaman selvityksen perusteella tehdä päätöksen siitä, tarvitaank hakijan terveydentilasta lisäselvitys. Lisäselvityksenä terveydentilasta vi lla lääkärintdistus tai muu tarvittava selvitys. 5. Kulutushjelmavastaava ilmittaa hakutimistn ja timialajhtajalle hakijan kanssa svituista jatktimenpiteistä. Hakutimist kirjaa tiedt hakujärjestelmään. Timialajhtaja kutsuu SORA-piskelijavalintatyöryhmän klle. 6. Kulutukseen hakevan terveydentilaa kskevat lisäselvitykset tulee timittaa hakutimistn syksyllä alkavien kulutusten kahden viikn sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Tammikuussa alkavien kulutusten salta viimeistään 8.10. mennessä. Js hakija ei timita svittuja lisäselvityksiä, merkitään hakutiveelle estkdi M. Rekisteriin merkitään, että piskelija ei le timittanut pyydettyä lisäselvitystä. 7. Js hakija muutin täyttää hakukriteerit, terveydellisiä tai timintakykyyn vaikuttavia seikkja lukuun ttamatta, hakija kutsutaan pääsykkeeseen. Pääsykkeiden haastattelussa n mahdllista keskustella piskelijan kanssa henkilökhtaisesti terveydentilaan ja timintakykyyn vaikuttavista asiista. 8. Hakijiden, jilta n pyydetty lisäselvityksiä, pintihin sveltumattmuuden tarkastelun tekee SORA-piskelijavalintatyöryhmä. Työryhmän jäseniä kskee vaitilvelvllisuus. SORA-piskelijavalintatyöryhmä antaa lausunnn hakijan terveydellisestä sveltuvuudesta Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaali- ja terveysalan kulutushjelmiin. Päätöksen perusteella tiet merkitään yhteishakujärjestelmään. Js hakijalla n terveydellinen este alalle, merkitään hakutiveelle estkdi M. Rekisteriin merkitään tiet SORApiskelijavalintatyöryhmän päätöksestä. Kulutushjelmavastaava antaa tiedt päätöksistä käsittelyssä lleille hakijille. Kaikki hakijat eivät yhteishaussa ilmita terveydentilaansa kskevia tietja, näin llen piskelijan terveydentilan vi ttaa puheeksi valintakkeessa hakijan kanssa. Kaikki edellä esitetyssä timinnassa käsiteltävät hakijan tiedt vat arkalunteisia ja niiden käsittelyyn svelletaan henkilötietlakia (523/1999) sekä AmkL 28 b pykälää. 2.4. Hakuvaiheessa ilmitettu aiempi piskeluikeuden menettäminen Krkeakuluilla n ikeus saada tisiltaan välttämättömät tiedt aiemmasta peruuttamispäätöksestä tai vireillä levasta peruuttamisprsessista piskelijavalinnan sekä siirtpiskelijana hakemisen yhteydessä. Mikäli Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaali- ja terveysalalle hakeva hakuvaiheessa ilmittaa, että hänellä n aiemman piskeluikeuden peruuttamispäätös, piskelija ttaa itse yhteyttä hakutimistn. Hakutimist kirjaa piskelijan yhteydentn. Yhteydentn perusteella hakutimist hankkii aiempaa piskeluikeuden peruuttamista ks-

8 kevan lisäselvityksen. Mikäli hakija ei ta yhteyttä hakutimistn, hakutimist yrittää tavittaa hakijaa. Lisäselvitys hakijan aiemmasta piskeluikeuden peruuttamisesta pyydetään peruttamispäätöksen tehneeltä krkeakululta. Opiskeluikeuden peruuttamispäätöksen perusteella piskelijan mahdllinen kulutushjelman pintihin sveltumattmuus tarkastellaan SORA-piskelijavalintatyöryhmässä 2.5. Alaikäisten parissa tehtävä harjittelu Kemi-Trnin ammattikrkeakulu vi edellyttää piskelijalta rikstaustatteen esittämistä sillin, kun pinnt tai piskeluun kuuluva harjittelu sumessa tai ulkmailla edellyttävät lennaisesti alaikäisen parissa työskentelyä (AmkL 25 b :n 4 mm.). Kulutushjelmassa harjitteluja krdiniva pettaja tai ulkmaanharjitteluista vastaava pyytää harjittelupaikkja ilmittamaan, mikäli piskelijalta vaaditaan riksrekisterite. Tämä kskee vain 1.1.2012 tai sen jälkeen pintnsa alittaneita. Kulutushjelmassa harjitteluja krdiniva pettaja tiedttaa mahdllisesta riksrekisteritevaatimuksesta piskelijille. Opiskelija tilaa tarvittaessa tteen Oikeusrekisterikeskukselta. Otteen vi tilata vapaamutisella kirjallisella hakemuksella tai käyttämällä tarkitusta varten laadittua lmaketta tai sähköistä hakemusta. Tieta pyydettäessä n ilmitettava tarkitus, jhn riksrekisteritetta tarvitaan. Ote n maksutn. ( http://www.ikeus.fi/ikeusrekisterikeskus/18232.htm ) Js piskelija kieltäytyy riksrekisteritteen antamisesta, häneltä vidaan pidättää ikeus piskeluun siihen asti, kunnes hän timittaa tteen nähtäväksi. Opiskelija esittää dkumentin harjittelupaikassa, missä tehdään päätös harjittelun alittamisesta. Harjittelupaikan tulee ilmittaa ammattikrkeakulun harjittelua krdinivalle pettajalle harjittelun peruuttamisesta. Harjittelua krdiniva pettaja ja kulutushjelmavastaava keskusteltuaan piskelijan kanssa päättävät jatktimenpiteistä. Ssiaali- ja terveysalalla harjittelupaikka vi edellyttää riksrekisteritteen esittämistä myös muussa kuin alaikäisten kanssa tapahtuvassa harjittelussa. Menettely perustuu tällöin työelämälainsäädäntöön. 2.6. Opiskeluikeuden peruuttaminen Kemi-Trnin ammattikrkeakulun ssiaali- ja terveysalalla piskelevalta vidaan viimesijaisena keinna peruuttaa piskeluikeus pinnissa, jihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, ptilasturvallisuutta tai asiakasturvallisuutta kskevia vaatimuksia. Opiskeluikeus vidaan peruuttaa seuraavissa tapauksissa (AmkL 25 a ): 1. Sveltumattmuuden perusteella Opiskelija n pinnissaan tistuvasti tai vakavasti vaarantanut tisen henkilön terveyden tai turvallisuuden ja näin sittautunut ilmeisen sveltumattmaksi timimaan pintihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjittelussa. Opiskeluikeuden peruuttaminen sveltumattmuuden perusteella edellyttää, että piskelija n timinnallaan tai laiminlyönnillään tistuvasti tai vakavasti vaarantanut tisen henkilön terveyttä tai turvallisuutta. Tistuva vaarantaminen vi jhtua esimerkiksi puutteellisesta tai

9 virheellisestä menettelystä tai piittaamattmasta suhtautumisesta, jka jatkuu humautuksista hulimatta. Vakavaa vaaraa vi aiheutua esimerkiksi sillin kuin piskelija lennaisesti laiminlyö harjittelupaikan turvallisuusmääräyksiä. Yksittäinen hulimattmuudesta aiheutunut vahink ei täytä piskeluikeuden peruuttamisen edellytyksiä, js tek tai laiminlyönti ei sita ilmeistä sveltumattmuutta timimaan pintihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjittelussa. Js piskelija vaarantaa tisen henkilön terveyttä ja turvallisuutta, n tilanteesta tehtävä mahdllisimman pian tapahtumakuvaus ja timitettava se timilajhtajalle. 2. Terveydentilan ja timintakyvyn perusteella On ilmeistä, että piskelija ei terveydentilaltaan ja timintakyvyltään enää täytä säädettyjä piskelijaksi ttamisen edellytyksiä. Opiskelupaikan peruuttaminen terveydentilan ja timintakyvyn perusteella n mahdllista vain pikkeuksellisesti ja sitä svelletaan 1.1.2012 tai sen jälkeen pintnsa alittaneisiin. Peruuttamisperustetta ei le, js este vidaan khtuullisin timin pistaa. Opiskelupaikan peruuttaminen vi tulla kysymykseen tilanteessa, jssa piskelija ei piskelijaksi ttamisen perusteella lisi vinut alun perinkään tulla valituksi kulutukseen. Peruuttamisperusteena vivat lla sellaiset vakavaan fyysiseen tai psyykkiseen timintakykyyn vaikuttavat tekijät, jtka estävät käytännön tehtävistä tai harjittelusta suriutumiseen. Vakavilla mielenterveyshäiriöillä ei tarkiteta sellaisia mielenterveysngelmia, jtka hidettuina eivät mudsta estettä kulutukseen ttamiselle ja sallistumiselle. 3. Aiemman pint-ikeuden peruuttamisen salaamisen perusteella Opiskelija n salannut hakuvaiheessa tiedn piskeluikeuden peruuttamispäätöksestä. Opiskelijalta vidaan peruuttaa piskeluikeus, js piskelija n salannut hakuvaiheessa tiedn piskeluikeuden peruuttamispäätöksestä. Aiempi piskeluikeuden peruuttaminen ei tarkita autmaattisesti estettä hakeutua ssiaali- ja terveysaljen kulutukseen, vaan ammattikrkeakulu harkitsee tilanteet tapauskhtaisesti. Opiskelijaksi ttamisen estettä kskevassa harkinnassa tulee aina humiida sekä ala, jlle henkilö n hakemassa että perusteet, jiden njalla aiempi peruuttamispäätös n tehty ja punnita näitä seikkja tisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden sujelun näkökulmasta. Riksperusteinen aiempi peruuttamispäätös ei le esteenä muihin kuin niihin pintihin, jissa pinnt tai pintihin kuuluva harjittelu edellyttävät lennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. 4. Riksrekisteritemerkinnän perusteella Opinnt tai pintihin kuuluva harjittelu edellyttävät lennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja piskelija n tumittu rangaistukseen sukupulisiveellisyyttä lukkaavasta testa, seksuaalirikksesta, törkeästä henkeen tai terveyteen khdistuneesta rikksesta taikka vähäistä vakavammasta, huumausainerikksesta ja js peruuttaminen n tarpeen alaikäisten sujelemiseksi. Opiskeluikeuden peruuttaminen riksrekisteritteen perusteella liittyy alaikäisten henkilökhtaisen kskemattmuuden sujelutarpeeseen. Opiskelijalta vidaan edellyttää riksrekisteritteen esittämistä sillin kun pinnt tai piskeluun kuuluva harjittelu edellyttävät lennaisesti alaikäisen parissa työskentelyä. Harjittelupaikat ilmittavat Kemi-Trnin ammattikrkeakululle, mikäli piskelijalta vaaditaan riksrekisterite. Tämä kskee vain 1.1.2012 tai jälkeen pintnsa alittaneita. Rikstumi ei tarkita autmaattisesti piskeluikeuden peruuttamista, vaan asiaa harkitaan tapauskhtaisesti.

10 2.7. Menettely piskeluikeuden peruuttamista kskevassa asiassa Menettely piskeluikeuden peruuttamista kskevassa asiassa n klmivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa menettelyä hjaa Kemi-Trnin ammattikrkeakulun varhaisen puuttumisen timintamalli. Ssiaali- ja terveysalan timialakhtainen piskelijiden hyvinvintiryhmä arvii piskelijan tilanteen yhdessä piskelijan kanssa. Työryhmään vidaan kutsua asiantuntijita ja piskelijan kutsumia henkilöitä. Käsittely dkumentidaan seuraavasti: tilannekuvaus prsessin alittamisesta asiansaisten kuuleminen ja näkemys tilanteesta asiantuntijakuulemiset tehdyt timenpiteet mm. hjaus päätös asiassa etenemisestä perusteluineen asiakirjan tarkistaminen ja hyväksyminen, kaikkien allekirjitus asiakirja säilytetään Timialajhtaja vi määrätä piskelijan terveydenhulln ammattihenkilön surittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Tarkastukset ja tutkimukset tekee piskelijaterveydenhullsta vastaava tah. Kemi-Trnin ammattikrkeakulu vastaa kustannuksista. Kemi-Trnin ammattikrkeakululla n ikeus saada piskelijan terveydentilaa kskevat tiedt esim. lääkärintdistus piskeluikeuden peruuttamista kskevassa asiassa. Opiskeluikeus vidaan pidättää siihen asti kunnes piskelija sustuu terveydentilan tteamiseksi suritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Ennen peruuttamispäätökseen ryhtymistä Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa piskelijan piskelua edistetään mniammatillisesti varhaisen puuttumisen timintamallin mukaisesti. Opiskelijalle tarjtaan riittävä pintjen hjaus, piskeluterveydenhulln palvelut sekä muita tukitimia. Opiskelijan khdalla tulee selvittää mahdllisuus siirtyä Kemi- Trnin ammattikrkeakulussa tiselle kulutusalalle. Tiselle kulutusalalle siirrn edellytyksen perusteena leva arvi tehdään kulutusalakhtaisesti siten, että piskelijalla n tisella alalla edellytykset saavuttaa tutkintvaatimukset. Timialakhtaisen piskelijiden hyvinvintiryhmän arviinnin perusteella päätöksen piskeluikeuden peruuttamisprsessisin alittamisesta tekee timialajhtaja yhdessä rehtrin kanssa. Timialajhtaja ilmittaa piskelijalle ja Valviralle piskeluikeuden peruuttamisprsessin käynnistämisestä ja siirtää asian Kemi-Trnin ammattikrkeakulun SORAlautakunnalle. Tisessa vaiheessa Kemi-Trnin ammattikrkeakulun SORA- lautakunta käsittelee asian ja antaa esityksen Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitukselle. Klmannessa vaiheessa Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus tekee päätöksen SORA-lautakunnan esityksestä. Ote Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallituksen päätöksestä lähetetään piskelijalle, timialalle ja Valviralle.

11 2.8. Opiskeluikeuden palauttaminen Opiskelijalla n mahdllisuus hakea piskeluikeuden palauttamista. Opiskeluikeuden palauttamismenettely käynnistyy piskelijan alitteesta. Opiskeluikeuden palauttamisen edellytyksenä n, että hakija sittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden pistuneen. Opiskeluikeuden palauttamista haetaan siihen tarkitetulla hakulmakkeella ja mukaan liitetään siihen kuuluvat liitteet. Opiskelijan tulee timittaa liitteeksi terveydentilaansa kskevat lausunnt. Hakemus timitetaan pinttimistn. Hakemuksesta n käytävä ilmi, miksi pinnt vat keskeytyneet ja paljnk niitä n surittamatta. Opiskeluikeus vidaan myöntää vain samaan tai vastaavaan kulutushjelmaan, missä aikaisempi piskeluikeus Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa li. Hakemuksen käsittelystä peritään 35 eurn suuruinen maksu (A 1230/2009). Palauttamisen hakemiselle ei le määräaikaa. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa ssiaali- ja terveysalalla piskelevan piskeluikeuden palauttamisen käsittelee SORA-lautakunta, jka tarvittaessa kuulee asiantuntijita ja piskelijaa. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa piskeluikeuden palauttamisesta päättää Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Sra-lautakunnan esityksestä. Ote Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallituksen päätöksestä lähetetään piskelijalle, timialalle ja Valviralle. 2.9. Muutksenhaku Opiskeluikeuden peruuttamista ja palauttamista kskevaan päätökseen piskelija vi hakea muutsta Opetusministeriön nimittämältä piskelijiden ikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedksisaannista ja sen jälkeen Helsingin hallint-ikeudelta. Peruuttamista kskeva päätös vidaan panna täytäntöön valituksesta hulimatta, ellei piskelijiden ikeusturvalautakunta tai hallint-ikeus kiellä päätöksen täytäntöönpana. http://www.minedu.fi/opm/tiedtteet/2011/12/piskelijiden_ikeusturvalautakunta.html 3. Arkalunteisten tietjen käsittely Tähän timintahjeeseen liittyviä, henkilötietlaissa (L 523/1999 ) 11 määriteltyjä arkaluntisia tietja vat muun muassa rikllista teka, rangaistusta tai muuta rikksen seuraamusta, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen khdistettuja hittimenpiteitä tai niihin verrattavia timia, ssiaalihulln tarvetta käsittelevät tiedt. Arkaluntisten tietjen käsittelemisen henkilötietlaki (L 523/1999) 12 kieltää eräin pikkeuksin. Käsittelykielt ei estä esimerkiksi seuraavien tehtävien hitamisen kannalta tärkeiden arkalunteisten tietjen käsittelyä. Seuraavassa n esitetty ne tehtävät, jihin Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa liittyy arkalunteisten tietjen käsittelyä sekä ne timijat, jtka vivat tietja käsitellä: Huumausainetestaus: piskelijiden päihdehjelman mukaiset henkilöt Kurinpittimenpiteet: tässä timintahjeessa mainitut henkilöt timialakhtaisen piskelijiden hyvinvintityöryhmän jäsenet

12 Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Opiskelijavalinta ssiaali- ja terveysalalla: Hakijan ja piskelijan terveydentilatietja saavat käsitellä henkilöt, jtka valmistelevat tai tekevät päätöksen piskelijavalinnasta: hakutimistn pintsihteerit ssiaali- ja terveysalan timialajhtaja ja kulutuspäällikkö Sra-piskelijavalintatyöryhmän jäsenet Sra-lautakunnan jäsenet Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Opiskeluikeuden peruuttaminen ja palauttaminen ssiaali- ja terveysalalla: Rikstaustatteen tietja ja käsiteltävään asiaan liittyviä arkalunteisia tietja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jtka valmistelevat tai tekevät päätöksen piskeluikeuden peruuttamisesta: ssiaali-ja terveysalan timialajhtaja ja kulutuspäällikkö kulutusyksikkökhtaisen piskelijiden hyvinvintiryhmän jäsenet Sra-lautakunnan jäsenet Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Arkalunteiset tiedt n säilytettävä erillään muista henkilötiedista ja ne tulee pistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei le enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta ja viimeistään neljän vuden kuluttua tietjen merkitsemisestä rekisteriin. 4. Tietjensaantiikeus Kemi-Trnin ammattikrkeakulun kaikissa kulutushjelmissa tiedn haltijalla n salassapitsäännösten estämättä ikeus antaa piskelijan terveydentilaa ja timintakykyä kskevia tietja, js ne vat tiedn saajan tehtävien hidn kannalta välttämättömiä. Tietja vidaan antaa: 1. Oppilaitksen rehtrille ja turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle piskelun turvallisuuden varmistamiseksi 2. Opiskelijan hjauksesta vastaaville henkilöille muihin pintihin ja tukipalveluihin hjaamista varten 3. Opiskeluterveydenhullsta vastaaville henkilöille piskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitimiin hjaamista varten 4. Harjittelusta vastaaville henkilöille piskelijan sekä harjittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi 5. Pliisille ja ppilaitksen edustajalle, jka n ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arviimiseksi tai mikäli piskelijan tdetaan terveydentilan arviinnissa levan vaaraksi muiden turvallisuudelle.

13 Kaikissa kulutushjelmissa krkeakululla n ikeus saada piskelijalta huumausainetestiä kskeva tdistus nähtäväksi, js testaamisen edellytykset vat täyttyneet. Kemi-Trnin ammattikrkeakululla n ikeus saada ssiaali- ja terveysalaa kskevaa tieta piskeluikeuden peruuttamisesta ja myös vireillä levasta peruuttamisprsessista tiselta ammattikrkeakululta sekä tiedt harjitteluvaiheessa riksrekisteritteesta ja hakuvaiheessa terveydentilasta. Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa timialajhtaja kerää ja myös luvuttaa tiedt vireillä levasta peruuttamisprsessista tiselle ammattikrkeakululle niitä pyydettäessä. 5. Kurinpittimenpiteet AmkL 28 :n susittamia kurinpittimenpiteitä tteutetaan Kemi-Trnin ammattikrkeakulussa seuraavasti: Pistumismääräys petustilista tai ammattikrkeakulun järjestämästä tilaisuudesta, kun piskelija häiritsee petusta käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti (virka-apupyyntö pliisille) vaarantaa tisen henkeä tai terveyttä Opettaja pyytää paikalle tisen ammattikrkeakulun henkilöstöön kuuluvan ja he kehttavat häiritsevästi ja uhkaavasti käyttäytyvää piskelijaa pistumaan. Js piskelija kieltäytyy pistumasta, kutsutaan paikalle pliisi. Opetuksesta evääminen enintään klmen päivän ajaksi, kun lemassa vaara, että tisen piskelijan tai ammattikrkeakulussa tai muussa petustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii piskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuksi petus tai siihen liittyvä timinta vaikeutuu khtuuttmasti piskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuksi. Päätöksen petuksesta eväämisestä tekee rehtri, pettaja ja harjittelupaikan hjaaja yhdessä tai erikseen. Timenpiteet tulee kirjata, jtta ne vidaan jälkikäteen tdentaa. Pistumismääräys ja petuksesta evääminen kskee myös harjittelujaksja ja vi tulla svellettavaksi esim. tilanteissa, jissa piskelija tulee päihtyneenä harjitteluun. 1. Timialajhtajan puhuttelu piskelija häiritsee petusta käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti menettelee vilpillisesti tai muuten rikk ppilaitksen järjestystä kieltäytyy huumausainetestiä kskevan tdistuksen esittämisestä

14 n selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita väärin Timialajhtaja kutsuu piskelijan kuultavaksi, keskustelu dkumentidaan. Timialajhtaja vie asian tarvittaessa timipaikkakhtaisen piskelijan hyvinvintityöryhmän käsittelyyn. Timialajhtaja harkitsee timipaikkakhtaista piskelijan hyvinvintiryhmää kuultuaan, nk puhuttelu riittävä tai esittää varituksen antamista. 2. Rehtrin varitus Js timialajhtaja tteaa, että puhuttelu ei le riittävä rangaistus, hän esittää rehtrille kirjallisen varituksen antamista piskelijalle. Määräaikainen erttaminen enintään yhdeksi (1) vudeksi, kun piskelija n saanut kirjallisen varituksen ja jatkaa varituksen perusteena llutta epäasialista käyttäytymistä piskelijan tek tai laiminlyönti n vakava Timivaltainen tah: Timialajhtaja, timialakhtainen piskelijiden hyvinvintityöryhmä Päättävä tah: Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Muutksen haku: Ammattikrkeakulun hallituksen tekemään päätökseen haetaan muutsta valittamalla Rvaniemen hallint-ikeuteen. Opiskelijan määräaikainen erttaminen vidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta hulimatta, jllei hallint-ikeus tisin määrää (Ammattikrkeakululaki 953/2011, 42 ) Opiskeluikeuden pidättäminen (ssiaali- ja terveysala) jissa pinnt edellyttävät lennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä siihen asti kunnes sustuu piskeluikeuden peruuttamisprsessiin liittyviin terveydentilan tteamiseksi suritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin siihen asti kunnes sustuu timittamaan riksrekisteritteen nähtäväksi tilanteissa, Timivaltainen tah: Timialakhtainen piskelijiden hyvinvintityöryhmä, SORA-lautakunta Päättävä tah: Kemi-Trnin ammattikrkeakulun hallitus Muutksen haku: Ammattikrkeakulun hallituksen tekemään päätökseen haetaan muutsta valittamalla Rvaniemen hallint-ikeuteen. Opiskelijan piskeluikeuden pidättäminen vidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta hulimatta, jllei hallint-ikeus tisin määrää.

15 Liite 1 Hulen vyöhykkeet 1 2 3 4 5 6 7 Ei lainkaan hulta Pieni huli tai ihmettely käynyt mielessä; luttamus miin mahdllisuuksiin vahva Huli tai ihmettely käynyt tistuvasti mielessä; luttamus miin mahdllisuuksiin hyvä. Huli kasvaa; luttamus miin mahdllisuuksiin heikkenee. Huli tuntuva; mat vimavarat ehtymässä. Hulta paljn ja jatkuvasti: lapsi/nuri vaarassa. Omat keint lppumassa. Huli erittäin suuri: lapsi/nuri välittömässä vaarassa. Omat keint lpussa. Ajatuksia lisävimien tarpeesta. Mielessä tivmus lisävimista ja kntrllin lisäämisestä. Selvästi kettu lisävimien ja kntrllin lisäämisen tarve. Lisävimia ja kntrllia saatava mukaan heti. Muuts lapsen tilanteeseen saatava heti. Arnkil Tm, Erikssn,Esa. 2005. Hulen vyöhykkeet Vyöhykkeistö n suunniteltu lasten ja nurten pulmatilanteisiin. Sitä vidaan kuitenkin hyvin käyttää/ sveltaa myös tilanteisiin jssa n kyse aikuisista tai nurista aikuisista. Hulen vyöhykkeitä n neljä. Huli nähdään jatkumna: tisessa päässä (1) ei lainkaan hulta herättävä tilanne ja tisessa päässä (7) suuren hulen tilanne. Hulen vyöhykkeistö n metafra eli kielikuva ja rajat sen vat justavia. Kahdella työntekijällä saattaa lla hyvinkin eriasteinen huli khdatessaan samaa lasta/nurta/perhettä. Huli n aina subjektiivinen kkemus, jka liittyy ennakintiin mista timintamahdllisuuksista kyseisessä tilanteessa. Huli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun mat timintamahdllisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Ottaessaan hulen puheeksi työntekijä pyytää apua ja yhteistyötä hulensa vähentämiseksi.

16 I Ei hulta vyöhyke Työntekijä kkee, että asiakkaan asiat vat hyvin. Työntekijä kkee asiiden ja man timinnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuttavan tivttuja tulksia. II Pienen hulen vyöhyke Työntekijällä käy pieni huli tai ihmettely mielessä, jpa tistuvasti. Hänellä n kuitenkin vahva luttamus miin auttamismahdllisuuksiinsa. Näissä tilanteissa hulen puheeksi ttaminen ketaan suhteellisen helpksi, kska työntekijä pystyy tarjamaan tukeaan. Useimmiten tuki tuttaa tivttua myönteistä kehitystä. Pienen hulen vyöhykkeellä n hyvät mahdllisuudet varhaiseen puuttumiseen. III Tuntuvan hulen vyöhyke (Harmaa vyöhyke) Työntekijän huli n tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeint n käytetty tai ne vat vähissä. Usk miin auttamismahdllisuuksiin n ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää hulta n ilmennyt j pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet vat kurmittavia, tilanteeseen liittyvien tahjen työnjak n usein epäselvää tai muiden tahjen mukanalsta ei le tieta. Työntekijä kkee kasvavaa hulta, kaipaa lisävimavarja ja kntrllia, mutta n samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja vi pelätä liiittelevansa. Työntekijä jutuu phtimaan myös velvllisuuksiaan. Sitk häntä vaitilvelvllisuus vai lastensujelulain 25 ilmitusvelvllisuus, jka antaa mahdllisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua. IV Suuren hulen vyöhyke Työntekijä arvii asiakkaan levan vaarassa. Huli n tuntuvaa ja mat keint vat lpussa. Vyöhykkeelle sijittuvat hulet eivät anna työntekijöille enää mahdllisuutta empimiseen. Työntekijä ennaki, että asiakkaalle käy hunsti, ellei tilanteeseen saada muutsta heti.