S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Kuopion kaupunki SYVÄRINRANNAN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS ] Selostus 30076 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.4.2014 541364-P22693
Kaavaselostus 1 FCG: Leskinen Timo Kuopion kaupunki: Iivo Vänskä Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 Rantakaava... 1 2. Lähtökohdat... 2 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 Alueen yleiskuvaus... 2 Luonnonympäristö... 2 Maisema... 2 Vesiluonto... 2 Kasvillisuus... 2 Eläimistö... 2 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit... 3 Arvokkaat luontokohteet... 3 Rakennettu ympäristö... 5 Ympäristöhäiriöt... 7 Maanomistus... 8 Suunnittelutilanne... 8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 9 Pohjakartta... 10 3. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 11 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 11 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 11 Osalliset... 11 Vireille tulo... 11 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 11 Viranomaisyhteistyö... 11 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 12 Kaavan rakenne... 12 Mitoitus... 12 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 Aluevaraukset... 13 Muut alueet ja kohteet... 13
Kaavaselostus 2 FCG: Leskinen Timo Kuopion kaupunki: Iivo Vänskä 5. Kaavan vaikutukset... 14 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 14 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 14 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 14 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet... 14 Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin... 14 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 15 Vaikutukset liikenteeseen... 15 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 Vaikutukset maisemaan... 15 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin.... 15 Taloudelliset vaikutukset... 16 Sosiaaliset vaikutukset... 16 6. Ranta-asemakaavan toteutus... 16 Liitteet Tilastolomake Kaavakartan pienennös () Kaavakartta ()
1 (16) Kuopion kaupunki, Syvärinrannan ranta-asemakaavan 1. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Rantakaava Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajien aloitteesta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 3.3. 17.3.2014 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 23.5. 27.6.2014 välisen ajan. Kaavaselostus on valmistunut FCG:llä 17.4.2014. Sen jälkeen siihen on lisätty Kuopion kaupungin arkistotunnus ja päivätty kaavakartan kanssa. Ranta-asemakaavan sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle. Ranta-asemakaavan koskee tiloja 297-504-15-0 (osa) ja 297-504-15-1. Alueiden sijainti ilmenevät oheisesta kuvasta. Kuva 1: Alueen likimääräinen sijainti. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa loma-asuntorakennuspaikka kiinteistöjaotuksen sekä maanomistuksen mukaisesti kuitenkin tilan 15:1 rajoista hiukan poiketen. Rakennusoikeuden määrää ei ole tarkoitus muuttaa.
2 (16) 2. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Alue on kokonaisuudessaan Syväriin viettävää rinnettä, jolle sijoittuu asutusta ja lomaasutusta. Lähialue on melko täyteen rakennettua. Suunnittelualueella on vanha maatilan talouskeskus sekä vuokrauskäytössä ollut asuinrakennus. Talouskeskuksessa on verstaskäytössä ole vanha navetta, rantasauna, grillikatos sekä varastorakennuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 8.7.2011 voimassa olevan ranta-asemakaavaa laadittaessa. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä liito-oravan esiintymistä. Luonto- ja maisemaselvityksen tarkat tiedot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Syvärinrannan suunnittelualue sijaitsee Syvärin järven pohjoisosassa, järven länsirannalla. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Tahkomäentie ja idässä Syväri. Suunnittelu alue on maisemallisesti rakennettua ympäristöä. Suunnittelualue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Suunnittelualue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04) Nilsiän reitin valuma-alueeseen (04.6) Syvärin alueen (04.63) Syvärin lähialueeseen (04.631). Alue sijaitsee Syvärin länsirannalla. Syväri (8047 ha, keskisyvyys 6,99 m, suurin syvyys 41,0 m) on säännöstelty, ruskeavetinen, runsashumuksinen, rantaviivaltaan rikkonainen järvi, jolle tyypillistä on säännöstelystä johtuva vedenkorkeuden vaihtelu. Veden laatu vaihtelee lievästi rehevästä rehevään. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen (käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön, kalastukseen yms.) mukaan Syväri kuuluu laatuluokkaan tyydyttävä. Nilsiä sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suunnittelu alue on kokonaisuudessaan vanhaan maatilan pihapiiriä. Alueen länsireunassa on nuorta metsää. Vanhat pellot on pidetty avoimina ja hoidettuina. Kasvillisuudeltaan reheviä, paikoin heinäisiä. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Nisäkäslajistoon kuuluu mm liito-orava. Metsien pesimälinnustoon kuuluu yleisiä havu- ja lehti-
3 (16) metsien lintulajeja. Alueelta havaittiin talitiainen, peippo, räkättirastas, tiltaltti, närhi ja varis. Syvärin vesi- ja rantalinnusto on niukkaa, koska järvi on pääosin kasvillisuudeltaan karu. Lokkilinnustoon kuuluu kalalokki. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Arvokkaat luontokohteet Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista suunnittelualueen eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut (VU) laji. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49 ) 1. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa eikä havaittu lintudirektiivilajeja eikä valtakunnallisesti silmälläpidettäviä tai alueellisesti uhanalaisia lajeja. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2 ) tai vesilain (2:11, 27.5.2011/587) suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain (MetsäL 10 3 ) erityisen tärkeistä elinympäristöistä alueella esiintyy reheviä lehtolaikkuja. Alueen lehdot ovat kulttuurivaikutteisia. Lehdot eivät sijoitu ranta-asemakaavan muutoksen alueelle. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkain kohde on liitooravan elinalue (0,8 ha) Ruokoisentien ja Syvärin välisessä rantametsässä, joka sijoittuu valtaosalta alueen pohjoispuolelle. Varttuneen metsän pääpuulaji on kuusi, seassa kasvaa haapaa, koivua ja yksittäisiä ylispuumäntyjä. Alikasvoksen muodostavat kuusi, pihlaja ja haapa. Kohteella on koivua ja haapaa kasvavia lehtipuulaikkuja. Rannassa on järeitä haapoja. Lisäksi elinalueeseen kuuluu omakotitalon pihapiiri, jossa kasvaa harvassa järeitä kuusia, koivuja ja haapoja. Alueelta todettiin yksi reviiripuukuusi sekä kaksi papanapuuta, jotka ovat haapaa ja kuusta. Lehtipuulaikuilla, tien itäreunan haapakuviolla sekä länsipuolen nuorella koivikolla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina. 1 Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (14.2.1997/160) 2 Luonnonsuojelulaki (20.12.1996/1096); Luonnonsuojeluasetus (14.2.1997/160) 3 Metsälain 10 (20.12.2013/1085); Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010)
4 (16) Kuva 2. Syvärinrannan ranta-asemakaava-alueen arvokkaat luontokohteet (Ranta-asemakaavan osoitettu mustalla katkoviivalla).
5 (16) Kuva 3. Liito-oravan elinalueen (harmaa rasteri) läheisyydessä on ruokailualueeksi soveltuvaa koivikkoa (turkoosi rasteri). Rakennettu ympäristö Kaava-alueen rakennuskanta on hyvin eri-ikäistä. Vanhempia rakennuksia ovat talousrakennukset ja uusin on rannassa oleva omakotitasoinen vuokrakäytössä oleva rakennus. Alueen rakennuskanta on alla olevissa kuvissa 4 8. Tilalla 15:0 on käytettyä rakennusoikeutta 289 m2 ja tilalla 15:1 103 m2.
6 (16) Kuva 4: Asuinrakennus Kuva 5: Pihapiiriä Kuva 6: Grillikatos
7 (16) Kuva 7: Rantasauna Kuva 8: Tilan 15:1 vuokramökki Alueelle liikennöinti tapahtuu Tahkomäen yksityistien kautta Nilsiä Varpaisjärven väliselle seututielle. Tahkomäentiestä erkanee rantaan Ruokoisentie. Tahkomäentien tuntumassa on 20 kv sähkölinja. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijohdot Pieksänkosken vesiosuuskunnan toimesta. Alue kuuluu vuonna 2010 Nilsiän kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueeseen. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä.
8 (16) Maanomistus Suunnittelutilanne Alue on useiden yksityisten henkilöiden omistuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida asemakaavoituksessa. Asemakaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Suunnittelualueella on voimassa Ympäristöministeriön 21.12.1995 vahvistama Koillis- Savon seutukaava. Kaavassa on esitetty alueen maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja verkostot. Pohjois-Savon liitto on laatinut Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 7.12.2011. Kuva 9: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta
9 (16) Maankuntakaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ulkoilun ohjaustarvetta. Yleiskaava Suurella osalla suunnittelualuetta on voimassa Syvärin rantaosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt 11.10.1994 ja ympäristökeskus vahvistanut 1.12.1995. Syvärin rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP- ja RA-alueet. Suunnittelualue rajoittuu etelässä kaupungin valtuuston 1.4.2003 hyväksymä Tahkovuoren osayleiskaava. Kuva 10: Ote Syvärin rantayleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa oleva Syvärinrannan ranta-asemakaava (28.8.2012 48). Kaavassa alue on RM-1-Matkailuapalvelevien rakennusten korttelialue (kuva 5).
10 (16) Kuva 11: Ote Syvärinrannan ranta-asemakaavasta. Pohjakartta Maanmittauslaitos on hyväksynyt pohjakartan käytettäväksi kaavapohjakarttana 7.6.2011/MML/28621/2011.
11 (16) 3. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa lomarakennuspaikka (RA) tilan 15:1 alueelle voimassa olevan ranta-asemakaavan RM-merkinnän sijalle. Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat ja kiinteistöyhtiöt Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kaupungin luottamuselimet Kaupungin eri hallintokunnat Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY, Pohjois-Savon Liitto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo) Muut yhteisöt (kuten Savon Voima Oyj, osakaskunta) Kaavan vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat lokakuussa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ovat olleet nähtävillä 3.3. 17.3.2014 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. Kaavakarttaan on lisätty alueella olevat vesijohdot ja viemärit Kuopion kaupungin kunnallisteknisen suunnittelun esityksestä sekä selostusta on tarkennettu olevan rakennuskannan tietojen osalta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.11.2013. Pohjois-Savon ELY-keskus esitti, että ranta-asemakaavan muutokseen ei ole estettä, että luontoselvitystä ei tarvitse täydentää ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen. ELY-keskus haluaa antaa lausunnot luonnoksesta sekä ehdotuksesta. Kaupungin edustajat totesivat, että kaavamuutokseen on edellytykset.
12 (16) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutoksella on RM-1-alueesta erotettu kiinteistöjaotuksen mukaisesti lomarakennuspaikkaa. Alueen rakennusoikeutta ei ole muutettu. Uudelle RArakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². Alueen kiinteistöjaotuksesta on poikettu, koska tila 15:1 ei muodosta tarkoituksen mukaista rakennuspaikka suhteessa tilan 15:0 asuinrakennuspaikan pihapiiriin. Kaavassa on osoitettu ajoyhteys rasiteoikeuden mukaisesti alueen etelärajalle. Mitoitus Alueen mitoitukseen ei ole tehty muutoksia. Kaava perustuu nykyiseen kiinteistöjaotukseen ja maanomistukseen. Kuva 12: Havainnekuva RM-alueista Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä, koska alueelle ei ole on osoitettu uusia rakentamis-alueita. Uudisrakentaminen tapahtuu jo rakentamisen piiriin kuuluvalla alueella. Liito-oravan elinalueella on pieneltä osin alueella kuitenkin rakennusalueen ulkopuolella.
13 (16) Aluevaraukset RA-16 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 95,90 mpy (NN). Lomarakennuspaikaksi on osoitettu tilalla 15:1 oleva rakennuspaikka. Tilaa ei ole osoitettu aivan kokonaan lomarakennuspaikaksi, koska maanomistajat haluavat jättää enemmän väliä rakennuspaikan tilan asuinrakennuksen väliin. Rakennuspaikan pintaala on 0,4 ha. RM-3 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevaa asuinrakennuksia, majoitusrakennuksia, rantasaunan, työ- ja varastorakennuksia sekä muita talousrakennuksia. Yhden erillisen rantasaunan rakennusoikeus saa olla korkeintaan 30 m2. Rantasauna tulee rakentaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Uudet majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän rantaviivasta ja niitä saa rakentaa korkeintaan 2 kappaletta. Alueella toimivan maatilamatkailuyrityksen alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi. Yrityksessä vuorataan erillistä rantamökkiä sekä toimii puusepän verstas, jossa tehdään mm. soituveneitä. Alueella on osoitettu rakennusoikeutta 750 k-m². Alueen pinta-ala on 2,65 ha. Ranta-alueelle on osoitettu rantasaunan rakennusala (s). Muut alueet ja kohteet Kaava-alueen pohjoispuolella oleva liito-oravan elinalue ulottuu pieneltä osin alueelle. Tämä alue on osoitettu s-8 osa-alueen merkinnällä. Alueella tehtävät toimenpiteet eivät saa vaikuttaa liito-orava elinoloihin. s-8 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella suoritettavat toimenpiteet on tehtävä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Tekninen huolto
14 (16) Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Jätevedet tulee johtaa alueella toimivaan Pieksänkosken vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Hulevedet muodostuvat alueella melko vähäisiksi. Tiiviitä pintoja tulevat olemaan lähinnä vain rakennusten katot sekä osin ajotiet. Ajotiet tulevat olemaan sorapintaisia. Hulevedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa avo-ojissa melko kookkaiden tonttien ansiosta. 5. Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Uudisrakentaminen on sijoitettu olemassa olevan asutuksen tuntumaan. Kulkuyhteydet jokaiselle korttelialueelle on mahdollista järjestää olemassa olevia tieyhteyksiä pitkin ja tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, jonka avulla pystytään välttämään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat haja-asutusalueella, jolloin epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja joiden korjaamiseen kuluu normaalia pidempään. Ranta-asemakaava ei altista rakennusalueita tai niiden lähialueita muita alueita suuremmille tuhoille. Alueella ei ole sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat melu- tai tärinähaittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueen arvokkaimmat luontokohteet sijoittuvat -alueen ulkopuolelle. Ne ovat jääneet rakennusalueiden ulkopuolelle. Hieman kaava-alueelle ulottuva liito-oravan elinalue on osoitettu kaavassa s-8 merkinnällä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Ranta-asemakaava-alueella ei sijaitse Vuoksen vesistön järviluontoon, maisemaan tai kulttuuriperintöön liittyviä erityispiirteitä. Vaikutukset yleispiirteisimpiin kaavoihin Koko kaava-alue on maakuntakaavan MU-alueelle. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityitä ulkoilun ohjaustarpeita, koska alue on hyvin pitkälle jo rakentunut. Kaavalla osoitettava uusi rakentaminen on melko vähäistä ja se ei vaaranna MU-alueen käyttöä tai toteuttamista.
15 (16) Syvärin rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu AP -alueita. Kaava on laadittu olevan tilanteen mukaisesti. Kaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan, koska uutta rakennusoikeutta ei ole osoitettu. Yleiskaavan toinen AP-alue on osoitettu nykyisen tilanteen mukaisesti RM-alueeksi. Kokkosen tilan RM-alue tukee alueen kokonaisuutta ja rakentaminen on rantaan tukeutuvaa, mutta ei rantaan rajoittuvaa. Syvärin yleiskaavalla ohjattiin pääsääntöisesti vain rantaan rajoittuvaa rakentamista. Tältäkään osin kaava ei ole Syvärin yleiskaavan tavoitteiden vastainen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaava ei edellytä yhdenkään rakennuksen purkamista. Rakennuspaikat tukeutuvat olevaan tiestöön. Alueelle osoitetut rakentaminen tukeutuvat Tahkovuoren liikunta- ja ulkoilupalveluihin. Loma-asutuksen keskittäminen ennetään vastaavassa käytössä oleva alueen yhteyteen, ei hajota Tahkovuoren yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset liikenteeseen Rakennuspaikat on osoitettu olevien yksityisteiden vaikutuspiiriin, joten uusi liittymiä maanteille ei tarvitse osoittaa. Uusien lomamökkien vaikutuksesta alueille suuntautuu uutta asiointia. Liikennemäärien lisääntyminen on vähäinen suhteessa oleviin liikennemääriin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu rakennusalueiden ja tarvittavien tiepohjien osalla, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on pystytty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravan elinalue sijoittuu suurelta osin suunnittelualueen ulkopuolelle. Vaikutukset maisemaan Kaava mahdollistaa olemassa olevan rakentamisen tiivistämisen. Lomamökkien rakentaminen olevan rakennuskannan yhteyteen ei oleellisesti muuta maisemakuvaa. Kaavamääräyksillä rakennukset saadaan sopeutuman maastoon eikä kaukomaisemassa tapahtuva ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään pelkästään lähimaisemassa. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. Kaavaratkaisu ei vaaranna pohjavesialueiden olemassa oloa tai pohjaveden laatua. Rakennusalueet ovat melko kookkaita ja vesien käsittely pystytään hoitamaan rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavalla ei vaaranna tai huononna alueen pintavesien tilaa.
16 (16) Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kaupungille ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kaupunki saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueelle ei kohdistu virkistyspaineita metsästystä ja kalastusta lukuun ottamatta. Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Jotta uudet rakennukset soveltuisivat ympäristöön, rakennusten tulisi olla harjakattoisia ja katon värin tulisi olla harmaa. Rakennusten suositeltava materiaali on höylähirsi tai hirsipaneeli. Värityksessä tulisi välttää kirkkaita ja vaaleita sävyjä. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kuopion kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 17.4.2014 Timo Leskinen DI, aluepäällikkö Kuopion kaupunki Kuopiossa Martti Lätti asemakaavapäällikkö Iivo Vänskä kaavoitusarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 297 Kuopio Täyttämispvm 28.04.2014 Kaavan nimi Syvärinrannan ranta-asemakaavan Hyväksymispvm Ehdotuspvm 17.04.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 26.02.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,0481 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,0481 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,11 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3,0481 100,0 1000 0,03 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,0481 100,0 1000 0,03 0,0000 0 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 3,0481 100,0 1000 0,03 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,0481 100,0 1000 0,03 0,0000 0 RA-16 0,4076 13,4 250 0,06 0,4076 250 RM-1-3,0481-1000 RM-3 2,6405 86,6 750 0,03 2,6405 750 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
4 200 30 4 200 30 4 200 30 z z z 7024400 27550400 v v v v v j j j j j II Iu1/2 6 7 t-15 ajo 750 ts s-8 1 RA-31 RM-18 14:5 4:30 34:9 62:4 62:3 2:65 15:1 15:0 5:7 alliola Kokkola 10 6 3 Z Uimolanniitty
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET RA-31 RM-18 0400054 Lomarakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennukset on sijoitettava vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen sunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on 97,40 mpy (NN). 0410020 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa maatilamatkailua palvelevaa asuinrakennuksia, majoitusrakennuksia, rantasaunan, työ- ja varastorakennuksia sekä muita talousrakennuksia. Yhden erillisen rantasaunan rakennusoikeus saa olla korkeintaan 30 m2. Rantasauna tulee rakentaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Uudet majoitusrakennukset tulee sijoittaa vähintään 50 m päähän rantaviivasta ja niitä saa rakentaa korkeintaan 2 kappaletta. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850001 Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 0860001 Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 1 7 750 I Iu1/2 0930000 Korttelin numero. 0940000 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1020000 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
1130000 Rakennusala. ts t-15 ajo j 1170050 Saunan rakennusala. 1170078 Ohjeellinen rakennusala, jolle voi sijoittaa huolto- ja työpaikkatiloja. 1470000 Ajoyhteys. 1540003 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. (j=viemäri, v=vesijohto, sv=sadevesi, z=sähkölinja, p=puhelinlinja, k=kaasujohto, l=lämpöjohto) z s-8 1540007 Voimansiirtojohtoja varten varattava alue. 1670007 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella suoritettavat toimenpiteet on tehtävä siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä ravinnonhankinnan ja liikumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavan koskee korttelia 1(osa). Ranta-asemakaavalla muodostuu kortteli 1(osa). Asemakaavan voimaantulo Hyväksytty kaupungin kaupunginsihteeri Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut ASEMAKAAVOITUS Martti Lätti Asemakaavapäällikkö Suunn FCG, IV Piirt LL Pohjakartta on hyväksytty 7.6.2011\MML\28621\2011 Tasokoordinaatisto ETRS-GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 Mk 1:2000 Asianro 1242/2014 N:O 30076