NAKKILAN KUNTA Tilinpäätös vuodelta 2015 Valtuusto 13.6.2016 20
1 NAKKILAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 sivu 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus 2 1.2 Yleistiedot kunnasta 4 1.2.1 Väestö 4 1.3 Kunnan hallinto 8 1.4 Kunnan toiminnan kehitys 9 1.6 Talouden kehitys 14 1.6.1 Yleinen taloudellinen kehitys 14 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 19 2.1 Tuloslaskelma 19 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 19 2.3 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 20 3 TOIMINNAN RAHOITUS 21 3.1 Rahoituslaskelma 21 3.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 22 4 TASETARKASTELU 23 4.2 Taseen tunnusluvut 25 4.3 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 27 4.4 Konsernitaseen tunnusluvut 30 4.5 Selonteko konsernin valvonnan järjestämisestä 32 5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 40 5.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 40 5.1.1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 40 5.1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA 41 5.1.3 KUNNANHALLITUS 42 5.1.4 PERUSTURVALAUTAKUNTA 57 5.1.5 SIVISTYSLAUTAKUNTA 71 5.1.6 TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Kunnan hallinto-organisaatio 147 Nakkilan kunnan talousarviokaava 145 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, selvitys kirjanpidon säilyttämisestä 154 Allekirjoitukset 155
2 NAKKILAN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1. 1 Kunnanjohtajan katsaus Valtiovarainministeriön laatiman ennakkoarvion mukaan bruttokansantuote nousi 0,2 prosenttia vuonna 2015. Kotimainen kysyntä kuitenkin heikkeni 0,2 %. Investoinnit laskivat noin kaksi prosenttia. Kuntien heikko taloustilanne jatkui edelleen Suomen hitaasta talouskasvusta ja mm. valtionosuusleikkauksista johtuen. Kuntien vuoden 2015 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko kuntasektorin tulos säilyi vuoden 2014 tasolla kun liikelaitosten yhtiöittämisestä aiheutuvia muutoksia ei huomioida. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannan kasvu hidastui. Yhteenlaskettu lainamäärä oli n. 17 mrd. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhden prosentin verran. Verotulot kasvoivat 2,8 %. Nakkilan kunnassa sijaitsevat työpaikat vähenivät vuonna 2013 yhteensä 114. Vuoden 2013 työpaikkamäärä oli 1494. Vuoden 2014 lukuja ei ole vielä tiedossa. Nakkilan liikekeskuksen palveluvalikoima heikkeni, kun Alkon Nakkilan toimipiste lopetti toimintansa lokakuussa 2015. Samoin toimintansa lopetti kunnassa pitkään toiminut ja arvostettu pyöräliike Viren. Toisaalta valmisteille tuli myös uusi liikerakennus entisen lämpölaitoksen tontille sekä ratsastusareenan rakentaminen Leistilään Jaakkolan Rusthollin tilalle. Vuonna 2015 ainakin Suominen ja Muovitekniikka Oy Europlast tekivät yli yhden miljoonan euron investoinnit. Yrityksistä mm. Nakkila Works ja Suominen lisäsivät tuotantoaan voimakkaasti. Temal siirsi toimintojaan Järvenpäästä Nakkilaan. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 13,3 % kun se edellisvuonna oli 12,7 %. Nakkilan kunta oli mukana Porin seudun kuntaliitosselvityksessä ja Keski-Satakunnan kuntaliitosselvityksessä. Molemmat raukesivat keväällä 2015. Nakkilan taajamaosayleiskaavan valmistelussa käytiin edelleen neuvotteluja viranomaisten kanssa ja ehdotusta tarkistettiin. Valtuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen. Kuntakonsernin vuokrataloyhtiöissä pitkään jatkunut tarjonnan ja kysynnän epätasapaino saatiin hallintaan. Tasapainottamissuunnitelman kuluessa yhtiössä on muutettu kolme kerrostaloa asoy-muotoiseksi ja myyty osakkeet tavoitteiden mukaisesti sekä samoin on muutettu kaksi erillistä rivitaloa asunto-osake-yhtiöksi ja osakkeet on myyty edelleen. Kesällä 2015 purettiin kunnan keskustasta As Oy Kotiportin kiinteistö. Näillä toimenpiteillä vuokra-asuntojen käyttöaste on saatu nostettua runsaasta 80 %:sta yli 95 %:iin ja yhtiön talous on saatu parempaan tasapainoon. Uimahalli jouduttiin sulkemaan ja asettamaan käyttökieltoon talvella 2015 rakenteissa havaittujen heikkouksien vuoksi. Pikainen sulkeminen aiheutti ongelmia uimahallin, kuntosalin ja keilahallin käyttäjille. Vuoden 2015 syksyllä valmistui liikuntakeskuksen peruskorjaussuunnitelma. Kunnanhallitus päätti aiemmin, että peruskorjaussuunnitelma laaditaan vain liikuntahallin osalta ja uimahalli osuus
3 tulee purettavaksi. Hankesuunnittelu jatkuu edelleen vuoden 2016 puolella. Kunnan talouden kehitys koheni vuoden 2015 aikana. Kunnan keskeiset tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohenivat. Vuosikate nousi vuoden 2014 856.000 eurosta ja 1.218.000 euroon. Kunnan lainamäärä asukasta kohden laski ollen 963 kun lainamäärä asukasta kohti vuonna 2014 oli 1.123. Vuoden 2015 toimintakulut olivat 32.806.269 ja ne laskivat 0,6 % vuodesta 2014. Verotulot olivat yhteensä 19.068.401 ja ne kasvoivat 3,9 % edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien määrä oli yhteensä 11.026.689, laskua 3,4 %. Pitkäaikaisia lainoja vähennettiin 900.000 euroa, eikä uutta lainaa otettu ollenkaan. Taseen kumulatiivinen ylijäämä väheni hieman ja oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 1.918.000. Lainakanta oli 5.450.000 eli 963 asukasta kohti. Investointien suhteen vuosi 2015 oli välivuosi. Investointeihin kului kaikkiaan 918.022. Investointitason laskulla varaudutaan tekemään tilaa liikuntakeskushankkeen toteuttamiselle vuosien 2017 ja 2018 aikana. Lainakannan laskulla pyritään samaan tarkoitukseen. Nakkilan kunnassa on tehty talouden sopeuttamistoimia pitkäkestoisesti yhdessä luottamushenkilöiden ja kunnan henkilöstön kanssa. Kiitän luottamushenkilöitä sekä kunnan henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä. Vuosi 2016 tuo mukanaan monia haasteita. Edelleen Nakkilan kunnan on tehtävä toimintojensa tarkastelua siten, että kunnan järjestämät palvelut ovat ajanmukaisia ja ne tuotetaan taloudellisesti sekä tehokkaasti. Lisäksi kunnan on varauduttava sote-uudistuksen jälkeen uuden kunnan tehtäviin. Siinä korostuu entisten tehtävien lisäksi elinvoiman kasvattaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Maan hallituksen linjausten mukaisesti Satakunnassa on aloitettu Sata-Soten valmistelu. Se on yksi suurimmista uudistuksista myös Nakkilassa. Kunnanjohtaja Kalevi Viren
4 1.2 Yleistiedot kunnasta 1.2.1 Väestö Nakkilan kunnan väestö vv. 2008 2015 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko väestö 5 782 5 716 5 788 5 780 5 747 5 706 5 651 5 653*) Opiskelijat 402 427 458 432 432 397 406* Eläkeläiset 1 541 1 564 1 606 1 646 1 662 1668 1 679* 0 14 -vuotiaat 1 009 986 1 005 987 972 978 927 941 15 64 -vuotiaat 3 610 3 565 3 564 3 503 3 452 3 359 3 305 3 267 Yli 65-vuotiaat 1 163 1 165 1 219 1 290 1 323 1 369 1 419 1 444 Lähde: Satamittari (väkiluku 31.12.) *) ennakkotieto Lähde: Satamittari *) ennakkotieto
5 1.2.2 Elinkeinot Työlliset toimialoittain 2009 2010 2011 2012 2013 (A-B) Maa- ja metsätalous 120 124 118 106 104 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 3 2 4 2 2 (D) Teollisuus 548 549 532 516 445 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 29 31 29 31 29 (F) Rakentaminen 164 182 177 171 165 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 304 301 284 296 290 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 128 129 126 122 110 (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. 220 229 219 230 229 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 690 712 722 723 733 Toimiala tuntematon 30 28 29 36 30 Yhteensä 2236 2 287 2 240 2 233 2 137 Lähde: Satamittari
6 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vv. 2009 2013: Työpaikat 2009 2010 2011 2012 2013 (A-B) Maa- ja metsätalous 108 116 110 94 94 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 0 0 1 0 0 (D) Teollisuus 455 471 454 444 342 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 30 34 24 27 23 (F) Rakentaminen 270 252 232 178 160 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 198 189 198 195 189 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 72 72 68 64 59 (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. 140 153 148 150 151 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut 404 402 421 420 446 Toimiala tuntematon 30 28 29 36 30 Yhteensä 1 707 1 717 1 685 1 608 1 494 Lähde: Satamittari Nakkilan kunnassa oli työpaikkoja vuonna 2013 1 495 kpl ja kunnan työssä käyvä väestö oli 2 137 henkeä eli työpaikkaomavaraisuus oli 70,0 %. Kunnassa olevien työpaikkojen määrä on vuosina 2012 2014 laskenut.
7 Yritysten liikevaihdon jakautuminen Toimialat Liikevaihto (1000 euroa) 2010 2011 2012 2013 Maa- ja metsätalous 480 1 505 1 224 2 877 Kaivostoiminta ja louhinta.... Teollisuus 95 008 102 560 105 488 87 339 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 352 735 496 475 226 082 1 930* Rakentaminen 37 241 45 685 22 323 20 939 Tukku- ja vähittäiskauppa 32 340 34 200 36 079 39 048 Majoitus- ja rav.toiminta 1 562 1 679 1 844 1 789 Kuljetus, varastointi 6 113 6 153 6 642 7 733 Liike-elämän palvelut 4 731 4 907 6 597 5 443 Terveys- ja sosiaalipalvelut 696 926 1 107 1 684 Taiteet, viihde ja virkistys 462 513 668 668 Muut 990 1 778 1 117 23 299 Yhteensä 532 358 696 381 409 171 192 749 Lähde: Satamittari. = tieto salainen * v. 2013 vain TOL E (uusi luokitus) Nakkilalaisten yritysten talous 2010 2011 2012 2013 2014 Liikevaihto (1000 euroa) 532 358 696 381 409 171 192 749.. Aloittaneet yritykset lkm 29 28 28 20 26 Lopettaneet yritykset lkm 17 25 25 34 23 Yritysten lkm 352 365 368 367 367 Yritysten toimipaikkojen lkm 418 424 424 451.. Lähde: Satamittari Työmarkkinat 2010 2011 2012 2013 2014 Työvoima 2 564 2 536 2 501 2 477 2 485* Työlliset 2 287 2 240 2 233 2 137 2 131* Työttömät 277 296 268 340 354* Työttömyysaste 10,4 9,9 10,3 11,7 12,7 Työpaikkaomavaraisuusaste 75,1 % 75,2 % 72,0 % 70,0 %.. Lähde: Satamittari * = ennakkotieto.... = tietoa ei vielä saatavilla
8 1.3 Kunnan hallinto Kunnan hallinto-organisaatio sekä kunnan virastot ja laitokset on esitetty s. 145 147. Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä oli 31.12.2015 seuraava: Vakinaiset Sijaiset ja Työllistetyt Yhteensä Toimintayksikkö määräaikaiset Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyö- Hlö- Hlötyömäärä vuodet määrä vuodet määrä vuodet määrä vuodet Yleishallinto 9 8,5 1 1 10 9,5 - ruokapalvelu 19 18,4 4 4 1 1 24 23,4 Perusturvatoimi 83 83 20 20 103 103 Sivistystoimi 111 108,8 16 15,4 122 119,7 Tekninen toimi 33 32,6 3 2,9 1 1 37 36,5 Yhteensä 254 250,3 39 37,4 2 2 295 289,7 Vuonna 2014 yht. 259 254,9 53 51,5 9 8,4 321 314,7 Henkilöstön määrä 31.12.2015 140 120 100 80 60 40 20 0 Työllistetyt Sijaiset ja määräaik. Vakituiset Henkilöstön keski-ikä 31.12.2015 oli 47,6 vuotta, joka oli hieman korkeampi kuin vuonna 2014. Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut 2 %:lla suhteessa nuorempiin työntekijöihin. Sukupuolijakautuma on pysynyt vuoden 2014 tasolla. Henkilöstön ikäjakautuma Henkilöstön sukupuolijakautuma 50-59 v. 33% yli 60 v. 13% 18-29 v. 8% 40-49 v. 27% 30-39 v. 19% Naiset 84% Miehet 16%
9 1.4 Kunnan toiminnan kehitys Seuraavassa on esitetty kunnan toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset hallinnonaloittain. Tarkempi selvitys toiminnasta on jäljempänä luvussa 5. Keskushallinto/Yleishallinto Valtuusto hyväksyi 29.1.2007 Nakkila 2012 kuntastrategian, joka toimii ohjeena laadittaessa talousarvioita ja -suunnitelmaa sekä muita suunnitelmia. Valtuusto hyväksyi 23.9.2013/57 kunnan talouden tasapainotusohjelman vv. 2013 2016. Säästöohjelma 2016 2019 on valmisteltu vuoden 2015 aikana ja kunnanhallitus on huomioinut sen hyväksyttävät tulokset vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Kunta oli mukana sekä Porin seudun kuntajakoselvityksessä että Keski-Satakunnan kuntajakoselvityksessä. Molemmat hankkeet raukesivat keväällä 2015. Nakkilan taajamaosayleiskaavan valmistelussa on vuonna 2015 edelleen käyty neuvotteluja viranomaisten kanssa ja ehdotusta on tarkistettu. Valtuusto hyväksyi yleiskaavaehdotuksen 14.12.2015 63. Elinkeinotoimi Kunnanhallitus päätti 17.6.2013 irtisanoa Prizztech Oy:n kanssa tehdyn kokonaisasiakkaitten yhteistyösopimuksen 1.1.2014 lukien. Kunnanhallitus hyväksyi 16.12.2013 384 sopimuksen Nakkilan ja Luvian kuntien välisestä elinkeino- ja yrityspalveluiden järjestämisestä. Sopimus on voimassa 1.3.2014 29.2.2016 välisenä aikana ja sitä on jatkettu kunnanhallituksen päätöksellä 31.12.2016 saakka. Sopimuksen mukaan yrityskehittäjän avaintehtäviä ovat: yritysten toimintaedellytysten ja toimintaympäristön parantaminen yritysten kasvun ja kehittämisen edistäminen yritysten ja kunnan ja muiden yhteisöjen välisen vuorovaikutuksen ja verkottumisen edistäminen yritysten menestyksen avulla luoda elinvoimaisuutta, työpaikkoja, investointeja ja innovaatioita sekä verotuloja kunnille. Toiminta-ajatuksena on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja palvelujen monipuolistaminen. Vuoden 2015 yrittäjäpalkinto luovutettiin Kuljetus Leistilä Oy:lle. Yritys on perustettu v. 1990 ja yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi v. 1999. Yhtiön päätoiminnot keskittyvät kappaletavaroiden jakeluun ja niitä tukeviin runkokuljetuksiin. Kuljetettavat tavarat koostuvat pienistä postipaketeista ja elintarvikkeista aina nosturilla käsiteltäviin LVI- ja rakennusmateriaaleihin. Nuoren yrityksen tunnustus myönnettiin Kati Mäki Oy:lle Elinkeinotoimessa toiminnan painopiste oli aloittavien ja toimivien yritysten perusneuvonnassa, joka toteutettiin yhteistyössä muiden alueellisten Yritys-Suomi toimijoiden kanssa. Yrityskehittäjällä oli v. 2015 Nakkilaan liittyviä yritys- ja sidosryhmäkontakteja 150 kpl. Nakkilan kunta oli v. 2015 aikana mukana mm. seuraavissa yritystoimintaa edistävissä hankkeissa: SolarLeap -hanke (kesto 2015 2016): Hankkeen tarkoituksena on Satakunnan
10 alueen aurinkoenergialiiketoiminnan edistäminen ja kehittäminen. RoboCoast -hanke (kesto 6/2015 8/2017): Hankkeen tarkoituksena on edistää digitalisaation, automaation ja robotiikan osaamista ja hyödyntämistä yrityksissä. Tulevaisuuden teollisuusvyöhyke - hanke (kesto 2015 2016): Hankkeen tarkoituksena on Satakuntalaisen teollisuuden uudistumisprosessin vauhdittaminen, huomioiden EU:n määrittämä älykäs erikoistuminen ja alueen ominaispiirteet. Elinkeinotoimen hoidon kustannukset olivat vuonna 2014 32.701 euroa ja vuonna 2015 45.622 euroa (Elinkeinotoimen hoito + yrityskehittäjä Luvian osuus). Kuntaan palkattiin Luvian kunnan kanssa vuoden 2014 alussa yhteinen yrityskehittäjä. Yrityskehittäjän toimikausi on määräaikainen ja se päättyy 31.12.2016 Luvian kunnan yhdistyessä Eurajoen kuntaan. Maataloustoimi Nakkilan kunta on kuulunut 1.1.2012 lukien Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistyöalueeseen, jonka isäntäkuntana toimii Eura. Euran kunnan kanssa hyväksyttiin lisäksi sopimus, jolla maataloussihteeri on voinut sivutoimiluvalla edelleen hoitaa eräitä Nakkilan kunnan tehtäviä (esim. viljelysmaiden vuokrasopimusten hallinta). Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon pitkään jatkunut uudistus eteni vuoden 2015 lopulla. Maan hallitus linjasi sote-uudistusta, itsehallintoalueita sekä aluejaon perusteita. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Hallitus sopi itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-palvelut järjestettäväksi 15 alu een puitteissa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Nakkilan kunnan valtuusto antoi pyydetyn lausunnon hallituksen linjauksista. Lausunnossaan valtuusto päätti mm. että maakuntajako on oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle ja Nakkilan tulee kuulua Satakunnan maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen. Nakkilan kunnanhallitus päätti lisäksi myönteisestä kannasta myös vapaaehtoisen Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon yhdistämisen valmistelutyön aloittamisesta Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakuntaliiton tekemän aloitteen pohjalta. Aikuissosiaalityön tavoitteena oli aktiivisen työllistämisen ja kuntouttavan työotteen jatkaminen. Sosiaaliohjaajan työpanosta kohdennettiin edelleen työllistämiseen ja aktivointiin. Vuodesta 2015 lähtien kunta vastasi 300 pv työmarkkinatukea saaneiden tuen rahoituksesta. Vuoteen 2014 asti kunta vastasi työmarkkinatuen rahoituksesta vasta, kun oikeus tukeen oli kestänyt 500 pv. Muutos on lisännyt aktivoitavien henkilöiden määrää sosiaaliohjaajan työssä. Työllistämiseen ja aktivointiin panostaminen näkyi toimeentulotukimenojen pienenemisenä sekä asiakasnuorten siirtymisessä opiskelu- tai työelämään. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki vahvisti peruspalvelujen asemaa ja sen tavoitteena on vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Laki madalsi tuen hakemisen kynnystä ja lisäsi hakemusten sekä palvelutarpeen arvioi
11 den määriä. Lain voimaantulo on lisännyt sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien lakisääteisiä työtehtäviä. Vanhustenhuollossa vahvistettiin organisaatiomuutos vanhustyön johtajan viran perustamisen myötä. Tämän myötä aloitettiin määrätietoinen vanhustenhuollon kehittäminen, jossa painopiste on erityisesti ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa. Lastensuojelussa tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja varhaisen puuttumisen sekä tukemisen toimintatapa tuotti tulosta. Lastensuojelun asiakkaiden määrä säilyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireellisten sijoitusten määrä väheni kolmesta yhteen. Nakkilan kunnan terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2015 yhteensä 10.805.003. Menot laskivat vuoteen 2014 verrattuna 0,32 % Vuoteen 2014 verrattuna erikoissairaanhoidon menot nousivat 1,2 % ja perusterveydenhuollon menot laskivat 3,4 %. Sivistystoimi Yhteiskoulun ja lukion hallinto Kunnanhallitus hyväksyi 12.1.2015 25 määräaikaisen sopimusluonnoksen Nakkilan lukion ja yhteiskoulun rehtorin hallinnollisten tehtävien ostamisesta Eurajoen kunnalta 1.2.2015 lähtien. Sopimus oli voimassa 31.7.2015 saakka. Sivistyslautakunta otti 24.6.2015 54 KM Jari Kosken suostumuksensa perusteella Nakkilan lukion ja perusopetuksen yhteiseksi rehtoriksi ajalle 1.8.2015 31.7.2016. Kukonharjan koulupiirin yhdistäminen Kirkonseudun koulupiiriin Valtuusto päätti 27.4.2015 30 sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen esityk sestä yhdistää Kukonharja koulupiirin Kirkonseudun koulupiiriin siten, että toimintaan jää Kirkonseudun koulu ja Kukonharjan koulu lakkaa 1.8.2015 lukien. Sataedun Nakkilan yksikön opiskeluhuollon kuraattoripalveluiden järjestäminen 1.8.2015 lukien Nakkilan kunnanhallitus hyväksyi 26.10.2015 231 sivistyslautakunnan esityksestä Ulvilan ja Nakkilan kunnan välisen sopimuksen kuraattoripalvelujen ostamisesta Sataedun Nakkilan yksikön opiskeluhuollon tarpeisiin. Arantilan oppimiskeskus Sivistyslautakunta kävi 18.11.2015 81 periaatteellisen keskustelun Arantilan oppimiskeskus visiosta Nakkilan lähitulevaisuuden kouluverkkoratkaisuna. Arantilan oppimiskeskus liittyy vahvasti Pakkalan tiloihin, jossa toimii mm. Sataedun ammatillinen koulutus. Tämän koulutuksen siirtymisestä Villilän toimintaympäristöön on neuvoteltu vuoden vaihteesta lähtien. Kirjastotoimi OKM:n projektiavustuksella on digitoitu kirjaston, kunnan ja Nakkila-seuran kotiseutuaineistoa ja tallennettu niitä julkisesti käytettäväksi Suomen kirjastojen yhteiselle digikirjastot-sivustolle. Kokoelma sisältää kuvia ja tekstejä mm. nakkilalaisesta keinutuolista, nahkiaisten pyynnistä ja Vihtori Grönroosista. Satakirjastoissa on ryhdytty selvittämään uuteen kirjastojärjestelmään siirtymistä. Valmistelu jatkuu v. 2016 ja uuteen järjestelmään siirrytään v. 2017, jolloin nykyisen kirjastojärjestelmän ylläpito päättyy. Kirjaston lainausmäärät ovat hieman vähentyneet. Suuntaus on valtakunnallinen. Lainausmäärä ylittää kuitenkin edelleen
12 valtakunnallisen vuoden 2014 keskitason. Kävijämäärä on myös hieman vähentynyt, mutta päivittäinen kävijämäärä on kuitenkin edelleen yli 100. Vapaa-aikatoimi Maaliskuun alussa uimahalli ja keilahalli laitettiin käyttökieltoon eli tämä aiheutti suuria toiminnallisia muutoksia, negatiivisessa mielessä. Positiivisena asiana oli, että Arantilan lähiliikuntapaikkahankkeeseen tuli myönteinen valtionavustuspäätös sen suuruisena kuin avustusta haettiinkin ja hanke voitiin aloittaa syyskaudella 2015 ja sen toteutus viedään loppuun vuoden 2016 aikana. Yhteistyötä LiikU:n sekä Ulvilan, Luvian ja Harjavallan liikuntatoimien kanssa tehtiin järjestämällä urheiluseuroille neljän koulutustilaisuuden kokonaisuus. Nakkilasta saatiin osallistujia koulutuksiin mukaan selvästi eniten. Tammikuussa 2015 avattiin karhukuntien yhteiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelun verkkosivut eli nuokka.fi ja jeesari.fi ja tämä on toteutettu valtionavustuksella ja ensimmäinen hankevuosi päättyy huhtikuussa 2016 (hakemus toiselle vuodelle on jätetty). Tekninen toimi Talonrakennuksessa ei vuonna 2015 ollut isompaa yksittäistä investointikohdetta. Pienehköjä kohteita olivat mm. kunnanviraston lämmönjakokeskuksen uusiminen, lukion sähköisen yo-kirjoitusten valmiuden rakentaminen, Palvelukeskus Hyppinkin rakennusautomaatiolaitteiden saneeraus ja yhteiskoulun valurautaisten viemäreiden saneeraus. Liikuntahallin sisätilojen perusparannuksen hankesuunnittelu toteutettiin sekä kiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistuksia jatkettiin edellisten vuosien tapaan. Lisäksi oli runsaasti pienehköjä investointikohteita sekä kiinteistöjen kaukovalvontaa kehitettiin ja lisättiin. Alkuvuodesta 2015 suoritettiin liikuntakeskuksella Vahanen Oy:n toimesta julkisivun korjaussuunnitteluun liittyviä rakenteiden kuntotutkimuksia. Kuntotutkimuksien yhteydessä paljastui erinäisiä rakennuksessa olevia vakavia rakenteellisia ongelmia. Kuntotutkimustulosten johdosta asetettiin Nakkilan uimahalli käyttökieltoon maaliskuussa 2015. Uimahalliosuus todettiin kantavilta rakenteiltaan niin huonokuntoiseksi, että uimahalli joudutaan käytännössä purkamaan. Myöskään koko liikuntakeskukseen ajateltua julkisivujen perusparannusta ei voida toteuttaa laadittujen suunnitelmien mukaisesti ilman rakennuksen sisäpuolisia tiivistämistoimenpiteitä. Kuntotutkimuksissa ilmeni, että rakennuksen vaipassa on erittäin paljon ilmavuotoja. Ilmavuodot rakenteissa aiheuttavat aina kosteuden tiivistymisvaaran ja sitä kautta mahdollisuuden mikrobikasvustojen syntymiselle rakenteissa. Näiden em. tapahtumien ja selvitysten johdosta on Nakkilan kunta päättänyt luopua rakennuksen osittaisista korjaushankkeista ja sen sijaan käynnistänyt koko liikuntakeskusta koskevan, kokonaisvaltaisen hankesuunnittelun. Hankesuunnittelun pääajatuksena on, että koko rakennuksessa suoritetaan perusparannus yhtenä kokonaishankkeena. Perusparannushankkeeseen tulisi tällöin sisältymään myös rakennuksen vanhimman osan, eli uima- ja keilahallin purku kokonaisuudessaan. Liikuntakeskuksen perusparannushankkeessa on siis tapahtunut vuoden 2015 aikana paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet sekä hankkeen laajuuteen että kustannuksiin. Nyt laaditussa hankesuun-
13 nitelmassa on perusparannushankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitu noin 4,7 milj. euroa (alv 0 %) Julkisen käyttöomaisuuden tulosalueella rakennettiin Savikontien jatke ja siihen liittyvä kunnallistekniikka. Soinilan asun toalueella rakennettiin jätevesiverkostoa. Kaavakatuja ja kevyen liikenteen väyliä päällystettiin aiempien vuosien tapaan sekä saneerattiin Kurulantien ja osa Kirkkokadun katuvalaistuksesta. Tuurmannintielle rakennettiin katuvalaistus. Liikelaitosten tulosalueella toteutettiin tehdyn kuntotutkimuksen mukaisia vesitornin korjaustöitä, sadevesiverkostoa saneerattiin Ahjonkadulla ja Harjavallantien (Penttalan alueella) jätevesipumppaamo saneerattiin. Rakennustarkastuksessa ei vuonna 2015 tapahtunut oleellisia muutoksia. Omakotitalorakennuslupien määrä on 3, eli alempi kuin keskimääräinen rakentamistaso (10 kpl). Rakentamisen tilavuus- ja kerrosalamäärä oli 2014 vuotta hieman korkeampi. Erilaisia lupia myönnettiin v. 2015 yhteensä 68. Vuonna 2012 siirryttiin käyttämään Tekla Gis-järjestelmää Porin seutukäytössä, jolla rakennusvalvonnan tietojärjestelmä vaihdettiin karttapohjaiseen järjestelmään. Tämän järjestelmän kehittämistä ja koulutusta tehtiin koko vuoden 2015 ajan. Versiot päivittyvät jatkuvasti, joten yhden miehen organisaatiossa riittää opittavaa. Ympäristönsuojelun toiminnassa ja taloudessa ei ollut olennaisia muutoksia vuonna 2015. Investoinnit vuonna 2015 Investointimäärärahoista 1.315.000 käytettiin vuonna 2015 918.022 (69,8 %). Merkittävimpiä investointikohteita olivat liikuntahallin hankesuunnitelma (38.000 ), kunnantalon korajukset (24.417 ), Hyppingin investoinnit (30.052 ) ja yhteiskoulun viemäreiden saneeraus (24.424 ). Tilapalveluyksikön oman rakentamisen ja rakennuttamisen kokonaissumma oli 212.280. Muut investointikohteet talousarviossa toteutuivat seuraavasti: Julkisen käyttöomaisuuden (teiden rakentaminen ja päällystäminen, tievalaistus, puistot yms.) investointimenot olivat yhteensä 193.835 (talousarvio 229.000 ). Leikkikenttiin ja puistoihin investoitiin yhteensä 27.022. Rakennuskaavateiden perusparantamismenot olivat 26.390. 1.5 Arvioitu kehitys alkaneella tilikaudella Vuoden 2016 vuosikate on talousarvion mukaan 1.012.194. Talousarviossa arvioidaan vuoden 2016 olevan alijäämäinen 279.091. Toimintamenot kokonaisuutena kasvavat vuoden 2016 talousarviossa 0,6 % vuoden 2015 toteutuneisiin menoihin verrattuna. (Toimintamenot olivat: v. 2011 30.231.570, v. 2012 31.817.067, v. 2013 32.901.799, v. 2014 32.996.954 ja v. 2015 32.806.270 ja vuoden 2016 talousarviossa 33.006.071.) Vuoden 2016 talousarviossa verotulojen (19.247.000 ) arvioidaan kasvavan vuoden 2015 toteutuneeseen lukuun (19.068.401 ) verrattuna 0,9 %.
14 Valtionosuuksien arvioidaan nousevan vuoden 2015 toteutuneeseen nähden (11.026.629 ) v. 2016 talousarviossa (11.210.968 ) 1,7 %. Vuoden 2016 talousarviossa talonrakennusinvestoinnit ovat yhteensä 1.000.000. Uus- ja korjausinvestointitarve on selvästi suurempi verrattuna talousarvion ja - suunnitelman määrärahoihin. Tarpeettomasta kiinteistökannasta pyritään mm. tästä syystä edelleen luopumaan. 1.6 Talouden kehitys 1.6.1 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennustelukujen mukaan bruttokansantuote pysyi vuonna 2015 lähes ennallaan, kasvua oli vain 0,2 %. Yksityinen kulutus karvoi 0,8 % ja julkinen kulutus kasvoi 0,2 %. Investoinnit vähenivät 2,1 %. Kotimainen kysyntä heikkeni 0,2 %. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan koko maassa vuonna 2015 keskimäärin 9,4 % kun edellisen vuoden vastaava keskiarvo oli 8,7 %. Nakkilan kunnan työttömyysasteen keskiarvo oli vuonna 2015 13,3 %. 1.6.2 Kunnan talouden kehitys Nakkilan kunnan tulos- ja rahoituslaskelman tunnusluvut kohenivat hieman vuonna 2015. Vuosikate nousi vuoden 2014 856.000 eurosta 1.218.000 euroon. Vuosikate/poistot-% nousi 68,6:stä 96,7:een. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,9 % ja valtionosuudet alenivat 3,7 %. Verotulojen tasaus kasvoi n. 1.017.866, johtuen valtionosuusjärjestelmän muutoksesta. 2014 2015 Verotulot 18.349.553 19.068.401 Valtionosuudet 11.454.679 11.026.627 - tästä verotulojen tasausta 2.050.467 3.068.333 Kassavaroja oli vuoden 2014 lopussa 3.336.000 ja vuoden 2015 lopussa 3.105.144.000. Kassavarat riittivät noin 33 päivän menoihin. Kunnan omavaraisuus -%, joka mittaa kunnan vakavaraisuutta, koheni ollen 59,0. Kunnan lainamäärä asukasta kohti laski ollen 963. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus -% laski vuoden 2014 31,9 prosentista 29,5 prosenttiin. Vuoden 2015 tilikauden tulos oli -42.256 ja alijäämä 8.824. Tarkempi selvitys menoista, tuloista ja talousarvion toteutumisesta ilmenee luvusta 5. 1.7. Selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Sisäisen valvonnan järjestäminen Valtuusto hyväksyi 7.4.2014/10 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Samassa yhteydessä täydennettiin hallintosäännön 24 :ää (Riskienhallinta) lisäyksillä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuista. Uudet perusteet ja säännökset tulivat voimaan 1.6.2014. Sitä ennen Nakkilan kunnan sisäinen valvonta perustui valtuuston hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Kunnanhallitus hyväksyi 10.3.2014/67 kunnanhallituksen ohjeet sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa. Muita keskeisiä johtosääntöjä ja ohjeita sisäisen valvonnan kannalta ovat: - hyvän hallinnon ohje, - hallintosääntö, - konserniohje.
15 Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti. Lautakunnat vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja lautakunnat ja viranhaltijat vastaavat toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Kunnan virasto-organisaatio on määritelty hallintosäännössä. Kullakin osastolla, hallinto- ja talousosasto, sosiaaliosasto, sivistysosasto ja rakennusosasto, on kunnanhallituksen nimeämä päällikkö. Kunnanjohtaja ja osastopäälliköt muodostavat kunnanviraston johtoryhmän, joka seuraa kunnan toiminta-ajatuksen ja päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Päätösten seuranta on osa johtamisella toteutettavaa sisäistä valvontaa. Toimielimen pöytäkirja ja kunnanjohtajan ja hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle ja muiden viranhaltijoiden pöytäkirjat asianomaiselle lautakunnalle. Toimielimet valvovat erityisesti, onko päätökset tehty viranhaltijan toimivallan puitteissa. Hallintokuntien samoin kuin viranhaltijoiden päätökset pidetään asianmukaisesti nähtävillä, annetaan tiedoksi ja pannaan tarvittavin tavoin täytäntöön. Päätöksiin liitetään asianmukaiset muutoksenhakuohjeet. Delegoidun päätösvallan osalta toimielin voi käyttää tarvittaessa otto-oikeutta ja päättää asiasta uudelleen. Käytännössä otto-oikeutta on käytetty erittäin harvoin. Tavoitteiden toteutuminen, varojenkäytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäisen valvonnan ohjausjärjestelmä perustuu kunnanhallituksen ohjeeseen sisäisen valvonnan hoitamisesta kunnan organisaatiossa. Ohjausjärjestelmässä keskeisiä toimintoja ovat strateginen suunnittelu, taloussuunnittelu, lautakuntien käyttösuunnitelmat ja laskentajärjestelmä, pääkirjanpito, ostoreskontra, myyntireskontra ja palkkalaskenta sekä raportointi. Hallintokunnat toimittavat raportit talousarviovuoden taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallitukselle 30.4, 31.8. ja 31.12. tilanteista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunnat toimittavat kunnanhallitukselle raportit 31.8. ja 31.12. tilanteista. Kunnanhallitus toimittaa kyseiset raportit valtuustolle tiedoksi. Edellisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä toimitetaan valtuustolle tiedoksi 30.4. talousarvion toteutumistilan tai aikataulun salliessa myöhäisempi talousarvion toteutumistilanne. Osavuosikatsaus 31.8. toimitetaan valtuustolle siten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen niistä selviää. Kunnan johtoryhmä käsittelee tulosarvion toteutumista kuukausittain. Esittelijöiden tulee informoida hallintokuntaansa käyttösuunnitelmien toteutumisesta niin, että toimielimellä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Valtuusto on myöntänyt talousarvion tuloja menomäärärahat tulosalueittain bruttoperiaatteella. Tavoitteiden asettamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointi on olennainen edellytysten riskien hallinnalle. Riskien arviointi edellyttää työ- ja toimintoketjujen kartoittamista. Kunnanhallituksen ohjeen mu-
16 kaan hallintokuntien tulee kartoittaa toimintansa keskeiset toimintaketjut ja tehdä niistä kirjalliset kuvaukset. Samalla ilmoitetaan vastuut seurannasta. Kartoituksessa tulee nimetä toiminnassa esiintyvät vaaratekijät ja niiden toteutumisen todennäköisyys, joiden pohjalta laaditaan riskienhallintasuunnitelma. Tietoturvallisuusperiaatteet on määritelty kunnanhallituksen ohjeissa sisäisen valvonnan hoitamisesta. Olennaisia seikkoja, joihin kiinnitetään huomiota, ovat käyttöoikeuksien hallinta sekä laitteistojen ja tietovälineiden turvallinen käyttö ja säilytys. Vahinkojen varalta kunnalla on tapaturmavakuutus ja vahinkovakuutus, joka kattaa esinevahingot ja henkilöstön vastuuvakuutuksen. Riskienhallintasuunnitelma on valmisteilla. Sopimusten valmistelun yhteydessä pyritään kartoittamaan myös mahdolliset riskit. Riskien hallinta on osa päivittäistä toimintaa työpisteissä ja työnjohdon tehtäviin kuuluu vahinkojen ennalta ehkäiseminen. Työsuojelupäällikkö valvoo työoloja. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta perustuu mm. hallintosääntöön ja kunnanhallituksen ohjeeseen ostolaskujen käsittelyjärjestyksestä ja maksumääräysten antajista, irtaimen omaisuuden luettelointi ja poistoohjeiden, saatavien laskutus ja perintäohjeiden sekä tilahankkeiden ja toiminnallisten hankkeiden yleissuunnitteluohjeen määräyksiin. Valtionosuutta saavissa hankkeissa noudatetaan avustuspäätöksissä määrättyjä ehtoja. Sellaisia käsittelyn puutteita, jotka olisivat johtaneet taloudellisiin menetyksiin, ei ole havaittu. Sopimustoiminta Sopimusriskejä pyritään arvioimaan mahdollisimman kattavasti sopimusta valmisteltaessa. Erillistä sopimuksen hallintajärjestelmää kunnassa ei ole käytössä. Tilivelvollisilla viranhaltijoilla on velvollisuus seurata sopimusehtojen noudattamista ja vanhentumisaikoja. Ostolaskujen hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksu on sopimuksen mukainen. Keskeiset johtopäätökset Sisäinen valvonta on kunnassa jatkuvaa toimintaa ja liittyy eri työvaiheiden ja varojen käytön tarkkailuun. Sisäisen valvonnan dokumentointi muodostuu muun muassa päätöksistä, muistioista, tarkastuksista ja sopimuksista. Talouden raportointi on osa dokumentointia. Ostoreskontraa hoidetaan sähköisessä järjestelmässä, joka luo hyvät edellytykset jatkuvan sisäisen valvonnan toteutumiseen. Laskujen käsittely tapahtuu kunnanhallituksen antamien laskutus- ja perintäohjeiden mukaisesti. Käsittely vaatii aina sekä tarkastajan että hyväksyjän, jotka lautakunnat ja kunnanhallitus ovat määritelleet. Valvonnassa ei ole havaittu puutteita. Työtehtäviä on eriytetty niin, että ns. vaarallisia työyhdistelmiä ei olisi. Laskujen käsittelyssä, samoin kuin palkkahallinnossa työtehtävät on hyvin eriytetty. Palkanlaskenta tapahtuu hallinto- ja talousosastolla, paitsi opettajien osalta sivistysosastossa. Osastopäälliköt tarkistavat kuukausittain palkkalistaukset. Valvonnassa ei ole havaittu puutteita, mutta riittävään eriyttämiseen tulee kiinnittää edelleen huomiota mm. osto- ja myyntitoiminnoissa sekä etuuksien maksatuksissa. Sosiaaliosasto on raportoinut tilinpäätöksen 2015 yhteydessä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta mm. asiakastyöstä ja henkilöstöstä. Asiakastyön osalta on todettu, että asiakkaat saavat aina päätöksen palveluiden myöntämisestä
17 (myönteinen tai kielteinen) ja heillä on valitusoikeus. Valitusosoite annetaan päätöksen liitteenä. Päätökset kirjataan ProConsona- tai Pegasos-ohjelmaan. Päätöksistä otetaan päätösluettelo vuosittain, jonka perusturvajohtaja tarkistaa. Päätöksentekijä ei hoida maksatausta vaan sen tekee eri henkilö. Kesälomaaikana tilanne on eri ja prosessia tulee vielä kehittää tältä osin. Perusturvajohtaja tarkistaa päivittäiset maksatus- ja laskutuslistat, jotka hallintosihteeri kokoaa. Henkilöstön osalta todetaan, että hankintoihin, koulutuksiin ja pidempiin työmatkoihin pyydetään esimiehen lupa. Hankinnat tehdään hankintaohjeiden mukaan. Tavallisten viranhoitomatkojen osalta perusturvajohtaja hyväksyy oman auton käytön- ja kilometrikorvaukset. Perusturvajohtaja tarkistaa kuukausittain palkkalistauksen. työajanseuranta tehdään henkilökohtaisesti lomakkeelle tai sosiaalitoimistossa olevaan kansioon. Perusturvajohtaja tarkistaa tunnit. Ylitöihin pyydetään esimiehen lupa. Lautakunta määrittelee vuoden ensimmäisessä kokouksessa laskujen asiatarkastajat ja hyväksyjät toiminnoittain. Lautakunta kirjaa vuoden ensimmäisessä kokouksessa lautakunnan jäsenten ja lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pysyvät esteellisyydet jäsenten ja viranhaltijoiden ilmoitusten mukaisina. Prosessien todentamisessa perusturvajohtaja on raportoinut miten varmistetaan, että toimeentulotuki maksetaan oikein määräajassa. Sivistysjohtaja on raportoinut riskienhallinnassa sivistystoimessa seuraavaa: Jokaisen vastuualueen yksikölle on sivistyslautakunta hyväksynyt laskujen asiatarkastajan, varallaolijan, hyväksyjän ja hyväksyjän varallaolijan. Asiatarkastajana ja hyväksyjänä ei saa koskaan olla sama henkilö. Hyväksyjänä on aina virnahaltija ja asiatarkastajaa nähden esimiesase massa oleva. Jokainen koulu varmistaa lukuvuoden alussa koulun itsearviointina johtopäätökset edellisen lukuvuoden toiminnallisista tavoitteista ja painopistealu eista ja määrittelee alkavan lukuvuoden tavoitteet ja painopistealueet. Sivistyslautakunta päättää aina ennen alkavan lukuvuoden toimintaa ne laatukriteerit, jotka tullaan arvioimaan lukuvuoden päättyessä. Arviointi toteutetaan EduZefohjelmalla, jolloin se antaa mahdollisimman realistisen kuvan toteutuneesta toiminnasta. Sisäisessä valvonnassa ei raportin mukaan ole havaittu puutteita. sisäistä valvontaa on tarkoitus raportin mukaan mm. siten että valmisteilla oleva opetussuunnitelmauudistus (esi-, perus- ja lukioopetus) tehdään siten, että opetussuunnitelmaa on realistinen mahdollisuus virkavastuulla toteuttaa huomioiden riskit, resurssi ja muut opetukseen liittyvät tekijät. Ehdotus, jossa esitetään luovuttavaksi erillisistä johtosäännöistä ja koottavaksi kaikki johtosääntömääräykset kunnan hallintosääntöön mahdollistaa myös sisäisen valvonnan kehittämisen. Tällaisessa hallintosäännössä sen sisältöä jäsenneltäisiin erikseen hallinnon, toiminnan johtamisen organisoinnista ja erikseen niitä määräyksiä joita tarvitaan päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Tässä yhteydessä on syytä huomioida myös huolta aiheuttanut lisääntyneet sairauspoissaolot ja työhyvinvointiongelmat. Prosessien todentamisesta sivistysjohtaja on raportoinut opettajien palkan laskemisesta. Tekninen johtaja on raportoinut prosessien todentamisesta tuntipalkkaisen henkilöstön palkkojen maksatuksesta sekä urakkatietojen oikeasta ilmoittamisesta verohallintoon. Yleishallinnon osalta hallintotiimissä on kiinnitetty edelleen huomiota vireillä olevien asioiden kirjaamiseen vaiheittain vi-
18 reilletulosta päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon. Prosessien todentamisessa hallintojohtaja on raportoinut palkkatuen oikean maksatuksen toteuttamisesta. Kunnassa on voimassa kunnanhallituksen antama ohje EU-hankkeiden hallinnoinnista. Ohjeen tarkoituksena on yhtenäistää ja selventää EU-osarahoitteisten hankkeiden suunnittelua ja hallinnointia Nakkilan kunnassa. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeiden hallinnointiin ja taloudenpitoon, julkisista hankinnoista annetun lain mukaisiin menettelyihin sekä mahdollisiin delegointeihin ja hankkeiden oikeaan dokumentointiin. EUhankkeiden toteutumista kunnassa on tarkastettu myös työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Tarkastusraporteissa ei ole ollut huomautettavaa kunnan järjestelmien suhteen. Tilaisuudessa nousivat esille muun muassa strategiseen päätöksentekoon liittyvät riskit. Taloudellisiin ja toiminnallisiin riskeihin liittyen nousivat esille valtionosuuksien väheneminen, toimintojen sopeuttamistarpeet, muun muassa ikääntymisestä, sairastuvuudesta ja työttömyydestä johtuvat palvelutarpeiden muutokset sekä konsernivalvonta. Henkilöstövoimavarat, niiden riittävyys, ammattitaito ja työkyvyn ylläpitäminen ovat seikkoja, joihin kunnassa tulee kiinnittää huomiota myös riskienhallinnan näkökulmasta. Riskien arviointia on käsitelty johtoryhmässä ja todettu, että arvioinnissa keskitytään aluksi muutamaan olennaisimpaan riskiin, joiden pohjalta hallintokunnat ja työyksiköt tarkentavat oman toimintansa riskejä. Sisäisessä valvonnassa todentamista on dokumentoitu. Sisäisen valvonnan kehittäminen Kunnassa on käynnistetty riskien arviointi. Esimiehille järjestettiin lokakuussa 2014 riskienhallintaa koskeva koulutusiltapäivä, jossa käytiin läpi sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja riskien arvioinnin tapoja sekä arvioitiin riskejä koko kunnan tasolla.
19 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma vuosi/1000 2015 2014 2013 Toimintatuotot 3 919 4 048 3 809 Toimintakulut -32 806-32 997-32 904 Toimintakate -28 887-28 948-29 092 Verotulot 19 068 18 349 18 544 Valtionosuudet 11 027 11 455 11 487 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 28 31 Muut rahoitustuotot 45 49 49 Korkokulut -60-68 -45 Muut rahoituskulut -1-7 -4 Vuosikate 1 218 856 969 Poistot käyttöomaisuudesta -1 260-1 245-1 259 Satunnaiset tuotot 0 0 0 Tilikauden tulos -42-388 -290 Poistoeron vähennys 33 34 35 Varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä -9-354 -255 Toimintakulut laskivat vuonna 2015 0,6 % ja toimintatulot laskivat 3,2 %. Vuosikate kasvoi 42,2 %. Verotulojen yhteismäärä nousi 3,9 % ja valtionosuudet alenivat 3,7 %. Verotuloista kunnallisvero nousi 3,3 %, kiinteistövero nousi 2,5 % ja yhteisöveroosuus nousi 25,0 %. Käyttöomaisuuden poistojen yhteismäärä nousi edellisestä vuodesta 16.000. Tilikauden alijäämä parani vuoden 2014 354.090 eurosta 8.824 euron alijäämään vuonna 2015. Taseen kumulatiivinen ylijäämä 31.12.2015 on siten 1.917.837,01. 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014 2013 Toimintatuotot/toimintakulut, % 11,9 12,3 11,6 Vuosikate/Poistot-% 96,7 68,8 76,9 Vuosikate, /asukas 215 152 169 Asukasmäärä 5657 5651 5707 Ensimmäinen tunnusluku osoittaa, kuinka suuri osa kunnan varsinaisen toiminnan kuluista saadaan katettua palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla. Luku osoittaa myös, että 88,1 % toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate/poistot-% ilmoittaa, kuinka suuri osa käyttöomaisuuden poistoista saadaan katettua vuosikatteella. Tämä tunnusluku parani vuoden 2014 68,8 prosentista 96,7 prosenttiin. Vuosikate oli 215 asukasta kohti.
20 Toimintatuotot/toimintakulut, % 25 2011 2012 2013 2014 2015 20 Nakkila Nakkila 12,3 11,7 11,6 12,3 11,9 2001-5000 as. kunnat 18,4 18,9 18,5 19,2 5001-10000 as. kunnat 19,7 19 18,5 17,2 15 10 5 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat 0 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosikate, /asukas 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 227-14,5 169 152 215 2001-5000 as. kunnat 246 156 307 406 5001-10000 as. kunnat 226 158 269 356 500 400 300 200 100 0-100 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Vuosikate / poistot, % 150 2011 2012 2013 2014 2015 100 Nakkila Nakkila 106,5-6,5 76,9 68,8 96,7 2001-5000 as. kunnat 113 65 117 141 5001-10000 as. kunnat 92 63 95 122 50 0-50 2011 2012 2013 2014 2015 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Asukasmäärä 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 5781 5745 5707 5651 5657 5800 5750 5700 5650 5600 5550 2011 2012 2013 2014 2015 2.3 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden 2015 tulos ennen poistoeron ja varausten muutosta on -42 255,86. Poistoeron muutos ja varauksen lisäys ovat seuraavat: - tehtyjä poistoeroja tuloutetaan suunnitelman mukaan 33.432,33 Edellä mainittujen muutosten jälkeen tilikauden alijäämä on -8.823,53, joka esitetään kirjattavaksi taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2015 alijäämän kirjaamisen jälkeen taseen ylijäämä on 1.917.837,01.
21 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma vuosi/1 000 2015 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 218 857 969 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -43-83 -133 Investointien rahavirta Investointimenot -918-1 277-2 170 Rahoitusosuudet investointeihin 43 16 6 Pysyvien vastaavien myyntitulot 52 49 39 Pysyvien vastaavien myyntivoitot 43 83 133 Investoinnit, netto -781-1 129-1 991 Rahavirta/toiminta ja investoinnit. 395-355 -1 155 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys 66 47 29 Antolainojen lisäys -20 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 000 3 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -900-900 -600, Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. muutos 3 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos 113-481 213 Korott. pitkä- ja lyh.aik. velk. muut. 93 296 3 Rahoituksen rahavirta -625-38 2 607 Rahavarojen muutos -231-393 1 452 Rahavarat 31.12. 3 105 3 336 3 729 Rahavarat 1.1. 3 336 3 729 2 277 Rahoituslaskelma osoittaa, miten rahoitustarve on katettu. Rahoituslaskelman alussa olevat tulorahoituksen erät ovat samat kuin tuloslaskelmassa. Laskelmasta ilmenee, että tulorahoitus riittää netto- investointien rahoitukseen. Lainojen lyhennyksiä maksettiin 900.000. Kassavarat vähenivät 230 888,41.
22 3.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2015 2014 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-3 716-4 129-3857 Investointien tulorahoitus, % 139,16 67,9 44,8 Lainanhoitokate 1,33 0,96 1,57 Rahavarat, 1000 3 105 3 336 3 729 Kassan riittävyys, pv 33 34 38 Asukasmäärä 5 657 5651 5707 Investointien tulorahoitus-% ilmoittaa, mikä osuus investointien omahankintamenosta on voitu kattaa tulorahoituksella. Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden lainakustannusten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Tämä luku nousi 0,96:sta 1,33:een. Rahavarat alenivat edellisvuodesta. Vuoden lopun rahavarat riittivät vuonna 2015 33 päivän menoihin. Investointien tulorahoitus,% 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 72,2-3,6 44,8 67,9 139 2001-5000 as. kunnat 56 34 58 75 5001-10000 as. kunnat 46 29 47 58 150 100 50 0-50 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Lainanhoitokate 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 3-0,1 1,57 0,96 1,33 2001-5000 as.kunnat 1,2 0,7 1,3 1,7 5001-10000 as. kunnat 0,9 0,6 0,8 0,9 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat 40 Nakkila Kassan riittävyys, päiviä 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 23 24 38 34 33 2001-5000 as. kunnat 36 33 34 36 5001-10000 as. kunnat 28 23 23 25 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat
4 TASETARKASTELU 23 4.1 Kunnan tase Kunnan tase on esitetty tiivistelmänä seuraavaksi ja tarkemmin sivuilla 109-110.. Taseen loppusumma aleni vuoteen 2014 verrattuna 853.256,37. Vastaavaapuolella pysyvien vastaavien määrä aleni 502.451 ja saamisten määrä aleni 112.606. Rahojen ja pankkisaamisten määrä aleni 230.888. Vastattavissa oman pääoman määrä aleni 8.823,53 ja vieraan pääoman määrä aleni 806.670. Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä aleni 793.419 ja lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä aleni 13 280. Talousarviolainojen määrä oli vuoden lopussa 5,45 milj., kun otetaan huomioon vuonna 2016 erääntyvät lyhennykset, jotka sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin. Kunnan korollisten lainojen määrä oli 31.12.2015 963 /asukas, mikä on 160 /asukas vähemmän kuin vuonna 2014. Omavaraisuusaste, % 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 73,4 65,2 59 57,4 59 2001-5000 as. kunnat 58,2 55,8 55,7 55,2 5001-10000 as. kunnat 55,6 53 52,3 53,3 80 60 40 20 0 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Suhteellinen velkaantuneisuus, % 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 18,8 25,5 30,5 31,9 29,5 2001-5000 as. kunnat 38,4 40,1 40,3 41,1 5001-10000 as. kunnat 42,4 46,2 47,3 46,8 50 40 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Kertynyt ylijäämä, /asukas 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 669 441 399 341 339 2001-5000 as. kunnat 664 595 707 743 5001-10000 as. kunnat 485 409 508 794 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat Lainakanta, /asukas 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 389 670 1095 1123 963 2001-5000 as. kunnat 1734 1915 2043 2266 5001-10000 as. kunnat 1946 2166 2375 2466 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 Nakkila 2001-5000 as. kunnat 5001-10000 as. kunnat
T a s e vuosi/1000 24 2015 2014 2013 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 174 216 448 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 3 039 2 887 2 900 Rakennukset 5 900 6 292 6 131 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 160 4 383 4 524 Koneet ja kalusto 191 195 194 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 103 64 33 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 482 5 447 5 485 Muut lainasaamiset 1 182 1 247 1 294 Muut saamiset 35 35 35 Pysyvät vastaavat yht. 20 266 20 769 20 848 Toimeksiantojen varat 105 111 116 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 1 2 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 132 171 15 Muut saamiset 36 73 109 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 691 620 544 Lainasaamiset 40 42 2 Muut saamiset 60 111 139 Siirtosaamiset 499 555 281 Saamiset yhteensä 1 459 1 572 1 091 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 3 105 3336 3729 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 4 565 4 909 4 822 VASTAAVAA yht. 24 936 25 789 25 785 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma 12 441 12 441 12 441 Edell. tilik. yli-/alijäämät 1 927 2 281 2 536 Tilikauden yli-/alijäämä -9-354 -255 Arvostuserät Oma pääoma yht. 14 359 14 368 14 722 Varaukset Poistoero 277 311 345 Vapaaehtoiset varaukset Toimeksiantojen pääomat 116 120 124 Vieras pääoma Pitkäaik. vieras pääoma 5 424 6 217 6 026 Lyhytaikainen 4 760 4 773 4 569 Vieras pääoma yht. 10 184 10 990 10 594 VASTATTAVAA yht. 24 936 25 789 25 785
25 4.2 Taseen tunnusluvut 2015 2014 2013 Omavaraisuusaste,% 59,0 57,4 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 29,5 31,9 30,5 Lainakanta 31.12., 1000 5 450 6 350 6 250 Lainakanta 31.12., /asukas 963 1 123 1 095 Lainasaamiset, 1000 1 182 1 247 1 294 Kertynyt ylijäämä, 1000 1 918 1 927 2 281 Kertynyt ylijäämä, /asukas 339 341 399 Asukasmäärä 5 657 5 651 5 707 Omavaraisuus-% mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan. Se lasketaan karkeasti ottaen oman pääoman ja varausten yhteissumman ja taseen loppusumman suhteena. Omavaraisuus-% nousi 57,4 %:sta 59,0 %:iin. Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista (mukaan luettuna verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Tämä tunnusluku laski vuoden 2014 31,9 %:sta 29,5 %:iin. Lainakantaan sisältyvät pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kirjatut velat ja lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät em. lainojen vuonna 2016 maksettavat lyhennykset sekä lyhytaikainen laina. Lainasaamisiin sisältyvät pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat kunnan tytäryhteisöiden ja muiden yhteisöiden investointien rahoittamiseen. Kunnan korollisten lainojen määrä laski vuonna 2015 5,45 miljoonaan euroon ja on asukasta kohti 963. Alle 10 000 asukkaan kunnissa lainaa asukasta kohti oli 2.466 euroa vuonna 2014.