KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 412-P21395
I (I) Auranen Maria/Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Mikä on osallistumis- ja... 1 2 Suunnittelun lähtökohdat... 1 3 Suunnittelualue... 1 4 Suunnittelutehtävän sisältö... 3 5 Suunnittelutehtävän tavoitteet... 3 6 Suunnittelutilanne... 3 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 6.2 Maakuntakaava... 4 6.3 Osayleiskaava... 8 6.4 Asemakaava... 8 6.5 Ranta-asemakaava... 8 7 Vireillä olevat muut suunnitelmat ja hankkeet... 9 8 Maanomistus ja hallinta... 9 9 Laadittavat vaihtoehdot... 9 10 Laadittavat selvitykset... 9 11 Arvioitavat vaikutukset... 10 12 Osalliset... 12 13 Kaavoituksen työvaiheet, päätöksenteko, osallistuminen ja tiedottaminen... 12 14 Yhteystiedot... 14
1 (13) Pyhäjärven rantaosayleiskaava 1 Mikä on osallistumis- ja Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käynnistämistä OAS:n riittävyydestä. Esitys on tehtävä ennen kuin kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville. 2 Suunnittelun lähtökohdat 3 Suunnittelualue Kiteen kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Pyhäjärven oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laatimisesta 31.3.2014 ( 105) Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään 4.11.2011, Karjalan Pyhäjärvi ry:n, Keski- Karjalan Luonto ry:n ja Pohjois-Karjalan Luonnonsuojelu piiri ry:n valituksista, kumonnut Kiteen kaupunginvaltuuston 26.4.2010 17 tekemän Pyhäjärven alueen rantayleiskaava päätöksen. Korkein hallinto-oikeus on 15.5.2013 päätöksellään hylännyt Kiteen kaupunginhallituksen valituksen, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei päätöksellä muuteta. UPM-Kymmene Oyj on aloittanut Pyhäjärven ja sen läheisten pienvesistöjen alueella omistamiensa, noin 46 rantakilometrin pituisen alueen ranta-asemakaavoituksen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, aikaisemman kaavan laatijana, on laatinut Kiteen kaupungille Pyhäjärven ranta-aluerajauksen ja uudet mitoitusvyöhykkeet kaavan laatimista varten. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Kiteen kaupungin alueella olevat Pyhäjärven rantaalueet lukuun ottamatta yleiskaavoitettuja, asemakaavoitettuja, rantaasemakaavoitettuja tai asemakaavoitettavina olevia alueita. Suunnittelualueen pintaala on noin 213 neliökilometriä. josta vesialuetta on noin 169 neliökilometriä ja rantaviivan pituus on noin 309 km. Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 -verkostoon (FI0700091 (SCI))
2 (13) Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. Voimassa oleva ranta-asemakaavat j asemakaavat on osoitettu harmaalla rasterilla. (pohjakartta Maanmittauslaitos 2014)
3 (13) 4 Suunnittelutehtävän sisältö Suunnittelualueen ranta-alueille laaditaan oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osa käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 ). Rantayleiskaava laaditaan kaikille suunnittelualueen ranta-alueille lukuun ottamatta Kesälahden kirkonkylän osayleiskaavan, Pajarinniemen osayleiskaavan, asemakaavoitettuja, ranta-asemakaavoitettuja tai asemakaavoitettavia alueita. Alle 2 vesihehtaarin suuruisilla järvillä ja lammilla tai alle 1 hehtaarin saarilla ei ole rakennusoikeutta. Kaava-alueeksi tulee maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-alueeksi määritelty alue eli noin 150 200 m levyinen vyöhyke rantaviivasta alkaen. Kaavan perusselvitykset tehdään vastaavalta alueelta. Rantayleiskaavalla osoitetaan ranta-alueen pysyvän ja loma-asutuksen määrä, rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen sijainti. Tilojen rantarakennusoikeudet tutkitaan emätilaselvitykseen perustuvalla mitoitustarkastelulla. Kaavassa varataan vesistöjen rannoille myös riittävä määrä yleiseen käyttöön tarkoitettuja venevalkama- ja uimaranta-alueita sekä vapaata rantaa. Ranta-alueiden maisema-, luonto-, ja kulttuuriympäristöarvot huomioidaan kaavoitustyössä. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityistä että yleistä etua ja emätilatarkastelulla turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 5 Suunnittelutehtävän tavoitteet Luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottaminen huomioidaan rantojen ja vesistön sietokyky (luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvot, vesistön kuormitus) Maanomistajien tasapuolinen kohtelu turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu tutkimalla rakennusoikeus rannoilla maanomistajayksiköittäin käyttäen emätilaperiaatetta. Ranta-alueen monipuolinen käyttö turvataan pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan kehittämistarpeet sekä yleisen virkistyksen ja suojelun tarpeet. 6 Suunnittelutilanne Rakennusvalvonnan työn helpottaminen oikeusvaikutteista rantayleiskaava voidaan käyttää ranta-alueilla suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena (MRL 72 ) 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueiden-
4 (13) käyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista viisi koskee tätä yleiskaavaaluetta: 1) Toimiva aluerakenne. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. 5) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 6.2 Maakuntakaava Vaihemaakuntakaavan ensimmäinen vaihe Alueella on voimassa Pohjoiskarjalan ensimmäinen vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu 20.12.2007. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: Taajamaseudun kehittämisen kohdealue tkk, rantojen käytön kehittämisen kohdealue rk, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (HUOM: poistettu ja korvattu vaihemaakuntakaavan kolmannessa vaiheessa), tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue pv, rajavyöhykealue er1, NATURA 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue, valtakunnallisesti merkittävä runkotie, nopean junaliikenteen rata, rakennussuojelukohde sr, kiinteä muinaisjäännös, luonnonsuojelualue SL, SL-v, matkailupalvelujen alue RM, moottorikelkkailureitti. Rantojen kehittämisen kohdealueesta rk, määrätään seuraavaa: Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltamiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60% ja rakennettua rantaviivaa noin 40%. Vaihemaakuntakaavan toinen vaihe Vaihemaakuntakaavan toinen vaihe on vahvistettu 10.6.2010 ja siinä suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: arvokas harju- tai moreenialue ge-1, kiinteä muinaisjäännös. Vaihemaakuntakaavan kolmas vaihe Vaihemaakuntakaavan kolmas vaihe on vahvistettu 5.3.2014 ja siinä suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: arvokas kallioalue ge-2, luonnonsuojelukohde SL, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ma/kv, maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue ma/mm, matkailupalvelujen alue RM, ohjeellinen vesiretkeilyreitti, ohjeellinen moottorikelkkailureitti, muinaismuistokohteita. Vaihemaakuntakaavan neljäs vaihe Maakuntakaavan neljäs vaihe käynnistettiin vuonna 2012 ja kaavan hyväksymiskäsittely on arvioitu pidettäväksi vuonna 2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä 2.2.-6.3.2015.
5 (13) Neljännessä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa käsitellään koko maakunnan alueelta merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt enimmäismitoituksineen, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet sekä yksittäisiä teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita. Joensuun kaupunkiseudun eli Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueelta käsitellään lisäksi seudulliset viheryhteystarpeet sekä yksittäisiä virkistysalueita ja -kohteita, matkailupalvelujen kohteita, vierasvenesatamia ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Joensuun kaupunkiseudulta kaavassa esitetään myös moottorirata-alueen laajennus sekä seudullinen ampumarata ampumamelualueineen. Neljännessä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu suunnittelualueelle uusia merkintöjä tai aluevarauksia.
6 (13) Kuva 2. Ote Pohjois-Karjalan vaihemaakuntakaavojen 1 ja 2 yhdistelmästä. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
7 (13) Kuva 3. Ote Pohjois-Karjalan kolmannesta vaihemaakuntakaavasta. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
8 (13) 6.3 Osayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Sarvisalon saaren eteläisimpien niemien (Ontreinniemi, Koppelonniemi, Karinniemi, Keikonniemi) osalta entisen Uukuniemen kunnan Uukuniemen yleiskaavaan. Uukuniemen kunnanvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 30.6.1997 ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus vahvistanut sen 20.6.1999. Yleiskaavan pääasiallisena tarkoituksena on ollut rantarakennusoikeuden osoittaminen maanomistajia tasapuolisesti kohdellen, turvaten vapaat ranta-alueet ja rantojensuojeluohjelman toteutuminen. Kuva 4. Ote Uukuniemen yleiskaavasta (Etelä-Karjalan liitto) 6.4 Asemakaava Suunnittelualue rajautuu kahteen voimassa olevaa osayleiskaavaan. Pajarinniemen osayleiskaava on hyväksytty 20.9.2012 ja Kesälahden kirkonkylän osayleiskaava 11.11.2013. Suunnittelualue rajautuu yhteen voimassa olevaan asemakaavaan. Puhosrannan asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksytty 30.8.2010 6.5 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat ranta-asemakaavat: Matkailukeskus Pajarinhovi, vahvistettu 20.5.1983 o muutos ja laajennus, vahvistettu 28.4.1994 o muutos ja laajennus, hyväksytty 30.5.2005 o muutos, hyväksytty 1.10.2007 o muutos ja laajennus, hyväksytty 28.4.2008 o muutos ja laajennus, hyväksytty 21.10.2013 (ei lainvoimainen)
9 (13) Sorsasaari, vahvistettu 16.5.1991 Mustalahti, vahvistettu 8.3.1993 Lentteenniemi, vahvistettu 3.6.1993 Paloniemi, vahvistettu 17.9.1993 o muutos, hyväksytty 21.6.2004 Siikasaari, vahvistettu 26.4.1995 Rantala, vahvistettu 24.4.1996 Piikkeenniemi, vahvistettu 29.11.1996 o muutos, hyväksytty 21.6.2014 Matinsalo, hyväksytty 17.9.2001 Immolanniemi, hyväksytty 23.9.2002 Uuksu, hyväksytty 15.11.2004 Tuhkala Lagla, hyväksytty 20.6.2005 Kokonniemi ja Murtosaari, hyväksytty 29.1.2007 Mikonniemi, muutos, hyväksytty 30.8.2010 7 Vireillä olevat muut suunnitelmat ja hankkeet UPM-Kymmene Oyj tavoitteena on laatia ranta-asemakaava omistamilleen tiloille Pyhäjärven, Suuri-Nivungin, Musta-Nivungin, Heinä-Nivungin, Karjalanjärven, Valkeajärven, Valkealammen, Ylä-Kousan, Kontiolammen ja Heinälammen ranta-alueille Kiteen kaupungin alueella. 8 Maanomistus ja hallinta Suunnittelualueella on sekä Kiteen kaupungin omistuksessa olevia alueita että yksityisomistuksessa olevia alueita. 9 Laadittavat vaihtoehdot Oikeusvaikutteinen kaava laaditaan rajauskartan mukaiselle alueelle. Lopullinen osayleiskaava muotoutuu kaavatyön aikana vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin, selvitysten ja lähtöaineiston kautta. 10 Laadittavat selvitykset Aiemmin laaditut selvitykset: Suunnittelutyön ja vaikutusten arvioinnin pohjaksi on laadittu luonto- ja maisemainventointi keväällä/kesällä 2006 sekä Natura-arviointi syksyllä 2008. Lisäksi suunnittelutyössä hyödynnetään aiemmin laadittuja rakennus- ja kulttuurihistoriallisia selvityksiä. (Rakennusperintö kunniaan Pohjois-Karjalassa,
10 (13) inventoinnit Kiteellä ja Kesälahdella vuosina 2000 2003 kohteita) sekä muita suunnittelualuetta koskevia selvityksiä ja raportteja. Yleiskaavaselostuksessa kaavaprosessin aikana selvitetään kaavanratkaisun merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ja erityisesti luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Täydentävistä selvityksistä sovitaan prosessin aikana ja ne täydennetään alla olevaan listaan kaavaprosessin edetessä. Kaavatyön aikana laadittavat selvitykset: Arkeologinen inventointi (valmistunut 11/2014) Viitasammakkoselvitys (valmistunut 11/2014) Valkoselkätikkaselvitys (valmistunut 4/2015) Tarvittavat luonto- ja maisemainventoinnin täydennykset (tarkentuvat prosessin edetessä) Tarvittavat Natura-arvioinnin täydennykset (tarkentuvat prosessin edetessä) 11 Arvioitavat vaikutukset Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantuntijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteystyössä ja vuorovaikutuksessa. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset, kartat, ilmakuvat sekä paikan päällä tehdyt luontoselvitykset ja inventoinnit. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataloudelliset, 3. sosiaaliset, 4. kulttuuriset ja 5. muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
11 (13) Jos vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, tulee kaavan vaikutuksia selvitettäessä olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Keskeisimpiä arvioitavia tämän yleiskaavan vaikutuksia tulevat olemaan: osoitetun kokonaisrantarakentamisen määrän vaikutus luontoarvoihin, linnustoon, luontotyyppeihin, maisemaan, kulttuuriympäristöön, vesistöön sekä loma-asutuksen viihtyisyyteen, kesäasutuksen ja pysyväisasutuksen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, liikenteen lisääntymiseen sekä maalla että järvellä. Natura-alueella on luonnonsuojelulain mukaan arvioitava, heikentävätkö kaavan ratkaisut todennäköisesti merkittävästi Natura-alueen arvoja. Tarvittaessa tehdään erillinen vaikutusten arviointi.
12 (13) 12 Osalliset Osallisia ovat: Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat: ympäristön asukkaat alueen maanomistajat Viranomaiset: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Museovirasto Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Rajavartiolaitos Pohjois-Karjalan ympäristöterveys Liikennevirasto Kaupungin hallintokunnat: tekninen lautakunta ympäristölautakunta Naapurikunnat: Parikkalan kunta Muut yhteisöt: Alueella toimivat yhdistykset Sähköyhtiö (Pohjois-Karjalan sähkö) 13 Kaavoituksen työvaiheet, päätöksenteko, osallistuminen ja tiedottaminen Laatimisprosessin käynnistäminen 3/2014 8/2014 kaupungin päätös kaavoitukseen ryhtymisestä ja aluerajauksesta perustietojen ja lähtötietojen täydentäminen / tarkistaminen. yleisten tavoitteiden määrittely osallistumis- ja n (OAS) laadinta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kuulutukset vireilletulosta, osallistumis- ja nähtäville
13 (13) Luonnosvaihe 9/2014 6/2015 luonnoksen laadinta ja vaikutusten arviointi työneuvottelu kaupunki hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta, maanomistajien kirjallinen kuuleminen yleisötilaisuus vastaanottotilaisuus osalliset voivat jättää mielipiteensä, alustavat lausunnot pyydetään viranomaisilta konsultti laatii vastineet mielipiteisiin mielipiteet, alustavat lausunnot ja vastineet käsitellään kaupungin hallinnossa / kaupunginhallituksessa Kaavaehdotus 7/2015 12/2015 kaavaluonnoksen tarkistaminen ja täydentäminen ehdotukseksi kaupunki hyväksyy kaavaehdotuksen nähtäville tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta, maanomistajien kirjallinen kuuleminen yleisötilaisuus virallinen nähtävilläolo 30 vrk (kuuluttaminen, maanomistajille tieto), osalliset voivat jättää muistutukset, virallisten lausuntojen pyyntö viranomaisilta vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin muistutukset, lausunnot ja vastineet käsitellään kaupungin hallinnossa / kaupunginhallituksessa viranomaisneuvottelu kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn. Jos kaavaehdotusta on muutettu/tarkistettu vähäisessä määrin, voidaan osallisia kuulla erikseen. Tarvittaessa kaavaehdotus laitetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymiskäsittely 1/2016 3/2016 hallituskäsittely kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös tiedottaminen Valitus on jätettävä 30 päivä kuluessa hyväksymispäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Aikataulu on ohjeellinen ja se tarkentuu prosessin edessä.
14 (13) 14 Yhteystiedot Kiteen kaupunki Pirkka Aula Kiteen kaupunki Maankäyttöpäällikkö Puh. 040 105 1232 pirkka.aula@kitee.fi Kiteen kaupunki Kiteentie 25 82500 KITEE Kuisma Reinikainen Projektipäällikkö Puh. 050 390 5680 kuisma.reinikainen@fcg.fi Timo Leskinen Laatuvastaava Puh. 010 409 6620 timo.leskinen@fcg.fi PL 1199 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO