ROVANIEMI TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 TALOUSARVIOESITTELY: KAUPUNGINHALLITUS 15.10.2007/482 KÄSITTELY: KAUPUNGINHALLITUS 23.10.2007/491 KAUPUNGINVALTUUSTO 05.11.2007/113 KAUPUNGINHALLITUS 14.01.2008/41 KAUPUNGINVALTUUSTO 21.01.2008/8
S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 2.1 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET... 5 2.1.1 VÄESTÖKEHITYS... 5 2.1.2 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE... 7 2.1.3 ROVANIEMEN VÄESTÖ SUURALUEITTAIN V. 2005 2006... 8 2.2 VÄESTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS PALVELUIHIN... 9 2.3 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PALVELUJEN RAHOITUS... 11 2.3.1 ELINKEINOJEN KEHITYS...11 2.3.2 JULKINEN TALOUS...16 3 KAUPUNKISTRATEGIA...19 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS...30 4.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 32 4.1.1 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN YLEISET PERIAATTEET...33 4.1.2 HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT...38 4.1.2.1 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS...38 4.1.2.2 HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT...39 4.1.2.3 ELINKEINO JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT...41 4.1.3 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS...43 4.1.3.1 ALUEELLISET PALVELUT...43 4.1.3.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT...44 4.1.3.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT...45 4.1.3.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT...46 4.1.3.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT...47 4.1.3.6 SOSIAALIPALVELUT...48 4.1.3.7 PERUSOPETUSPALVELUT...49 4.1.3.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT...50 4.1.3.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT...51 4.1.3.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT...52 4.1.3.11 KULTTUURIPALVELUT...53 4.1.3.12 LIIKUNTAPALVELUT...55 4.1.3.13 NUORISOPALVELUT...56 4.1.3.14 TEKNISET PALVELUT...57 4.1.3.15 YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT...58 4.1.4 TUOTANT0 OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS...59 4.1.4.1 HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO OSASTON TOIMINTA JA TALOUS...60 4.1.4.2 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN SEKÄ SIVISTYS PALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS...62 4.1.4.2 TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS...64 4.2 TULOSLASKELMAOSA... 66 4.2.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS...66 4.2.2 TASAPAINOTUSSUNNITELMA...71 4.3 INVESTOINTIOSA... 73 4.3.1 KAUPUNGINHALLITUS...74 4.3.2 LIIKUNTALAUTAKUNTA...75 4.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA...76 4.3.4 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA...79 4.3.5 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN SEKÄ SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNTA...80 4.3.6 TEKNINEN JOHTOKUNTA...80 4.4 RAHOITUSOSA... 81 1
5 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS...83 5.1 NAPAPIIRIN VESI... 83 5.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI...84 5.1.2 INVESTOINNIT NAPAPIIRIN VESI...85 5.1.3 RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI...87 5.2 TYÖTERVEYSPALVELUT... 88 5.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSPALVELUT...90 5.3 TILALIIKELAITOS... 91 5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS...92 5.3.2 INVESTOINNIT TILALIIKELAITOS...93 5.3.3 RAHOITUS TILALIIKELAITOS...100 6 KOKO KAUPUNGIN TALOUS...101 6.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 101 6.2 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 102 7 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS...104 7.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 104 7.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY...104 7.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY...105 7.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY...107 7.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY...108 7.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 109 7.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY...109 7.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ...110 7.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ...111 7.2.4 MUUT...112 LIITE 1: ROVANIEMEN ASUKASLUKU ALUEITTAIN 2005 ja 2006...113 LIITE 2: PALVELULUETTELOT 2008...117 LIITE 3: PALVELUSOPIMUSMALLI 2008...131 LIITE 4: TALOUSARVION 2008 TÄYTÄNTÖÖNPANO OHJEET...134 2
K U V I O T Kuvio 1 Rovaniemen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka.... 5 Kuvio 2 Rovaniemen 0 vuotiaat ja 7 vuotiaat 2003 2006 ja arvio 2011 saakka.... 5 Kuvio 3 Rovaniemen lapset ja nuoret 2003 2006 ja arvio 2011 saakka.... 6 Kuvio 4 Rovaniemen työikäinen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka... 6 Kuvio 5 Rovaniemen ikäihmiset 2003 2006 ja arvio 2011 saakka.... 7 Kuvio 6 Rovaniemen työpaikat vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2005...11 Kuvio 7 Teollisuuden liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2006...13 Kuvio 8 Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2005...14 Kuvio 9 ICT alan liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2005...14 Kuvio 10 Rovaniemen työttömien lukumäärä vuodesta 2004 ja työttömyys % vuodesta 2006...15 Kuvio 11 Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio...30 Kuvio 12 Rovaniemen kaupungin hallinto organisaatio....31 Kuvio 13 Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio...59 Kuvio 14 Arvioitu palvelujen myynti kaupungille palvelukeskuksittain....63 Kuvio 15 Lainamäärän kumulatiivinen muutos koko kaupungissa vuosina 2006 2011....103 Kuvio 16 Lainamäärä asukasta kohden vuosina 2006 2011....103 Kuvio 17 Tilikauden tuloksen kehitys koko kaupungissa vuosina 2006 2011...103 T A U L U K O T Taulukko 1 Väestö suuralueittain Rovaniemen kaupungissa v. 2005 2006... 8 Taulukko 2 Työvoiman määrä ja sen muutos vuosina 2003 2005 Rovaniemellä ja Lapissa...12 Taulukko 3 Työpaikka ja työllisyysastekehitys Rovaniemellä 2000 2004 ja ennuste 2005 2011.12 Taulukko 4 Työllisyysaste ikäryhmittäin koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2005...13 Taulukko 5 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset vuosille 2005 2011...18 Taulukko 6 Yleinen taloudellinen tilanne...18 Taulukko 7 Henkilöstösuunnitelma henkilötyövuosina (vakinaiset + määräaikaiset)...28 Taulukko 8 Hallinnon henkilöstösuunnitelma henkilötyövuosina...31 Taulukko 9 Toimintakate tehtäväalueittain 2008 2011...32 Taulukko 10 Hallintopalvelujen alustava taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma (htv)....61 Taulukko 11 Alustava taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma * (htv)...63 Taulukko 12 Teknisen tuotanto osaston alustava taloussuunnitelma ja henkilöstösuunnitelma (htv)..65 Taulukko 13 Rovaniemen kaupungin investointisuunnitelman yhteenveto 2006 2011....73 Taulukko 14 Tilaliikelaitoksen investointisuunnitelman yhteenveto 2006 2011...93 3
1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen kaupungin toimintaympäristön kehityksen arvioidaan jatkuvan hyvänä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Rovaniemen kaupungin väkiluku nousee yli 59 500 asukaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupungin työllisyyskehitys on jatkunut hyvänä ja tavoitteena suunnittelukaudella on edelleen 260 uutta työpaikkaa vuosittain. Kaupungin on tehostettava maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, jotta voidaan tukea tätä myönteistä kehitystä. Kaupungin tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista maapolitiikkaa. Haasteena tulevina vuosina on vastata väestörakenteen muutoksen myötä tuleviin palvelukysynnän lisäyksiin. Väestömäärä kasvaa yli 65 vuotiaiden ikäluokassa vuodesta 2006 tuhannella ja samanaikaisesti myös alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa yli 200:lla. Peruskouluikäisten määrä edelleen vähenee, sillä suunnittelukaudella vuosittain peruskoulunsa päättävien ikäluokat ovat kuitenkin tulevia ikäluokkia selvästi suurempia. Edellä esitetty väestökehitys on mittava haaste kaupunkiorganisaatiolle. Palvelujen tuottamisen kustannukset kasvavat voimakkaasti tulevina vuosina, kun kunta alan palkkaratkaisun vaikutukset kokonaisuutena tulevat suunnittelukauden aikana voimaan. Tämä yhtälö edellyttää, että kaupungin palvelujen tuotantorakenteessa tehdään muutoksia heti. Myös palvelujen vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhteen tulee olla ennakkoluuloton ja hakea kaikkia niitä vaihtoehtoja, joilla palvelut saadaan kuntalaisille kilpailukykyisesti järjestettyä ja tuotettua. Valtuuston linjaukset palvelujen hankintastrategiassa ovat tärkeitä, kun järjestämme kaupungin asukkaille heidän tarpeitaan vastaavat palvelut. Kun palvelujen tarve etenkin hoivapalveluissa kasvaa väestörakenteen muutoksen vuoksi ja kunta alan palkkaratkaisut nostavat palvelutuotannon tuotantokustannuksia, talouden tasapainoon saattaminen pelkästään rakenteita muuttamalla ei enää onnistu, vaan sen ohella tarvitaan tuloveron korotus. Kaupungin on ennakoitava tulevaisuutta ja varauduttava myös taloudessa ajoissa tuleviin haasteisiin. Näin turvataan asukkaiden hyvinvointia. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tavoitteena on, että kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2010. Tämä tavoite on edelleen voimassa tulevassa talousarviossa ja suunnitelmassa. Tasapainotus edellyttää paitsi kunnallisveronkorotusta myös palvelurakenteiden muuttamista tehokkaammiksi ja tuotannon tuottavuuden parantamista. Lisäksi maaomaisuuden tuottoa on käytettävä talouden tasapainottamiseen ja omaisuuden arvon säilyttämiseen. Ohjausjärjestelmän toimivuutta on parannettava. Valtuusto päättää määrärahat lautakunnille ja asettaa tavoitteet palveluorganisaatiolle, liikelaitoksille ja yhtiöille. Palvelusopimukset on laadittava sekä tilaajien ja tuottajien välillä yhteisesti sopien ja niin, että valtuuston asettamiin tavoitteisiin voidaan päästä. Tarvittavista muutoksista tulee myös sopia yhdessä riittävän ajoissa. Suunnittelukaudella on lautakuntajärjestelmää arvioitava uudelleen niin, että enemmän korostuu väestö ja asukasnäkökulma kuin perinteinen sektorinäkökulma. Tuottavuuden parantamiseksi on eläkkeelle jäämisten myötä jokainen tehtävä uudelleen arvioitava ja tarvittaessa organisoitava tehtävät uudelleen sekä tutkittava teknologian hyödyntäminen eri prosesseissa. Luonnollisesti kaikki päällekkäisyydet on purettava ja keskityttävä mahdollisimman paljon vaikuttavuutta tuottaviin työtehtäviin. Henkilöstötarvetta on arvioitava yllä esitetyn väestökehityksen mukaan ja luonnollisesti se tarkoittaa myös henkilökuntarakenteessa merkittäviä muutoksia. Kaupunki kuten muutkin organisaatiot tulevat kilpailemaan osaavasta henkilökunnasta ja henkilöstön saatavuudesta on huolehdittava. Harjoitettu henkilöstöpolitiikka mittaa kaupungin kilpailukyvyn näillä markkinoilla. Toisaalta on entistä tarkemmin harkittava milloin kaupunki on kilpailemassa markkinoilla osaajista vai hankitaanko se mitä tarvitaan palveluna. Rovaniemen kaupungin kolmas talousarvio on tehty sekä myönteisessä että haasteellisessa tilanteessa. Vaikka kaikkiin tavoitteisiin ei ensimmäisinä vuosina ylletty, on kaupungin kehitys myötätuulessa ja palvelut ovat hyvällä tasolla. Valtuuston asettamiin tavoitteisiin päästään yhteistyöllä päättämällä, johtamalla ja työtä tekemällä. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 4
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 VÄESTÖN NYKYTILA JA MUUTOKSET 2.1.1 VÄESTÖKEHITYS Tekstiosissa suunnittelukauden väestömuutoksia ilmoittavat luvut on laskettu muutoksena viimeisimmästä toteutuneesta tilastotiedosta 31.12.2006. Toteutumatiedot ja ennusteet vuosille 2007 2011 on saatu Tilastokeskuksesta. Rovaniemen väestön kasvu v. 2006 oli valtakunnallisestikin merkittävä. Kasvu kohdistui Rovaniemen keskus nimiseen suuralueeseen. Arvioitu vuotuinen väestönkasvu on keskimäärin 291 henkilöä. Rovaniemen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka hlöä 60 000 59 500 59 000 58 500 58 000 57 500 57 000 56 500 56 000 55 500 59 555 58 099 56 955 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E väkiluku 56 955 57 500 57 835 58 099 58 423 58 730 59 019 59 294 59 555 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 1 Rovaniemen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka. Rovaniemen 0 vuotiaat ja 7 vuotiaat 2003 2006 ja arvio 2011 saakka 750 700 704 hlöä 650 600 677 608 636 614 660 550 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 0 608 654 654 636 671 680 688 697 704 7 677 662 650 614 661 626 631 626 660 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 2 Rovaniemen 0 vuotiaat ja 7 vuotiaat 2003 2006 ja arvio 2011 saakka. Syntyvyys ja muuttoliike vaikuttavat lasten määrään. Syntyvyys 1990 luvulla oli noin 850 lasta/vuosi ja suunnittelukaudella se on noin 160 lasta vähemmän. 5
Rovaniemen lapset ja nuoret 2003 2006 ja arvio 2011 saakka 5 500 4 500 hlöä 3 500 2 500 1 500 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 0 6 4 399 4 422 4 417 4 439 4 465 4 535 4 606 4 690 4 745 7 12 4 531 4 416 4 244 4 096 3 990 3 927 3 885 3 852 3 861 13 15 2 388 2 388 2 442 2 416 2 403 2 277 2 193 2 085 2 045 16 19 3 193 3 214 3 220 3 321 3 377 3 426 3 421 3 389 3 296 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 3 Rovaniemen lapset ja nuoret 2003 2006 ja arvio 2011 saakka. 0 6 vuotiaiden määrä kasvaa 306:lla. 7 12 vuotiaiden määrä vähenee 235 ja 13 15 vuotiaiden määrä 371 vuoden 2011 loppuun mennessä. 16 19 vuotiaiden määrä hieman kasvaa vuoteen 2008, mutta alkaa laskea vuonna 2009. Rovaniemen työikäinen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka 40 500 40 052 40 000 39 500 39 420 hlöä 39 000 38 500 38 615 38 000 37 500 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 15 64 38 615 39 013 39 356 39 420 39 776 39 961 40 140 40 234 40 052 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 4 Rovaniemen työikäinen väestö 2003 2006 ja arvio 2011 saakka. Työikäisten määrä kasvaa 632 henkilöllä vuoden 2011 loppuun mennessä. 6
Rovaniemen ikäihmiset 2003 2006 ja arvio 2011 saakka hlöä 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 4 665 4 819 5 218 2 536 3 006 3 315 626 708 1 017 2003 T 2004 T 2005 T 2006 T 2007 E 2008 E 2009 E 2010 E 2011 E 65 74 4 665 4 715 4 693 4 819 4 803 4 903 4 941 4 944 5 218 75 84 2 536 2 729 2 843 3 006 3 066 3 078 3 157 3 245 3 315 85 626 603 653 708 760 831 889 959 1 017 T= Toteutuma E= Ennuste Kuvio 5 Rovaniemen ikäihmiset 2003 2006 ja arvio 2011 saakka. 65 74 vuotiaiden määrä kasvaa 399:lla, 75 84 vuotiaiden 309:lla ja yli 85 vuotiaiden 309 henkilöllä vuodesta 2006 vuoteen 2011. Ennakoitu yli 75 vuotta täyttäneiden kasvu on keskimäärin 124 henkilöä/vuosi. Vuosina 2003 2006 kasvoi 75 vuotta täyttäneiden osuus keskimäärin 184 henkilöä vuodessa. 2.1.2 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Rovaniemen huoltosuhde on parantunut 2000 luvulla. 2000 2004 2005* Rovaniemi 1,62 1,48 1,47 Koko maa 1,32 1,31 1,29 * (Tilastokeskuksen arvio toukokuussa 2006) 7
2.1.3 ROVANIEMEN VÄESTÖ SUURALUEITTAIN V. 2005 2006 Rovaniemen kaupunki on tilastollisesti jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka ovat: 1 Rovaniemen keskus 2 Sodankyläntie 3 Ounasjoki 4 Alakemijoki 5 Ranuantie 6 Yläkemijoki Alla olevassa taulukossa esitetään väestön sijoittuminen suuralueittain. Sarake Tuntematon tarkoittaa väestöä, jota ei ole voitu sijoittaa millekään suuralueelle. Taulukko 1 Väestö suuralueittain Rovaniemen kaupungissa v. 2005 2006. Ikä 0 6 7 15 16 24 25 64 65 74 75 84 Tuntematon 85 Yht. Vuosi Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Väestö yht. 2005 3 839 29 157 218 48 99 4 417 2006 3 887 28 145 225 46 91 4 439 2005 5 630 76 279 368 113 176 6 686 2006 5 477 78 288 367 102 162 6 512 2005 7 110 51 192 294 69 129 7 941 2006 7 320 43 146 293 71 120 8 087 2005 25 907 436 1 312 1 475 369 869 30 602 2006 25 886 440 1 273 1 482 367 855 30 528 2005 3 659 123 304 276 63 254 4 693 2006 3 802 122 320 268 57 239 4 819 2005 2 199 57 170 202 32 158 2 843 2006 2 352 62 184 196 37 166 3 006 2005 522 11 21 52 3 24 653 2006 596 10 23 45 5 23 708 2005 48 866 783 2 435 2 885 697 1 709 460 57 835 2006 49 320 783 2 379 2 876 685 1 656 400 58 099 Muutos 454 0 56 9 12 53 60 264 Taulukon tilastot tarkoittavat väestöä, jonka kotikunta on Rovaniemi. Opiskelun takia Rovaniemellä asuu lisäksi noin 5 000 muilla paikkakunnilla kirjoilla olevaa opiskelijaa. 8
2.2 VÄESTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS PALVELUIHIN LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Päivähoitoikäisten lasten lukumäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2011 mennessä 306 lapsella. Päivähoitopalvelujen kysynnän voidaan olettaa lisääntyvän, mikä tarkoittaa päivähoitoyksiköiden lisäämistä alueille, jotka ovat laajemman asiakaskunnan tavoitettavissa. Väestön kasvu ja kaupungin sisäinen muuttoliike vaikuttavat päivähoitopalvelujen tarjonnan lisäämiseen Rovaniemen keskusalueella (suuralue 1). Peruskouluikäisten lasten lukumäärän väheneminen on 606 oppilasta vuodesta 2006. Peruskoulupalveluissa oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa kouluverkkoon ja henkilöstömäärään. 0 6 vuotiaiden lasten määrä suunnittelukaudella 2008 2011 kasvaa 210 lapsella. Keskisuurten kaupungin kustannusvertailussa vuodelta 2006 tässä ikäryhmässä sosiaali ja terveystoimen keskikustannukset Rovaniemellä olivat noin 7 400 euroa/lapsi. Tämän perusteella suunnittelukauden palvelumenot kasvavat noin 1,6 milj. euroa, ellei palvelurakenteissa tehdä muutoksia. IKÄIHMISTEN PALVELUT Yli 65 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2006 vuoteen 2011 keskustan suuralueella noin 800 henkilöllä ja ympäröivillä suuralueilla 200 henkilöllä. Ikäihmisten osuus koko väestöstä nousee 14,7 prosentista 16 prosenttiin. Merkittävää on yli 85 vuotiaiden määrän kasvu 300 henkilöllä, sillä tässä ikäryhmässä terveys ja sosiaalimenot ovat suurimmat. Dementiahoidon tarve kasvaa yli 75 vuotiaiden osuuden noustessa väestössä. Vanhuspalvelujen kysynnän voimakas lisäys tapahtuu vuosina 2010 2020. Väestön ikääntyminen selittää 28 prosenttia eli yli neljänneksen terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menojen kasvusta 2000 luvulla. Kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon nettomenot olivat vuonna 2005 asukasta kohti 1 473 euroa Manner Suomessa. Kasvu oli keskimäärin 3,2 % /v. Rovaniemellä nettomenot olivat 1 328 euroa/asukas vuonna 2005. Rovaniemellä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelujen suhteellinen tarve vuonna 2005 oli 7 prosenttia alle maan keskiarvon. Rovaniemellä väestön palvelutarpeisiin suhteutetut tarvevakioidut menot asukasta kohti olivat 4 prosenttia alle maan keskiarvon vuonna 2005 (Lähde: Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menot ja tarvekertoimet sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2005. Terveystaloustieteen keskus CHESS). Yli 65 vuotiaiden määrä suunnittelukaudella 2008 2011 kasvaa 738 henkilöllä. Keskisuurten kaupungin kustannusvertailussa vuodelta 2006 yli 65 vuotiaiden sosiaali ja terveystoimen keskikustannukset Rovaniemellä olivat noin 11 100 euroa/ikäryhmän asukas. Tämän perusteella suunnittelukauden palvelumenot kasvavat noin 8,2 milj. euroa ellei palvelurakenteissa tehdä muutoksia. Vanhuspalvelujen kysynnän kasvuun on varauduttava tehostamalla nykyisen palvelutuotantokapasiteetin käyttöä, mutta suunnittelukaudella on varauduttava myös menojen reaalikasvuun. MUUT PALVELUT Väestömäärien muutokset eivät aiheuta määrällisesti kasvavaa palvelutarvetta muissa palveluissa. Väestömuutokset voivat aiheuttaa eri palveluissa palvelujen sisällöllistä muutostarvetta. 9
KAAVOITUS JA YHDYSKUNTATARAKENTAMINEN Rovaniemen väestö ja työpaikkakasvu sekä asunto ja liikerakentaminen kohdistuvat Rovaniemen keskus nimiselle suuralueelle. V. 1996 2006 myönnettiin rakennuslupia keskimäärin 450 asunnon rakentamiseen vuodessa. v. 1999 rakennettiin eniten eli 771 ja v. 2001 vähiten eli 158 asuntoa. V. 2006 Rovaniemellä sai rakennusluvan 605 asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli puolet ja toinen puoli oli omakoti ja rivitaloasuntoja. V. 2007 asuntorakentaminen on v. 2006 tasolla. Tilastokeskus julkisti 31.5.2007 kuntakohtaiset väestöennusteet. Niihin perustuen on laskettu Rovaniemen asuntorakentamistarve. Se on keskimäärin 440 640 asuntoa vuodessa v. 2015 saakka. Suunnittelukaudella tuotantotarpeen talotyyppijakauma muuttuu kerrostalovaltaiseksi väestön ikääntymisen vuoksi. Asuntokysyntä kerrostalojen osalta kohdistuu Rovaniemen keskustaan ja pientalojen osalta aivan sen lähiympäristöön. V. 2004 valmistuneen ja v. 2007 päivitetyn Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Rovaniemellä kaupan lisätilojen rakentamistarve 2005 2015 on päivittäistavarakaupassa 3 300 k m 2 ja erikoistavarakaupassa 25 300 k m 2. Tilojen kysyntä kohdistuu vt 4: n varteen Eteläkeskukseen ja Saarenkylän CityMarketin ympäristöön ja myös Saarenkolmioon. Kaupan lisäksi kohdistuu muuta työpaikkarakentamistarvetta ko. alueelle. Rakentamistarpeen suuri volyymi suppealla alueella edellyttää muutoksia yleis ja asemakaavoihin. Kaupungin palvelujen järjestämisen ja kaavoituksen prosessit yhdistetään. Kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi suuralueiden palvelukapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Palvelujen kysyntä ja tarjonta tulee olla tasapainossa suuraluetasolla kaupunkitaloudellisista syistä. Suuralueiden väestöennusteet ovat perusteena palvelujen järjestämiselle. Kaupunki kehittää maankäyttöä, maanhankintaa, asumista ja liikennejärjestelmiä niin, että kaupunki kehittyy alueellisesti tasapainoisesti. Kaupunginvaltuuston asettamat talouden, elinkeinojen ja palvelujen tavoitteet otetaan huomioon yleiskaavoituksessa, joka ohjaa asemakaavoitusta. Alueiden käytön strateginen suunnitelma toimii kaupungin kehittämisen välineenä ja ohjeena infrastruktuuria koskeville toiminnallisille ja kaavoituksellisille ratkaisuille (kaupunginvaltuusto 22.1.2007). 10
2.3 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PALVELUJEN RA HOITUS 2.3.1 ELINKEINOJEN KEHITYS Rovaniemen elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen, viimeisimmän työpaikkatilaston (31.12.2005) mukaan julkisten palvelujen osuus on 43,5 prosenttia ja yksityisten palvelujen osuus 37,0 prosenttia työpaikoista. Rovaniemen työpaikkojen nettokasvu vuosina 1994 2005 oli 3 072 eli keskimäärin 300 vuodessa. V. 2005 työpaikkojen nettokasvu oli 199. Ripeästä kasvusta huolimatta työpaikkojen lukumäärä ei ole vielä ylittänyt 1990 luvun alun lamaa edeltänyttä tasoa kuten monissa etelän kaupungeissa. Tämä johtuu siitä, että Rovaniemellä työpaikkakasvu alkoi vasta 2000 luvulla ja etelän kaupungeissa pian laman jälkeen. V. 2005 teollisuudessa, rakentamisessa, liike elämää palvelevassa toiminnassa ja yhteiskunnallisissa palveluissa työpaikat ovat kasvaneet ripeästi. Työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa. Uusien yritysten syntyminen Suomessa painottuu selvästi palvelualoille ja osaamisintensiivisiin palveluihin, kuten rahoitus ja vakuutustoimintaan, posti ja teleliikenteeseen, tutkimus ja kehitystyöhön sekä liike elämän palveluihin. Näihin kuuluvat myös koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Teollisuuden ja muiden toimialojen ulkoistamisilla on merkittävä vaikutus osaamisintensiivisten palveluyritysten syntyyn ja kasvuun. Rovaniemen palveluvaltainen elinkeinorakenne ja työvoiman suuri tarjonta antavat hyvät mahdollisuudet työpaikkakasvulle. Erityisesti matkailuelinkeinon ansiosta Lappi ja Rovaniemi ovat kansainvälisesti tunnettuja, mikä edesauttaa myös muuta yritystoimintaa. Rovaniemi on Lapin koulutuksen keskus, mikä luo hyvän pohjan yritystoiminnan osaamisen kasvattamiselle. Hyvät liikenne ja tietoliikenneyhteydet ovat myös alueen vahvuus kansainvälisessä kilpailussa. Rovaniemen työpaikat 1994, 1999, 2004 ja 2005 10 000 9 000 8 000 Työpaikat 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Alkutuotanto Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rahoitus, vakuutus, ym. toim. Yhteiskunnalli set palvelut 1994 1 191 9 1 410 505 1 064 2 619 1 618 2 366 8 864 1999 812 19 1 498 524 1 374 3 111 1 888 2 695 9 808 2004 612 42 1 466 448 1 453 3 208 2 121 3 416 10 024 2005 582 37 1 568 434 1 493 3 161 2 009 3 468 10 148 Kuvio 6 Rovaniemen työpaikat vuosina 1994, 1999, 2004 ja 2005. 11
ROVANIEMEN TYÖVOIMA Työvoima on työllisten ja työttömien lukumäärän summa. Työvoiman määrä kuvaa työmarkkinoiden suuruutta paikkakunnalla. Mitä suurempi on työvoiman määrä, sitä paremmat mahdollisuudet yrityksillä on laajentaa tai siirtyä Rovaniemelle. Taulukko 2 Työvoiman määrä ja sen muutos vuosina 2003 2005 Rovaniemellä ja Lapissa. Vuosi Rovaniemi Muutos Lappi Muutos Rovaniemen työvoiman osuus Lapin työvoimasta (%) 2003 27 126 85 126 31,9 2004 27 632 506 85 482 356 32,3 2005 27 560 72 84 484 998 32,6 Rovaniemen osuus Lapin työvoimasta kasvaa. Rovaniemen asema vahvistuu. TYÖLLISYYSASTE Suomen hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on saavuttaa vuoden 2011 loppuun mennessä 75 prosentin työllisyysaste. Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni 15 64 vuotiaista on työssä. Maan työllisyysaste on 67 prosentin tasolla v. 2007. V. 2005 kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi 1000 työpaikan kasvun v. 2010 mennessä. Se saavutetaan jo v. 2009. Tuorein työpaikkatieto on vuodelta 2005, jolloin työpaikkojen lisäys oli 199. Rovaniemen työllisyysaste v. 2011 on arviolta 62,4 % ja työpaikkojen lukumäärä 24 987. Taulukko 3 Työpaikka ja työllisyysastekehitys Rovaniemellä 2000 2004 ja ennuste 2005 2011. Vuosi Työpaikat (lkm) Työllisyysaste (%) Työpaikkakasvu (lkm) Vuosi Työpaikat (lkm) Työllisyysaste (%) Työpaikkakasvu (lkm) 2000 22 086 56,0 75 2006 23 687 60,1 340 2001 22 069 56,4 17 2007 23 947 60,2 260 2002 22 460 57,9 391 2008 24 207 60,6 260 2003 22 865 58,8 405 2009 24 467 61,0 260 2004 23 148 59,0 283 2010 24 727 61,5 260 2005 23 347 59,3 199 2011 24 987 62,4 260 Lähteet: Toteutumatiedot v. 2000 2004 Tilastokeskus, ennuste v. 2005 2011 Rovaniemen kaupunki. Rovaniemellä on koko maahan verrattuna keskimääräistä suurempi työttömyys ja vähäisempi työllisyysaste. Rovaniemellä on vetovoimaa. Asemakaavoitus on avainsana Rovaniemen kehittämisessä. 12
TYÖLLISYYSASTE IKÄRYHMITTÄIN KOKO MAASSA JA ROVANIEMELLÄ VUONNA 2005 Taulukko 4 Työllisyysaste ikäryhmittäin koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2005. KOKO MAA ROVANIEMI Työllisyys Työllisyys Ero Ikä Työlliset Väestö aste (%) Työlliset Väestö aste (%) % 15 19 40 932 320 942 12,8 380 4 033 9,4 3,3 20 24 177 807 333 936 53,2 2 025 4 721 42,9 10,4 25 29 241 559 331 174 72,9 2 476 3 829 64,7 8,3 30 34 243 075 308 990 78,7 2 163 2 955 73,2 5,5 35 39 280 070 347 754 80,5 2 588 3 464 74,7 5,8 40 44 309 253 377 782 81,9 3 440 4 418 77,9 4,0 45 49 308 263 379 095 81,3 3 621 4 639 78,1 3,3 50 54 303 828 392 973 77,3 3 249 4 409 73,7 3,6 55 59 270 201 416 888 64,8 2 495 4 145 60,2 4,6 60 64 101 390 297 977 34,0 786 2 743 28,7 5,4 Tuntematon 124 2 276 378 3 507 511 64,9 23 347 39 356 59,3 5,6 ROVANIEMEN ERÄIDEN ELINKEINOJEN KEHITYS V. 2005 LOPPUUN SAAKKA Rovaniemen teollisuus, majoitus ja ravitsemistoiminta ja ICT alan liikevaihto ja henkilökunta vuoden 2005 loppuun saakka. Liikevaihto milj. 350 Teollisuuden liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat (htv) 1997 2005 Työpaikat (htv) 1700 300 1600 1500 250 1400 1300 200 1200 1100 150 Liikevaihto milj. Henkilöstö (htv) 1000 900 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 800 Kuvio 7 Teollisuuden liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2006 13
Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat (htv) 1997 2005 Liikevaihto milj. 80 Työpaikat (htv) 750 70 700 650 60 600 50 Liikevaihto milj. Henkilöstö (htv) 550 40 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 500 Kuvio 8 Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2005 Liikevaihto milj. ICT alan liikevaihto 1995 2005 (M ) ja työpaikat (htv) 1997 2005 Työpaikat (htv) 180 800 160 140 120 100 80 60 Liikevaihto milj. Työpaikat (htv) 750 700 650 600 550 40 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 500 Kuvio 9 ICT alan liikevaihto 1995 2005 ja työpaikat 1997 2005 14
TYÖTTÖMYYS Rovaniemen työttömyys on alentunut v. 2006. Työttömiä v. 2006 oli keskimäärin 3 911 ja työttömyysaste 14,2 prosenttia. Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli 955. Vastaava luku alle 25 vuotiaiden työttömien osalla oli 637. Vuonna 2007 työttömyys on edelleen vähentynyt koko maassa ja myös Rovaniemellä. 5 000 4 750 4 500 4 250 4 000 3 750 Rovaniemen työttömät 2004 > ja työttömyysprosentti 2006 > hlöä 3 500 3 250 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2004 4 562 4 453 4 367 4 247 4 333 4 478 4 714 4 294 4 151 4 106 4 123 4 493 2005 4 583 4 509 4 386 4 329 4 216 4 544 4 636 4 178 3 889 3 911 3 928 4 255 2006 4 340 4 185 4 072 3 990 3 752 4 065 4 283 3 866 3 457 3 504 3 519 3 901 2007 3 731 3 573 3 392 3 338 3 156 3 518 3 676 3 400 3 124 3 176 3 164 3 540 Työttömyys % 2006 16,0 15,1 14,7 14,4 13,6 14,7 15,5 14,0 12,5 12,7 12,8 14,2 Työttömyys % 2007 13,6 13,0 12,3 12,1 11,5 12,8 13,3 12,3 11,3 11,5 11,5 12,9 Kuvio 10 Rovaniemen työttömien lukumäärä vuodesta 2004 ja työttömyys % vuodesta 2006 15
2.3.2 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen talous on kasvanut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Vuonna 2007 kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt edelleen ripeänä ja kasvuksi ennustetaan 4 4,5 prosenttia. Myös vuoden 2008 kasvun ennustetaan ylittävän 3 prosenttia. Epävarmuustekijät liittyvät kotimaan hinta ja kustannuspaineisiin sekä kansanväliseen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Kuluttajahintojen arvioidaan vuonna 2007 nousevan 2,5 prosenttiin. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti korkotason nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee edellisen vuoden tasolla. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti kustannuskehitykseen. Työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisten lukumäärän ennustetaan kasvavan ja työllisyysasteen kohoavan vuonna 2007 yli 70 prosenttiin. Työttömyysaste alenee 6,3 prosenttiin vuonna 2008. Kasvun edellytykset ovat keskipitkällä aikavälillä heikentymässä. Vuosikymmenen vaihteessa talouskasvu hidastunee 2 prosenttiin. Mahdollisuuksia heikentää erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen. Työ ja pääomapanosten kehittyessä hitaasti tulee talouskasvu lähivuosina nojautumaan lähes yksinomaan tuottavuuden kasvuun. Julkistalouden ylijäämä on vuosina 2008 2011 keskimäärin 2,6 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitusylijäämä perustuu pääosin sosiaaliturvarahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymiseen. Valtiontalous pysyy keskimäärin lievästi ylijäämäisenä. Kuntatalous on ollut kansantalouden tilinpidon mukaan lähes yhtäjaksoisesti alijäämäinen viimeiset 10 vuotta. Kehyskaudella kuntien rahoitusasema aluksi kohenee, mutta uhkaa kiristyä jälleen kehyskauden loppua kohti. Julkisen talouden keskeinen haaste on väestön ikääntyminen sekä tästä aiheutuva työvoiman väheneminen ja julkisten menojen nopeutuva kasvu. Suomen osalta on arvioitu, että ikärakenteen muutokseen liittyvät julkiset menot kasvavat meillä kahden seuraavan vuosikymmenen aikana bruttokansantuotteeseen suhteutettuna noin 5 prosenttiyksikön verran. Ikääntyminen yhdistettynä korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen on suuri haaste julkisen talouden kestävälle rahoitukselle. Eläke ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat samanaikaisesti, kun työvoiman määrä vähenee ja kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat. Työttömyyden vähentäminen ja työllisyysasteen kohottaminen ovat keskeisimmät talouspoliittisen tavoitteet. Julkisten menojen kasvua hillitään tuottavuuden parantamisella, jonka keskeisiä välineitä ovat kunta ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma. KUNTATALOUS Kuntien taloustilanne vuonna 2006 koheni vuosikatteilla arvioiden. Vuosikate oli keskimäärin 282 /asukas, edellisenä vuonna vastaava luku oli 213 /asukas. Vuosikate riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden 2002. Heikon talouden kuntien määrä oli edelleen suuri ja kuntien velan määrä kasvoi yli 700 miljoonalla eurolla. Kuntien toimintamenot kasvoivat noin 5 prosenttia. Bruttoinvestoinnit olivat korkeammat kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2007 vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan, mikä perustuu siihen, että verotulojen ja valtionosuuksien kasvun arvioidaan olevan toimintamenojen kasvua nopeampaa. Kunta alan kustannukset kohoavat vuonna 2008 nopeasti mm. palvelutarpeen kasvun ja kuntaalan palkkaratkaisun johdosta. Henkilöstömäärä kasvaa edelleen. Toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 5,8 prosenttia vuonna 2008. 16
Toimintamenojen voimakkaan kasvun johdosta kuntatalous kiristyy kehyskauden loppua kohden, kun tulojen kasvu hidastuu ja menojen kasvu jatkuu nopeana. Henkilöstömäärän kasvu ja kuntaalan palkkakehitys lisäävät erityisesti menopaineita. Lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa pysyvä veropohjan heikkeneminen, kun työvoiman väheneminen alkaa rajoittaa talouskasvua. VALTIONOSUUDET Peruspalvelubudjetin mukaan vuoden 2008 laskennalliset valtionosuudet tasauserineen kasvavat 724 milj. euroa. Tästä sosiaali ja terveydenhuollon osuus on 578 milj. euroa. Opetus ja kulttuuritoimen osuus kasvusta on 156 milj. euroa. Peruspalvelubudjetin mukaan laskennalliset valtionosuudet vuonna 2008 ovat 7,7 mrd. euroa ja kaikki kuntasektorin valtionavut 8,4 mrd. euroa. Peruspalvelubudjetin mukaan laskennalliset kustannukset sosiaali ja terveydenhuollossa nousevat 20,9 prosenttia ja valtionosuudet 13,4 prosenttia. Valtionosuusprosentti on 31,77 prosenttia (v. 2007 33,88 prosenttia) ja kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1993 /asukas (v. 2007 1603,92 /asukas). Opetus ja kulttuuritoimessa yksikköhinnat nousevat 14,4 prosenttia ja kuntien valtionosuudet 6,2 prosenttia. Valtionosuusprosentti on 41,89 (v. 2007 45,3 prosenttia) ja kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 778 /asukas ( v. 2007 636,44 /asukas). Valtionosuuksien kasvu kuntasektorille selittyy lähes kokonaan kustannustenjaon tarkistuksen, indeksitarkistuksen ja verokompensaatioiden aiheuttamista valtionosuuksien lisäyksistä. Kustannustenjaon tarkistus on yhteensä 248 milj. euroa (STM 226 M, OPM 22 M ). Kustannustaso eli indeksitarkistus (4,7 prosenttia) on 339 milj. (STM 215 M, OPM 117 M ). Verokompensaatio kunnallisverotukseen tehtävien vähennysten vuoksi on 119 milj. (ansio ja eläketulovähennys, työasuntovähennys), mikä on otettu huomioon sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Väestönkasvu lisää sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuksia 55 milj. euroa. Perusopetuksen oppilasmäärien pienentyminen aiheuttaa perusopetukseen laskennallisen 18 milj. euron vähennyksen. Ammatillisen koulutuksen laajentaminen 2 200 oppilaalla puolestaan lisää valtionosuutta 7 milj. eurolla. Vuosina 2001 2007 tehdyt vajaat indeksitarkistukset säilytetään kuntien rasitteena valtionosuusprosentteja alentamalla, mikä merkitsee asukaskohtaisten rahoitusosuuksien huomattavaa korottamista. Muutokset käsitellään kustannusneutraalisti valtio kunta suhteessa siten, että kustannustenjako valtion ja kuntien välillä säilyy entisenä. Valtionosuuden laskentaperusteet nousevat myös aiempaa enemmän, koska vajaat indeksit eivät vaikuta enää vuoden 2008 alun jälkeen asukas tai oppilaskohtaisiin yksikköhintoihin niitä alentaen. Peruspalvelubudjetin perusteella asukaskohtaiset rahoitusosuudet nousevat yli 20 prosenttia seuraavan taulukon mukaan: 2007 2008 Muutos Muutos Muutos Nykyinen M M M % /as. /as. STM 8387 10461 2074 24,7 389 1603,92 OPM 3362 4085 723 21,5 135 636,44 muiden kuin kuntien osuus 37 178,76 17
Opetus ja kulttuuritoimessa muiden kuin kuntien (kuntayhtymät ja yksityiset ylläpitäjät) osuuden nousu 37 /asukas on arvio ja laskettu vuoden 2007 rahoitusosuuden perusteella. Arvion mukaan rahoitusosuuden nousu on suurempi kuin koko opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvu 156 milj. euroa eli noin 30 /asukas. Se ei toisin sanoen riitä keskimäärin kattamaan yksikköhintarahoituksen noususta seuraavaa ylläpitäjämallista johtuvaa kuntaosuuden kasvua, vaan johtaa useiden yksittäisten kuntien saamien opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen. Vähenemistä lisää vielä mahdollinen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilasmäärien pienentyminen. Taulukko 5 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset vuosille 2005 2011. (Peruspalveluohjelma 25.5.2007): 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BKT, määrän muutos 2,9 5,5 3,1 2,7 2,6 2,1 1,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,9 3,0 2,5 3,5 3,3 3,1 3,0 Kuluttajahintojen muutos 0,9 1,6 1,7 1,5 1,7 1,7 1,7 Valtionosuusindeksin muutos 2,5 2,4 2,0 3,0 2,8 2,5 2,7 Työttömyysaste 8,4 7,7 7,1 6,7 6,3 6,1 6,1 Kuntien kustannustason muutos 3,3 2,6 2,4 3,0 2,8 2,5 2,7 Taulukko 6 Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Kuntaliitto syyskuu 2007) Prosenttia 2005 2006 2007 2008 Tuotanto, määrä 2,9 5,0 4,4 3,3 Ansiotaso 3,9 3,0 3,2 5,0 Palkkasumma 5,0 5,0 5,7 6,0 Inflaatio 0,9 1,6 2,4 2,4 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,7 6,3 10 v. korko 3,4 3,8 4,5 4,7 18
3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I II III IV VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Palvelujärjestelmän tuottavuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys 9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne Arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit Kullekin kriittiselle menestystekijälle määritellään arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit. Näin arvioidaan, miten on onnistuttu kriittisen menestystekijän toteuttamisessa. Arviointikriteeri on se asia, jota seurataan ja tavoitetaso kertoo, mihin pyritään. Mittari näyttää miten ja mihin suuntaan toiminta on kehittynyt suhteessa strategisiin päämääriin ja visioon. 19
I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla. Eri väestöryhmiä ovat seuraavat: a) lapset, nuoret ja perheet, b) työikäiset, d) ikäihmiset ja c) erityisryhmät Optimaalisilla palveluilla tarkoitetaan sellaista palvelujen määrää, laatua ja saatavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Hyvinvointipalveluita ovat peruspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kaupungin järjestämis ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Lakisääteisten peruspalvelujen lisäksi kaupunki järjestää myös muita asukkaidensa hyvää elämää edistäviä palveluita heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelutarpeita selvitetään tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Kaupungin asukkailla tulee olla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden tasavertaiset edellytykset tulla kuulluksi sekä olla osallisia heitä koskevien asioiden valmisteluissa ja niiden ratkaisuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyvien osallisuuden tukeminen on jatkossa tärkeä painopiste ja voimavara kaupungin toiminnan kehittämisessä. Kasvavan osallisuuden avulla voidaan ehkäistä myös huono osaisuutta sekä tarjota edellytyksiä sosiaaliseen kasvuun ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuntalaisilla on myös omaa kasvavaa vastuutaan itsestään ja läheisistään. Painotus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Terveyden edistämisperiaate läpäisee kaiken kunnallisen toiminnan. Palvelujen laatukriteerejä ja eri palveluissa toteutettavia laadunhallintamenetelmiä yhtenäistetään. Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon ja tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. 1. VÄESTÖN HYVINVOINTI Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Koko väestö: Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Lapset, nuoret ja perheet: Nuorisotyöttömyys Lapsiperheiden toimeentulo Ikäihmiset: Vanhusten toimintakyvyn kehitys Vähenevä seurantakauden aikana Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Nuorisotyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Lapsiperheiden tulotaso nousee Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Yli 75 vuotiaiden kotona asuvien osuus on vähintään 90 % Kansantautien summaindeksi (Kela, terveyspuntari) Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömyys % 15 24 vuotiaasta työvoimasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet / kaikki lapsiperheet Korjaavien tukitoimien tarve vähenee Yli 75 vuotiaat kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä 20
2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. Kulttuurinen toiminta luo alueille dynaamista kehittämisilmapiiriä, joka synnyttää uusia toimintatapoja, instituutioita, innovaatioita, houkuttelee osaajia sekä vaikuttaa jopa yritysten investointihalukkuuteen. Kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja luovat verkostot toimivat innostavina kasvualustoina. Kulttuurimatkailu, tapahtuma ja historiamatkailu, on kasvava matkailun ala. 2. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Työpaikat Työpaikkojen nettolisäys on 260 uutta työpaikkaa vuodessa Yritysten nettolisäys 55 yritystä/v. vuosina 2007 2008 ja 75 yritystä/v. vuosina 2009 2011 Yritysten liikevaihto kasvaa Työllisyysaste Yritysten lkm netto muutos Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto Matkailu Yöpymisvuorokausien kasvu 7 %/v. (440 000 vrk vuonna 2006) Yöpymisvuorokaudet Maaseutu Maaseutuyritysten kasvu Maatilojen tulotaso kasvaa 3%/ v. Maaseutuyritykset Maatilojen tulotaso Innovaatiotoiminta Alueelle tulevan Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tekesin alueelle tuleva rahoitus Kansainvälistyminen Viennin arvo kasvaa Viennin arvo 21
3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto palvelualueineen tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen ylläpitäjiä ovat omaehtoinen kulttuuri ja kylien yhteistyö ja niiden tukeminen. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET 3. TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE JA ELÄVÄT KYLÄT Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Tonttituotanto noin 200 luovutettua okttonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Palvelujen tavoitettavuus Palvelujen tavoitettavuus hyvä Asukaskysely 22
II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2007 2011 laaditaan siten, että kaupungin a) tilikausien 2006 2010 kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuoden 2011 tulos vähintään vuoden 2010 tasolla b) investointien taloudellinen vaikutus on suunnittelukaudella toimintakatetta tai vuosikatetta vahvistava c) kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva 4. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Toimintamenojen kasvu Alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Investointirasitus Yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit % Lainarasitus Alle 1000 /as Lainat 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Tytäryhtiöiden toiminta on kaupungin tavoitteiden mukaista ja tytäryhtiöiden a) tilikauden tulos on positiivinen b) investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee c) oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia 5. KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Kannattavuus Riittävän positiivinen (ks. luku 7.1) Tilikauden toiminnallinen tulos Lainarasitus Alle 2000 /as Konsernin lainat Riskit Yli 30 % Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste 23
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Palvelutuotannon, viranomaistoiminnan ja hallinnon rakenteita muutetaan, maksuja lisätään ja tuottavuutta parannetaan siten, että palveluhankinta ja tuotantokustannukset alenevat. Parannetaan omaisuuteen sidotun pääoman tuottoa tehostamalla omaisuuden käyttöä ja tarpeettoman omaisuuden myyntiä, edistämällä rakentamattomien tonttien rakentamista ja lisäämällä osinkotuloja. Kaupungin omistajaohjauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Valtuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä arvioidaan liikelaitoksen ja tytäryhteisön liiketoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin tytäryhtiöiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon samat tuottavuustavoitteet, jotka valtuusto on asettanut kaupungin omalle toiminnalle. Valtuusto päättää tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista kaupungin talousarvion yhteydessä. Valtuusto päättää merkittävästä kaupungin omaisuuden siirtämisestä tytäryhtiön omistukseen. Omaisuuden siirron tulee olla kaupunkistrategian tavoitteita tukeva ja siirtoehdot käyvän arvon mukaiset. Valtuusto päättää kaupungin takauksien ja vakuuksien antamisesta. Takauksen antamisen ehtona on se, että sillä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Takauksen antamisen yhteydessä arvioidaan riski ja se, onko tarkoituksenmukaista, että riskiä siirretään kaupungille. Takauksesta peritään takausprovisio. Kaupunginhallitus antaa ohjeet liikelaitosten ja tytäryhteisöjen taloudellisesti merkittävissä ja yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisissa asioissa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tytäryhteisön puhe ja äänivaltaa käyttävän edustajan ja antaa tarvittavat toimiohjeet. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksen, valvonnan ja raportoinnin järjestämisestä. Toimitilojen myynti ja takaisinvuokraus ratkaisu tulee tehdä aina kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella ratkaisun tulee tukea varsinaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen edellytyksiä päätökset toimitilojen myynnistä takaisinvuokrausta varten tekee valtuusto. 24
III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus Kaupungissa käytettävässä sopimusohjausjärjestelmässä lautakunnat laativat palvelusopimukset valtuuston päättämien määrärahojen, tavoitteiden ja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Palvelusopimuksissa määritellään ja sovitaan kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen määrä, laatu ja hinta sekä muut palveluille asetettavat vaatimukset. Lautakunnat laativat palvelusopimukset talousarviovuoden alkuun mennessä. Sopimuksissa sovittujen palvelujen tuottamisesta vastaavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta. Johtokunnat eivät käytä poliittista toimivaltaa, vaan ne huolehtivat siitä, että palvelut tuotetaan sopimuksissa sovitun mukaisesti. Johtokunnat raportoivat palvelutuotannon toteutumisesta lautakunnille ja lautakunnat edelleen valtuustolle kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Suunnittelukaudella on tärkeää saada tilaaja organisaatio toimivaksi, mikä edellyttää hallintoorganisaation osastojaon uudistamista. Tuotanto organisaatiossa on kehitettävä liiketoimintaosaamista. Rovaniemen kaupungin palvelujen järjestämisen periaatteissa on perusteena väestöperusteinen palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Tavoitteena on tuotannon kehittäminen niin, että palvelutuotantoa johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Lautakuntajärjestelmän kehittämistä selvitetään. 6. OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2008 2011 Mittari Päätöksentekojärjestelmä Toimielinten itsearvioinnilla mitattuna päätöksentekojärjestelmä on toimiva Kyselyn tulokset 2 kertaa valtuustokaudessa Toimivat palvelusopimukset Palvelumäärien poikkeaminen +/ Palvelujen hinnat ovat toteutuneet budjetoidusti Laatu on toteutunut sopimusten mukaisesti Määrien toteutumisen aste Tuotannon tulos Johtokuntien tuloslaskelmien toteutuma % Lautakuntien arviot Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden laaja osallistuminen asukastilaisuuksiin Asukastilaisuuksiin osallistuneiden lkm 25
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Kaupungin hallinto organisaatiossa jatketaan tuotannollisen toiminnan siirtämistä palveluorganisaatioon. Johtamisjärjestelmän uudistaminen palveluorganisaation nykyinen palvelujohtokunta jaetaan kahteen tehtäväaluekokonaisuuteen sosiaali ja terveyspalvelujen johtokunta, joka pitää sisällään nykyisten terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalipalvelukeskusten toiminnat sivistyspalvelujen johtokunta, joka pitää sisällään nykyisten koulu, päivähoidon, kulttuuri liikunta ja nuorisopalvelukeskusten toiminnat em. johtokunnat sekä tekninen johtokunta toimivat vuoden 2008 alusta lähtien itsenäisinä taseyksikköinä työterveyspalvelut liikelaitokselle perustetaan oma johtokunta edellä mainittujen muutosten edellyttämät hallinto ja johtosäännön muutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi erikseen joulukuussa hallinto organisaatiossa lapsiperheiden tehtäväalueesta vastaa vuonna 2008 edelleen perusturvalautakunta. Kaupungin yhtiöiden hallinnon ja muiden tukipalvelujen yhteistyön lisääminen selvitetään suunnittelukauden aikana. Yhtiöittämistä tehdään pääsääntöisesti vain niissä toiminnoissa, joissa tulorahoitus on suurimmaksi osaksi konsernin ulkopuolelta laskutettavaa myyntituloa. Lautakunnat päättävät kaikista palvelusopimuksen piiriin kuuluvista palveluista. Parannetaan palveluprosessien toimivuutta kehittämällä prosessien johtamiseen perustuvaa toimintatapaa. Ohjausjärjestelmän toimivuuden edistämiseksi lisätään koulutusta koko organisaatiossa. 26