Venesjärven osayleiskaavan muutos 14.03.2016



Samankaltaiset tiedostot
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Kokemäen Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2, Kokemäen kaupunki, Ehdotusvaihe

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

Kankaanpään kaupungin lausunto koskien Pentti ja Tuula Venesmäen Kankaanpään Venesjärven osayleiskaavan muutoksesta jättämää valitusta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 3, Kokemäen kaupunki, Luonnosvaihe

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki ja Rantamäki

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

BRÄNDÖÖN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

684 Rauma 423 Kodisjoki

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, ja Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Marja-Leena Neuvon ym valitus Rantasalmen kunnanvaltuuston päätökseen / Haukiveden - Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Tekninen lautakunta

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen


LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

MUISTIO 1 (6) Siikaisten kunta - Keskustaajaman osayleiskaava Viranomaisneuvottelu Avaus ja järjestäytyminen

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

1 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, 2012 ANNETUN LAUSUNNON PÄÄSISÄLTÖ: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavasta.

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa POY / Österby

Osallistujat Pirjo Hokkanen Keski-Suomen ELY-keskus. 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston.

2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Rautjärven kunta Rautjärven rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Kankaanpään kaupungin yleiset huomiot Venesjärven kylälle suuntautuvasta rakentamisesta, kaavoituksen tarpeesta ja lähtökohdista.

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi _Päivitetty

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

INKOO, ÄNGÖ RANTA-ASEMAKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio:

Venesjärven osayleiskaavan muutos 14.03.2016 Osayleiskaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot ja niihin laaditut vastineet Valmistellut kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila MUISTUTUKSET Pentti ja Tuula Venesmäen jättämä muistutus Nähtävillä olleen Venesjärven osayleiskaavamuutoksen (AO 3) osalta haluamme esittää mielipiteenämme seuraavaa: Luonnonsuojelualueelle johtavan mökkitien varteen (Salmensaarentie) ollaan kaavamuutoksella kaavoittamassa pientaloaluetta 1,5 kerroksisille pientaloille. Rakentaminen tapahtuisi aikaisemmin vahvistetuissa maakunta / asemakaavoissa kaava-alueelle kaavasta poiketen. Voimassa oleva viimeinen kaava on vahvistettu 13.3.2013. YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT Kyseinen alue on aikanaan maakunnallisesti luokiteltu maastokohteiltaan seuraavasti: (ak) ARVOKAS KALLIO ALUE ja (ge 2) merkintä. Aluetta ei saa käyttää kiviaineksen ottoon. (kh) MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alueella olevaa perinteistä rakennuskantaa tulee vaalia. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. (MU) MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMIS TARVETTA TAI YMPÄRISTÖARVOJA Alueelle ei saa rakentaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Alueen rakentaminen ja toiminta tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Rakentaminen lähemmäksi kuin 150 m rannasta on kielletty. Alueella ei saa tehdä avohakkuita eikä peltoja ja rantoja rajaavaa puustoa saa kokonaan poistaa. Kaavoituksella voidaan kyllä muuttaa maankäytön tarpeita, mutta kaavoitus ei anna yksityishenkilön tarpeisiin oikeutta alentaa toisen rantakiinteistön arvoa (kiireelliset kaavamuutokset yleensä kohdistuu liiketaloudellisiin tarpeisiin). Kaavoja voidaan muuttaa, mutta kaavan muutos ei muuta maaston ympäristöarvoja. Kyse ei ole julkisyhteisön tarpeista vaan yksityinen tarve. Kyläyhteisössä rakennuspaikat voidaan osoittaa muualta valmiiksi kaavoitetuilta alueilta. Venesjärven kaavoituksiin ei voi luottaa 2-3 vuotta pidempään! Rakentamattomista tonteista ei ole pulaa ilman uutta kaavamuutostakaan (Salmensaaren tiellä suunnitteilla 3 rakennuspaikkaa).

Rakentamaton tontti löytyy heti Salmensaarentien alkupäästäkin ja erotettuna valmiina rakentamista varten. Kun talvella on käyty kesäasunnolla, auto on poikkeuksetta jouduttu jättämään lumen takia tien varrella olevan kuivurin läheisyyteen ja keväällä ennen roudan sulamista tiellä olevan veden takia. Kuivurilta eteenpäin peltotiellä ei ole ojitusta tien reunassa noin 300 metrin matkalla. Kun routa on sulanut, niin vesi painuu läpäisevään maakerrokseen nopeasti. Kaavaluonnoksessa on maininta koulumatkoista. Venesjärven kyläalueella on nopeusrajoitus ja tarpeen vaatiessa voidaan vielä anoa alhaisempaa nopeutta koulumatkojen turvaamiseksi. Koululaiset, joille ei ole järjestetty koulukuljetusta (alle 5km koululta), ovat joutuneet tulemaan itsenäisesti kouluun tien molemmin puolin olevilta asunnoilta tähänkin asti. Yksityisillä on myynnissä Venesjärvellä kymmeniä omakotitontteja Ja joitakin uudehkoja omakotitaloja on ollut myynnissä useita vuosia kysynnän puutteessa. Kyseinen suunniteltu alue (A03) sijaitsee alueella, joka on vuonna 2013 vahvistetussa kaavassa merkitty (ak, khja MU) alueeksi. Suunnitteilla oleva alue sisältää myös EU- tukikelpoista, viljeltyä peltoa, johon yksi kaavailtu rakennus sijoitettaisiin. Kaksi muuta rakennusta pihoineen jouduttaisiin raivaamaan näkyvästi rantavyöhyke, mäntykangas alueelle. Kaupunki voi halutessaan ostaa valmiiksi kaavoitettuja tonttejakin myyntiin, jos kaupunki harjoittaa tonttivälitystä Venesjärvellä ja samalla tukee verosuunnittelua, joka on 40 % tonttivälityksen osalta tässä tilanteessa. Kaupungin tonttipolitiikka on yleensä sellainen, että hankitaan suurempia yhtenäisiä alueita, johon tehdään kunnallistekniikka valmiiksi ennen myyntiä, eikä näperrellä alle hehtaarin alueiden kanssa. Kaupunki laittaa näin tonttien myyjät eriarvoiseen asemaan luovutusvoittoverotuksen suhteen, koska kyseessä ei ole yhteiskunnan käyttöön tulevasta maa alueesta. Salmensaarentien varteen suunnitellut tontit (3 kpl 1½ kerroksisia) rakennuksineen sijoitettuna ranta-alueen rakennuskantaan ja luontoarvoltaan kauniiseen mäntymaisemaan pilaa lopullisesti läheisen, kauniina luontokohteena pidetyn rantamaiseman. Monet kesäasunnolle tulijatkin ovat pysähtyneet ihailemaan luontokohteena arvokallioon liittyvää ainutlaatuisen kaunista puolukkatyypin männikköä ja takana pilkottavaa kalliota. (MU) alueelle pientalojen rakentaminen ei ole mitään maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Jätetään pientaloalueen suunnittelu (alue 3 osalta) rauhaan viimeksi vuonna 2013 vahvistetun asemakaavan mukaisesti ja keskitytään vapaiden pientaloalueiden kehittämiseen ja rakentamiseen Venesjärven kyläyhteisössä. Salmensaarentien uusi (AO 3) (3 omakotitonttia) kaavavaraus sijaitsee n. kilometrin etäisyydellä kylän keskipisteestä. Aluetta ei voi mitenkään tulkita kyläasutuksen täydentämisalueeksi. Alue sijaitsee kiistatta rantavyöhykkeellä järven läheisyydessä alle 100 m). VUODEN 2012 KAAVASELOSTUKSESTA POIMINTOJA Venesjärvelle tehdyssä kaavassa 28.12.2012, kaavamuutoksen tulisi löytää ja osoittaa koulun ja kyläkeskuksen läheisyydestä uusia alueita omakotitalojen rakentamiseen. Kyläalueelta löytyi

sijainnin, maiseman ja rakentamisen kannalta sopivia alueita omakotirakentamiseen. Kaavalla saatiin lisää 18 uutta rakennuspaikkaa. Näidenkin alueiden rakentaminen kestänee pitkään, ottaen huomioon Kankaanpään vähenevän väestömäärän (samoin kuin Venesjärvenkin väestökehityksen laskevana). Vuoden 2012 kaavan valmistumisen jälkeen kaava-alueelle on valmistunut yksi uusi omakotitalo. Kaavoitetut alueet ovat kylätaajaman keskeisillä alueilla jolloin yhdyskuntarakennetta ei hajauteta. Kunnallistekniikka (vesi/viemäröinti ja sähköt), on saatu alueelle ja huomioitu v. 2012 kaavassa. Vastaavasti Salmensaarentien varteen suunnitelluilta rakennuspaikoilta puuttuu vesijohto ja viemäröinti. Lisäksi kolme rakennuspaikkaa vaatii oman likavesien pumppaamon sekä pitkän viemäriverkoston rakentamisen puhdistamolle (likavesien imeytys ei tule kyseeseen hiekkapitoisen maaperän osalta). Venesjärvellä ei voi puhua osayleiskaavan 2015 osalta mistään akuutista tonttipulasta. Kyläyhteisöstä löytyy tälläkin hetkellä kymmeniä kaavoitettuja tontteja omakotirakentajille valmiina rakentamista varten, ilman uutta kaavoitusta vuoden 2012 tonttilisäyksen ansiosta. Kylän pohjoispuoleltakin valmiita tontteja löytyy yli kymmenen, joista osa on kaupungin omistuksessa lähellä koulua. Valmiita omakotitalojakin on myynnissä useita. Miksi Venesjärvellä valmistellaan kovalla kiireellä uutta kaavaa, vaikka myynnissä on kymmeniä tontteja? Osayleiskaavan kuvauksessa uutta rakentamista ei voitu kaavoittajan mukaan osoittaa maisemallisesti arvokkaille pelloille, kylläkin kesäasunnon viereen, arvokkaille arvokallioalueille (AK), ja (ge 2) alueille, osalle arvokasta kulttuuriympäristöaluetta (kh) sekä maa- ja metsätalousaluetta (MU), jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Pientaloalue tuntuu sopivan maisemaan yhdyskuntarakennetta hajauttaen ympäristö ja luontoarvoista piittaamatta. Miksi kaavoittajan argumentit jatkuvasti muuttuvat tarkoitushakuisiksi? VENESJÄRVEN AKUUTISTA TONTTIPULASTA Venesjärvellä on vuonna 2012 kaavoitettu entisten tonttien lisäksi 18 uutta tonttia, eli tonttivaranto käsittää tälläkin hetkellä useita kymmeniä rakentamattomia ja myymättömiä tontteja. Tonttipulasta ei voi olla kyse? Järven läheisyydestä löytyy tälläkin hetkellä vapaita tontteja, joissa on mahdollisuus venepaikkaan ja yhteiseen ranta-alueeseen. Myös koulun läheisyydestä löytyy vapaita tontteja (alle 1 km:n etäisyydellä). Mistä tämä kiireinen tarve kolmen omakotitalotontin kaavoituksessa johtuu? Ei ainakaan vapaitten tonttien puutteesta kyläyhteisössä? Venesjärventien pohjoispuolella on myynnissä yli 10 tonttia, koulun läheisyydestäkin. Myös kaupungillaon myynnissä vapaita tontteja tällä alueella. Uudesta suunnitellusta Salmensaarentien osayleiskaavasta (AO 3) on ELY- keskukselle annetussa vastineessa välimatkaksi kylän keskipisteestä ilmoitettu 500 m eli alue voitaisiin tulkita kyläkeskuksen täydentämiseksi, josta ei voisi käyttää rantarakentamisen normistoa. Todellisuudessa alue sijaitsee yli kilometrin etäisyydellä kylän keskipisteestä, ranta-alueella. Kaavasuunnitteluun on kirjattu, että on otettava huomioon kulttuuri-, maisema-, luonto- Ja ympäristöarvot.

Kaikki yllä olevat kauniit arvot on laitettu sivuun kun suunnitellaan (AO 3) alueelle, joilla on vielä kyseiset arvot toistaiseksi jäljellä maastossa liikkuvien todettavissa (arvoja joita ei voi rahassa mitata). Kaavoitus aloitettiin yksityisillä mailla? Sattuneesta syystä näyttää omistus muuttuneen maapohjan osalta Salmensaarentien viereen suunnitellun alueen osalta. Jos tämä alue (AO 3) rakennetaan, niin tämän jälkeen voi Venesjärven kaavat unohtaa ja myöntää rakennusluvat, luontoarvoista piittaamatta paikkaan kuin paikkaan. Me asianosaiset emme ole saaneet rajanaapureina kaupungilta minkäänlaista virallista tietoa kaavoituksen suunnittelusta ja aloittamisesta. Tietoa eivät ole saaneet muutkaan loma-asukkaat. Vaadimme Venesjärven osayleiskaavan 17.12.2015 Salmensaarentien (AO 3) osalta kyseisten rakennuspaikkojen poistamista kaavasuunnittelusta. Vastine Venesjärven kylältä on tullut esitys erillispientalojen rakennuspaikkojen osoittamisesta osayleiskaavassa Venesjärventien pohjoispuolelta, mistä on turvallisempi kulkuyhteys ala-asteelle. Koska kaupungilla ei ole tällä hetkellä tontteja myynnissä Venesjärven alueella on päädytty siihen, että nyt kaavoitettavista tonteista osa tulisi olla kaupungin omistuksessa ja myynnissä. Kaupungin toimesta on tutkittu maastossa soveltuvia alueita ja neuvoteltu maanomistajien kanssa alueiden myyntihalukkuudesta. Nyt muistutuksessa esiin otettu alue on todettu selvityksissä soveltuvan hyvin erillispientalojen rakentamiseen: - Alueen sijainti on erinomainen kylän keskusta-alueella - Maaperä on hiekkaa ja soveltuu hyvin rakentamiseen - Maisemallisesti alue todettiin pientalorakentamiseen soveltuvaksi - Kiinteistöjen omistajat olivat halukkaita myymään alueen kaupungille Nyt kaavoitettaville rakennuspaikoille on oikeaa kysyntää, sillä kaksi henkilöä on ilmoittanut kaavoituksen käynnissä ollessa halukkuutensa ostaa rakennuspaikan nyt kyseessä olevalta alueelta. Tällä hetkellä omakotirakentamisen kiinnostus keskittyy Kankaanpäässä keskustan alueelle ja Venesjärven kylän alueelle. Venesjärvelle on rakentunut tai rakenteilla vuodesta 2012 lähtien 9 omakotitaloa. Viime vuosina on syntynyt myös haja-asutusluonteista asutusta Venesjärven ympäristöön, mitä koetetaan rajoittaa kyläalueelle osoitettavilla uusilla rakennuspaikoilla. Kaupungilla on myynnissä yksi omakotitontti (1063 m2) Venesjärvellä, mikä ei pienestä koosta johtuen kiinnosta rakentajia. Esitetty uusi alue sijoittuu Salmensaarentien varteen. Tie palvelee nykyisellään 12 lomakiinteistöä ja 1 vakituista asuinkiinteistöä. Tie on jo nykyisellään ympärivuotisessa käytössä, eikä kolmen pientalon sijoittuminen tien alkupäähän muuta tilannetta olennaisesti. Kaavaan esitetty alue on 500 metrin etäisyydellä kylän keskellä sijaitsevasta kyläkaupasta. Venesjärven merkittävimmät kulttuurimaisemaan liittyvät avoimet maisema-alueet sijoittuvat varsinaisen kyläalueen molemmin puolin. Ne on osoitettu kaavassa MY-merkinnöin. Nyt kaavoitettava

alue ei sijoitu tälle alueelle. Kylän kulttuurimaisemien säilymisen kannalta olennaista on, että peltoalueet jätetään rakentamatta ja että uudisrakentaminen sijoittuu metsäisille alueille. Nyt esitetty alue tukeutuu metsään ja sen taustalla olevaan kallioon. Arvokkaan kallioalueen rajausta on tarkennettu kaavaan maastokäyntien perusteella. Kaava-alue on maaperältään pääosin hiekkaa ja soveltuu rakentamiseen. Kyläalueiden teitä ei yleensä suolata ja jos on oletettavaa, että suolauksesta on haittaa vesistölle, ei tietä pidä suolata. Kaavassa osoitetusta uudesta alueesta 150 metrin etäisyydellä saman tien varrella sijaitseva 2015 valmistunut asuinrakennus on liitetty yksityiseen viemäriverkkoon. Uusi asuinalue on todennäköisesti liitettävissä samaan verkkoon. Alueelle on tehty luontokartoitus, minkä perusteella alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät rakentamisen. Kaavassa osoitetun pientaloalueen lähin pientalo sijoittuisi 120 m etäisyydelle huomautuksen jättäneiden omistamasta lomarakennuksesta. Kun rakennuspaikkojen välissä on vielä kallioselänne, ei kaupungin näkemyksen ja virkamiesten tekemän katselmuksen mukaan uusista rakennuspaikoista aiheudu haittaa loma-asutukselle. Vakituisen asumisen sijoittuminen kyseiselle alueelle lisää alueen turvallisuutta. Huomautuksen jättäneiden omistaman kiinteistön länsipuolelle aiemmassa kaavassa osoitettu kapea 18 m leveä maa- ja metsätalousalue on muutettu osaksi loma-asuntoaluetta, loma-asunnoille koituvan häiriön vähentämiseksi. Uudet rakennuspaikat eivät kaupungin arvion mukaan alenna läheisten lomakiinteistöjen arvoa. Osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö ei ole tarkoitettu lopulliseksi ratkaisuksi, jota ei tulla koskaan muuttamaan. Maankäytön tarpeet muuttuvat ja kaavoituksella vastataan muuttuneisiin maankäytön tarpeisiin. LAUSUNNOT Satakunnan museon lausunto 26.1.2016 Alun perin vuonna 1995 laaditun Venesjärven osayleiskaavan järjestyksessä toinen muutos on tullut vireille joulukuussa 2015. Edellinen muutos on tehty vuonna 2012, jolloin osayleiskaavaan lisättiin kaikkiaan 18 uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa. Nyt esillä olevassa muutoksessa vastaavia rakennuspaikkoja ollaan lisäämässä kaikkiaan 7 neljälle erilliselle alueelle. Perusteiksi kaavamuutokselle on esitetty Venesjärven kiinnostavuus asuinpaikkana ja että uusia rakennuspaikkoja kaivattaisiin nimenomaan kylän läpi kulkevan tien pohjoispuolelle, josta on turvallisempi yhteys kouluun. Keskeinen osa Venesjärven osayleiskaava-alueesta on osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä merkinnällä kh-2 Satakunnan maakuntakaavassa (YM vahvistanut 30.11.2011). Merkintään liittyy suunnittelumääräys, joka on todettu myös osayleiskaavan selostusehdotuksessa. Kulttuurimaiseman aluerajaus on osoitettu jo nykyisessä Venesjärven osayleiskaa-

vassa vastaavalla merkinnällä kh. Esillä olevista muutosalueista 1. ja 4. sijoittuvat kokonaisuudessaan ja alue 3. osittain Venesjärven maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle. Alue 2. jää kokonaan kulttuuriympäristön ulkopuolelle. Muutosalue 1. on jo rakennettu. Venesjärven alkuperäisessä osayleiskaavassa on osoitettu joukko rakennussuojelukohteita kaavaprosessin yhteydessä vuonna 1993 tehdyn rakennusinventoinnin pohjalta. Ajatelluista uusista rakennuspaikoista yksikään ei sijoitu näiden suojeltujen rakennusperintökohteiden välittömään läheisyyteen. Kaavatyön yhteydessä vuosina 1994-95 tehtiin varsin kattava maisematarkastelu ja sen pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joita pääosin on myös itse kaavaratkaisussa noudatettu. Suosituksissa nyt esitetyistä muutosalueista 1. on osoitettu Maisemallisesti tärkeänä metsäalueena, jolta hakkuita tulisi välttää ja 2. Maisemallisesti kauniina, nykyisellään säilytettävänä alueena. Muihin kahteen alueeseen ei kohdistu toimenpidesuosituksia. Satakunnan Museo toistaa luonnosvaiheen lausunnossaan 26.1.2016 esittämänsä kannanoton paloittain etenevän Venesjärven osayleiskaavoituksen ongelmallisuudesta. Vaikka kaavaehdotuksessa osoitetut uudet rakennuspaikat eivät sijoitukaan rakennetun kulttuuriympäristön kannalta kaikkein arimpiin paikkoihin, saattaa hajalleen ja ilman kokonaisvaltaista tarkastelua toteutettu rakentaminen vähitellen muuttaa kylän kulttuuriympäristön ominaisluonnetta ja heikentää sen laatua. Satakuntaliiton ja Satakunnan Museon luonnosvaiheen lausunnoissaan toivoma viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.2.2016 ehdotusvaiheen aineiston pohjalta. Neuvottelua ja kaavan jatkokäsittelyä varten oli tuotettu alueelta erittäin havainnollista ilmakuvamateriaalia, joka oli hyvänä lisätukena arvioitaessa esitettyjen uusien rakennuspaikkojen soveltuvuutta Venesjärven kyläympäristöön. Kaavaneuvottelussa Satakunnan Museo esitti vielä luonnosvaiheen lausuntoa täydentäviä näkemyksiä, jotka museo liittää tähän lausuntoon: Uudisrakentamisen paikat on alkuperäisessä Venesjärven osayleiskaavassa tutkittu huolella maiseman ja kylämiljöön kannalta ja merkitty siltä pohjalta kaavaan. Satakunnan Museo pitää valitettavana, ettei näitä tontteja ole pystytty hankkimaan kaupungille ja markkinoimaan rakennettavaksi. Jatkossa kaupungin ensi sijaisena tavoitteena pitäisikin olla näiden, osayleiskaavaan jo sisältyvien tonttien saaminen käyttöön, jolloin kaavamuutoksia ei tarvittaisi. Osoitettaessa uusia rakennuspaikkoja kylämaiseman kannalta arkoihin paikkoihin, muodostuu ongelmaksi osayleiskaavan ohjauskeinojen riittämättömyys. Rakennusaloja ei voida osoittaa eikä korttelimääräyksiin sisälly riittävää ohjausta rakennusten sopeuttamiseksi ympäristöön. Mikäli uusia rakennuspaikkoja oikeasti tarvitaan, tulisi uudisrakentaminen tarkastella myös kulttuuriympäristön kannalta kokonaisuutena. Mielahden rantaan, Venesjärven maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle osoitettua uutta rakennuspaikkaa Satakunnan Museo pitää kulttuuriympäristön kannalta riskinä erityisesti maaston jyrkkyyden vuoksi, mikä tarkoittaa mittavaa maiseman muokkausta rakentamisen yhteydessä.

Vastine Kaavamuutoksella osoitetaan kolme uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa Salmensaarentien varteen ja yksi uusi erillispientalon rakennuspaikka Mielahteen. Kaksi ei-omarantaista lomarakennuspaikkaa on esitetty muutettavaksi erillispientalojen rakennuspaikoiksi, minkä lisäksi osoitetaan jo aiemmin toteutunut erillispientalo sille kuuluvalla merkinnällä. Venesjärven kylältä on tullut esitys erillispientalojen rakennuspaikkojen osoittamisesta osayleiskaavassa Venesjärventien pohjoispuolelta, mistä on turvallisempi kulkuyhteys ala-asteelle. Kiinnostus Venesjärven kylään asuinpaikkana on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Kylässä on hyvät palvelut ja toiminta on vireää. Varsinkin nuoret perheet ovat kiinnostuneita rakentamaan omakotitalon nimenomaan Venesjärven kyläalueelle. Kankaanpään kaupunki haluaa kaavoituksella tukea kylän kehittymistä ja rakentamismahdollisuuksia. Nyt vireillä olevan kaavamuutoksen taustalla on 2-4 omakotitalon rakentamishanketta. Tällä hetkellä omakotirakentamisen kiinnostus keskittyy Kankaanpäässä keskustan alueelle ja Venesjärven kylän alueelle. Venesjärvelle on rakentunut tai rakenteilla vuodesta 2012 lähtien 9 omakotitaloa. Viime vuosina on syntynyt myös haja-asutusluonteista asutusta Venesjärven ympäristöön, mitä koetetaan rajoittaa kyläalueelle osoitettavilla uusilla rakennuspaikoilla. Kaupungilla on myynnissä yksi omakotitontti (1063 m2) Venesjärvellä, mikä ei pienestä koosta johtuen kiinnosta rakentajia. Koska kaupungilla ei ole tällä hetkellä tontteja myynnissä Venesjärven alueella on päädytty siihen, että nyt kaavoitettavista tonteista osa tulisi olla kaupungin omistuksessa ja myynnissä. Kaupungin omistus edesauttaisi tonttien myyntiä/rakentumista. Kaupungin toimesta on tutkittu maastossa soveltuvia alueita ja neuvoteltu maanomistajien kanssa alueiden myyntihalukkuudesta. Salmensaarentien varrella oleva alue on todettu selvityksissä soveltuvan hyvin erillispientalojen rakentamiseen: - Alueen sijainti on erinomainen kylän keskusta-alueella - Maaperä on hiekkaa ja soveltuu hyvin rakentamiseen - Maisemallisesti alue todettiin pientalorakentamiseen soveltuvaksi - Kiinteistöjen omistajat olivat halukkaita myymään alueen kaupungille Näille rakennuspaikoille on oikeaa kysyntää, sillä kaksi henkilöä on ilmoittanut kaavoituksen käynnissä ollessa halukkuutensa ostaa rakennuspaikan nyt kyseessä olevalta alueelta. Venesjärven kyläalueella uusien pientalorakentamispaikkojen osoittamisessa on olennaisen tärkeää kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävien arvojen säilyttäminen. Kyläalueen keskeiset arvot liittyvät tiiviiseen harjulle sijoittuvaan kylään ja sitä ympäröiviin avoimiin peltoalueisiin. Harjulla sijaitsevalle keskeiselle kyläalueelle on jo aiemmissa kaavavaiheissa osoitettu sinne soveltuvat rakennuspaikat. Harjun molemmin puolin sijoittuville peltoalueille ei uudisrakentamista ole maisemallisista ja taajamakuvallisista seikoista johtuen mahdollista osoittaa. Parhaat uudisrakentamisen alueet sijoittuvat näin ollen metsäsaarekkeille MY-aluevarauksen (arvokkaimmat peltoalueet) ulkopuolelle.

Venesjärven alueella rakentaminen tapahtuu suoraan osayleiskaavan perusteella, mistä johtuen pieniä kaavamuutoksia joudutaan tekemään elinvoimaisen kylän tarpeisiin. Vaikka kaavaa tarkistetaan pieniltä osin, ei se tarkoita että kaavan keskeiset taajamakuvalliset, maisemalliset ja yhdyskuntarakenteelliset linjaukset muuttuvat. Kyläkeskusten rakentamista ohjaavia yleiskaavoja tulee voida muuttaa tarpeen mukaan. Nykyisin kaupunkikeskustojenkin asemakaavoitus on pääosin hankekaavoitusta. Kaavaehdotukseen on 22.2.2016 pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella tehty muutokset Töllinniementien varrella olevien kahden asuinrakennuspaikan ja Mielahden yhden rakennuspaikan osalta. Töllinnimen tontteja on siirretty etäämmälle rannasta maisemallisista ja rannan läheisyyteen liittyvistä seikoista johtuen. Mielahden osalta AO-r varausta on pienennetty siten, ettei rakentaminen ole mahdollista rinteen yläosassa. Mielahden osalta rakennuspaikan perusteita on tarkennettu kaavaselostukseen. Kyseinen alue on osa keskeistä kyläaluetta, jonka osalta ei noudateta rantarakentamisen mitoitusperiaatteita ja uusi rakennuspaikka on kyläkeskuksen täydentämisrakentamista. Satakuntaliiton lausunto Satak:untaliitto uudistaa luonnosvaiheessa antamansa lausunnon Venesjärven osayleiskaavan muutoksen ehdotusvaiheessa: Venesjärven osayleiskaavaa on muutettu noin neljä vuotta sitten(2012). Osayleiskaavan muutos käsitti 11 erillistä suunnittelualuetta. Alueille lisättiin yhteensä 18 uutta rakennuspaikkaa. Nyt vireillä olevassa Venesjärven osayleiskaavan muutoksessa tavoitteena on lisätä neljälle erilliselle suunnittelualueelle uusien rakennuspaikkojen määrää kuudella alueen rakentamispaineiden vuoksi. Vireillä olevan osayleiskaavan kaavaselostuksessa arvioidaan uusien rakennuspaikkojen määrän riittävän noin neljäksi vuodeksi. Satakuntaliitto suhtautuu kriittisesti pieninä erillispaloina paloina etenevään Venesjärven osayleiskaavan jatkuvaan muutosprosessiin ja esittää Venesjärven osayleiskaavan muutostyön laajentamista koko alkuperäisen vuonna 1997 lainvoiman saaneen osayleiskaavan alueelle. Yleiskaavan suunnittelualueen pitäisi muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus ja yleiskaavan suunnittelujänne tulisi olla aiempaa pidempi. Yleiskaavaprosessin tulisi pohjautua perusteltuun väestönkehitysarvioon alueella ja sitä tulisi tarkastella suhteessa myös koko kaupungin väestön kehitykseen. Samalla kaavaprosessin yhteydessä voitaisiin tehdä laajempaa tarkastelua maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteistä ja mahdollisista täydennysrakentamisalueista ja kiinnittää suunnittelussa erityistä huomiota alueen kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin ominaispiirteisiin ja edistää niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä. Satakuntaliitto suhtautuu erittäin kriittisesti kahteen maa- ja metsätalousalueen, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU), keskellä olevaan erillispientaloalueeseen. Uusien rakentamisalueiden tulisi sijoittua olemassa olevan rakentamisen yhteyteen ja yhtenäisten metsäalueiden pirstomista tulisi välttää. Satakuntaliiton luonnosvaiheen lausunnossa esittämä viranomaisneuvottelu järjestettiin 22.2.2016. Viranomaisneuvottelussa oli paikalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakunnan Museon, Kankaanpään kaupungin sekä Satakuntaliiton edustajat. Viranomaisneuvottelu käytiin

ehdotusvaiheen aineiston perusteella. Viranomaisneuvottelussa esitettiin ansiokasta kuvamateriaalia Venesjärven osayleiskaavan alueelta. Satakuntaliitto lisää edellä olevaan kannanottoonsa viranomaisneuvottelussa esitetyt kannanotot: Satakuntaliiton näkemyksen mukaan uusien erillispientalojen alueet (AO) sijoittuvat rantavyöhykkeelle. Erityisen ongelmallinen on Töllinniemen kahden rakennuspaikan erillispientalojen alue (AO) sijoittuminen lähelle rantaa ja tielinjauksen muuttaminen. Voimassa olevassa osayleiskaavassa on etäämmälle rannasta sijoitettu loma-asuntojen alue, jonka rakennusoikeus (2x100krs-m2) on huomattavasti pienempi kuin nyt alueen korvaavan erillispientalojen alueen (AO) rakennusoikeus (2 x 15 % rakennuspaikan pinta-alasta). Kaavassa tulisi arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia loma-asumisen muuttuessa rakennusoikeudeltaan merkittävämmäksi vakituiseksi asumiseksi läheisen pienipiirteisen loma-asutuksen ja rantamaiseman näkökulmasta. Mielahden erillispientalojen alueen (AO-r) laajennusalue sijoittuu arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja esitettyjen ilmakuvien perusteella varsin jyrkälle maastokohdalle. Arvioitavaksi tulee maanomistajien tasapuolinen kohtelu, rakennuspaikan vaatimukset ja maaston muokkauksen vaikutukset kulttuuriympäristöön. Tekniset korjaukset Teknisenä tarkistuksena Satakuntaliitto esittää kaavaselostuksen maakuntakaavoitusta käsittelevään kohtaan lisättäväksi myös tiedot Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1 ja Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 2. Vastine Kaavamuutoksella osoitetaan kolme uutta erillispientalojen rakennuspaikkaa Salmensaarentien varteen ja yksi uusi erillispientalon rakennuspaikka Mielahteen. Kaksi ei-omarantaista lomarakennuspaikkaa on esitetty muutettavaksi erillispientalojen rakennuspaikoiksi, minkä lisäksi osoitetaan jo aiemmin toteutunut erillispientalo sille kuuluvalla merkinnällä. Venesjärven kylältä on tullut esitys erillispientalojen rakennuspaikkojen osoittamisesta osayleiskaavassa Venesjärventien pohjoispuolelta, mistä on turvallisempi kulkuyhteys ala-asteelle. Kiinnostus Venesjärven kylään asuinpaikkana on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Kylässä on hyvät palvelut ja toiminta on vireää. Varsinkin nuoret perheet ovat kiinnostuneita rakentamaan omakotitalon nimenomaan Venesjärven kyläalueelle. Kankaanpään kaupunki haluaa kaavoituksella tukea kylän kehittymistä ja rakentamismahdollisuuksia. Nyt vireillä olevan kaavamuutoksen taustalla on 2-4 omakotitalon rakentamishanketta. Väestönkehitysarvioinneilla ei voida ratkaista Venesjärven akuuttia tontti/ kaavamuutostarvetta. Tällä hetkellä omakotirakentamisen kiinnostus keskittyy Kankaanpäässä keskustan alueelle ja Venesjärven kylän alueelle. Venesjärvelle on rakentunut tai rakenteilla vuodesta 2012 lähtien 9 omakotitaloa. Viime vuosina on syntynyt myös haja-asutusluonteista asutusta Venesjärven ympäristöön, mitä koetetaan rajoittaa kyläalueelle osoitettavilla uusilla rakennuspaikoilla. Kaupungilla on

myynnissä yksi omakotitontti (1063 m2) Venesjärvellä, mikä ei pienestä koosta johtuen kiinnosta rakentajia. Koska kaupungilla ei ole tällä hetkellä tontteja myynnissä Venesjärven alueella on päädytty siihen, että nyt kaavoitettavista tonteista osa tulisi olla kaupungin omistuksessa ja myynnissä. Kaupungin omistus edesauttaisi tonttien myyntiä/rakentumista. Kaupungin toimesta on tutkittu maastossa soveltuvia alueita ja neuvoteltu maanomistajien kanssa alueiden myyntihalukkuudesta. Nyt huomautuksessa esiin otettu alue Salmensaarentien varrella on todettu selvityksissä soveltuvan hyvin erillispientalojen rakentamiseen: - Alueen sijainti on erinomainen kylän keskusta-alueella - Maaperä on hiekkaa ja soveltuu hyvin rakentamiseen - Maisemallisesti alue todettiin pientalorakentamiseen soveltuvaksi - Kiinteistöjen omistajat olivat halukkaita myymään alueen kaupungille Näille rakennuspaikoille on oikeaa kysyntää, sillä kaksi henkilöä on ilmoittanut kaavoituksen käynnissä ollessa halukkuutensa ostaa rakennuspaikan nyt kyseessä olevalta alueelta. Venesjärven kyläalueella uusien pientalorakentamispaikkojen osoittamisessa on olennaisen tärkeää kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävien arvojen säilyttäminen. Kyläalueen keskeiset arvot liittyvät tiiviiseen harjulle sijoittuvaan kylään ja sitä ympäröiviin avoimiin peltoalueisiin. Harjulla sijaitsevalle keskeiselle kyläalueelle on jo aiemmissa kaavavaiheissa osoitettu sinne soveltuvat rakennuspaikat. Harjun molemmin puolin sijoittuville peltoalueille ei uudisrakentamista ole maisemallisista ja taajamakuvallisista seikoista johtuen mahdollista osoittaa. Parhaat uudisrakentamisen alueet sijoittuvat näin ollen metsäsaarekkeille MY-aluevarauksen (arvokkaimmat peltoalueet) ulkopuolelle. Venesjärven alueella rakentaminen tapahtuu suoraan osayleiskaavan perusteella, mistä johtuen pieniä kaavamuutoksia joudutaan tekemään elinvoimaisen kylän tarpeisiin. Vaikka kaavaa tarkistetaan pieniltä osin, ei se tarkoita että kaavan keskeiset taajamakuvalliset, maisemalliset ja yhdyskuntarakenteelliset linjaukset muuttuvat. Kyläkeskusten rakentamista ohjaavia yleiskaavoja tulee voida muuttaa tarpeen mukaan. Nykyisin kaupunkikeskustojenkin asemakaavoitus on pääosin hankekaavoitusta. Rakennuspaikkojen riittävyyttä selostuksessa arvioitaessa on tarkoitettu kaupungin myynnissä olevien rakennuspaikkojen riittävyyttä. Kaava-alueella on kokonaisuudessaan erillispientalojen rakennuspaikkoja yli kymmenen vuoden tarpeisiin. Kaavaehdotukseen on 22.2.2016 pidetyn viranomaisneuvottelun perusteella tehty muutokset Töllinniementien varrella olevien kahden asuinrakennuspaikan ja Mielahden yhden rakennuspaikan osalta. Töllinnimen tontteja on siirretty etäämmälle rannasta maisemallisista ja rannan läheisyyteen liittyvistä seikoista johtuen. Mielahden osalta AO-r varausta on pienennetty siten, ettei rakentaminen ole mahdollista rinteen yläosassa. Mielahden osalta rakennuspaikan perusteita on tarkennettu kaavaselostukseen. Kyseinen alue on osa keskeistä kyläaluetta, jonka osalta ei noudateta rantarakentamisen mitoitusperiaatteita ja uusi rakennuspaikka on kyläkeskuksen täydentämisrakentamista.

Kankaanpään kaupunki ei näe tarpeellisena mainita vaihemaakuntakaavoja kaavaseostuksessa, koska niillä ei ole vaikutusta Venesjärven kyläalueeseen.