PAPPILA-5565-2, TANHUANKATU 52. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8481. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä maaliskuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8481. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa noin 6,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Tanhuankatu 52. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5565 sijaitsevaa tonttia nro 2. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualue lähikortteleineen on muodostunut alun perin 11/2 tai 12/3 kerroksisista harjakattoisista jälleenrakennuskauden taloista. Tonttijaot ovat hajauttaneet alueen ilmettä melko paljon, sillä uudisrakentamista ei ole kaikilta osin sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Tonttijakoja on tehty 80-luvun lopulta alkaen ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet viime vuosina. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. Suunnittelualue rajautuu kolmelta suunnalta omakotitalotontteihin. Koillisessa Luhtaankadun puolella sijaitsee Pappilan puistoalue. Olemassa oleva asuinrakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1615 m 2. Tontilla on vuonna 1954 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 135 m 2. Rakennuksen julkisivut ovat puuta. Piha-alue rajautuu tiestä viheralueella ja naapuritonteista puilla. Piha-alue on osittain asfaltoitu, osittain nurmipintainen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro 5565-2 omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 17.1.2013, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 17.1. 6.2.2013 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi mielipide: Asunto Oy Tampereen Luhtaankoivu ilmoitti olevansa vastustamatta tontin pilkkomista, mikäli kulku lohkottavalle tontille toteutetaan Tanhuankatu 52:n ja Tanhuankatu 54:n välistä.
Määräajan ulkopuolella saapui kaksi kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä todettiin, että kaavassa tulee esittää maanalaisten putkien rasitemerkintä kantakiinteistölle. Uusi liittymä rakennetaan kirvesvarren kautta, joten rasitetta ei tarvita. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 3.5-24.5.2013 välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1615 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro 5565-2 kahdeksi pientalotontiksi 5565-6, jonka pinta-ala on 758,50 m 2 ja 5565-7, jonka pinta-ala on 856,27 m 2. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille 5565-6 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k- m 2 ja autosuojalle/taloustilalle 35 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,28. Tontille 5565-7 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m2 ja autosuojalle/taloustilalle 35 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,25. Korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % ja enintään 75 % käytettävä kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennusten kattokaltevuus on oltava 34. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontti 5565-6 saa julkisivumerkinnän ju-10. Sen mukaan julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi määrätään puu. Sen lisäksi julkisivut tulee maalata ympäristöön sopivalla peittomaalilla. Merkki sj-6 tontilla 5565-6 merkitsee sitä, että tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylinmukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan tonttia nro 5565-2. Kaavan laatija:
Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos, suunnittelija Marjukka Huotari. Dno: TRE:4066/10.02.01/2012 Vireille tulo: 17.1.2013. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, noin 6,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Tanhuankatu 52. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila-5565-2, Tanhuankatu 52. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro 8481. 1.3 Luettelo asiakirjoista asemakaavan muutoshakemus, 15.5.2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.1.2013 asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 25.3.2013 havainnekuva 25.3.2013 asemakaavan selostus 27.5.2013 asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Tanhuankadulla Aittakadun ja Sikosuonkadun välisellä osalla. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella on pien- ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. 2.1.2 Luonnonympäristö Tontin 5565-2 piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä vihersuikaleella. Piha on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontilla kasvaa useita puita. Tontin koillispuolella sijaitsee Pappilan puisto, ja Luhtaankadun toisella puolella kaakossa Kirkkoladonpuisto; molemmat puistoalueet on kaavoitettu lähivirkistysalueiksi. 2.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro 5565-2 pinta-ala on 1615 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 135 k-m 2. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro 5565-2 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Näkymä Tanhuankadulla, vasemmalla puolella muutostontti. Alle kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, Messukylän lukio, Ristinarkun yläaste sekä Takahuhdin koulu, useita leikkipaikkoja ja pelikenttiä sekä Messukylän entinen Pappila, joka on suojeltu rakennus. 2.1.4 Maanomistus Tontin nro 5565-2 omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti 5565-2 kuuluu jälleenrakennuskauden alueeseen (/SJ). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset.
2.2.1.2 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa 28.8.1970 vahvistettu asemakaava nro 3027. Sen mukaan tontti nro 5565-2 on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta, jossa omakotirakennuksen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m². Lisäksi omakotitontille saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 35 m² suuruisen talousrakennuksen. Tällöin tontin laskennallinen tehokkuus e=0,13. 2.2.1.3 Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila- alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 2.2.1.4 Tonttijako Kaava-alueella on voimassa 24.3.1948 hyväksytty tonttijako (tunnus 5565-1), mutta jaon mukaista tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin. Tontti on rekisteröity 24.3.1948 laaditun tonttijaon mukaan 29.4.1952. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2011. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin 5565-2 omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin nro 5565-2 haltijat esittävät 27.4.2012 päivätyssä ja 15.5.2012 kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Pappilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo
Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 17.1.2013. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 17.1 6.2.2013 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi mielipide: Asunto Oy Tampereen Luhtaankoivu ilmoitti olevansa vastustamatta tontin pilkkomista, mikäli kulku lohkottavalle tontille toteutetaan Tanhuankatu 52:n ja Tanhuankatu 54:n välistä. Määräajan ulkopuolella saapui kaksi kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä todettiin, että kaavassa tulee esittää maanalaisten putkien rasitemerkintä kantakiinteistölle. Uusi liittymä rakennetaan kirvesvarren kautta, joten rasitetta ei tarvita. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 3.5-24.5.2013 välisen ajan. Luonnoksesta tuli kuusi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne
Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1615 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro 5565-2 kahdeksi pientalotontiksi 5565-6, jonka pinta-ala on 758,50 m 2 ja 5565-7, jonka pinta-ala on 856,27 m 2. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille 5565-6 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k- m 2 ja autosuojalle/taloustilalle 35 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,28. Tontille 5565-7 osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuojalle/taloustilalle 35 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,25. Korkein sallittu kerrosluku on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % ja enintään 75 % käytettävä kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava 34, ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontti 5565-6 saa julkisivumerkinnän ju-10. Sen mukaan julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi määrätään puu. Sen lisäksi julkisivut tulee maalata ympäristöön sopivalla peittomaalilla. Merkki sj-6 tontilla 5565-6 merkitsee sitä, että tontti kuuluu jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylinmukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön.
4.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Tanhuankadun olemassa olevaa rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.