TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016

LAUKAAN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 Hyväksytty Kunnanvaltuusto 19.12.2013 68

SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut Sivu Kunnan alue, seudullinen asema, kuntarakenne ja väestö 1 Työpaikat ja työllinen työvoima 2 Talous 3 Talouden tasapainottamisohjelma 5 Tunnusluvut 8 Toiminnalliset muutokset 9 Talousarvio ja taloussuunnitelma lautakunnittain Käyttötalous 100 Talouden tasapainottamisohjelma 13 110 Keskusvaalilautakunta 14 120 Tarkastuslautakunta 15 130 Kunnanhallitus 16 140 Perusturvalautakunta 22 150 Kasvun ja oppimisen lautakunta 39 160 Vapaa-ajan lautakunta 50 170 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 60 175 Ympäristöterveyslautakunta 70 180 Tekninen lautakunta 72 Käyttötalous yhteensä 83 Investoinnit Yhteenveto investointiohjelmasta 2014-2018 84 930 Kunnanhallitus 85 940 Perusturvalautakunta 86 950 Kasvun ja oppimisen lautakunta 87 960 Vapaa-ajan lautakunta 88 970 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 89 980 Tekninen lautakunta 90 Investoinnit yhteensä 92 Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma 93 Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 94 Kaavoitusohjelma 95 Asemakaavoitusohjelma 97 Liitteet Kartat

1 YLEISPERUSTELUT KUNNAN ALUE, SEUDULLINEN ASEMA, KUNTARAKENNE JA VÄESTÖ Laukaan kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Rajanaapureita ovat Jyväskylän kaupunki, Uuraisten kunta, Äänekosken kaupunki sekä Konneveden-, Hankasalmen- ja Toivakan kunnat. Laukaan kunnan kokonaispinta-ala on 825,67 km², josta maapinta-alaa on 648,54 km² ja vesistöjä 177,13 km². Laukaa kuuluu Jyväskylän talousalueeseen ja Jyväskylän seutukuntaan, johon kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Laukaa, Muurame, Uurainen, Hankasalmi, Toivakka, ja Petäjävesi. Kuntarakenteeltaan Laukaa on suhteellisen hajanainen koostuen neljästä taajamasta ja useista elinvoimaisista maaseutukylistä. Jyväskylän lentoasema on kunnan rajalla Tikkakoskella. Kunnan läpi johtavat valtatiet 4 (E75), 9 (E63) ja 13 sekä seututie 637 ja kantatie 69. Edelleen rautatiet itään Pieksämäelle ja pohjoiseen Haapajärvelle kulkevat kunnan kautta. Lisäksi kunnan halkaisee Keitele-Päijänne kanava, jonka pituudesta noin 80 % on kunnan alueella, ja kanavan viidestä sulusta kaksi. Kirkonkylässä on Ympäristöministeriön luokittelema B1-tason vierasvenesatama. Kunnan suunnittelualuejakona pidetään tilastoaluejakoa. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEJAKO = V Ä K I L U K U 31.12. Tavoite TILASTOALUEJAKO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2020 SUURALUE 1 LAUKAA 17193 17385 17609 17763 17975 18142 18286 18481 20020 TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ 4359 5031 5098 5107 5147 5196 5223 5228 Pienalueet 1 01 001 Kk-keskusta 1382 1484 1466 1482 1489 1501 1513 1489 1 01 002 Kk-pohjoinen 2045 2049 2007 1971 1954 1916 1907 1893 1 01 003 Kk-etelä 932 913 931 920 928 953 951 949 1 01 004 Kk-Kantola 322 412 454 478 539 565 629 1 01 005 Kk-Asema 263 282 280 298 287 287 268 TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUORI 2042 2042 2041 2075 2113 2158 2169 2201 Pienalueet 1 02 004 Vri-keskusta 1704 1690 1683 1718 1738 1780 1804 1819 1 02 005 Vri-ympäristö 338 352 358 357 375 378 365 382 TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI 2611 2675 2785 2923 3002 3105 3179 3224 Pienalueet 1 03 006 Tiituspohja 1968 2043 2134 2257 2324 2438 2509 2528 1 03 007 Lsi-ympäristö 643 632 651 666 678 667 670 696 TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUORE 2589 2553 2597 2554 2537 2528 2530 2536 Pienalueet 1 04 008 Lre-keskusta 1426 1408 1461 1461 1452 1440 1461 1457 1 04 009 Pirtti-Laurinkylä 669 664 644 628 630 640 643 646 1 04 010 Taajaman ymp. 494 481 492 465 455 448 426 433 TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET 5530 5023 5025 5043 5115 5082 5115 5219 Pienalueet 1 05 011 Kuhaniemi 619 422 401 416 431 430 412 440 1 05 012 Kärkkää 651 328 334 365 370 368 369 380 1 05 013 Vehniä 940 938 933 913 915 908 920 947 1 05 014 Valkola 525 509 498 505 513 511 495 478 1 05 015 Kuusa 559 569 582 583 609 608 634 642 1 05 016 Haapala 268 288 295 295 286 292 284 309 1 05 017 Äijälä 377 381 377 382 384 381 393 391 1 05 018 Lankamaa 261 252 250 244 248 241 252 256 1 05 019 Tarvaala 275 269 288 283 288 270 275 268 1 05 020 Simuna 214 202 194 189 189 199 196 202 1 05 021 Vuontee 215 236 246 254 263 281 267 273 1 05 022 Savio 211 211 221 217 226 223 249 262 1 05 023 Metsolahti 174 174 170 168 168 165 164 166 1 05 024 Hoho 241 244 236 229 225 205 205 205 MUU 62 61 63 61 61 73 70 73 Ikäryhmät 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 2020 Ikävuodet 0-14 v 3761 3760 3769 3800 3882 3940 4024 4076 4340 % 21,9 21,6 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 21,7 Ikävuodet 15-64 v 11041 11162 11388 11424 11501 11507 11463 11467 11671 % 64,2 64,2 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 58,3 Ikävuodet 65 v - 2391 2463 2452 2539 2592 2695 2799 2938 4009 % 13,9 14,2 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 20,0 Ikävuodet joista yli 75 v 950 1095 1117 1148 1068 1105 1132 1156 1603 Ennuste % 39,7 44,5 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 40,0 % koko väestöstä 5,53 6,30 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 8,01

2 TYÖLLISYYS Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Asukasluku 16756 16929 17068 17193 17385 17609 17763 17975 18142 18286 TYÖPAIKAT 31.12. TOL 2002 TOL 2008 Tunnus Toimiala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous 339 326 314 317 294 A-B Maa- ja metsätalous 398 366 339 319 307 339 B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 45 47 41 45 49 C Mineraalien kaivu 11 13 12 12 10 12 C Teollisuus 1079 1030 1040 1047 1036 D Teollisuus 967 1037 1004 992 1066 1091 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 14 11 5 8 11 15 F Rakentaminen 303 306 396 414 436 423 387 409 449 457 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 574 588 579 649 686 680 G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemus 902 987 1080 1237 1233 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 204 208 213 218 229 240 J Informaatio ja viestintä 14 17 13 12 14 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 44 34 37 37 J-K Rahoitustoiminta ym. 413 451 441 435 489 444 L Kiinteistöalan toiminta 35 40 31 32 28 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 1888 1848 1906 1908 1948 1953 M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 394 426 415 472 490 O-Q Julk. hallinto ja maanpuolustus, Sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut 1758 1765 1722 1698 1656 R-U Muut palvelut 180 183 179 173 180 X Tuntematon 151 151 128 105 86 94 66 96 101 111 YHTEENSÄ 4923 4979 5023 5060 5268 5301 5318 5374 5620 5585 TYÖLLINEN TYÖVOIMA 31.12. TOL2002 TOL 2008 Tunnus Toimiala 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous 345 341 321 315 301 A-B Maa- ja metsätalous 387 365 347 328 322 345 B, D-E Kaivostoiminta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 101 103 105 101 112 C Mineraalien kaivu 19 20 19 18 19 35 C Teollisuus 1649 1600 1510 1487 1423 D Teollisuus 1543 1547 1532 1539 1641 1695 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 35 30 28 28 36 26 F Rakentaminen 518 529 560 563 607 659 684 655 680 715 G-H Kauppa, majoitustoiminta ym. 885 921 934 942 968 980 G-I Tukku- ja vähittäiskauppa, Kuljetus ja varastointi, Majoitus ja ravitsemus 1341 1396 1356 1398 1479 I Kuljetus, varastointi, tietoliikenne 386 400 412 402 401 421 J Informaatio ja viestintä 162 154 174 186 182 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 73 79 75 76 79 J-K Rahoitustoiminta ym. 735 768 788 820 894 935 L Kiinteistöalan toiminta 65 77 66 75 67 L-Q Yhteiskunnalliset palvelut 2180 2177 2236 2239 2306 2359 M-N Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 731 717 690 737 773 O-Q Julk. hallinto ja maanpuolustus, Sosiaalivak., Koulutus, Terveys- ja sos.palvelut 2068 2132 2085 2152 2230 R-U Muut palvelut 252 271 293 279 276 X Tuntematon 150 151 139 107 86 96 66 97 101 111 YHTEENSÄ 6838 6908 6995 6986 7280 7542 7620 7427 7587 7748 TYÖVOIMATILASTO 31.12. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työlliset 6838 6908 6995 6986 7280 7542 7620 7427 7587 7748 Työttömät 1121 1073 1047 981 934 807 802 1027 974 916 Työvoima 7959 7981 8042 7967 8214 8349 8422 8454 8561 8664 Työvoima / asukasluku % 47,50 47,14 47,12 46,34 47,25 47,41 47,41 47,03 47,19 47,38 Työpaikat / työllinen työvoima % 71,99 72,08 71,81 72,43 72,36 70,29 69,79 72,36 74,07 72,08

3 TALOUS Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan ja seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka verohallituksen myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. Kuntalain 67 :n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain 68-70 :n soveltamisesta. Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalain 68 a :n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle 200 000 euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumi-

sesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 4 Kun kunnissa siirryttiin soveltamaan kirjanpitolakia, otettiin samalla käyttöön suunnitelman mukaiset poistot. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Poiston ensisijaisena tehtävänä on jaksottaa hankintameno vuotuiseksi kuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot esitetään myös talousarvion tuloslaskelmaosassa. Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmaosissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisia tilinpäätöskaavoja. Talousarvion käyttötalous- ja investointiosa on laadittu noudattaen valtuuston 28.11.1990 hyväksymän talousarvioasetelman tehtäväjakoa. Myöhemmin tehdyt organisaatiomuutokset on otettu huomioon talousarvioasetelmassa. Lisäksi tehtäväalueelta on esitetty tuloslaskelman muotoon laadittu talousarvio. Valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa tavoitteet toimielimille 1. käyttötalousosassa tehtäväalueittain (menot - tulot - netto, jolloin netto = perusteluluonteisen tuloslaskelman toimintakate), 2. investointiosassa hanke- ja eräissä tapauksissa alaryhmittäin, yli 269.100 euron (irtaimen omaisuuden osalta yli 134.500 euron) hankkeiden osalta kuitenkin hankkeittain, 3. tulos- ja rahoituslaskelmaosissa erittäin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelman hyväksymisen yhteydessä. Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Talousarviossa esitetään suunnitelman mukaiset poistot. Tehtävien väliset sisäiset erät otetaan määrärahoihin ja tuloarvioihin mukaan. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisesta ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Perustelutiedoissa esitettäviä laskennallisia eriä ovat vyörytyserät ja alv-palautukset. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Valtuustoon nähden sitova taso on tehtäväalueen menot ja tulot (vasempaan marginaaliin kirjoitettu: määräraha). Tavoitelomakkeen tavoitteet, mittarit ja tavoitetaso sarakkeet ovat valtuustoon nähden sitovia. Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Talousarvion laskentaperusteet ovat seuraavat: veroprosentti 20,50 inflaatiovaraus 2,5 % palkankorotusvaraus 0,6 % sairausvakuutusmaksu 2,14 % työttömyysvakuutusmaksu 3,06 % tapaturmavakuutusmaksu 0,57 % muut sosiaalivakuutusmaksut 0,04 % palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,45 % VaEL-maksu 19,00 % luottamushenkilöiden KuEL-maksu (ansionmenetys- 16,45 % korvaukset Verotuksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti : 2013 2014 Tulovero 54.514.000 55.220.000 Yhteisövero 1.858.000 1.945.000 Kiinteistövero 3.717.000 4.021.000 Yhteensä 60.089.000 61.186.000 Valtionosuuksien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: 2013 2014 Valtionosuudet 32.622.154 32.255.000

5 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA 2014 2016 Talouden tasapainottaminen taloussuunnitelmassa 2014 2016 Laukaan kunnan tilinpäätöksessä 2012 oli kertyneitä alijäämiä 2,3 miljoonaa euroa, eli 123 euroa asukasta kohden. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteessa tilikauden alijäämä on 5,3 miljoonaa euroa, jolloin kertyneet alijäämät vuoden 2013 lopussa olisivat yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen suunnittelukaudella eli vuosina 2014 2016. Valtuuston tekemien päätöksien 11.11.2013 59 ja 60 mukaisesti tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 1,00 %, vakituiset asuinrakennukset 0,50 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %, muut asuinrakennukset 1,10 %, voimalaitokset 2,85 %. Vuonna 2014 kuntien yhteenlaskettu painotettu tuloveroprosentti on 19,74 %. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 on lisätty yhden prosenttiyksikön tuloveroprosentin korotus, joka lisää tämän hetkisten arvioiden mukaan verotuloja noin 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 2,8 miljoonaa euroa vuonna 2016. Valtionosuudet on arvioitu säilyvän vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2014 tasolla. Valtionosuusarviossa on huomioitu valtioneuvoston päätökset valtionosuuksien leikkauksista. Laukaan kunnan väestömäärän kasvu sekä valtionosuuksien indeksikorotukset kuitenkin nostavat valtionosuuksia siten, että niiden on arvioitu säilyvän taloussuunnittelukaudella samalla tasolla. Taloussuunnittelukauden kehitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä, joista merkittävimmät ovat kansantalouden tuleva kehitys, valtionosuuspäätökset sekä valtion rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät päätökset. Rakenneohjelman mukaan: Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Miljardi euroa katetaan verorahoituksella sekä kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. Laukaan kunnan laskennallinen osuus tästä kahden miljardin tavoitteesta on noin 7 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden taloudellista liikkumavaraa edelleen heikentävät valtioneuvoston tekemät päätökset valtionosuuksien leikkauksista. Kun päätetyt valtionosuuksien asteittaiset leikkaukset ovat toteutuneet vuoteen 2017 mennessä, niin Laukaan kunnan valtionosuuskertymä on noin 4,9 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin ilman valtionosuuksien leikkauksia. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset ovat kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuret. Taloussuunnittelukauden taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapaino tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty. Taloussuunnittelukauden painopistealueita ovat 1. toimintakulujen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan 2. investointiohjelman pudottaminen resursseja vastaavalla tasolle suunnittelukauden loppuun mennessä 3. taseen kertyneiden alijäämien kattaminen suunnittelukaudella eli viimeistään vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Verorahoitusennuste on laadittu nykyisillä verotulo- ja valtionosuusennusteilla siten, että vuodelle 2015 on suunniteltu 1,0 prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin. Näillä tulopohja-arvioilla tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että käyttötalouden toimintakatteen tulee laskea vuoden 2013 tilinpäätösennusteen tasosta vuoteen 2016 mennessä 3,6 miljoonaa euroa eli 3,9 %. Taloudelliseen tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa: 1. palvelutuotannon käytössä olevien toimitilojen vähentämistä ja muutoksia palvelutuotannon tavoissa ja tasossa 2. henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentämistä 3.investointiohjelman tason pudottaminen alle 10 miljoonan euron taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. Henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen Henkilöstömäärän ja henkilöstökustannuksien vähentäminen tehdään ensisijaisesti vakituisen henkilöstön poistumaa hyödyntämällä, määräaikaisia tehtäviä arvioimalla ja sijaisten käyttöä supistamalla. Henkilöstön vähentämisen edellytyksenä on palvelupisteiden määrän vähentäminen ja palvelutason heikentäminen. Tavoitteena on välttää irtisanomisia, osa-aikaistamista ja lomautuksia. Tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että koko organisaatio onnistuu talouden tasapainottamisessa ja rakenneuudistuksessa. Arvioitu vakituisen henkilöstön poistuma taloussuunnittelukaudella on noin 100 henkilöä. Henkilöstöpoistuman hyödyntämistä koskevaksi tavoitteeksi asetetaan 50 henkilöä suunnittelukaudella eli joka toinen poistuvista vakituisista tehtävistä jätetään täyttämättä. Henkilötyövuoden kustannukset ovat noin 40 000 euroa, joten tavoitteen täysimääräinen toteutuminen tarkoittaa noin 2 miljoonan euron vuotuisia henkilöstömenosäästöjä vuoteen 2016 mennessä. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämiselle asetetaan 0,5 miljoonan euron tavoite talousarviovuodelle 2014. Yhtään uutta vakituista tehtävää ei perusteta vuonna 2014 kuin erityisistä syistä. Päättyviä määräaikaisia palvelussuhteita ei lähtökohtaisesti täytetä ja sijaiskustannuksia vähennetään vuoden 2013 tasosta -25 %. Tavoitesäästöksi määräaikaisten tehtävien vähentämisestä ja sijaisten käytön supistamisesta vuodelle 2014 asetetaan 0,7 miljoonaa euroa. Kunnan palveluksessa on jatkuvasti hieman alle 200 henkilöä määräaikaisissa tehtävissä tai vakituisten henkilöiden sijaisina.

6 Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämisen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisen ja sijaisten käytön supistamisen kokonaistavoitesäästöstä 1,2 miljoonaa euroa tehdään keskitetty varaus talousarvioon. Säästöohjelman toteutumista seurataan vuoden 2014 aikana ja erä kohdennetaan talousarviomuutoksina oikeille kustannuspaikoille toteuman mukaan. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä seurataan henkilöstöraportoinnin avulla. Seuraavassa on yhteenveto vuoden 2014 talousarvioon sisältyvistä merkittävimmistä lautakuntakohtaisista talouden tasapainottamisen toimenpiteistä: Kunnanhallitus ja keskushallinto Jykes Oy:ltä ostettavien elinkeinopalveluiden perusrahoituksen määrä vähenee 28 000 euroa ja yhteisöveron tuoton alentumisen johdosta 10 000 euroa eli yhteensä 38 000 euroa (-6,5 %). Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksen 28.10.2013 354 mukaisesti elinkeinopolitiikan ja yrityskehityksen ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta ja toiminnan organisoitumisesta toteutetaan ulkoinen arviointi osana meneillään olevaa kuntajakoselvitystä. Arviointi on valmis keväällä 2014. Arvioinnin perusteella otetaan kantaa elinkeinotoimintojen organisointiin ja rahoituksen tasoon. Kuntalan aukioloaikaa supistetaan 1.1.2014 alkaen niin, että se mahdollistaa yhden tehtävän vähentämisen. Henkilöstön kesäkauden virkistyspaikoista luovutaan, palkkatuella työllistämistä supistetaan määräaikaisesti 50 000 eurolla, yksilöllinen kohdennettu hyvinvointivalmennus lopetetaan ja työterveyshuollon kustannukset pidetään vuoden 2013 tasolla. Hallinnon tehtävistä poistuvia vakituisia ja määräaikaisia tehtäviä ei lähtökohtaisesti täytetä ja hallinnon toimintatapoja tehostetaan teknologiaa hyödyntämällä. Kunnanhallituksen ja keskushallinnon toimintakate on 150 000 euroa matalampi kuin vuonna 2013. Perusturvalautakunta Asiakasmaksuihin tehdään taso- ja indeksitarkistukset, maksujen ja muiden tulojen arvioidaan nousevan tämänvuotisesta noin 7 %. Terveydenhuollon määrärahavaraukset ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen seututerveyskeskuksen esitysten mukaiset. Erikoissairaanhoidon varaus on noin 2,0 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 ennustettu toteutuma. Peruskorjatun terveyskeskussairaalan 42:stä paikasta otetaan käyttöön vain 22 paikkaa. Lääkäripäivystystä vähennetään kaksi tuntia joka päivältä. Näiden toimenpiteiden vaikutus on noin 500 000 euroa. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu lopetetaan (40 000 euroa). Vanhusten, vammaisten ja lasten omaishoidon tuen saantiehtoja kiristetään ja tuen tasoa lasketaan siten, että ensi vuonna käytössä on vain kolme maksuluokkaa nykyisen neljän sijasta (410 000 euroa). Omaishoidontuen asiakasmäärä vähenee noin puoleen nykyisestä ollen noin 60. Vanhusten päivätoiminta supistetaan nykyisestä neljästä toimintapäivästä kahteen päivään viikossa (180 000 ). Vaikeavammaisten palvelujen saantiehtoja tiukennetaan lain sallimissa rajoissa. Perusturvalautakunnan vuoden 2014 talousarviossa toimintakate on 50,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2013 ennustettu toteutuma (-3,1 %). Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusopetuksen oppilaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan 42 oppilaalla vuonna 2014. Talousarviossa on varaus kahteen uuteen opetusryhmään. Perusopetuksessa opetustuntien määrää on kuitenkin vähennettävä, joka merkitsee palveluverkon supistamista. Tarkastelun kohteena ovat kaikki alle 100 oppilaan koulut. Valtuusto päättää periaatelinjauksena vuodelle 2014, että kaikkien koulujen toiminta kartoitetaan ja että suunnittelukaudella koulutus järjestetään uudelleen siten, että kouluverkon muutoksilla ja muilla tehostamistoimilla päästään v. 2014 130. 000 :n säästöön ja suunnittelukaudella vähintään 300. 000 euron vuotuiseen käyttötaloussäästöön. Kunnan koulujen toiminnan uudelleen järjestelyn taloudelliset vaikutukset ja oppilasvirtojen ohjaus täsmennetään kouluverkkoselvityksessä ja koulujen toiminnan uudelleen järjestelystä tuodaan erillinen esitys perusteluineen valtuuston päätettäväksi keväällä 2014. Kouluverkkoselvityksellä kartoitetaan koulujen taloudellinen, pedagoginen ja sosiaalinen merkitys. Yläkoulujen tuntikehystä ja ryhmäjakoja tarkistetaan. Keväällä 2014 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys, jolloin ratkaistaan myös lv. 2014 2015 opetusryhmien määrät sekä muut opetusresurssit. Kasvun ja oppimisen lautakunta on myös hakenut valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen. Koulunkäynninohjaajien määräaikaisia tehtäviä vähennetään. Sijaisten ottamista kiristetään, joka merkitsee myös sitä, että koulutukseen voidaan osallistua vähemmän. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään lisäämään. Lukiokoulutuksen kurssimäärää supistetaan asteittain siten, että taloussuunnittelukauden lopussa valtionosuusrahoituksen päälle osoitettu lukiokoulutuksen rahoitus puolitetaan vuoden 2013 tasosta. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen järjestämisen toimintakulut ovat noin 400 000 euroa valtionosuusrahoitusta enemmän. Etä- ja verkko-opetuksen mahdollisuudet hyödynnetään ja lukioiden välistä yhteistyötä tiivistetään opetuksen järjestämisessä. Päivähoitopaikkojen käyttöastetta pyritään parantamaan lasten kerhotoimintaa kehittämällä. Kerhotoiminnassa olevien lasten paikkoja vapautuu päiväkodeista kokopäivähoitopaikkaa hakeville. Näin päiväkotien täyttöastetta voidaan parantaa. Lisäksi päivähoitopalvelujen kysyntää ohjataan palvelusetelin piiriin, jotta omia päivähoitopaikkoja ja siitä aiheutuvia investointeja voidaan välttää. Perhepäivähoidossa määräaikaisia tehtäviä pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään.

7 Vapaa-ajan lautakunta Kunta on ostanut taiteen perusopetusta Ala-Keiteleen musiikkiopistolta ja Jyväskylän ammattiopistolta. Kunta tulee irtisanomaan Jyväskylän ammattiopiston ostopalvelusopimuksen vuoden 2014 aikana. Sopimuksen purkamisella kunta säästää 10 000 euroa vuonna 2014. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ei ota uusia opiskelijoita lukuvuodeksi 2014-2015. Lisäksi kunta irtisanoo taiteen perusopetuksen ostopalvelusopimuksen lukuvuoden 2014-2015 jälkeen ja neuvottelee uuden sopimuksen, jonka tavoitteena on oppilaiden omavastuun nykyistä selkeästi suurempi osuus sekä Laukaan kunnan ohjeiden huomioiminen laukaalaisten paikkakiintiön suhteen. Ala-Keiteleen musiikkiopisto on myös ilmoittanut pyrkivänsä oman toimintansa tehostamiseen. Ostopalvelusopimuksen muutostavoitteista tehdään kokonaisselvitys ja vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 alussa niin, että myös oppilaiden huoltajien näkemykset kartoitetaan. Kunnan oma kansalaisopisto tarjoaa edelleen musiikin opetusta. Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kirjastoauton toista vakanssia ei täytetä vuodelle 2014. Kirjastoauto ajaa yhden kuljettajan varassa reittiaikataulun mukaisesti joka toinen viikko aamupäivän koulureitit ja joka toinen viikko iltapäivän ja illan kyläkuntien pysäkit. Vakanssin täyttämättä jättäminen tuo säästöä 37 000 euroa vuodelle 2014. Koulujen ja kyläkuntien palvelutaso hiukan huononee. Vihtavuoren kirjaston toiminta lopetetaan hallitusti kevään aikana. Työntekijän työpanos siirtyy muille kirjastoille. Säästöt tulevat aineista, tarvikkeista ja kiinteistömenoista vuodelle 2014 ja ovat 22 000 euroa. Suurin säästö tulee tulevina vuosina, kun kirjastolle ei rakenneta uusia tiloja ja kirjastopalveluja keskittämällä voidaan hyödyntää kirjaston vakituisen henkilöstön poistumaa. Pääkirjaston lauantain aukiolo loppuu. Ulkoilureittien ja jääalueiden valaistusten pitoaikoja muutetaan. Ulkoilureiteillä pidetään valaistusta vain hiihtokaudella ja aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan alueen reiteillä. Valot sammuvat reiteiltä kello 21.30. Lisäksi ulkoilureiteillä ja jääalueilla on termostaattikytkimet, jotka sammuttavat valot kun on yli 20 astetta pakkasta. Tarkkaa säästöä on vielä mahdoton määrittää. Multamäen uudelleen organisointi tai mahdollinen myynti selvitetään taloussuunnittelukauden aikana. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan talousarvioon on pyritty kirjaamaan realistisesti vuodelle 2014 arvioidut tulot ja menot. Käyttötalouden osalta on pyritty entisestään karsimaan sellaisia menoja, joihin osaston toiminnalla pystyään vaikuttamaan. Käyttötalouden karsimisella ei ole suoria, näkyviä vaikutuksia rakennusvalvonnan, maankäyttösuunnittelun ja ympäristönsuojelun tarjoamiin palveluihin. Saataviin tuloihin vaikuttaa tällä hetkellä vallitseva yleinen taloudellinen tilanne, mm. tontin myynti ja rakentaminen on hiljentynyt ja hiljenee edelleen. Rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun lupataksoja tullaan korottamaan, mutta rakentamisen ollessa hiljaista, korotuksen nettovaikutus on vähäinen. Kiinteistöjen myynnin osalta kirjaamistapaa on muutettu, joka tuo käyttötalouteen myyntivoittoa 175 000 euroa. Tämän lisäksi maa- ja metsänmyyntiin asetetaan tavoite kerätä tuloja 200 000 euroa enemmän vuoden 2013 tasosta. Koko lautakunnan osalta talousarvion toimintakate on 0,25 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuonna 2013. Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto on Laukaa-Konnevesi-Äänekoski alueen kunnallinen eläinlääkintä-, eläinsuojelu-, eläintautien vastustamis- ja terveysvalvontaviranomainen, jonka resursointi on lakisääteistä. Nykyinen ylikunnallinen toimintamalli on edullinen mukana oleville kunnille. Vuoden 2014 talousarviossa ja taloussuunnittelukaudella lähdetään siitä, että kustannukset pystytään pitämään vuoden 2013 tasolla. Mukana olevat kunnat maksavat oman osuutensa toiminnan aiheuttamista kaikista kustannuksista. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan alaisen toiminnan keskeisimpiä talouden tasapainottamisen toimenpiteitä ovat tie, viheralueiden ja uimarantojen ylläpidon ja kunnostamisen määrärahojen vähentäminen, pienten talonrakennuskorjauksien supistaminen ja kuntoarvioiden päivityksistä osa siirretään tuleville vuosille, katuvalojen valaistusaikoja yöllä lyhennetään siellä missä se on teknisesti mahdollista, yksityistieavustuksia karsitaan 15 000 euroa ja vesihuoltoavustuksia 50 000 euroa. Osa yksityistieavustuksien vähennyksestä voidaan toteuttaa poistamalla avustusten piiristä tieosuudet, jotka eivät täytä avustuskriteereitä. Vesihuoltoavustuksien tarve arvioidaan ensi vuonna nykyistä vähäisemmäksi. Edellä mainituilla toimilla saavutetaan noin 230 000 euron taloudelliset säästöt talousarviovuonna 2014. Vesiosuuskuntien vedenhinnoittelun tukkualennuksesta luovutaan asteittain vuoteen 2016 mennessä. Nykyinen alennus on 25 prosenttia veden ja 15 prosenttia jäteveden osalta. Euromääräisesti alennuksen vaikutus on noin 35 000 euroa vuodessa. Tukkuhinnoittelun jatkamiselle ei ole vesihuoltolain mukaisia perusteita vesihuoltolaitoksen toimesta.

8 Tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku Lainat 18481 36 431 535 18672 50 301 209 18865 65 109 473 19058 72 872 637 19251 73 632 801 Lainat euroa/asukas Vuosikate 1 971 1 824 000 2 694 49 716 3 451 4 168 736 3 824 7 134 536 3 825 9 092 536 Vuosikate euroa/asukas Ali-/ylijäämä 99-1 760 609 3-5 333 426 221-264 437 374 2 084 360 472 3 623 020 Kumulatiivinen ali-/ylijäämä -2 293 460-5 126 886-5 391 323-3 306 963 316 057 Vuodelle 2013 on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätileille maan myyntivoittojen takautuvasta korjauskirjauksesta. Kirjaus tarkentuu vuoden 2013 tilinpäätöksessä.

9 TOIMINNALLISET MUUTOKSET PERUSTURVALAUTAKUNTA Oman perhetyön osaamista laajennetaan ja perhetyössä toteutetaan ennalta ehkäisevän lastensuojelun työmuotoja lastensuojelun perhetyön rinnalla. Perheille annetaan varhaista tukea ja mm. lapsiperheiden kotipalvelua. Vammaispalvelun saajiksi rajataan vain vammaispalvelulain tarkoittamat vammaiset ja vaikeavammaiset. Henkilökohtaista apua lyhytaikaisesti kerrallaan tarvitsevien vaikeavammaisten palvelun järjestämistavat tutkitaan ja etsitään tehokkain toetustapa. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden peruskorjaus- ja laajennustarpeen hankesuunnittelu on käynnissä ja investointivaraus on vuosille 2014-2016. Ikäihmisten päivätoiminta keskittyy kuntouttavaan, terveyttä edistävään ja voimavaralähtöiseen päivätoiminnan toteuttamiseen. Toiminnan tehostamiseksi ja yhä kasvavien asiakasmäärien kotona asumisen turvaamiseksi päivätoimintaa vähennetään. Kotona asumista tukevaa kylillä tapahtuvaa puolipäivätoimintaa jatketaan. Palvelusetelin käyttöä jatketaan, mutta palvelusetelin saamisen kriteerejä tarkistetaan ja määrärahaa pienennetään. Menumat - ateria-automaattipalvelua laajennetaan koskemaan kaikkia, jotka asuvat yli 10 km:n etäisyydellä Laukaan keskustasta ja Lievestuoreen taajamasta, hyvinvointi - TV:n käyttö lopetetaan sekä lääkkeiden annosjakelua laajennetaan ja asiakasmaksuja tarkistetaan. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut lakkautetaan. Vanhusten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja lasten omaishoidon tuen määrää vähennetään ja saantikriteerejä tarkistetaan, tuen määrää vähennetään siten, että alin eli 3. maksuluokka poistetaan, jolloin jäljelle jäävät luokat 1-2 sekä lyhytaikainen omaishoidon tuki. Perusterveydenhuollossa on tavoitteena parantaa päiväaikaista lääkärille pääsyä uuden lääkäri-hoitaja tiimimallin myötä. Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaala siirtyy takaisin Laukaan terveysaseman yhteyteen marraskuussa 2013. Kahdesta terveyskeskussairaalan osastosta otetaan käyttöön vain toinen, 22 paikkaa. Lääkäripäivystystä Laukaassa lyhennetään kaksi tuntia joka päivältä. Erikoissairaanhoidon tarjous vuodelle 2014 on kustannuksiltaan yhteensä 18.424.000. Vuoden 2014 tarjouksessa on kunnan vuoden 2013 talousarvioon verrattuna vähennystä 9,2 %. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2012 olivat Laukaassa 3.072 /asukas, koko maassa ne olivat 3.398, Keski-Suomessa 3.441 ja taajaan asutuissa kunnissa 3.403 asukasta kohden. KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Yleistä Kasvun ja oppimisen lautakunnan v. 2014 talousarvion toteuttaminen edellyttää säästötoimenpiteitä. Päiväkotipalveluita käyttävien lasten määrä kasvaa n. 40-50 lapsella vuodessa. Peruskoulun oppilaita on ennusteen mukaan 42 enemmän syksyllä 2014 kuin tällä hetkellä. Laukaan lukion opiskelijamäärä on niin ikään kasvanut ja Laukaan lukiossa opiskelee n. 200 opiskelijaa. V. 2014 toimintaresurssit edellyttävät säästötoimenpiteitä, koska kasvatus- ja opetuspalvelut joudutaan järjestämään samoilla resursseilla kuin v. 2013. Käyttötalous Päivähoitopalveluissa kotihoidon tukeen on varattu 1.350.000 euroa. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi lakisääteisen kotihoidon tuen kustannukset ovat kasvaneet ja todennäköistä on, että määräraha ei tule riittämään koko vuodelle. Näin ollen päivähoidon tulee sopeuttaa muuta toimintaansa niin, että toimintakate 9.586.554 euroa ei ylity. Päivähoidon järjestelyitä helpottaa elokuussa 2014 valmistuva Kirkonkylän keskuspäiväkoti. Perusopetuksen vuoden 2014 talousarvioehdotus on laadittu alkaneen lukuvuoden toiminnan mukaisesti. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan erityisesti Leppäveden ja Laukaan kirkonkylän kouluissa ja tämän vuoksi uudet opetusryhmät on varauduttu perustamaan ao. kouluille. Kasvun ja oppimisen lautakunnan tavoiteosaan on kirjattu, että opetusryhmät pysyvät kohtuullisella tasolla. Sen mukaan 0-2 luokilla voi olla enintään 25 oppilasta, 3-6 luokilla 28 oppilasta ja 7-9 luokilla 25 oppilasta. Vaikka ryhmäkoot eivät ylittyisikään, on tavoitetasoksi asetettu toimivat opetusryhmät. kasvun ja oppimisen lautakunta päättää opetusryhmistä keväällä 2014. Lisäksi lautakunta on hakenut valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen vuodelle 2014. Laukaan kunnan taloustilanteesta johtuen, perusopetuksen palveluverkkoa tullaan tarkistamaan v. 2014 alkupuolella. Asia on valmistelussa ja siitä tuodaan erilliset esitykset keväällä 2014. Oppilaiden oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin varattu määräraha pysyy kutakuinkin nykyisellä tasolla. Oppikirjojen hankintaan on varattu 95 euroa/alakoulun oppilas ja 126 euroa/yläkoulun oppilas. Ruokapalvelujen järjestämisessä ja kiinteistön hoidossa jatkamme nykyistä ostopalvelutoimintaa. Esiopetuksen järjestäminen tuli lakisääteiseksi 1.8.2001 alkaen. Laukaassa esiopetus on järjestetty yhdessä päivähoidon kanssa. Tällä hetkellä koulutoimen puolella on 9 esiopetusryhmää. Esiopetuksen järjestämispaikat päätetään keväällä 2014vanhempien toiveiden ja ilmoittautumisten mukaisesti..

10 Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen (Jälkkäri) on varauduttu siten, että nykyinen toiminta voidaan turvata. Jälkkäri toimii Kirkonkylällä, Kuusassa, Vihtavuoressa, Leppävedellä, Lievestuoreella, Valkolassa ja Vehniällä. Laukaan lukion opiskelijamäärä on ilahduttavasti kasvanut ja ennusteen mukaan lukiossa opiskelee n. 200 opiskelijaa myös tulevina vuosina. Taloustilanteesta johtuen lukion toimintakate pienenee v. 2014. Tämä edellyttää sitä, että kurssimäärää joudutaan vähentämään syksyllä 2014. Lisäksi keskusteluissa on ollut mukana myös kuljetusetuudesta luopuminen syksystä 2014 alkaen. Asia valmistellaan erikseen ja siitä päätetään keväällä 2014. Investoinnit Kasvun ja oppimisen lautakunnan vastuualueen investoinnit keskittyvät kasvaviin taajamiin. Laukaan kirkonkylän koulu ja keskuspäiväkoti valmistuu elokuussa 2014. Hankkeen kustannusarvio kalustamisineen on yhteensä n. 8 milj.euroa. Leppäveden koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja laajennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Ehdotus on, että laajennus toteutetaan yhdellä kertaa (aiemmin oli kaksi vaihetta) siten, että rakentaminen alkaa kesällä 2014 ja laajennus on valmis elokuussa 2015. Sen jälkeen alkaa Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodiksi, joka valmistuu v. 2016. Hankkeen kustannusarvio on kalustamisineen n. 9 milj.euroa. VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Painopistealue 1. Vapaa-ajan palvelut tuotetaan resurssien mukaan. 2. Työllisyyspalveluja kehitetään ja keskitetään. Ulkopuolista rahoitusta haetaan erilaisiin työllisyysprojekteihin. 3. Kansalaisopistossa kehitetään yhteiskunnallisten aineiden opetusta ja tilauskoulutusta. Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilöstökoulutusta. 4. Keskikirjastoverkon vakiinnuttaminen ja yhteistyö Keski-Suomen kirjastojen kanssa. 5. Kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa kuntalaisille ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toimintaa kehitetään koulutuksellisempaan suuntaan. Taideaineiden opettajan jäädessä eläkkeelle 1.1.2014 alkaen opistossa yhdistetään kuvataiteet ja kädentaitoaineet yhdeksi kokonaisuudeksi. Uutena aineryhmänä tarjotaan yhteiskunnallisia aineita, joiden opetuksen kehittämiseen on palkattu yhteiskunnallisten aineiden opettaja määräaikaisesti ajalle 7.1.2014-31.12.2014. Kansalaisopistossa aloitetaan lisäksi yrityksille ja järjestöille suunnatun tilauskoulutuksen kehittäminen. Kurssimaksuja on korotettu kahdesta neljään euroon. Kunta on ostanut taiteen perusopetusta Ala-Keiteleen musiikkiopistolta ja Jyväskylän ammattiopistolta. Kunta tulee irtisanomaan Jyväskylän ammattiopiston ostopalvelusopimuksen vuoden 2014 aikana. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ei saa ottaa uusia opiskelijoita lukuvuodeksi 2014-2015. Lisäksi kunta irtisanoo taiteen perusopetuksen ostopalvelusopimuksen lukuvuoden 2014-2015 jälkeen ja neuvottelee uuden sopimuksen, jonka tavoitteena on oppilaiden omavastuun nykyistä selkeästi suurempi osuus sekä Laukaan kunnan ohjeiden huomioiminen laukaalaisten paikkakiintiön suhteen. Ala-Keiteleen musiikkiopisto on myös ilmoittanut pyrkivänsä oman toimintansa tehostamiseen. Ostopalvelusopimuksen muutostavoitteista tehdään kokonaisselvitys ja vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 alussa niin, että myös oppilaiden huoltajien näkemykset kartoitetaan. Kunnan oma kansalaisopisto tarjoaa edelleen musiikin opetusta. Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Kirjastotoimi Kirjastoauto tulee ajamaan yhdellä kuljettajalla reittiaikataulun mukaisesti joka toinen viikko aamupäivän koulureitit ja joka toinen viikko iltapäivän ja illan kyläkuntien pysäkit. Vihtavuoren kirjaston toiminta lopetetaan hallitusti kevään aikana. Keski-kirjastojen yhteistyö vakiinnutetaan ja osallistutaan Keski-kirjastojen yhteisiin työryhmiin sekä sopeutetaan oman kirjaston toiminta järjestelmän mahdollisuuksiin. Laukaan kirjastoverkko ja palvelut sopeutetaan säästöpäätösten mukaisesti. Vapaa-aikatoimi Vapaa-aikatoimi luopuu Haapalan retkituvan ylläpidosta. Tila siirtyy kasvatuksen- ja oppimislautakunnan käyttöön. Toimintaa siirretään Multamäen leirikeskukseen. Ulkoilureittien ja jääalueiden valaistusten pitoaikoja muutetaan. Ulkoilureiteillä pidetään valaistusta vain hiihtokaudella. Aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan alueen reiteillä. Valot sammuvat reiteiltä 21.30. Lisäksi jääalueilla on termostaattikytkimet, jotka sammuttavat valot kun on yli 20 astetta pakkasta. Ulkoilureittien valaistuksen ohjaus tapahtuu kauko-ohjauksella. Ulkoilureittien valot voidaan sammuttaa aina säätilan mukaan. Ulkoilureittien yleistä hoitotasoa pudotetaan. Osasta kulttuuri- ja liikuntatapahtumien järjestämisestä luovutaan. Yleisesti liikuntapaikkojen hoitotasoa madalletaan. Lähes kaikille urheilu- ja jääalueille on saatu rakennettua omat huoltotilat erilaisten työllisyysrahoitusten kautta. Tulevina vuosina uusia huoltorakennuksia ei tulla rakentamaan.

11 Vattipajat / työllistämisprojektit Yhteinen reitti II -projekti ja TyöSara- hanke päättyvät 30.6.2014. Vuodelle 2014 on haettu viisi eri hanketta. Päätöksiä hankkeista ei ole vietä saatu. Osa hakemuksista on normaaleja toiminnallisia avustuksia. Uutena hakemuksena on Laukaan ja Konneveden kuntien yhteinen työllisyyspoliittinen avustus ( TyöVäylä- hanke ), joka kohdentuu pitkäaikaistyöttömiin. Lisäksi olemme hakeneet lump sum- haussa tulevan ESR -kauden tarpeiden kartoitus- ja suunnitteluprojektia yhdessä Äänekosken kaupungin ja Konneveden kunnan kanssa (Töihin Päin-projekti ). Projektin tarkoituksena on saada uusi työllistämisprojekti Yhteinen Reitti II:sen tilalle. Uutta työllistämisprojektia ei ole alkamassa suoraan Yhteinen Reitti II hankkeen loppumisen jälkeen. Paikko-hankkeen kautta Vattipajalta on tunnistettu työssäoppimisympäristöjä. Työpaja toimii työpaikan lisäksi oppimisympäristönä. Osaamistodistusten kirjoittamisesta Vattipajan asiakkaille tehdään vakiintunut käytäntö. Osaamistodistusten kautta asiakkaat voivat todentaa työnantajille osaamistaan. Kesän 2014 aikana saadaan Vihtavuoren tekonurmikenttä valmiiksi. KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vuonna 2005 kaavoitustoimi, suunnittelu ja mittaus, rakennusvalvonta, terveysvalvonta, eläinlääkintä ja ympäristönsuojelu yhdistettiin samaan kokonaisuuteen Maankäyttöosastoksi. Vuoden 2013 alusta aloitti toimintansa ylikunnallinen Ympäristöterveyslautakunta, jonka alaisuuteen Maankäyttöosaston Ympäristötoimen tulosyksiköstä siirrettiin terveysvalvonta ja eläinlääkintä. Em. tulosyksiköstä Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan alaisuuteen jäi ympäristönsuojelu. Kaavoitus, suunnittelu, kaavakiinteistöt, metsätilat Voimakas väestönkasvu kunnassa näyttää jatkuvan. Jyväskylän seudun vetovoima ja kunnan omat markkinointiponnistukset ovat lisänneet kiinnostusta asettua asumaan tai perustaa yritys Laukaan kunnan alueelle. Suurimmat kehityspaineet kohdistuvat Leppävesi - Laukaan kirkonkylä -akselille, Keski-Laukaaseen sekä mm. Vihtiälään ja Leppäveden ympäristöön. Yleis- ja asemakaavoitusta valmistellaan noin 20 eri kohteessa. Kaavahankkeet valmistellaan pääsääntöisesti omana työnä mutta mm. suurempia hankkeita ja erityisselvityksiä varten konsulttirahaa tarvitaan edelleen. Teollisuus- ja asuntorakentamista varten on kunnan raakamaavarantoa korvattu viime vuosina yksityisten maanomistajien kanssa tehdyillä maankäyttösopimuksilla, mutta jatkossa pyritään keskittymään maanhankintaan, jotta päästään kaavoittamaan kunnan omalle maalle. Maanhankintaan on budjetoitu 500 000, jolla pyritään hankkimaan raakamaata kaavoitettavaksi asuin-, yritysja virkistystarpeisiin. Maankäyttösopimuksia käytetään pääsääntöisesti vaan kaavamuutostilanteissa ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sopimukset laaditaan siten, että vähintään kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen kulut saadaan katettua sopimuskorvauksin. Kunnan metsät ovat vuonna 2011 valmistuneen metsäsuunnitelman mukaan hyvässä kunnossa. Varmistaaksemme hyväkuntoiset ja tuottoisat metsät myös tulevaisuudessa, on lähivuosina panostettava harvennushakkuisiin ja metsänhoitotöihin. Metsäsuunnitelman mukaisista talousmetsistä arvioidut vuosittaiset tulot ovat noin 200.000 euroa, jonka lisäksi tuloa tulee asemakaavojen toteuttamisesta. Metsänhoitotöihin menee noin 30.000 euroa vuodessa. Nykyinen metsäsuunnitelma ulottuu vuoteen 2021 saakka. Ympäristönsuojelu V. 2014 alusta maa-aineslupien valmistelu siirtyy ympäristönsuojelu-yksikköön rakennusvalvonnasta. Samalla ympäristösuunnittelijan toimi muutetaan viraksi. YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Ympäristöterveydenhuolto Ylikunnallinen yhteistoiminta-alue muodostettu 1.1.2013. Ei ennakoitavissa olevia muutoksia toimintaan.

12 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnan väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Tekniselle toimialalle jatkuva kasvu merkitsee infrastruktuurirakentamisen jatkamista nykyisellä volyymillä. Teknisen lautakunnan investoinnit ovat viime vuosina olleet n. 3 M vuodessa. Suunta on edelleen nouseva, koska kunta joutuu enenevässä määrin rahoittamaan osaltaan myös valtion tiehankkeita. Uuden paloaseman ja Lievestuoreen jätevedenpuhdistamon rakentaminen lisää teknisen toimen investointimenoja vuosina 2014-15. Paloasema tulee kunnan omistukseen ja Keski-Suomen pelastuslaitos vuokraa tilat käyttöönsä. Lievestuoreen puhdistamo on elinkaarensa päässä ja vuoden 2016 alusta astuvat voimaan uudet ympäristölupamääräykset puhdistamolle. Vaihtoehtoina Lievestuoreen alueen jätevesien käsittelemiseksi ovat uusi puhdistamo ja siirtoviemäri Lievestuoreelta Jyväskylään. Tilapalvelut Tilapalvelun toiminta-ajatuksena on turvallisten ja terveellisten toimitilojen tuottaminen ja ylläpitäminen kustannustehokkaasti. Toimitilojen käytön tehokkuustavoite sisältyy kuntastrategian linjauksiin. Tilapalvelun tavoitteena on vähentää palvelutuotannossa olevien toimitilojen määrää suhteessa asukaslukuun. Em. tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien lisäksi myös tiloista luopumista. Tilapalvelut tekee palveluverkkoselvityksen jälkeen esityksen omistajapoliittisen ohjelman päivittämisestä kunnanhallitukselle. Tulevissa hankkeissa kiinnitämme huomiota tilojen monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Kiinteistönhoidon mitoitus valmistui vuoden vaihteessa 2013. Mitoituksella on määritetty oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja resurssien tarve kiinteistönhoitotyön tekemiseen sekä kartoitettu koulutustarvetta. Kiinteistönpidon kehittämisessä pyritään ennaltaehkäisemään vaurioita kiinteistönhoitajien aktiivisella havainnoimisella, mittaamisella ja vuositarkastuksilla. Kunnossapidon tavoitteena on kehittää korjaustoimintaa suunnitelmalliseksi siten, että tulevan vuoden kunnossapitotoimet voidaan aikatauluttaa, resursoida ja tiedottaa ennakkoon. Kunta on solminut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Energiatehokkuussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2014 ja vuoden lopussa annetaan jälleen raportti välitavoitteen toteutumisesta. Tilapalvelussa on käynnistetty ohjelma lämmitysenergian leikkaamiseksi 10%:lla lämmityskaudella 2013-2014. Vesihuolto Seudullisen vesihuoltosuunnitelman valmistuttua työtä jatketaan kuntakohtaisilla vesihuollon yleissuunnitelmilla vuonna 2014. Lievestuoreen jäteveden puhdistamon saneeraus ajoittuu vuosille 2014-15 Lievestuoreen viemäriverkostoa on saneerattu hulevesien vähentämiseksi ja toimenpiteet jatkuvat vuosilla 2014-2015. Valkolan vedenottamon rakentamisen suunnittelu jatkuu vuonna 2014. Vedenottamolla turvataan mm. kriisiajan vedensaantia. Jätehuolto Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012. Kunnallisena jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta. Lakiin liittyy siirtymäkausia mm. pakkausjätteen tuottajavastuuseen ja jätteenkuljetusjärjestelmän tarkistuspäätöksiin. Laukaan kunta teki päätöksen pysyä toistaiseksi sopimusperusteisten jätteenkuljetusjärjestelmän piirissä. Kunnan lisääntyvät velvoitteet jätehuollossa pakottavat miettimään jätehuollon järjestämistapaa lähitulevaisuudessa. Joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudulla alkaa kilpailutettu joukkoliikenne 1.7.2014. Seudun paikallisliikenne järjestetään bruttomallin mukaisesti, jolloin liikennöitsijä vastaa jatkossa vain liikenteen ajamisesta. Viranomaisen tehtävät lisääntyvät oleellisesti, kun se vastaa joukkoliikenteen suunnittelusta, joukkoliikenteen järjestelmien seurannasta, raportointi ja lippu- ja maksujärjestelmän ylläpitotehtävistä, markkinointi ja aikatauluinformaatiosta sekä aikataulujen jakelusta. Laukaan alueelle suuntautuva liikenne hoidetaan vuoteen 2018 saakka pääosin siirtymäajan sopimusten mukaisesti. Tästä liikenteestä ei makseta erillisiä korvauksia vaan liikenteessä käytetyistä seutulipuista maksetaan vielä lipputukea. Vanhan järjestelmän yhteensovittaminen uuden kilpailutetun järjestelmän sekä Ely-keskuksen kilpailuttamaan maaseutu-alueen liikenteen kanssa edellyttää erillisten sopimusten tekemistä liikennöitsijöiden kanssa. Ateriapalvelut Ateriapalvelut yksikkö siirtyi vuoden 2013 alusta teknisen osaston alaisuuteen.

13 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LAUTAKUNNITTAIN 1 KÄYTTÖTALOUS 100 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA 2014-2016 1001 Tasapainottamisohjelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Määräraha Menot 0 0-1 200 000-1 500 000-1 500 000 Tulot 0 0 0 0 0 Netto 0 0 1 200 000 1 500 000 1 500 000 Muutos-% #JAKO/0! 25,0 0,0 KOHDENTAMATTOMAT SÄÄSTÖT Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämisen, määräaikaisten palvelussuhteiden vähentämisen ja sijaisten käytön supistamisen kokonaistavoitesäästöstä 1,2 miljoonaa euroa tehdään keskitetty varaus talousarvioon. Säästöohjelman toteutumista seurataan vuoden 2014 aikana ja erä kohdennetaan talousarviomuutoksina oikeille kustannuspaikoille toteuman mukaan. Vakituisen henkilöstön poistuman hyödyntämistä seurataan henkilöstöraportoinnin avulla. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimintakatteen tason pitää olla 3,6 miljoonaa euroa (3,9 %) matalampi kuin vuoden 2013 tilinpäätösennusteen taso. Arviossa on huomioitu yhden prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin vuodelle 2015. Toimintakatteen supistaminen pitkällä aikavälillä kestävään talouden kehityskuvaan vaatii arviolta 1,5 miljoona euron tasapainottamistoimenpiteet vuosina 2015 ja 2016.

14 110 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 1110 Vaalit TP 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Määräraha Menot 67441 0 19810 19810 19810 Tulot 51023 0 26000 26000 26000 Netto -16419 0 6190 6190 6190 Muutos-% 0,0 0,0 Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot Myyntitulot 51023 26000 26000 26000 Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot 54149 16110 16110 16110 Palvelujen ostot 12530 3500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 761 200 200 200 Avustukset 3500 3500 Muut menot 1 Toimintakate -16419 0 6190 6190 6190 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -16419 0 6190 6190 6190 Laskennalliset erät 410 0 Netto -16828 0 6190 6190 6190 Vuonna 2012 Presidentinvaalit ja Kunnallisvaalit Vuonna 2014 Europarlamenttivaalit Vuonna 2015 Eduskuntavaalit Vuonna 2016 Kunnallisvaalit

15 120 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus TP 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Määräraha Menot 26 111 32 549 31 229 31229 31229 Tulot 0 0 0 0 0 Netto -26111,1-32549 -31 229-31229 -31229 Muutos-% 5,9 24,7-4,1 0,0 0,0 Muutos-% 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Tuloslaskelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Toimintamenot Henkilöstömenot 8350 12949 11 794 11794 11794 Palvelujen ostot 17761 19500 19 335 19335 19335 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 100 100 100 100 Avustukset Muut menot Toimintakate -26111,1-32549 -31 229-31229 -31229 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -26111,1-32549 -31 229-31229 -31229 Laskennalliset erät -26111-32549 -31 229-31229 -31229 Netto 0 0 0 0 0

16 TOIMIELIN TEHTÄVÄALUE KUNNANHALLITUS Yleishallinto / Kunnanhallitus ja keskushallinto TOIMINTA-AJATUS Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, henkilöstöhallinnosta sekä elinkeinoelämän kehittämisestä. Kunnanhallitus koordinoi seudullisen yhteistoiminnan toteuttamista myös muiden hallintokuntien osalta. Myös yhteiskuntasuhteet ja kansainvälinen toiminta kuuluvat vastuualueeseen. Keskushallinnon tulosyksikkö tukee osaltaan kunnan strategian toteuttamista tuottaen/järjestäen hallinnollisia/toiminnallisia palveluita ja osallistuen yhteiskuntasuhteiden hoitoon. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Palkkatuella työllistämisen ja kuntalisän maksamisen periaatteet tarkistetaan. Yrityksissä tapahtuvan oppisopimuskoulutuksen tukemisen periaatteet valmistellaan. Valmistellaan periaatteet ja mahdollinen tuki työttömien työllistymisen edistämiseen yrityksissä. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Sujuva valtuusto- ja hallitustyöskentely Hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä muu palvelutuotanto. Eri hallintokuntien ajantasainen ja kehittyvä viestintä eri viestimissä ja kunnan kotisivuilla. Kokousten kesto, pöydälle jätettyjen asioiden määrä jne. Palautekyselyt. Mahdolliset kyselyt. *toj toiminnanohjausjärjestelmä, tos toiminnanohjaussuunnitelma Hallitus on toimintakykyinen. Kokoustekniikka osataan, hallitus on päätöksentekokykyinen. Henkilöstöllä ja luottamushenkilöillä ajantasainen palvelutuotantoa tukeva tietotaitotaso. Päätöksenteko pitkäjänteistä. Hyvä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelu. Toimiva sijaistus ja eri tehtävien riittävä resurssointi. Palautekyselyn järjestäminen, Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden koulutus. Henkilöstön asiantuntemusta ja palvelukykyä lisäävä koulutus joko tulosyksiköittäin tai keskitetysti. Henkilöstön asiantuntemusta lisäävä koulutus. Toj- ja Tos-asiat. Palautekyselyn järjestäminen. TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / Taloushallinto TOIMINTA-AJATUS Taloushallinnon tulosyksikkö tukee kunnan strategian toteuttamista tuottamalla kunnan rahoitukseen ja taloustoimeen sekä ICT:n käyttöön liittyviä palveluja. TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Rahoitus Maksuvalmius Rahoitus on riittävä ja tehokkaasti hoidettu. Laskentatoimi Aika Kirjanpidon ja talouden raportointi hoidetaan ajantasaisesti. Talousarvio ja - suunnitelma valmistellaan tehokkaasti.

17 TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / ICT TOIMINTA-AJATUS ICT-yksikön perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuottamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteuttamiseksi ICT-yksikön toiminta jakautuu kahteen pääosaan: tieto- ja kommunikaatiotekniikkainfrastruktuurin ja palveluiden kehitys, toteutus ja ylläpito HelpDesk toiminta (lähituki) Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteutuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliikenneverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimisesta. SUORITTEET TP2012 TA2013 TASU 2014 TASU 2015 TASU 2016 Työasemamäärä 867 967 930 940 950 Palvelinten määrä (fyysiset/virtuaaliset) 6 / 40 6/40 6 / 40 6 / 40 6 / 40 Tulostimien määrä 150 160 160 160 160 Kopiokoneiden määrä 24 25 28 30 30 Tukipyynnöt 2309 2400 2400 2400 2400 Uusien järjestelmien käyttöönottoja 4 2 5 Puhelinliittymät 598 600 719 720 720 Matkapuhelimia 500 600 650 680 Työasemien asennuksia 259 250 250 250 250 *ICT information and communication technology TEHTÄVÄALUE Yleishallinto / Henkilöstöhallinto TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon ja muun toteuttavan organisaation kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Tällaisia osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstön palkkalaskennasta. Henkilöstöhallinto hoitaa henkilöiden palkkaamiseen työvoimahallinnon palkkatuella liittyvät asiat kunnan omaan organisaatioon ja Yhteinen reitti- projektiin. TOIMINNALLISET MUUTOKSET Uusi henkilöstöstrategia valmistellaan loppuun ja otetaan käyttöön heti sen jälkeen kun valtuustokauden kuntastrategia on valmistunut. Ajankohta on kevät 2014.

18 TAVOITTEET MITTARIT TAVOITETASO TOIMENPITEET Palkkalaskentapalvelujen tuottaminen Työllistettävien sijoittaminen palvelujen tuottamista ja työllistettävien omia työllistymissuunnitelmia tukien Palkkausjärjestelmän kehittäminen sopimusten ja henkilöstöstrategian mukaisesti Työhyvinvoinnin ja - tyytyväisyyden lisääminen Henkilöstömenot Oikeellisuus ja suoritus määrättyinä maksupäivinä Henkilötyövuosi Palkkausjärjestelmä tukee kehittämistavoitteita. Uudet elementit ja uusien sopimusten täytäntöönopano kaikilla sopimusaloilla toteutettu. Työtyytyväisyysmittaus suoritettu 2007 ja 2011. Sairauspoissaolot Henkilöstömenojen kasvu % Sopimuksen mukaiset palkat määräajassa. Tilitykset ja tilastot reaaliaikaisena. Rekrytointi suunnitelmallisesti Palkantarkistukset määräajassa ja yhteistyössä valmisteltuina. Tyytyväisyystaso noussut erityisesti puutteellisiksi havaituilla aloilla. Sairauspoissaolojen väheneminen Menojen kasvu enintään kunta-alan keskimääräinen palkkakustannusten kasvu + suunniteltu toiminnan muutos Henkilöstökoulutus Koulutuspäivät Henkilökohtaiset ja ryhmäkohtaiset koulutussuunnitelmat lisääntyvät Osaamisen varmistaminen. Sijoittelu henkilön kehittymistarpeita ja sidosryhmien tarpeita tukien Valmistelu ja täytäntöönpano yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa. Työhyvinvointitoiminnan suunnitelmallinen toteuttaminen. Laaja-alainen työhyvinvointiryhmä. Keskitetyn työhyvinvointitoiminnan ylläpitäminen. Varhainen puuttuminen. Aktivointitoimenpiteet ja ohjaus erityisesti riskiryhmille. Ohjaus ja seuranta päätöksenteon yhteydessä Sisäisen ja paikallisen koulutuksen lisääminen. Keskitetty koulutussuunnittelu kaikille yhteisen koulutuksen osalta. SUORITTEET TP2012 TA2013 TASU 2014 TASU 2015 TASU 2016 Koulutuspäivät 1645 1700 1700 1700 1700 Sairauspoissaolopäivät 12800 14000 13000 13000 13000 Palkkatuella työllistetty, henkilötyövuosia 57 50 50 50 50 Kuntalisällä työllistetty, henkilötyövuosia 8 17 17 17 17