3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli Naantalissa Karvetin päärakennuksen alakerrassa toimii lukuvuonna 2013 2014 kaksi 3 5- vuotiaiden lasten kerhoryhmää, Viskarit 1 ja 2. Ryhmiin voidaan enimmillään ottaa 15 lasta. Kerhojen varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Naantalin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu), joka toimii ohjaavana suunnitelmana kaupungin tuottamille päivähoitopalveluille. Naantalin Varhaiskasvatussuunnitelma on väline, jonka avulla ohjataan ja arvioidaan varhaiskasvatuksen laatua, sen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Naantalin varhaiskasvatussuunnitelma löytyy mm. Naantalin kaupungin internet-sivuilta www.naantali.fi/ opetus ja kasvatus/varhaiskasvatus/kerhotoiminta/varhaiskasvatussuunnitelma(vasu). Varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyy suunnitelma kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Aikuinen on vastuussa tunnetaitojen opettamisesta lapselle sekä tapa- ja moraalikasvatuksesta. Aikuisen on myös tärkeä tunnistaa tilanteet, jos lapselle on kehittynyt vääränlainen toimintatapa. Kerhotoiminnan vasussa vanhempien kanssa yhteistyönä tehty suunnitelma löytyy liitteenä. Kerhot tarjoavat vaihtoehdon, kun päivähoidon tarve perheessä ei ole välttämätön ja kokopäiväinen. Kerhossa järjestetään kotona hoidettaville naantalilaisille lapsille turvallista ja lapsilähtöistä toimintaa, joka on mielekästä, kehittävää ja tavoitteellista. Kerhossa lapsi totuttelee muutaman tunnin eroon vanhemmista rakentaen luottamuksellista suhdetta muihin aikuisiin ja lapsiin. Kerhotoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon Naantali-strategian mukaiset arvot: Avoimuus, Luottamus, Vastuullisuus, Uudistumiskyky, Oikeudenmukaisuus. Lisäksi kerhotoiminnassa korostettuja arvoja ovat kunnioitus, luottamus, turvallisuus, hyvät tavat ja tasa-arvo, unohtamatta leikkiä ja huumoria. KERHON TOIMINTA rakentuu satuperinteeseemme tutustumiseen. Sadut ja tarinat vievät meidät kielellisten taitojen maailmaan, lomittuvat leikkeihin ja kädentaitoihin sekä rakentavat raamit toiminnan sisältöön ryhmässä olevien lasten kiinnostuksenkohteiden ja tarpeiden mukaan.
KERHON LAADUKAS TOIMINTA RAKENTUU TAVOITTEET: SISÄLLÖT: - hyvät tavat - sadut ja tarinat elävät lasten ideoista, - ryhmässä toimiminen ja yhdessä leikkimisen taito kehittäen mielikuvitusta ja saaden - lapsen itsetunnon kehittäminen erilaisia toteutusmuotoja - toisen huomioon ottaminen - empatiakyvyn kehittäminen ARVOT: -hyvät tavat, ilo, leikki, oikeudenmukaisuus, avoimuus, luottamus, turvallisuus ja kunniotus TURVA: -fyysinen turvallisuus -psyykkinen turvallisuus -luottamuksen luominen ja itsetunnon kehittyminen MENETELMÄT: ULKOILU: - kokonaisvaltaisuus; - päivittäinen ulkoilu leikki, pelaaminen, sadut, tarinat, - teemapäivät laulut, äänimaailma, kädentaidot, - luonto ja ympäristö leivonta, liikunta, draama, luonto ja ympäristö RAVINTO: VAATETUS,HYGIENIA: - terveelliset eväät - tarkoituksenmukainen vaatetus - valistus - käsihygienia - opastus ja ohjaus
Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja puuttuminen Naantalissa Taustaa Perusopetuslaki29 8 Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. Laki lasten päivähoidosta 2 a Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen Kiusaamista ei ole aina helppo määritellä, koska se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti tai psyykkisesti ja joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön (Salmivalli 2003.) Keskeistä kiusaamisessa on valtasuhteiden epätasapaino. Epätasapaino kiusaajan ja kiusatun välillä voi olla fyysistä, psyykkistä tai taidollista. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suoran kiusaamisen tunnusmerkkejä ovat suora hyökkäys, kuten potkiminen, lyöminen, uhkailu jne. Epäsuora kiusaaminen on juoruilemista, valehtelemista ja tietoisesti ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Kiusaamisen muodot Fyysinen kiusaaminen Sanallinen kiusaaminen Psyykkinen kiusaaminen - Lyöminen - Haukkuminen - Uhkailu - Potkiminen - Nimittely - Manipulointi - Kamppaaminen - Härnääminen - Kiristäminen
- Esteenä oleminen - Vaatteiden repiminen - Nipistely - Kivien ja hiekan heittäminen - Leikkien sotkeminen - Lällättäminen - Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi - Selän takana puhuminen - Ilveily, ilmeily - Poissulkeminen - Leikin sääntöjen muuttaminen - Selän takana puhuminen - Puhumatta jättäminen Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua, on tärkeää, että kaikilla lasten kanssa työskentelevillä on tietoa siitä, mitä kiusaaminen on. Pienten lasten parissa voidaan myös pohtia, milloin kielteinen toiminta on tietoista ja tarkoituksellista. On vaikea arvioida, milloin lapset tiedostavat, että heidän toimintansa voi vahingoittaa ja loukata toista. Lapsella on oikeus kertoa kokemastaan kiusaamisesta ilman, että hänet leimataan kantelijaksi. Kun lapsi luottaa aikuiseen, hän uskaltaa ja haluaa kertoa. On myös hyvä muistaa, että aikuisen ja lapsen kokemus kiusaamisesta voi olla erilainen. Kiusaamisen huomaamista edesauttaa lasten leikkien havainnoiminen sekä sisällä että ulkona. Havainnot on tärkeä dokumentoida. Myös lasten haastatteluilla saa tärkeää tietoa lasten välisistä suhteista. Kiusaamisen ehkäisy on osana arjen pedagogiikkaa, joka muuttuu ja muotoutuu ryhmän ja lasten taitojen mukaan. Sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja opetellaan ja harjoitellaan ryhmässä. Aikuinen on vastuussa tunnetaitojen opettamisesta sekä tapa- ja moraalikasvatuksesta. Aikuisen on tärkeää osata tunnistaa ja havaita ne tilanteet, jossa lapselle on kehittynyt vääränalaisia toimintatapoja. Lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä ja toisten huomioimisesta sekä opetetaan kaveritaitoja. Ryhmän aikuisten asenteet ja toiminnan kautta välittyvät mallit ovat olennaisia osia kiusaamisen ehkäisemisessä. Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen miten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta. Turvallisessa ilmapiirissä lapsi tuntee olevansa arvostettu ja hän voi luottaa, että aikuinen kantaa vastuun ryhmästä ja toiminnasta. Kiusaamisen ehkäisyssä leikki nousee tärkeäksi tekijäksi. Lapset harjoittelevat vuorovaikutustaitoja leikkiessä yhdessä. Havainnointi, leikin ohjaaminen ja siihen osallistuminen antavat aikuiselle paljon tietoa lasten keskinäisistä suhteista. Uuden toimintakauden alkaessa varhaiskasvatusyksiköissä tulee laatia suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen. Suunnitelma tehdään myös jokaisessa lapsiryhmässä.
SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISYKSI KARVETIN KERHORYHMÄT 2013-2014 Koottu yhdessä kerhoryhmien vanhempien kanssa syksyllä 2013. Mielestämme kiusaamista on olemassa sekä psyykkistä, että fyysistä. Fyysistä kiusaamista ovat: kaikenlainen satuttaminen, esim. - lyöminen - potkiminen - pureminen - töniminen - jos vangitsee toisen vaikka aidan taakse Psyykkistä kiusaamista ovat: - leikistä pois jättäminen - haukkuminen, nälviminen, nimittely, lällättely - arvostelu - vähättely - jos toiset lapset komentaa - se, että sanoo lällälällä lieruu
Miten voimme toimia, jotta kiusaamista ei syntyisi: - kotona lapsen kanssa keskustelu siitä mikä on reilu kaveri - kannustamaan olemaan hyvä kaveri - me-hengen luominen ja ryhmäyttäminen - lämpimän, mukavan ja avoimen tunnelman luominen kerholla - ohjata lapsia hyväksymään ja leikkimään kaikkien kanssa, ettei kukaan jää ulkopuoliseksi - ohjata erilaisuuden hyväksymiseen - aran lapsen leikkiin mukaan johdattaminen ja auttaminen kaverin löytämisessä - ketään lasta ei päästetä aikuisen rooliin komentamaan muita - kannustaa lasta kertomaan, jos tuntee tulevansa kiusatuksi - vanhempien huolen ottamineen tosissaan - heti puuttuminen ja ohjaaminen lasta toimimaan toisin - leikitään kaikkien kanssa - ei sanota rumaksi kaverin vaatteita tai muuta Jos kiusaamista tapahtuu, miten puutumme siihen: - heti puuttuminen - avoin keskustelu kiusaamisesta lasten ja vanhempien kanssa - yleiset säännöt, joita kaikki noudattavat - nollatoleranssi kiusaamiseen - keskustelu siitä mikä on oikein, mikä on väärin - leikin ja toiminnan ohjaaminen - ANTEEKSI PYYNTÖ - sanotaan kuissajille, että lopettakaa, ei saa kiusata - kerrotaan Päiville ja Maijalle