Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto

Transkriptio

1 Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Suomenkielinen koulutusjaosto Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa / Perusopetuslain 29 :n mukainen suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, osa II KOULJAOS 41 Suomenkielinen koulutusjaosto jari.alasmaki(at)sipoo.fi Perusopetuslain 29 velvoittaa koulutuksen järjestäjän "laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelman ja valvomaan sen noudattamista ja toteutumista". Kiusaamisesta ja sen vähentämisestä on jo olemassa varsin paljon sellaista tietoa, joka on avuksi kiusaamisen vastaisen toimintamallin tai -ohjeen laatimisessa.tutkimukset osoittavat, että tietyt lapset ovat suuremmassa riskissä joutua kiusatuksi kuin toiset. Tiedetään myös, että koulukiusaajan "klassiset" tuntomerkit (heikot sosiaaliset taidot, ongelmainen kotitausta) eivät ehkä aina autakaan tunnistamaan luokan kiusaajaa. Kiusaamista sivusta seuraavat oppilaat puolestaan tulevat usein omalla toiminnallaan myötävaikuttaneeksi kiusaamisen jatkumiseen. On kuitenkin voitu osoittaa, että kiusaamista voidaan vähentää, kunhan asiaan todella sitoudutaan ja siihen ollaan valmiita myös käyttämään resursseja (Salmivalli, 2003). Toimintamallin laatiminen Kiusaamisen vastaisen toimintamallin laatimisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kahteen seikkaan. Ensinnäkin mallin tulee olla riittävän konkreettinen. Vaikka "kaikkeen kiusaamiseen puututaan välittömästi" on hyvä lähtökohta, se ei vielä riitä kiusaamisen vastaiseksi toimintamalliksi; se ei kerro, miten puututaan tai kuka puuttuu ja mitä tehdään, jos kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu edelleen.toiseksi jos toimintamallin tarkoituksena todella on antaa eväitä kiusaamisen vähentämiseen, sen tulisi koskea nimenomaan kiusaamista eikä esimerkiksi kaikkia mahdollisia järjestyshäiriöitä, tappeluita tai muita ongelmatilanteita, joita koulussa kohdataan. Toimintamallissa olisikin hyvä määritellä aivan ensiksi se, mitä tässä mallissa tarkoitetaan kiusaamisella eli mikä on sellaista toimintaa, jota malli koskee. Näin kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on yhteinen näkemys siitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Hyvin yleinen kiusaamisen määritelmähän on, että se on tahallista ja toistuvaa, suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen kohdistuvaa negatiivista toimintaa.

2 Kiusaamisen vastaisessa mallissa olisi hyvä ottaa kantaa siihen, miten kiusaamisen ilmitulemista edistetään. Tutkimukset osoittavat, ettei kaikki jatkuvakaan kiusaaminen tule aina opettajien tietoon. Lasten ja nuorten tulee tietää, mistä ja miten he voivat hakea apua kiusatuksi joutuessaan. Tähän pitää olla olemassa helppo tapa (sähköpostiosoite tai "kirjelaatikko" johon voi jättää asiasta viestin, luokille nimetyt kummi- tai tukioppilaat, joille asiasta voi kertoa tms.). Toimintamallissa on hyvä ottaa kantaa myös siihen, miten vanhempien tulee toimia saadessaan tietää kiusaamisesta, esimerkiksi kenelle koulussa asiasta tulee ilmoittaa. Toimintamallin keskeisimmän ytimen muodostavat seuraavat asiat: kenellä on vastuu kiusaamistapauksen selvittelystä ja millä keinoin selvittely tapahtuu eli mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joihin ryhdytään kun kiusaamistapaus tulee esiin. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää, ja toimintamallissa on syytä miettiä miten kiusaamistapauksissa toimitaan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa sekä miten ja missä vaiheessa vanhemmat otetaan mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Kiusaamistapauksiin puuttumisen tärkeä osa on systemaattinen seuranta. Kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, on syytä saman tien sopia, milloin tavataan uudelleen ja tarkistetaan, että tilanne todella on muuttunut. Kiusaamisen vastaiseen toimintamalliin tulee sisällyttää myös ohjeet siitä, miten toimitaan jos aikuisten puuttuminen, esimerkiksi kiusaajan kanssa käyty vakava keskustelu ei tehonnut vaan kiusaaminen jatkuu edelleen. Paitsi varsinaiseen akuuttiin kiusaamistapaukseen puuttumisen varalle toimintamallin olisi hyvä antaa eväitä myös kiusaamista ennalta ehkäisevään työhön. Tämä on usein koko luokan tasolla tapahtuvaa toimintaa. Oppilaille on annettava tietoa kiusaamisesta, sen eri muodoista ja sen seurauksista. Heille tulee kertoa kiusaamiseen liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista, siitä, miten helposti lapset tulevat menneeksi mukaan kiusaamiseen ja edesauttaneeksi sen jatkumista, vaikka oikeasti eivät lainkaan hyväksy kiusaamista. Parhaimmillaan kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittäminen on prosessi, jonka aikana koulun aikuiset hankkivat tietoa kiusaamisesta, pohtivat ja valitsevat näistä juuri omalle koululle sopivia kiusaamiseen puuttumisen ja sen ennaltaehkäisemisen tapoja ja kaiken tämän kautta sitoutuvat kiusaamisen vastaiseen työhön. Myös oppilaita on tärkeää kuulla kehittämisprosessin aikana, ja asiasta on hyvä keskustella vanhempien kanssa esimerkiksi koulun vanhempainilloissa. Valmis toimintamalli kannattaa lähettää lasten mukana koteihin vanhempien nähtäväksi. Lapsille koulun toimintamalli luo parhaimmillaan turvallisuuden tunteen. He tietävät, että kiusaaminen on ehdottomasti kiellettyä ja sen estämiseen on koulussa varauduttu.

3 Sipoon kaikissa kouluissa on käytössä erilaisia kiusaamisenvastaisia toimintamalleja. Lisäksi kaikki koulut ovat mukana valtakunnallisessa KiVa Koulu -ohjelmassa. Nyt on kuitenkin syytä päivittää toimintamalleja ja saattaa kaikkien koulujen mallit yhtenäisemmäksi. Opetustoimen ohjausryhmä antoi oppilashuollon ja oppilaan hyvinvoinnin kehittämisryhmän tehtäväksi valmistella asiaa. Kehittämisryhmän esityksen pohjalta asiaa on työstetty mm. ohjausryhmässä sekä moniammatillisessa kehittämisseminaarissa huhtikuussa Opetustoimen ohjausryhmä on päättänyt, jokainen koulu laatii oman suunnitelmansa oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta. Kouluille annetaan ohjeet ja perusteet suunnitelman laatimiseksi. Suunnitelma tulisi olla osana työsuunnitelmaa ja se tulisi päivittää ja käydä läpi vuosittain. Näin turvataan koko henkilöstön osallistuminen suunnitelman laadintaan ja toteuttamiseen, eikä uusienkaan henkilöstön jäsenten ole mahdollista jäädä tietokatveeseen. Kun koulut laativat suunnitelmansa itse, se edellyttää pedagogista - ja arvokeskustelua koulujen tasolla siitä, miten toimitaan ja miksi, jotta turvataan oppilaille turvallinen oppimisympäristö. Kukin koulu myös tuntee parhaiten omat olosuhteensa ja ne keinot, joita henkilökunnalla on käytettävissään. Kouluilla on myös omaleimaiset tapansa hoitaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Tältä osin suunnitelmaan tulisikin koulukohtaisesti kirjata, kuinka oppilaita ja vanhempia osallistetaan suunnitelman luomiseen ja kehittämiseen, miten siitä tiedotetaan ja kuinka suunnitelman toteutumista arvioidaan. Tällöin koko suunnitelmaprosessi luo pohjaa ennaltaehkäisevälle työlle ja asian merkityksen tiedostamiselle. Opetustoimi on järjestänyt moniammatillisen seminaarin Hämeenlinnassa , jossa on viimeistelty perusopetuslain 29 edellyttämän suunnitelman sipoolaista runkoa ja ohjeistusta kouluille, jotta jokainen koulu voi työstää oman toimintamallinsa. Koulun suunnitelma tulee olla valmiina syyskuun 2010 loppuun mennessä ja koulutusjaostot hyväksyvät koulujen suunnitelmat lokakuun 2010 kokouksessaan. Valmisteltu runkoesitys jaetaan kokouksessa. Koulutusjaosto merkitsee saadun informaation tiedoksi. Koulutusjaosto merkitsi informaation tiedoksi. KOULJAOS 92 Suomenkielinen koulutusjaosto jari.alasmaki (at) sipoo.fi Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus käydä koulua niin, että hän ei joudu

4 väkivallan, kiusaamisen eikä häirinnän kohteeksi ( perusopetuslaki 29 ja 48 d ). Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (perusopetuslaki 29 ). Opetushallitus on julkaissut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset. Opetussuunnitelman uusissa perusteissa on myös otettu kantaa turvallisuuden edistämiseen kouluissa. Sipoon kunta tulee päivittämään paikalliset opetussuunnitelmansa kevään 2011 aikana, jotta paikallinen opetussuunnitelma vastaa Opetushallituksen nyt uusittuja, valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Sipoon kunnan kaikki koulut ovat laatineet syksyn 2010 aikana perusopetuslain 29 :n mukaiset suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä "Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa". Koulutusjaosto käsittelee kahdessa kokouksessaan koulujen laatimat POL 29 :n suunnitelmat siten, että joulukuun kokouksessa jaosto käsittelee Lukkarin koulun, Sipoonjoen koulun sekä Sipoonlahden koulun suunnitelmat (koulujen suunnitelmat liitteenä). Tammikuun kokouksessa koulutusjaosto käsittelee Jokipuiston koulun, Leppätien koulun ja Talman koulun POL 29 :n suunnitelmat. Koulutusjaosto käsittelee kokouksessa Lukkarin koulun, Sipoonjoen koulun sekä Sipoonlahden koulun perusopetuslain 29 :n mukaiset suunnitelmat ja antaa tarvittavat kommentit niiden sisällöstä. Koulutusjaosto hyväksyy kyseisten koulujen suunnitelmat. Koulutusjaosto hyväksyi liitteiden mukaiset suunnitelmat ja piti niitä ansiokkaina. Myös valmiit lomakkeet saivat kiitosta. Jaosto katsoi, että suunnitelmien taustalta näkyy prosessi, jonka ansiosta perusopetuslain 29 on hyvin sisäistetty. Koulutusjaosto toivoo, että päivitysvaiheessa suunnitelmiin voisi eritellä kuinka oppilas suojataan muiden kuin toisen oppilaan / oppilaiden taholta tulevaa kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa

5 vastaan. KOULJAOS 5 Suomenkielinen koulutusjaosto jari.alasmaki (at)sipoo.fi Koulutusjaosto käsittelee kokouksessa Talman koulun, Jokipuiston koulun sekä Leppätien koulun perusopetuslain 29 :n mukaiset suunnitelmat ja antaa tarvittavat kommentit niiden sisällöstä. Koulutusjaosto hyväksyy kyseisten koulujen suunnitelmat. Koulutusjaosto hyväksyi Talman, Jokipuiston ja Leppätien koulujen suunnitelmat, mutta kehottaa suunnitelmien päivittämisvaiheessa miettimään, mikä olisi suunnitelman oikea laajuus arkipäivän käytössä. Koulutusjaosto toivoo myös, että suunnitelmissa painotettaisiin koulumatkojen olevan osa koulupäivää, jolloin myös koulumatkojen turvallisuus tulisi ottaa suunnitelmissa huomioon.