KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA. Kyyninkadun, Myllyhaan ja Puropuiston päiväkodit

Transkriptio

1 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Kyyninkadun, Myllyhaan ja Puropuiston päiväkodit

2 Sisältö 1. Mitä kiusaaminen on? Kiusaaminen suhteessa lapsi-lapsi Kiusaaminen suhteessa aikuinen-lapsi Kiusaaminen suhteessa aikuinen-aikuinen 5 2. Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisen ehkäisy suhteessa lapsi-lapsi Kiusaamisen ehkäisy suhteessa aikuinen-lapsi Kiusaamisen ehkäisy suhteessa aikuinen-aikuinen 9 3. Kiusaamiseen puuttuminen Kiusaamiseen puuttuminen suhteessa lapsi-lapsi Kiusaamiseen puuttuminen suhteessa aikuinen-lapsi Kiusaamisen puuttuminen suhteessa aikuinen-aikuinen Suunnitelman arviointi Arviointi käytännössä Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja linkkejä 14 2

3 1. MITÄ KIUSAAMINEN 0N? Kiusaaminen on ryhmädynaaminen ilmiö, eli ryhmän reaktiot kiusaamistilanteissa vaikuttavat joko vahvistavasti tai sammuttavasti. Kiusaaminen on toistuvasti tapahtuvaa ja tietoista toimintaa, jonka tavoitteena on uhrin satuttaminen. Kiusaamisessa on kyse vallan epätasapainosta (kiusaaja on isompi, vanhempi, hänellä on enemmän kavereita tms.) ja se kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. Kasvattaja on aina työssään vuorovaikutusvastuussa, joten lasta ei voida nähdä kiusaajana suhteessa aikuiseen. Kiusaamisen muodot voidaan jakaa epäsuoraan ja suoraan kiusaamiseen. Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan suoria hyökkäyksiä, kuten lyöminen, potkiminen, uhkailu, nimittely ja toisen tavaroiden vieminen. Epäsuorassa kiusaamisessa on puolestaan kyse valehtelusta, toisen selän takana puhumisesta ja tietoisesta poissulkemisesta ryhmästä. Kiusaaminen voidaan jakaa myös fyysiseen, psyykkiseen ja sanalliseen kiusaamiseen. Psyykkisessä kiusaamisessa uhria kohdellaan kuin ilmaa, hänelle ei vastata kun hän puhuu tai hänet suljetaan pois porukasta muulla tavoin. Fyysinen kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa, tavaroiden rikkomista ja piilottamista. Sanallinen kiusaaminen tarkoittaa haukkumista, juoruilua, nimittelyä, härnäämistä ja pilkkaamista Kiusaaminen suhteessa lapsi-lapsi Kiusaamista voi esiintyä jo alle kolmevuotiailla, jolloin vuorovaikutustilanteissa esiintyy muun muassa jatkuvaa poissulkemista ryhmästä, leikin keskeyttämistä tai lyömistä. Kiusaamista tapahtuu usein vapaan leikin yhteydessä joko sisällä tai ulkona ja erityisesti, kun aikuiset eivät näe. Kiusaamista on myös yhteisillä toimintahetkillä tapahtuva häiriköinti (esimerkiksi aamupiiri). Häirintä, joka estää muun ryhmän tai vieressä istuvan lapsen oppimista, on vallan väärinkäyttöä ryhmässä. On todettu, että vaikka lapset tietävät kiusaamisen olevan väärin, he eivät välttämättä puutu siihen. He saattavat silti toimia ryhmän epävirallisten normien mukaan, mikä ylläpitää kiusaamista. Lapsiryhmissä esiintyy paljon negatiivista käytöstä lasten kesken. Henkilökunnan voi olla vaikeaa erottaa konfliktit, nahistelu ja kiusaaminen toisistaan. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunta tuntee lapset niin hyvin, että on mahdollista tietää onko kiusaaminen järjestelmällistä vai onko kyse jostain yksittäisestä tilanteesta. Lapsen subjektiivinen kokemus kiusatuksi tulemisesta on tärkeä lähtökohta kiusaamistilanteita selvitettäessä. Lasten välillä kiusaaminen näyttäytyy esimerkiksi: - Fyysinen kiusaaminen: esimerkiksi lyöminen, potkiminen, kamppaaminen, esteenä oleminen, vaatteiden repiminen, nipistely, hiekan heittäminen, leikkien sotkeminen, pureminen... 3

4 - Sanallinen kiusaaminen: esimerkiksi haukkuminen, nimittely, lällättäminen, härnääminen, selän takana puhuminen, vaatteiden, hiusten ym. kommentointi - Henkinen kiusaaminen: uhkailu, manipulointi, kiristäminen, poissulkeminen, leikin sääntöjen muuttaminen, syntymäpäiville kutsumatta jättämisellä uhkaaminen Leikki ja vuorovaikutustaidot ovat varhaiskasvatuksen keskeisiä sisältöjä. Leikki on lapselle vuorovaikutusta ja tapa kommunikoida. Leikkiessään lapsi liittyy vertaisryhmäänsä ja käsittelee omaa sosiaalista ympäristöään. Sillä on myös suuri tunnemerkitys lapselle. Mikäli lapsi jää leikin ulkopuolelle, hän jää vaille merkityksellisiä ja tärkeitä kehittymisen ja oppimisen kokemuksia. Leikki mahdollistaa vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen harjoittelemista, mitkä osaltaan vahvistavat lapsen itsearvostusta ja positiivista minäkuvaa. 1.2 Kiusaaminen suhteessa aikuinen-lapsi Kiusaamista voi esiintyä myös aikuisen ja lapsen välillä. Lapsi voi toiminnallaan saada itselleen negatiivisen leiman aikuisen tai muiden lasten toimesta. Negatiivisen kehän katkaiseminen on aikuisen tehtävä. Lapsen kannatteluun ja aitoon kunnioitukseen liittyy vahvasti myös lapsen identiteetin vahvistaminen. Identiteetti tarkoittaa sitä, millaisena näemme itsemme toisten silmin ja miten koemme itsemme: kuka minä olen? Terveen identiteetin kehittymiseksi lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hän tuottaa iloa muille. Kasvattajan tuleekin olla varovainen, ettei hän vahingossakaan vahvista sanoillaan lapsen identiteettiä väärällä tavalla. Aikuinen voi tiedostamattaan tukea uhrin roolia siten, että kertoo lapsesta tarinoita arkajalkana, tai kiusaajan roolia siten, että lapsi toistuvasti kuulee itseensä liitettävän sanan tuhma. Vastuu vuorovaikutuksesta ja sen laadusta on aina aikuisella. Lapsi tarvitsee runsaasti kokemuksia myönteisestä vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa ja kokemuksia siitä, että toisten ihmisten kanssa on mukavaa ja heihin voi luottaa. Kasvattajalla on vastuu kannattelevan ilmapiirin luomisesta sekä ylläpitämisestä. On tärkeää, että työyhteisön aikuiset ymmärtävät vastuunsa toinen toisistaan. Oma hyvinvointimme perustuu toisten ihmisten ja läheistemme hyvinvointiin. Kun huolehdimme muista, huolehdimme samalla itsestämme ja lapsista. Keskeistä on aikuisen ja lapsen välille muodostunut lämmin ja kunnioittava suhde, jota sensitiivinen aikuinen kannattelee. Aikuisen sensitiivisyydellä tarkoitetaan: - aikuinen havaitsee lapsen aloitteet ja viestit ja vastaa niihin lapselle mielekkäällä tavalla - aikuinen on lapsen lähellä, herkkä lapsen tarpeille ja pysähtyy kuulemaan lasta - aikuinen ymmärtää lapsen osallisuuden merkityksen - aikuinen kohtaa lapsen leikissä 4

5 1.3 Kiusaaminen suhteessa aikuinen-aikuinen Työpaikkakiusaaminen on epäasialliseksi luokiteltavaa käyttäytymistä, joka vahingoittaa toista. Kiusaamisessa voidaan kiinnittää korostettua huomiota toiseen siten, että kaikki viestintä tapahtuu huutamalla, arvostelemalla, mitätöimällä tai haukkumalla. Työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa kahden tai useamman ihmisen välille muodostuu toistuvan tai huonon työkäyttäytymisen kautta vallankäyttötilanne. Vallankäytön kohteena oleva osapuoli alistuu ja joutuu puolustuskyvyttömään tilaan. Kiusaamista on myös se, ettei toista huomioida lainkaan. Häntä ei tervehditä eikä hänen kysymyksiinsä vastata. Hänet jätetään keskustelujen ja palavereiden ulkopuolelle ja hänestä voidaan juoruta jopa hänen läsnä ollessaan. Kiusaamista on myös toisen mustamaalaaminen selän takana. Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä ilmeiden, eleiden, puheiden ja tekojen kautta loukkaavana toimintana. Se voi olla hienovaraista ja sinänsä vähäiseltä vaikuttavaa, kuten olankohautukset ja hymähtelyt tai puhumattomuus. Kiusaamista on myös fyysinen väkivalta tai sillä uhkaaminen. Kiusaamisen tavoitteena on saattaa kiusattu mahdollisimman kielteiseen valoon muiden silmissä. Usein kiusattu jätetään tiedonkulun ulkopuolelle, mikä hankaloittaa hänen työtään. Työpaikkakiusaamista voi esiintyä työntekijöiden sekä työntekijän ja esimiehen välillä. 2. KIUSAAMISEN EHKÄISY Kiusaamiseen puuttuminen on hyvin tärkeää, mutta pääpainon tulee olla kuitenkin kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaaminen koskee aina koko ryhmää ja onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan koko ryhmän toimintaan. Kiusaamisen ehkäisy on sitä tehokkaampaa, mitä nuorempana se aloitetaan. Olennaista ehkäisyssä on pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta. Myönteisten vertaissuhteiden ja ryhmien rakentamisen täytyy olla osa kasvatustyötä päiväkodin arjessa. Olennaista kiusaamisen ehkäisyssä on, että lapsille opetetaan sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja mahdollisimman varhain. Aikuisen tehtävänä on toimia esimerkkinä näitä taitoja opeteltaessa ja auttaa lapsia ryhmään liittymisessä sekä ystävyyssuhteiden ylläpidossa. Ystävyyssuhteiden syntymisen edellytyksenä ovat niin hyvä ilmapiiri kuin turvallinen ja lämmin suhde aikuiseen. Kun ystävyyssuhteet ovat vastavuoroiset ja tasavertaiset, kiusaamista tuskin syntyy. Aikuisten esimerkillä ja keskinäisellä kunnioituksella lapsille voidaan välittää arvoja, joiden avulla lapsi oppii elämässään arvostamaan muita ja huolehtimaan muista ihmisistä. Kiusaamista ei voida lopettaa yksinkertaisin keinoin eikä ole olemassa yhtä oikeaa mallia, joka sopisi kaikkiin kiusaamistilanteisiin. On tärkeää ymmärtää, missä kontekstissa kiusaamista tapahtuu ja vasta sen 5

6 jälkeen voidaan valita tilanteeseen sopivin strategia. Olennaista on, että kiusatun ympärillä oleva verkosto sitoutuu ja osallistuu kiusaamiseen puuttumiseen sekä sen ehkäisyyn. Puuttumisen pitäisi toteutua jo siinä vaiheessa, kun loukkaavaa käytöstä ilmenee. Kiusaamisen ehkäisemiseksi päiväkodissamme on laadittu säännöt: 1.Toista ei saa satuttaa 2.Puhutaan kauniisti 3.Anna toisen toimia rauhassa Säännöt koskevat kaikkia yhteisön jäseniä. On tärkeää, että säännöistä keskustellaan lasten kanssa, ja että niiden merkitys avataan ja ymmärretään. Sääntöjen sopiminen ja niistä kertominen ei vielä riitä, vaan on myös huolehdittava siitä, että sääntöjen noudattamista valvotaan. Vasta kokemus siitä, että kaikki aikuiset pitävät kiinni sovituista säännöistä ja seuraamuksista tuo lapselle turvallisuuden tunteen ja antaa lapselle itsesäätelyn kehitystä tukevaa palautetta. Päiväkodissamme sääntöjen noudattamista valvotaan liikennevaloin: vihreä = positiivinen palaute, kannustus, rohkaisu myönteiseen toimintaan, palkinto onnistumisesta tai toiminnan muuttamisesta toivottuun suuntaan keltainen = varoitus, ei-toivotun toiminnan pysäyttäminen, pyrkimys lapsen oman ajattelun ja toiminnan säätelyyn -> tilanne päättyy vihreään valoon tai kahden keltaisen jälkeen punaiseen valoon, poikkeuksena sääntö numero 1, josta seuraa heti punainen punainen = viimeinen raja ei-toivotulle käyttäytymiselle, jäähy tms. -> LOPUKSI AINA VIHREÄ VALO 2.1 Kiusaamisen ehkäisy suhteessa lapsi-lapsi Tutkimusten mukaan lasten yksinäisyys päiväkodissa on merkittävä riskitekijä kiusatuksi tulemiselle. Yksinäisillä lapsilla on usein huonot sosiaaliset taidot ja huono itseluottamus. Torjutulla/kiusatulla lapsella on suuri riski ajautua negatiivisen vuorovaikutuksen kehään. Hiljaiselle ja syrjäänvetäytyvälle lapselle voi syntyä kielteinen käsitys itsestään ja muista. Koska hän on ryhmässä torjuttu, hän ei pääse harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan eivätkä taidot näin ollen pääse kehittymään. Lapsi ei pysty katkaisemaan kehää itse, vaan tarvitsee aikuisen apua ja tukea. Kiusaamista ehkäisevän työn pohjalla on sosiaaliset taidot, joita opetellaan tapa- ja moraalikasvatuksen keinoin. Moraaliset ja eettiset kysymykset ovat lapselle ajankohtaisia jo 1-3-vuoden iässä. On tärkeää osata 6

7 asettua toisen ihmisen asemaan, olla empaattinen. Tämän edellytyksenä on moraalinen kehittyminen. Pienillä lapsilla moraali kehittyy arkipäiväisissä tilanteissa yhdessä toisten lasten kanssa. Tapakasvatuksessa lapselle opetetaan toisten kunnioittamista sekä sitä, miten toisille puhutaan ja kuinka käyttäydytään loukkaamatta toisia. Moraalikasvatuksen tarkoituksena on saada lapsi ymmärtämään itse, miksi tietyt toimintatavat ovat sopivia. Tapakasvatuksella lapselle opetetaan puolestaan yhteiskunnassa yhteisesti sovittuja sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä. Eräs merkittävä osa sosiaalisia taitoja on ongelmanratkaisutaito. Keskeistä ongelmanratkaisussa on itsehillintä: lapsi oppii tunnistamaan ja ohjaamaan tunteitaan, muun muassa aggressiota. Jokaisella lapsella on oikeus tunteisiin, mutta heidän tulee oppia, millainen toiminta on milloinkin sopivaa. Kiusaamisen ehkäisyssä perheiden ja vanhempien rooli on tärkeä. Kodin kasvatusarvot heijastuvat lapseen ja tämän tapaan toimia vertaisryhmässä. Jotta kiusaamisen ehkäisy onnistuu, se edellyttää kasvatuskumppanuutta sekä yhteisiä arvoja vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välillä. Kodin kasvatusarvojen rooli on erityisen tärkeä silloin, kun lapsi kiusaa muita. On tärkeää, että vanhemmille annetaan tietoa lapsensa roolista vertaisryhmässä. Henkilökunnan täytyy osata kertoa vanhempia kunnioittaen ja tuomitsematta, miten lasta autetaan parhaiten löytämään toisenlaisia tapoja ratkaista tilanteita. Kiusaamista voidaan ehkäistä laatimalla yhdessä vanhempien kanssa sääntöjä, muun muassa yhteiset sopimukset syntymäpäiväkutsujen jakamisesta. Yhdessä laaditut säännöt välittävät lapsille tunteen siitä, että yhteisöllä on yhteinen arvopohja. Kiusaamisen ehkäisyssä tärkeää on lasten osallisuuden vahvistaminen. Se tarkoittaa porukkaan kuulumista, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Me-henki luo positiivisen ilmapiirin ryhmään, jolloin lasten yhteinen vastuu ryhmästä ja sen jäsenistä kasvaa. Myönteinen ilmapiiri ja tunne yhteenkuuluvuudesta ehkäisee kiusaamista ja vaikeuttaa sen alkamista. Lapsia tulisi kehottaa kertomaan pienistäkin asioista, jotka painavat mieltä. Lasten vertais- ja ystävyyssuhteiden tukeminen on tärkeä keino ehkäistä kiusaamista. Jos lapsella on hyvä ystävä ryhmässä, hän voi säästyä kiusaamiselta tai kiusaamisella ei ole niin tuhoavia vaikutuksia. Ryhmissä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota lasten sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoitteluun. Menetelmiä taitojen harjoittelemiseksi: - Ryhmäytymisprosessi: Toimintakauden alussa ryhmä voi koostua sekä uusista että toisilleen jo ennestään tutuista lapsista. Ryhmäytyminen ja toisiin tutustuminen vie aikaa ja lapset etsivät paikkaansa uuden ryhmän jäseninä pitkänkin aikaa. Toisiin tutustuminen erilaisten yhteisleikkien avulla on erittäin tärkeää. Tavoitteena on olla yksi, yhteen hiileen puhaltava porukka. Aikuisten tehtävänä on tukea ryhmäytymisprosessia, auttaa lapsia löytämään ryhmästä hyviä kavereita ja luoda ryhmään turvallinen sekä myönteinen ilmapiiri. Esim. Vuorovaikutusleikki, sosiogrammi. 7

8 - Kaveripassi: Kaikki lapset saavat leikkiä muiden ryhmän lasten kanssa. Lapset katsovat passista, kenen kanssa eivät ole vielä leikkineet. Leikkikaverin löydyttyä leikkipari tulee ilmoittautumaan aikuiselle, joka tekee merkinnän sekä lasten passeihin että yhteiseen ryhmätauluun. Kaveripassin avulla opetellaan sitä, ettei kaikkien kanssa tarvitse välttämättä olla paras kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. - Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen: Kun lapset oppivat tunnistamaan omia tunteitaan, heidän on myös helpompi oivaltaa, miltä toisesta tuntuu. Näitä taitoja voidaan harjoitella sanoittamalla ja mallittamalla arjessa eri tilanteita ja pohtimalla tilanteen herättämiä tunteita. Esim. Askeleittain, Tunneteltta, Tunnepyörä, mututoukka. - Satuhieronta - Draama 2.2 Kiusaamisen ehkäisy suhteessa aikuinen-lapsi Lapsen hyvinvoinnin perustana on turvallinen suhde aikuiseen. Lapsen tarpeiden ja toiveiden sensitiivinen kuuleminen on edellytys turvalliselle ja luotettavalle suhteelle. Kiusatun lapsen havainnointi on hyvä tapa nähdä, minkälaista lapsen kanssakäyminen muiden lasten kanssa on. Kiusaamisen ehkäisyssä on välttämätöntä havainnoida lapsia. Vain siten aikuinen voi varmasti tietää, mitä ryhmässä on tapahtunut ja miten eri tavoin lapset reagoivat erilaisissa tilanteissa. Kiusaamisen ehkäisyssä keskeistä on aikuisen toiminta lapsiryhmässä. Erityisesti tulisi huomioida negatiivisen vuorovaikutuksen kehän tunnistaminen ja katkaiseminen. Aikuisen tulisi ohjata ja havainnoida lasten leikkiä, sekä tukea vertaissuhteita ja turvata siirtymävaiheet. Mikäli lapsella on ryhmässä vain vähän myönteistä vuorovaikutusta, aikuisen tulee auttaa lasta saamaan niitä kokemuksia. Kun lapsi saa myönteisen vuorovaikutuksen mallin ja palautteen aikuiselta, häntä voidaan auttaa myöhemmin saamaan myönteisiä kokemuksia myös vertaissuhteissaan. Aikuisen läsnäolo leikissä on eräs keskeinen tapa auttaa niitä lapsia, jotka saavat ryhmässään vähän myönteistä vuorovaikutusta. Kiusaamisen ehkäisyn tavoite on yksittäisen lapsen ja koko lapsiryhmän hyvinvointi. Se edellyttää tietoista pohdintaa sekä valintaa siitä, millaisessa ilmapiirissä haluamme lapsemme kasvattaa ja kasvavan. Aikuinen vaikuttaa tekemisillään, tekemättä jättämisillään, asenteillaan, eleillään, ilmeillään ja olemuksellaan siihen, millainen ilmapiiri hänen ympärilleen muodostuu. Työyhteisössä on tärkeää ylläpitää arvokeskustelua ja eettistä pohdintaa sekä itsereflektion avulla oman ammatillisuuden kehittämistä. Rakentavan palautteen kulttuuri mahdollistaa omien toimintatapojen uudelleenarviointia. Jotta päiväkodin arki olisi turvallisempaa ja mukavampaa: 8

9 - lasten tullessa aamulla päiväkotiin, heitä ja heidän vanhempiaan on aina vastaanottamassa päiväkodin työntekijä - lapsille annetaan läheisyyttä ja syliä - jokainen lapsi saa myönteistä palautetta 2.3 Kiusaamisen ehkäisy suhteessa aikuinen-aikuinen Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu omasta käyttäytymisestään. Loukkaava ja henkilöä arvosteleva tai uhkaava käyttäytyminen eivät kuulu asialliseen työkäyttäytymiseen tai terveeseen työyhteisöön. Esimiehellä on tärkeä rooli työyhteisön ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Esimiehen tulee olla tietoinen työyhteisön ilmiöistä. Työpaikkakiusaamisen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokainen itse ilmaisee, milloin kokee toisen käyttäytymisen työpaikkakiusaamisena. Kiusaamistilanteissa työpaikoilla voi ottaa yhteyttä työsuojeluvastaavaan, luottamusmieheen ja tarvittaessa työsuojelupiiriin. Lisäksi on käytettävissä työterveyshuollon palvelut. 3. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua, kaikilla lasten parissa työskentelevillä täytyy olla tietoa siitä, mitä kiusaaminen on. Suuri merkitys on sillä, mitä selviytymisstrategioita yksilöt valitsevat joutuessaan kiusatuiksi. Kaikkein tehokkain keino saada kiusaaminen loppumaan on avun pyytäminen ja asiasta kertominen. Tehottominta on kostaminen tai tilanteen jatkumisen salliminen, sillä kiusatun rooli näissä tilanteissa muuttuu usein pysyväksi Kiusaamiseen puuttuminen suhteessa lapsi-lapsi Miten toimimme - riitatilanteissa Riitojen taustat selvitetään perusteellisesti. Aikuinen juttelee kaikkien osapuolten kanssa asiasta. Mallittaminen ja asiasta puhuminen lasten kanssa. Aikuisen tulee pysyä tilanteessa puolueettomana. Aikuisen tulee huomioida lasten omat näkemykset ja ehdotukset siitä, miten teot voisi hyvittää. 9

10 Mikäli lapselta vaaditaan anteeksipyyntöä, täytyy varmistaa, että lapsi ymmärtää mitä hän on pyytämässä anteeksi. Myös anteeksi antamista on hyvä harjoitella. Riitojen jälkeen aikuiset seuraavat tilannetta aktiivisesti. - jos lapsi on käyttäytynyt aggressiivisesti tai esimerkiksi rikkonut toisten leikin? Tilanne pysäytetään, lapsen kanssa siirrytään muualle rauhoittumaan. Aikuinen sanoittaa lapsen tunteita lapsen kanssa - piirtäminen ja kuvat apuna. Aikuinen asettuu lapsen asemaan, vaikka tämä olisi toiminut väärin. Selvitetään lapselle tunteen ja toiminnan välinen ero. Autetaan lasta korjaamaan väärin tehty asia, autetaan ymmärtämään ja hyvittämään se. Asianosaiset voivat pohtia hyvittämistapaa yhdessä. - jos lapsi on jättänyt muita leikin ulkopuolelle? Aikuinen juttelee kaikkien osapuolten kanssa. Sanoitetaan leikin ulkopuolelle jääneen lapsen tunteita muille. Kerrotaan, että leikin ulkopuolelle on ikävää jäädä. Aikuinen tarvittaessa ohjaa ja leikkii mukana. Seurataan tilanteen etenemistä: onnistuuko leikki yhdessä? Lapsilla on kuitenkin oikeus leikkirauhaan, joten aina ei kaikkia tarvitse ottaa mukaan leikkiin. Tällöin on aikuisen vastuulla keksiä ulkopuolelle jätetyllä mielekästä tekemistä. - jos lapsi haukkuu tai loukkaa toista? Sääntöjen selittäminen, liikennevalojen käyttö. - jos lapsi kiristää muita esimerkiksi syntymäpäiväkutsuilla? Päätimme, ettei syntymäpäiväkutsuja enää jaeta päiväkodin kautta Kiusaamiseen puuttuminen suhteessa aikuinen-lapsi Kiusaamisen kitkemiseksi on tärkeää ponnistella myönteisen ja kunnioittavan ilmapiirin aikaansaamiseksi. Katsominen ja ihmetteleminen ovat taitoja, joita voidaan vahvistaa, kuten Marjatta Kalliala (2012) kirjoittaa: Kun lapsi löytää lätäköstä nurin käännetyn maailman, aikuinen päättää, tempaako hän lapsen pois lätäköstä, vai pysähtyykö hän ihmeen äärelle yhdessä lapsen kanssa. Sensitiivisyydessä on kyse tästä. 10

11 On hyvä ravistella sellaisia käsityksiä kuin voiko lapsi saada liikaa hyvää, tuleeko lapsesta rakastamalla lellitty, kasvaako lapsi kurilla, oppiiko rankaisemalla talon tavoille ja niin edelleen. Jos kiusaamiseen halutaan toden teolla puuttua, se edellyttää oivallusta siitä, että vain kannattelulla ja loputtomalla kannustuksella kasvaa yhdenvertaisia, avarakatseisia ja edelleen muita kannattelevia yksilöitä. On tärkeää kuitenkin erottaa toisistaan kannattelu ja palkitsemiseen perustuva oppimiskäsitys. Näillä ei tarkoiteta pelkkää palkitsemista oikein käyttäytymisestä vaan aikuisen vilpitöntä ylpeyttä ja ihastusta lapsen olemassaolosta. Sensitiivisyys sisältää muutakin kuin katseen. Se on herkkyyttä, jota on vaikea opettaa tai lukea kirjasta. Miten toimimme - jos aikuinen ei toimi sensitiivisesti tai suosii/syrjii lasta? Suora palaute mahdollisimman pian Draaman keinot Itsereflektointi Keskustelut tiimipalavereissa/kehittämisilloissa Ei syyllistämistä (esim. keskustelut me-muodossa) Sensitiivisyyden avaaminen käsitteenä - jos lapsi on saanut negatiivisen leiman? Lasten tukemiseksi suunnitellut yksilölliset ratkaisut (luotetaan ryhmän omiin toimintatapoihin). Lapsen käytöksen avaaminen muille. Esim. kasvattajat vaihtavat tilapäisesti ryhmää? 3.3. Kiusaamiseen puuttuminen suhteessa aikuinen-aikuinen Työturvallisuuslain tarkoittamana epäasiallisena kohteluna ja häirintänä ilmenevä työpaikkakiusaaminen heikentää työyhteisön toimivuutta, haittaa työntekoa ja aiheuttaa vaaraa henkilöstön psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. Jos häirintää tai epäasiallista kohtelua ilmenee, on siihen siksi puututtava välittömästi ja ongelma on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä ehkäisemään ennakolta. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta ammatillisesta käyttäytymisestään. Työturvallisuuslaissa on useita säännöksiä, jotka tulevat noudatettaviksi työpaikka-kiusaamiseen liittyvien epäkohtien hallinnassa, vaikka kaikissa pykälissä ei epäasiallista kohtelua tai häirintää suoraan mainita. Työturvallisuuslain mukaan: 11

12 Työnantajan on - Järjestelmällisesti seurattava työoloja ja työyhteisön tilaa sekä kehitettävä niitä (8 ) - Arvioitava työssä esiintyvät haitta- vaara- ja kuormitus-tekijät, jotka vaikuttavat sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen (10 ) - Laadittava työsuojelun toimintaohjelma, jossa myös työpaikkakiusaamisen ehkäisy voidaan ottaa huomioon (9 ) - Huomioitava jo työn suunnittelussa ja mitoituksessa työn aiheuttamat fyysiset ja henkiset kuormitustekijät (13 ) - Annettava opetusta ja ohjausta terveyttä uhkaavan kiusaamisen estämiseksi (14 ) - Huolehdittava, että kaikilla työnantajan edustajilla, esimiehillä, on riittävä pätevyys, riittävä perehdytys tehtäviinsä ja muutoinkin asianmukaiset edellytykset työturvallisuuslain tarkoittamien tehtävien hoitamiseen (16 ) - Ryhdyttävä toimiin työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi saatuaan asiasta tiedon (28 ). Työntekijän on - Noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia ohjeita ja määräyksiä ja - Vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa, terveyttä vaarantavaa epäasiallista käyttäytymistä (18 ) Miten toimimme - jos työntekijää syrjitään? Esimiehen tietoon. Kiusatun oma vastuu kertoa kokemuksestaan. - jos työntekijä käyttäytyy epäasiallisesti? Esimiehen tietoon. Suora palaute tilanteessa kollegalta mahdollisuuksien mukaan. - jos vanhempi käyttäytyy epäasiallisesti työntekijää kohtaan? 12

13 Esimiehen tietoon ja esimiehen kautta työsuojeluvaltuutetun tietoon. Ammatillisuuden tukeminen. Asiakkaan käyttäytymisen rajaaminen (esim. lasten läsnä ollessa ei käsitellä asioita), työrauha. 4. SUUNNITELMAN ARVIOINTI Suunnitelman mukaista työskentelyä arvioidaan ja muutetaan tarpeen vaatiessa. Suunnitelmasta tulee yhteinen työväline vain sillä edellytyksellä, että se laaditaan yhdessä koko henkilöstön kanssa keskustellen. Suunnitelman onnistumista voidaan arvioida selvittämällä, onko päiväkotiin syntynyt yhteinen ymmärrys kiusaamisesta. Huomataanko kiusaamistilanteita suunnitelman valmistumisen jälkeen paremmin ja enemmän kuin aiemmin? Puututaanko kiusaamistilanteisiin johdonmukaisesti? Ovatko aikuisten asenteet muuttuneet ja onko päiväkodin ilmapiiri myönteisempi? 4.1. Arviointi käytännössä Suunnitelman pohjaksi laadittiin kysely vanhemmille nettisivuillamme. Vanhemmilta kysyttiin: 1. Onko lastasi kiusattu päiväkodissa? -> Suurin osa vastaajista koki lapsensa tulleen jossain määrin kiusatuksi, mm. tuuppimalla ja nimittelemällä. 2. Miten kiusaaminen on tullut ilmi? -> Vastauksien mukaan lapsi on itse kertonut kiusaamisesta, kasvattajat ovat raportoineet hakutilanteessa tai vanhempi on itse nähnyt kiusaamistilanteen. 3. Onko kiusaamiseen puututtu päiväkodissa ja miten? -> Suurimmassa osassa vastauksista vanhemmat eivät tienneet, oliko kiusaamiseen puututtu. Osassa vastauksista oltiin tyytymättömiä henkilökunnan reagointiin kiusaamistilanteissa, mutta lapset olivat raportoineet myös tilanteiden asianmukaisesta selvittämisestä. 4. Oletko keskustellut kiusaamiseen liittyvistä asioista lapsesi kanssa kotona? Millaisissa tilanteissa ja miten? -> Kaikki vastaajat kertoivat keskustelleensa. 13

14 -> Keskusteluja oli käyty lapsen kerrottua kiusaamisesta. Vanhemmat olivat puhuneet mm. toisten lasten oikeanlaisesta kohtelemisesta, kiusaamisen aiheuttamista tunteista ja toimintatavoista kiusaamistilanteessa. Keskusteluissa oltiin pidetty tärkeänä kiusaamisen raportoinnista aikuiselle. 5. Millaista yhteistyötä toivoisit tässä asiassa kodin ja päiväkodin välillä? Vanhemmat toivoivat rehellistä ja avointa keskustelua sekä tilanteissa, joissa heidän lastaan on kiusattu että tilanteissa, joissa heidän lapsensa on ollut kiusaaja. Ensisijaisesti toivottiin, että päiväkodissa kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma päivitetään joka kevät. Päivittäminen on työryhmän vastuulla. Keväällä ennen suunnitelman arviointia ja päivittämistä kartoitetaan vanhempien, henkilökunnan tai lasten kokemuksia aiheesta. 5. AIHEESEEN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Ladattavissa pdf-muodossa internetistä. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Repo, L Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy FI/Virastoille_ja_laitoksille/Henkilostohallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut/Johtamisen_ja_esimiestyo n_tuki/tyoyhteisosovittelu/kiusaaminen_tyopaikalla/kiusaaminen_tyopaikalla(45775) 14