Varhaiskasvatus suomessa

Transkriptio

1 Kiusaavatko pienetkin lapset? KM Laura Kirves Varhaiskasvatus suomessa Varhaiskasvatus: Päivähoitolaki (1973) Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Päiväkodit, kotihoidon tuki, avoimet päivähoitopalvelut, perhepäivähoito Esiopetus: Perusopetuslaki (1998) Opetus- ja kultturiministeriö Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) Maksuttomaan esiopetukseen on oikeus kaikilla lapsilla vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Kuntataso, yksikkötaso, lapsitaso 1

2 Kiusaaminen asiakirjoissa Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen: (UN Children s rights) Kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja he ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä. Sekä, lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan (artikla 2, 19). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kiusaamista ei mainita (VASU) - turvalliset ihmissuhteet - toiset huomioonottavien toimintatapojen vahvistaminen - hyvä ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Kiusaaminen asiakirjoissa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (629/1998, 29) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: - Edellyttävät kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatimista myös esiopetukseen. - Lapsille, heidän huoltajilleen sekä esiopetuksen henkilöstölle tulee antaa tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja esiopetuksen toimintatavoista näissä tilanteissa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, 24.) 2

3 Kiusaaminen varhaiskasvatuksessa Suomessa lasten väliseen kiusaamiseen ei ole aiemmin kiinnitetty huomiota Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti vuosina hankkeen kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa ja sen toteuttivat kansalaisjärjestöt (Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan) Yhteiskunnallinen keskustelu Asiakirjoihin tullaan liittämään osiot kiusaamista ehkäisevästä työstä. Pienten lasten kiusaamisesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa tarvitaan lisää, jotta tehokkaita toimintatapoja voidaan kehittää. Merkittäviä tutkimuksia kiusaamisesta pienten lasten parissa Alsaker, F. & Valkanover, S Early diagnosis and prevention of victimization in kindergarten. Alsaker, F The Bernise program against victimization in kindergarten and elementary school. Alsaker, F. & Nägele, C Bullying in kindergarten and prevention. Alsaker, F Bully/victim problems in day-care centers: Measurement issues and associations with children s psychosocial healt. Perren, S Kindergarten children involved in bullying: social behavior, peer relationships and social status. Perren, S. & Alsaker. F Social behavior and peer relationships of victims, bullyvictims ans bullies in kindergarten. Kochenderfer & Ladd (1996) Victimised childrens responses to peers aggression. Main, N Children s perpetration of violence in early childhood: beyond conflict. Monks, C., Smith, P & Swettenham, J Aggressors, Victims, and Defenders in Preschool: Peer, Self-, and Teacher Reports. Monks, C. P The nature of bullying in early childhood. Unpublished thesis presented for the degree of Doctor of Philosophy. Gillies-Rezo, S. & Bosacki, S Invisble bruises: Kindergartners perception of bullying. Crick, Casas, & Ku (1999) Relational and physical forms of peer victimization in preschool. Nordhagen et al. 2005: Parental reported bullying among Nordic children: a population based study (Mukana myös päiväkoti-ikäiset lapset) 3

4 Kiusaamisen seuraukset Tutkimusten mukaan kiusaamisella on pitkäkestoiset ja vakavat seuraukset niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. Kiusatuilla: vaikeuksia vertaissuhteissa myös myöhemmin elämässä, itsetunnon alenemista, masentuneisuutta, ahdistusta, itsetuhoisia ajatuksia Kiusaajat: vaikeuksia vertaissuhteissa myös myöhemmin elämässä, riski jatkaa kiusaamista aikuisena, lisääntynyt riski rikoksiin ja muuhun asosiaaliseen käytökseen Jos kiusaamiseen ei puututa lapsen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu Vaikuttaa koko ryhmään: turvaton ilmapiiri Kiusaamisen määrittely On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys kiusaamisen määritelmästä, jotta kiusaamista voidaan ehkäistä ja siihen osataan puuttua. Olweus: Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta. Salmivalli: Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kritiikkiä: Yksilön subjektiivisen kokemuksen merkitys, mm. Hamarus (2006) 4

5 Kiusaamiselle tyypillistä Toistuvuus Tietoisuus Vallan epätasapaino Uhrin kyvyttömyys puolustautua Ryhmäilmiö Määrittelyn problematiikka on johtanut Ruotsissa termin kränkande behandling käyttöön (pienten lasten parissa) Määrittelyn merkitys pienten lasten parissa? Ehkäisyn näkökulma Kiusaamiselle tyypillistä Ryhmäilmiö: Ryhmän jäsenet vaikuttavat siihen esiintyykö kiusaamista vai ei Roolit kiusaamistilanteissa Yksilötasolla lapset ovat kiusaamista vastaan Ryhmän epäviralliset normit saattavat ylläpitää ilmiötä ja ryhmä ylläpitää normeja Erilaisuuden myytti 5

6 Kiusaamisen yleisyys Kiusaamisen yleisyys riippuu tutkimuksesta, kysymyksen asettelusta ja otoksesta Kiusattujen lasten osuus on 5-15% peruskouluikäisistä Kiusaamiseen osallistuu jopa kolmannes lapsista erilaisissa rooleissa Alle kouluikäiset: (Perren 2000, Sveitsi) Kiusatut 6% Kiusaajat 11% Kiusaaja-uhrit 10% Kiusaaminen suomalaisissa päiväkodeissa (Kirves & Stoor-Grenner 2010) Haastattelu- ja observointiaineisto kerättiin: 8 päiväkodista 61 lasta 29 henkilökuntaa 24 vanhempaa Haastatteluista ja observointiaineistosta on kerätty kiusaamiseen liittyviä caseja. 6

7 Kiusaaminen päiväkodissa Päiväkodin vertaisryhmässä tapahtuu paljon lasten välistä negatiivista käytöstä nahistelun ja kiusaamisen erottaminen ei ole aina helppoa. mä en tiedä onko se sellaista niin sanottuu oikeeta kiusaamista vai onkse vaan sitte semmoista leikinomaista. kiusaaminen on sitä et se kyseinen kiusattu kokee että häntä kiusataan, et se voi olla jotain pientä, mikä muitten mielestä ei oo kiusaamista. must tuntuu että sun pitää tuntee ne lapset. Että sun pitää tietää onks se toistuvaa vai onko vaan kertaluontoista nahistelua. Lapset Lähes kaikki lapset sanoivat tulleensa kiusatuiksi tai nähneensä muita kiusattavan. Lapset saattavat nimetä kiusaamiseksi monenlaisia asioita: Yks poika kiusas mua ulkona, kun se näytti mulle kuolleen mehiläisen, se oli ihan limainen Tyttö 6v. Osalle lapsista käsite kiusaaminen on selvä: Niin, sitte on olemassa sellasta kiristämistä, sellasta, että kiristää, se on sellasta, että kaveri sanoo, että mä en oo sun kaveri, jos sä et tee tota ja tätä, ja se on kiusaamista Tyttö 6v. Mistä asioista lapsille tulee pahamieli: sillon kun kaverit ei leiki mun kaa Tyttö 6v. Mulla ei oo koskaan kaveria ollu Poika 4v. 7

8 Henkilökunta Määritteli kiusaamisen: Toistuvaa Tietoista Voi olla myös kertaluonteista lapsen subjektiivinen kokemus on merkitsevä Vanhemmat Määrittelivät kiusaamisen: Toistuvaa ja järjestelmällistä Sanallista Yksilöllistä subjektiivisen kokemuksen merkitys Kilpailua ja vertailua Vanhemmat toivoivat enemmän arvo- ja kasvatuskeskusteluja henkilökunnan kanssa. Vanhemmat olivat epävarmoja siitä kiusaavatko alle kouluikäiset 8

9 Kiusaamisen muodot Fyysinen kiusaaminen Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Psyykkinen kiusaaminen Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Kiusaamis- ja konfliktitilanteet Vapaissa leikkitilanteissa Sisä- ja ulkoleikeissä Leikkien ja leikkikavereiden valinnassa Leikin sisällä sääntöjä muuttamalla 9

10 Kiusaamis- ja konfliktitilanteita Ryhmän torjunta tai hyväksyntä Ystävien ostaminen, lahjominen, kiristäminen Ryhmän dynamiikka Ystävyyssuhteet, jotka eivät ole kehittäviä ja tasavertaisia Haast: Onks tääl joku joka on aina ilman kaveria? Poika, 3v: No mä, nokyl se olen mä. Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä Heikko itsearvostus Kehittymättömät sosiaaliset taidot Puuttuminen ja interventio välttämätön Kielteiset käsitykset ja odotukset muista Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio (Laine & Neitola 2002) 10

11 Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Luonteeltaan äkkipikaisia, aggressiivisuus suunnittelematonta ja kontrolloimatonta No yleensä mä en nyt kiusaa, mä yritän vaan saada hermot takaisin Poika, 4v. Proaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Väkivalta harkittua ja suunniteltua, käyttäytymiseen ei välttämättä liity suuttumustilaa, manipuloiva. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiiviset: Turvalliset ihmissuhteet, uhkaavien tilanteiden vähentäminen, tunteiden säätelyn harjoittelu Proaktiivisesti aggressiiviset Selkeät ja johdonmukaiset rajat, aggressiivisesta käytöksestä ei saa seurata lasta tyydyttävää ratkaisua, yhteistyö kodin kanssa, uusien toimintamallien opettaminen 11

12 Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät lapset Luottamus Arki, jolla on selkeä rakenne ja rytmi Pitkäkestoiset ihmissuhteet Aikaa Ilo ja huumori Leikkiin houkuttelu, mukana leikkiminen, positiiviset kokemukset toisten kanssa toimimisesta Oman tahdon rohkaisemista Ei-verbaalisen viestinnän ymmärtämistä 12

13 Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisen ehkäisy perustuu aikuisen omien asenteiden tarkistamiseen suhtautumiseen jokaiseen lapseen ja lapsiryhmään sekä työyhteisöön ymmärrykseen siitä, että aikuinen itse vaikuttaa ilmiön olemassaoloon kiusaamisen ehkäisyssä keskeistä on uudenlaisten toimintatapojen opettaminen lapselle ja lapsiryhmälle leimaamisen ja syntipukki-ilmiön välttäminen Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen ei ole olemassa valmista mallia, vaan päivähoitoyksikön on itse ratkaistava, millaiset keinot sillä hetkellä juuri nyt siellä olevien lasten kanssa olisi tehokkaita. Kiusaamisen ehkäisy tulisi nähdä osana arjen pedagogiikkaa 13

14 Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen Tietoisuus kiusaamisesta ilmiönä Epäsuoran kiusaamisen huomaaminen voi olla vaikeaa Lasten kertomukset avainasemassa: luodaan ilmapiiri, missä lapsi voi ja haluaa kertoa eroon kantelukulttuurista Havainnointi Haastattelut vanhemmat! Kiusaamiseen puuttuminen Kaikkiin riitoihin ja konflikteihin tärkeä puuttua, jotta niistä ei jatkuessaan pääse kehittymään kiusaamista Kiusaamisen selvittely on aina aikuisen vastuulla! Riitojen ja konfliktien selvittely Edellyttää havainnointia, tietoisuutta mitä on tapahtunut Yhteiset sopimukset päiväkodissa Lasten toleranssi 14

15 Seuraamukset Kiusaamisen ehkäisyn tavoite on opettaa lapselle toisenlaisia tapoja toimia vertaissuhteissaan Seuraamuksia mietittäessä tulee pohtia miten ne edistävät tavoitetta. Mitä seuraamuksilla saavutetaan? Tai tavoitellaan? Jäähypenkki, anteeksi pyytäminen, kollektiiviset rangaistukset, pienten puolella uhkailu??? 1. Turvallinen ilmapiiri Turvallinen ilmapiiri on edellytys myönteiselle vuorovaikutukselle ryhmässä Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus Arvostus ja kunnioitus Toimintaa ohjaa empaattinen aikuinen. Jos toimintaa ja valtaa käyttävät lapset, ilmapiiri on turvaton ja käy raskaaksi ja tuhoavaksi. Kiusaamisen vastainen asenne heijastuu 15

16 2. Tapa- ja moraalikasvatus Yhteinen vastuu muista ihmisistä Vuorovaikutuksen ja toisten kanssa elämisen säännöt ja koodit Oikea ja väärä Moraaliset valinnat Toisten ihmisten huomioiminen ja arvostus 3. Sosiaaliset- ja emotionaaliset taidot, vuorovaikutustaidot Empatiakyky, Ongelmanratkaisu ja impulssin hallinta, Itsehillintä (aggression hallinnan tukeminen) Vuorovaikutustaitojen harjoittaminen (tutustumisen ja ystävystymisen taidot, ryhmään liittyminen, itsestä kertominen, toisten huomioiminen, loukkaavan viestinnän tunteminen) Taidot joiden avulla lapset solmivat ja ylläpitävät ystävyyssuhteita, tulevat hyväksytyksi ryhmässä. Toimintaohjelmat 16

17 4. Leikin havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen Miksi leikkiä pitäisi havainnoida? Psyykkisen kiusaamisen huomaaminen (selän kääntäminen, uhkailu, kiristäminen, alistaminen) Epätasainen roolien jako ja mahdollisuudet osallistua Lasten välisen vuorovaikutuksen seuraaminen Toistuvasti yksin leikkivät Keskustelut vanhempien kanssa 5. Leikin havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen Miksi leikkiä tulisi ohjata ja miksi aikuisen tulisi osallistua siihen? Lapset nauttivat aikuisen osallistumisesta Leikkiä rikastetaan Harjoitellaan kompromissin tekemistä Lasten osallisuus mahdollistuu Me-henki vahvistuu Riitatilanteita syntyy vähemmän Kiusaamistilanteiden syntyminen voidaan estää Tuetaan ryhmää ottamaan huomioon toiset ja hyväksymään toisiaan paremmin Sosiaaliset taidot kehittyvät 17

18 6. Lasten osallisuus Kiusaaminen ryhmässä on esteenä lasten osallisuudelle Vastuu ryhmästä ja sen jäsenistä Lasta osallistavia toimintatapoja: Lapsi on asiantuntija itseään koskevissa asioissa Tuettu leikki, leikin ohjaus Yhdessä lasten kanssa laaditut säännöt sekä niiden tarkoitus Lapsen arvostaminen ja kuuleminen kokemusten ja mietteiden jakaminen Ilo ja huumori 7. Tasa-arvon edistäminen Stereotyyppiset asenteet, joita välitämme tiedostamatta, kuten kuinka tunteiden osoittaminen sallitaan tytöille ja pojille poikien elämään kuuluu muksiminen ja tietty väkivaltaisuus (vrt. painileikit) tyttöjen leikkeihin mahtuu vain kaksi 18

19 8. Yhteistyö vanhempien kanssa Akuutit tilanteet ratkaistaan päiväkodissa Kiusaaminen on aina myös kodin asia Kasvatuskumppanuus Vanhempainillat Vanhemmat tarvitsevat tietoa lapsen vuorovaikutussuhteista päiväkodissa Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma KM Laura Kirves 19

20 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Osaksi yksikön varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Työväline Prosessi Elää tilanteen muuttuessa Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Miksi? Lisätään tietoisuutta kiusaamisesta Vaikutetaan kiusaamiseen liittyviin asenteisiin Kun kaikki saavat olla mukana, työhön sitoudutaan ja motivoidutaan paremmin Koko työyhteisö tietää, miten toimitaan ja osaa perustella toimintansa Johdonmukainen työ on tuloksellisempaa Työtä voidaan arvioida Jäntevöittää vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä 20

21 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Päivähoitoyksikön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa tulisi näkyä ainakin seuraavat asiat: mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon arvot ja päiväkodin näkemys siitä, mitä kiusaaminen on kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen kiusaamiseen puuttumisen keinot ja seuranta kiusaamisen ehkäisyn keinot yhteistyö vanhempien kanssa dokumentointi ja suunnitelman arviointi suunnitelman päivittäminen ja siitä tiedottaminen Kiitos! 21