Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Transkriptio

1 Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Laura Repo Tehy/ Tampere Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Kiusaaminen ja alle 3- vuotiaat

2 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen: Lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan (artikla 2, 19). Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (2013/1267, 29 ) Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. (Core Curriculum for Pre-School Education, 2014). Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kiusaamista ei mainita (VASU) - turvalliset ihmissuhteet - toiset huomioonottavien toimintatapojen vahvistaminen - hyvä ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta

3 Kaikki lasten väliset riidat eivät ole kiusaamista 3

4 Kiusaamisen määrittely On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys kiusaamisen määritelmästä, jotta kiusaamista voidaan ehkäistä ja siihen osataan puuttua. Olweus: Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta. Salmivalli: Kiusaamista on se, kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kritiikkiä: Yksilön subjektiivisen kokemuksen merkitys, mm. Hamarus (2006) Kiusaamiselle tyypillistä Toistuvuus Tietoisuus Vallan epätasapaino Uhrin kyvyttömyys puolustautua Ryhmäilmiö Määrittelyn problematiikka on johtanut Ruotsissa termin kränkande behandling käyttöön (pienten lasten parissa) Määrittelyn merkitys pienten lasten parissa? Ehkäisyn näkökulma 4

5 % of group total Kiusaamiselle tyypillistä Ryhmäilmiö: Ryhmän jäsenet vaikuttavat siihen esiintyykö kiusaamista vai ei Roolit kiusaamistilanteissa Yksilötasolla lapset ovat kiusaamista vastaan Ryhmän epäviralliset normit saattavat ylläpitää ilmiötä ja ryhmä ylläpitää normeja Erilaisuuden myytti Kiusaamisen yleisyys 3-6 vuotiaiden keskuudessa (n=771, 6910 lasta) Bullies and victims by group 16,0% 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% bullies bully-victims victims 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% all immigrant special needs 5

6 Kiusaamisen muodot (Kirves & Stoor-Grenner 2010) Fyysinen kiusaaminen (7,5 % ) Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen (8,2 %) Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Psyykkinen kiusaaminen (10, 7 %) Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Copyright Laura Repo Kiusaaminen ryhmäilmiönä Koulukiusaamistutkimuksessa on havaittu, että ryhmän jäsenillä on erilaisia rooleja: Avustaja, vahvistaja, sivustaseuraaja, puolustaja Tutkittu vain vähän pienten lasten parissa Suurin osa vastaajista havaitsi omassa ryhmässään näitä rooleja Vahvistajia oli etenkin poikavoittoisissa ryhmissä Ryhmissä joissa oli laadittu yhteiset pelisäännöt kiusaamisen ehkäisemiseksi, vahvistajia havaittiin vähemmän

7 Pedagogisia ja organisatorisia tekijöitä Ryhmäkoot Vastaajan koulutus Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Lapsen ojentamiseen liittyvät käytännöt (=mitä kiusaamisesta seuraa) Tulokset Niissä ryhmissä, joissa kurinpitoon käytettiin enemmän ns. kovia seuraamuksia, oli enemmän lapsia jotka kohtasivat kiusaamista. Niissä ryhmissä, joissa kurinpitoon käytettiin enemmän ns. kovia seuraamuksia, vastaajat arvioivat, että lapsiin ei suhtauduta lämpimästi ja rakastavasti 7

8 Johtopäätökset: Kiusaamisen ehkäiseminen Kiusaamisen ehkäiseminen tapahtuu ryhmätasolla sekä yksilötasolla Ryhmän koheesion tukeminen: kaikilla lapsilla oikeus tuntea ja kokea kuuluvansa ryhmään Osallisuuden kokemus Laadukas varhaispedagogiikka ja rikas toimintaympäristö Leikkiin osallistuminen ja ohjaaminen Tunteiden säätelyn taidot Myös muita kiusaavalla lapsella on oikeus sellaiseen asianmukaiseen pedagogiikkaan, että hän oppii olemaan kiusaamatta Tasa-arvoinen kohtaaminen Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen ei ole olemassa valmista mallia, vaan työyhteisön on itse ratkaistava, millaiset keinot sillä hetkellä juuri nyt siellä olevien lasten kanssa olisi tehokkaita. Kiusaamisen ehkäisy tulisi nähdä osana arjen pedagogiikkaa; laadukasta peruspedagogiikkaa Copyright Laura Repo 8

9 Kiusaamisen ehkäisy Ryhmätasolla Yksilötasolla Työyhteisötasolla Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä Heikko itsearvostus Kehittymättömät sosiaaliset taidot Puuttuminen ja interventio välttämätön Kielteiset käsitykset ja odotukset muista Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio (Laine & Neitola 2002) 9

10 Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Luonteeltaan äkkipikaisia, aggressiivisuus suunnittelematonta ja kontrolloimatonta Proaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Väkivalta harkittua ja suunniteltua, käyttäytymiseen ei välttämättä liity suuttumustilaa, manipuloiva. No yleensä mä en nyt kiusaa, mä yritän vaan saada hermot takaisin Poika, 4v. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Raisa Cacciatore: Kiukkukirja. Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivinen aggressio: Turvalliset ihmissuhteet, uhkaavien tilanteiden vähentäminen, tunteiden säätelyn harjoittelu Proaktiivisesti aggressio: Selkeät ja johdonmukaiset rajat, aggressiivisesta käytöksestä ei saa seurata lasta tyydyttävää ratkaisua, yhteistyö kodin kanssa, uusien toimintamallien opettaminen Copyright Laura Repo 10

11 Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät lapset Luottamus Arki, jolla on selkeä rakenne ja rytmi Pitkäkestoiset ihmissuhteet Aikaa Ilo ja huumori Leikkiin houkuttelu, mukana leikkiminen, positiiviset kokemukset toisten kanssa toimimisesta Oman tahdon rohkaisemista Ei-verbaalisen viestinnän ymmärtämistä Pulmat sosiaalisissa taidoissa Laaksonen (2014) havaitsi, että kiusaamisen kanssa tekemisissä olevilla lapsilla oli huomattavia pulmia vertaissuhdetaidoissaan: Kiusaajat: konfliktien hallinnata, loukkaamisen välttäminen ja tuen antaminen kavereille Uhrit: vuorovaikutukseen liittyminen ja sen ylläpitäminen Kiusaaja-uhrit: haasteita tilanteen mukaisessa käyttäytymisessä

12 Leikkiin osallistuminen Miksi leikkiä tulisi ohjata ja miksi aikuisen tulisi osallistua siihen? Lapset nauttivat aikuisen osallistumisesta Leikkiä rikastetaan Harjoitellaan kompromissin tekemistä Lasten osallisuus mahdollistuu Me-henki vahvistuu Riitatilanteita syntyy vähemmän Kiusaamistilanteiden syntyminen voidaan estää Tuetaan ryhmää ottamaan huomioon toiset ja hyväksymään toisiaan paremmin Sosiaaliset taidot kehittyvät Laadukas varhaispedagogiikka Päivähoitopäivään kuuluu väistämättä oleilua ja odottamista Kun lapsi on saanut kokea iloa tuottavaa, motivoivaa oppimista ja pinnistellä sen saavuttamiseksi, lapsi jaksaa paremmin oleilun hetket Lapset tarvitsevat mielekästä tekemistä = laadukasta varhaispedagogiikkaa Ei tarvitse pelätä, että lapset leipoisivat tai liikkuisivat liikaa!

13 Ryhmän koheesio Turvallinen ilmapiiri Puhalletaan yhteen hiileen Ryhmän vahvuudet Yhteinen ongelmanratkaisu Ryhmäyttämisleikit/ pelit/ laulut ym. Ilo ja huumori Aikuisen heittäytyminen ja leikki Kirjallisuutta Repo, L. (2013). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PS-kustannus. Kirves, L & Stoor-Grenner, M. (2010). Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL & Folkhälsan. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. (2010). Kiusaavatko pienetkin lapset? MLL & Folkhälsan. 13