Kiusaavatko pienetkin lapset? Osallisuuspäivä. MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner

Transkriptio

1 Kiusaavatko pienetkin lapset? Osallisuuspäivä MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner

2 Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja valvoo hanketta Folkhälsan ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteuttavat yhteistyössä Pienten lasten kiusaamisesta on olemassa vain vähän tutkimustietoa

3 Kiusaaminen estää osallisuutta Kiusaaminen on ryhmäilmiö Vaikuttaa koko ryhmään: turvaton ilmapiiri Kiusatun vaikea asema ryhmässä Hyvä ryhmähenki lisää lasten vastuuta ryhmästä sekä sen jäsenistä ehkäisee kiusaamista Positiivinen ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne vaikeuttaa kiusaamisen alkamista

4 Kiusaamisen seuraukset Tutkimusten mukaan kiusaamisella on pitkäkestoiset ja vakavat seuraukset niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. Kiusatuilla: itsetunnon alenemista, masentuneisuutta, ahdistusta, itsetuhoisia ajatuksia Kiusaajat: riski jatkaa kiusaamista aikuisena, lisääntynyt riski rikoksiin ja muuhun asosiaaliseen käytökseen Jos kiusaamiseen ei puututa lapsen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu

5 Lait Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. (629/1998, 29) Esiopetus kuuluu perusopetuslakiin: - suunnitelma tulisi tehdä myös esiopetuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kiusaamista ei mainita (VASU) - turvalliset ihmissuhteet - toiset huomioonottavien toimintatapojen vahvistaminen - hyvä ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta

6 Kiusaamisen määrittely Olweuksen (1973) määritelmä: Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta. Kritiikkiä: Yksilön subjektiivisen kokemuksen merkitys. mm. Hamarus (2006)

7 Kiusaamiselle tyypillistä: Toistuvuus Tietoisuus Vallan epätasapaino Uhrin kyvyttömyys puolustautua Määrittelyn problematiikka on johtanut Ruotsissa termin kränkande behandling käyttöön (pienten lasten parissa) Määrittelyn merkitys pienten lasten parissa? Ehkäisyn näkökulma

8 Aineisto Haastattelu ja observointi aineisto kerättiin: 8 päiväkodista 61 lasta 29 henkilökuntaa 24 vanhempaa Haastatteluista ja observointiaineistosta on kerätty kiusaamiseen liittyviä caseja.

9 Vanhemmat Lapset Kiusaamisilmiö päiväkodissa Henkilökunta Kirjallisuus

10 Kiusaaminen päiväkodissa Päiväkodin vertaisryhmässä tapahtuu paljon lasten välistä negatiivista käytöstä nahistelun ja kiusaamisen erottaminen ei ole aina helppoa. mä en tiedä onko se sellaista niin sanottuu oikeeta kiusaamista vai onkse vaan sitte semmoista leikinomaista. kiusaaminen on sitä et se kyseinen kiusattu kokee että häntä kiusataan, et se voi olla jotain pientä, mikä muitten mielestä ei oo kiusaamista. must tuntuu että sun pitää tuntee ne lapset. Että sun pitää tietää onks se toistuvaa vai onko vaan kertaluontoista nahistelua.

11 Mitä kiusaaminen on? Lapset: Lähes kaikki lapset sanoivat tulleensa kiusatuiksi tai nähneensä muita kiusattavan. Lapset saattavat nimetä kiusaamiseksi monenlaisia asioita: Yks poika kiusas mua ulkona, kun se näytti mulle kuolleen mehiläisen, se oli ihan limainen Tyttö 6v. Osalle lapsista käsite kiusaaminen on selvä: Niin, sitte on olemassa sellasta kiristämistä, sellasta, että kiristää, se on sellasta, että kaveri sanoo, että mä en oo sun kaveri, jos sä et tee tota ja tätä, ja se on kiusaamista Tyttö 6v. Mistä asioista lapsille tulee pahamieli: sillon kun kaverit ei leiki mun kaa Tyttö 6v. Mulla ei oo koskaan kaveria ollu Poika 4v.

12 Päiväkodin työntekijöiden mukaan kiusaaminen on: Toistuvaa Tietoista Voi olla myös kertaluonteista lapsen subjektiivinen kokemus on merkitsevä leikistä sulkeminen on tehokas keino. määräilevä lapsi hakee toisia puolelleen, ehkä silleen semmosta lahjomista ja sellasta, kun teet näin ni sitte oot mun paras kaveri...ne panee sen aina oleen kissana, ei oo ihan sellasissa rooleissa missä muut lapset siellä on. Et kyllä se menee vähän niinku toisten mukana, mut ei sit kuitenkaan oo tasavertaisena. Att man regelbundet, nästan dagligen kanske just lämnar någon utanför, inte tar med någon i leken

13 Vanhempien mukaan kiusaaminen on: Toistuvaa ja järjestelmällistä Sanallista Yksilöllistä subjektiivisen kokemuksen merkitys Kilpailua ja vertailua Vanhemmat toivoivat enemmän arvo- ja kasvatuskeskusteluja henkilökunnan kanssa. Vanhemmat olivat epävarmoja siitä kiusaavatko alle kouluikäiset

14 Kiusaamisen muodot Fyysinen kiusaaminen Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Psyykkinen kiusaaminen Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen

15 Kiusaamis- ja konfliktitilanteet: Vapaissa leikkitilanteissa Sisä- ja ulkoleikeissä Leikkien ja leikkikavereiden valinnassa Leikin sisällä sääntöjä muuttamalla Leikin merkitys

16 Vertaissuhteiden merkitys Ystävien ostaminen, lahjominen, kiristäminen Porukkaan kuuluminen, hyväksyntä Ryhmän dynamiikka Ryhmän torjunta tai hyväksyntä Ystävyyssuhteet, jotka eivät ole kehittäviä ja tasavertaisia Haast: Onks tääl joku joka on aina ilman kaveria? Poika, 3v: No mä, nokyl se olen mä.

17 Puuttuminen ja interventio välttämätön Torjutut lapset (Laine 2002) Heikko itsearvostus Kehittymättömät sosiaaliset taidot Kielteiset käsitykset ja odotukset muista Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio Negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessi

18 Aggression hallinta Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Luonteeltaan äkkipikaisia, aggressiivisuus suunnittelematonta ja kontrolloimatonta Proaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Väkivalta harkittua ja suunniteltua, käyttäytymiseen ei välttämättä liity suuttumustilaa, manipuloiva. Erityistä tukea tarvitsevat lapset No yleensä mä en nyt kiusaa, mä yritän vaan saada hermot takaisin Poika, 4v. Oftast så snurrar de bara omkring och går från ett ställe till ett annat och får de komma med i leken så börjar de bara att störa och ofta så vet de andra att de bara stör så då vill de inte ens ha med dem i leken Lto Henkilökunta koki, että aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen ei ole riittävästi välineitä.

19 Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät lapset Lasten yksilöllisten valmiuksien tunteminen Yksinäiset lapset lapsi näyttää siltä ettei halua olla mukana vertaisryhmän toiminnassa Och så finns det de där blyga som inte vågar säga emot de andra i leken Lto Ryhmään liittyminen

20 Kiusaamisen ehkäisy päiväkodissa Tapa- ja moraalikasvatus Kasvatuskumppanuus Lasten osallisuuden vahvistaminen Aikuisen sitoutuminen lapsiryhmään Vertaissuhteiden tukeminen Sosiaalisten taitojen tukeminen Aggression hallinnan tukeminen Tasa-arvokasvatus Koulutus ja johtajuus Varhaiskasvatuksen suunnitelma

21 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma osana yksikön varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Edellyttää: Tietoisuus kiusaamisesta ilmiönä Yhteinen ymmärrys ja arvokeskustelu Johdonmukaisuus Koko henkilökunnan sitoutuminen Konkreetit keinot Arviointi

22 Merkittäviä tutkimuksia kiusaamisesta pienten lasten parissa Nordhagen et al. 2005: Parental reported bullying among Nordic children: a population based study (Mukana myös päiväkoti-ikäiset lapset) Alsaker, F. & Valkanover, S. (2001) Early diagnosis and prevention of victimization in kindergarten. Alsaker, F. (1993) Bully/victim problems in day-care centers: Measurement issues and associations with children s psychosocial healt. Kochenderfer & Ladd (1996) Victimised childrens responses to peers aggression. Main, N Children s perpetration of violence in early childhood: beyond conflict. Monks, C., Smith, P & Swettenham, J Aggressors, Victims, and Defenders in Preschool: Peer, Self-, and Teacher Reports. Monks, C. P The nature of bullying in early childhood. Unpublished thesis presented for the degree of Doctor of Philosophy. Monks, C., Ruiz, O. & Val, T Unjustified aggression in preschool. Crick, Casas, & Ku (1999) Relational and physical forms of peer victimization in preschool Rigby, K. (Australia): Bullying among young children -Ohjekirja kiusaamisen ehkäisyyn pienten lasten parissa Linke (1998) Let s stop the bullying

23 Muita tarpeellisia tutkimuksia Laine & Neitola Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä Cassidy & Asher Loneliness and peer relations in young children. Asher & Coie Peer rejection in childhood. Hay Prosocial development. Harrist, ym Subtypes of social withdrawal in early childhood. Johansson Små barns etik. Jonsdottir Barns kamratrelationer i förskolan.

24 Kiitos! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Folkhälsans Förbund