Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

Transkriptio

1 1 (10) Sivistyspalvelut / varhaiskasvatus Elokuu 2012 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

2 2 (10) ESIPUHE Kiusaamisen ehkäisy on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen edellytys. Kiusaaminen vähentää kaikkien osapuolten hyvinvointia. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy sekä siihen puuttuminen edellyttää tietoisuutta kiusaamisen ilmiönä. Lisäksi kiusaamisen määrittely on tärkeää, jotta päästään käsiksi ilmiöön ja voidaan valita oikeanlaiset keinot sen ehkäisemiseksi. Eri yksilöt kokevat kiusaamisen eri tavalla ja lapsen subjektiivisen kokemuksen merkitys on tärkeätä siksi ottaa huomioon tässä asiassa. Tammikuussa 2012 Kaarinan kaupungin varhaiskasvatusväki kokoontui yhdessä kuulemaan ja pohtimaan asiaa kiusaamisesta pienten lasten maailmassa KM Laura Kirveen johdolla. Kevään aikana henkilöstöstä koottu työryhmä kokosi tämän kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman osaksi kaupungin varhais-kasvatussuunnitelmaa. Työryhmässä mukana olivat: Minna Valo Maret Kosola Kerstin Lassinniemi Tiina Lehtonen Tanja Päiviö Sanna Ratia Maria Rike Tarja Savioja Minna Tamminen Petra Varttinen Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Päiväkodin johtaja Aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaaja Aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaaja Lastenhoitaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettaja

3 3 (10) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ NÄKEMYS KIUSAAMISESTA KIUSAAMISTA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA Turvallinen ympäristö Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot Leikin havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen Tapa- ja moraalikasvatus Lapsen itsetunnon vahvistaminen Lapsen osallisuus Tasa-arvon edistäminen KIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN KAARINAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA KAUPUNKITASOLLA, YKSIKKÖTASOLLA JA RYHMÄTASOLLA Kaupunkitasolla Yksikkötasolla Yksikkötason työskentely Keskustelurunko yksiköihin Ryhmätason työskentely Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma KAARINAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMAN ARVIOINTI Suunnitelman arviointi kaupunkitasolla Suunnitelman arviointi yksikkötasolla Suunnitelman arviointi ryhmätasolla KIRJA- JA MATERIAALIVINKKEJÄ... 10

4 4 (10) 1 YLEISTÄ Laki lasten päivähoidosta (36/1973) ja perusopetuslaki (628/1998, 29 ) edellyttävät jokaiselle lapselle turvallista toiminta- ja oppimisympäristöä. Lapsen henkinen ja fyysinen hyvinvointi huomioidaan myös sekä valtakunnallisessa että Kaarinan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. Näin ollen lapselle turvallisen toiminta- ja oppimisympäristön järjestäminen on tärkeä osa arjen pedagogiikkaa, joka muotoutuu lasten iän ja taitojen mukaan. Tämän kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen suunnitelman pohjalta Kaarinan kaupungissa jokainen päivähoitoyksikkö laatii omat yksikkö- ja ryhmäkohtaiset suunnitelmansa. 2 NÄKEMYS KIUSAAMISESTA Kiusaaminen on mitä tahansa toimintaa, joka tarkoituksella vahingoittaa tai loukkaa toista. Kaikki riidat ja konfliktit eivät kuitenkaan ole kiusaamista, mutta toistuessaan ja pitkään jatkuessaan niistä saattaa tulla sitä. Lapsen oma kokemus kiusaamisesta ja kyky arvioida tapahtunutta on otettava huomioon tässä tilanteessa. Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai verbaalista. Fyysinen kiusaaminen Psyykkinen kiusaaminen Verbaalinen kiusaaminen lyöminen potkiminen kamppaaminen esteenä oleminen vaatteiden repiminen nipistely kivien ja hiekan heittäminen leikkien sotkeminen uhkailu manipulointi kiristäminen ilveily ja ilmeily poissulkeminen leikin sääntöjen muuttaminen selän takana puhuminen puhumatta jättäminen haukkuminen nimittely härnääminen lällättäminen vaatteiden ja hiusten ym. kommentointi

5 5 (10) 3 KIUSAAMISTA ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 3.1 Turvallinen ympäristö Päivähoidon aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella on hyvä ja turvallista olla. Aikuisten pitää puuttua välittömästi tilanteeseen, jossa lasta kiusataan. Esimerkkinä mm. yhteiset säännöt ja sopimukset. Tavoitteena on 0-toleranssi fyysiseen ja psyykkiseen kiusaamiseen myös leikkitilanteissa. Vanhempia kuunnellaan ja heidän huolensa otetaan vakavasti sekä puututaan tilanteisiin. 3.2 Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot Lasten kanssa ollessamme kasvatamme, ohjaamme, näytämme esimerkkiä ja laitamme rajoja, jotta lasten sosiaaliset taidot ja empatiakyky kehittyvät. Esimerkkinä mm. lasta ei jätetä missään tilanteessa yksin. Lapsi osallistuu mahdollisimman pitkään muun ryhmän toimintaan ja jos hänet joudutaan poistamaan tilanteesta, niin aikuinen on aina mukana. Rauhoittuminen toteutetaan lapsen iän mukaisesti ja aikuinen luo turvallisen ilmapiirin tilanteessa. 3.3 Leikin havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen Aikuinen havainnoi ja seuraa lasten leikkiä sekä on läsnä lasten leikeissä nähdäkseen ja voidakseen ennaltaehkäistä kiusaamistilanteita. Esimerkkinä mm. lapsi, joka kiusaa ja joutuu helposti riitatilanteisiin, on aikuisen valvonnassa, jotta hän pystyy paremmin leikkimään toisten lasten kanssa. Näin aikuinen ennaltaehkäisee kiusaamistilanteita ja turvaa koko lapsiryhmää. Aikuinen myös katsoo, ettei lapsi jää toistuvasti leikin ulkopuolelle. Lapset tottuvat leikkimään erilaisissa ryhmissä. 3.4 Tapa- ja moraalikasvatus Aikuiset ohjaavat ja tukevat lasten keskinäistä vuorovaikutusta sekä kannustavat lapsia toimimaan empaattisesti ja toista arvostaen. Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus toimii mallina lapsille. Esimerkkinä mm. lapsia kannustetaan auttamaan toisiaan ja aikuiset antavat mallia omalla esimerkillään auttamalla niin ikään toisiaan. Aikuinen puuttuu tukevasti ja turvallisesti rikkeisiin ja sääntöjen rikkomiseen.

6 6 (10) 3.5 Lapsen itsetunnon vahvistaminen Aikuinen vahvistaa lapsen itsetuntoa hyväksymällä jokaisen lapsen tarpeineen, ajatuksineen ja tunteineen. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä. Esimerkkinä mm. kerro lapselle selkeästi milloin hän on tehnyt väärin, loukannut toista, lyönyt tai rikkonut toisen tavaroita/tekemää tai kun lapsi on rikkonut toisen lapsen tai aikuisen koskemattomuutta. Kehu lasta ja kannusta lasta - unohda negatiivisuus. Pienikin ja aito kannustus on parempi kuin ei mitään kannustusta. 3.6 Lapsen osallisuus Lapsella on oikeus olla ryhmän jäsen ja tulla nähdyksi ja kuulluksi. Esimerkkinä mm. kasvattaja voi havainnointinsa ja lapselta kuulemansa perusteella kertoa huolestaan vanhemmille edistäen lapsen kasvua ja hyvinvointia. 3.7 Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvo tarkoittaa samoja oikeuksia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia kaikille sukupuolesta ja kansalaisuudesta riippumatta. Varhaiskasvatuksessa tasaarvossa on kyse työntekijöiden tavasta kohdata lapsi. Kasvattajan on tärkeätä pohtia omaa asennettaan ja ennakkoluulojaan sekä tunnistaa omat tiedostamattomat odotuksensa ja asenteensa. Esimerkkinä mm. negatiivisen teon hyvittäminen kaverille; toiselle lapselle riittää, että kaveri pyytää anteeksi tekoaan, toiselle taas se, että kaveri esimerkiksi korjaa rikotun työn tai tekee kauniin piirroksen hyvitykseksi. 4 KIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN Jokainen yksikkö laatii oman suunnitelmansa siitä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään ja miten kiusaamistilanteisiin puututaan. Näihin tilanteisiin ohjeita ja malleja löytyy mm. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -kirjasta ja KIVA-koulu materiaalista. Jos kiusaaminen on sekä jatkuvaa että systemaattista ja yksikössä on puututtu tilanteeseen sovitulla tavalla mutta siitä huolimatta tilanne jatkuu ennallaan, voidaan kiusaamistilanteet dokumentoida. Yksiköt voivat laatia lomakkeen, joka sisältää ainakin seuraavat asiat: tapahtuman kulku, osallistuneet lapset, tilanteen seuranta ja jatkotyöskentely. Tarvittaessa voidaan nimetä myös asiasta vastaava aikuinen.

7 7 (10) Esimerkkinä avuksi: MITTARI, joka tehdään yhdessä lasten kanssa Vähemmän tärkeät asiat kerrottavaksi aikuiselle. Esimerkki: joku käyttää liikaa saippuaa tai jokin muu vastaava pikkuasia Asiat, jotka ovat tärkeitä kertoa aikuiselle. Esimerkki: toisen loukkaantuminen tai karkaaminen 5 KAARINAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA KAUPUNKITASOLLA, YKSIKKÖTASOLLA JA RYHMÄTASOLLA 5.1 Kaupunkitasolla 5.2 Yksikkötasolla Keskustelu kiusaamisesta on osana kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman arviointia. Keskustelu kiusaamisesta ilmiönä. Kiusaamisen määrittelyssä tärkeintä on huomioida lapsen oma kokemus kiusaamisesta. Kasvattajat tiedostavat oman henkilökohtaisen näkemyksensä kiusaamisesta ja sen vaikutuksen omaan toimintaansa. Kasvattajilla on tietoisuus kiusaamiseen liittyvistä piirteistä tietoisuus, toistuvuus, vallan epätasapaino, uhrin kyvyttömyys puolustautua, lapsen subjektiivisen kokemuksen merkitys. Kasvattajat ovat tietoisia kiusaamisen eri muodoista ja tavoista: fyysinen, psyykkinen ja verbaalinen kiusaaminen. Kasvattajat ovat tietoisia kiusaamisen seurauksista.

8 8 (10) 5.3 Yksikkötason työskentely Arvokeskustelu: lasten, vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan näkemykset siitä, mikä on kiusaamista yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhteinen tavoite kiusaamisen ehkäisemiseksi. Jokainen yksikkö määrittelee varhaiskasvatussuunnitelmassaan, miten lasten ja vanhempien osallistuminen varmistetaan ja miten tiedottaminen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmasta toteutetaan. 5.4 Keskustelurunko yksiköihin Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Toimintakausi: - Laadittu: Kirjaaja: 1. Mitä kiusaaminen on: 2. Kiusaamisen ehkäisy (miten meidän yksikössämme ehkäistään kiusaamista): 3. Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin meidän yksikössämme puututaan): 4. Suunnitelman arviointi:

9 9 (10) a) Ryhmätason työskentely Kiusaamisen ehkäisyn keinot ryhmässä Kiusaamiseen puuttumisen keinot ryhmässä Ryhmäkohtaisissa suunnitelmissa on otettu huomioon ryhmän lapset ja ryhmädynamiikka. b) Ryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Toimintakausi: - Laadittu: Ryhmä/kirjaaja: 1. Kiusaamisen ehkäisy (konkreetit ehkäisyn ja puuttumisen keinot, toimintatavat) 2. Kiusaamiseen puuttuminen (juuri tässä ryhmässä parhaiten toimivat keinot)

10 10 (10) Kiusaamisen määrittelyssä otetaan huomioon ryhmän lasten kokemukset kiusaamisesta (kartoitus esimerkiksi piirroksin, haastattelun avulla). Suunnitelmaa tarkistetaan lapsiperheen tarpeen mukaan, vähintään yksi kerta / toimintavuosi. 6 KAARINAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMAN ARVIOINTI 6.1 Suunnitelman arviointi kaupunkitasolla Kaupungin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa arvioidaan yhtenä osana kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. 6.2 Suunnitelman arviointi yksikkötasolla Yksikön suunnitelmaa arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelman arvioinnin yhteydessä (yksikkötason ja ryhmätason keskustelut/ryhmäsuunnitelmat). 6.3 Suunnitelman arviointi ryhmätasolla Ryhmä laatii ryhmäkohtaisen suunnitelmansa syys - lokakuussa ja sitä arvioidaan tarpeen mukaan tai vähintään kerran toimintakauden aikana. Tiimipalavereissa käydään keskustelua kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmasta osana ryhmän vasukeskustelua. 7 KIRJA- JA MATERIAALIVINKKEJÄ KIVA Koulu -paketti ykkösluokalle (voi soveltuvasti käyttää hyvin eskari-ikäisille) Askeleittain -materiaali (lainattavissa varhaiserityiskasvatuksesta) Muksuoppi -menetelmä (Ben Furman, materiaalia lainattavissa varhaiserityiskasvatuksesta) Ryhti Ritari -materiaali (lainattavissa varhaiserityiskasvatuksesta) Vaski-kirjastojen teemakassipalvelu (kirjasto kerää pyydettäessä esimerkiksi kiusaamiseen liittyvää materiaalia)