LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

2 1.Yleistä Lapiokujan lastentarhassa aloitettiin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laadinta prosessinomaisena työskentelynä keväällä Aloituskeskustelussa oli mukana moniammatillinen työryhmä, johon kuuluivat neuvolapsykologi, terveydenhoitaja, lähikoulun erityisopettaja, päiväkodinjohtaja, ryhmistä lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Prosessissa on ollut keskeistä keskustelu ja pohdinta. Keskusteluille on annettu aikaa ja neuvolapsykologi on konsultoinut henkilökuntaa lapsen kasvuun, kehitykseen sekä niihin liittyviin mahdollisiin pulmiin liittyvistä asioista. Kokoontumisissa on sovittu aina seuraava tapaaminen. Pohdinnalle on annettu tietoisesti aikaa. Ryhmät ovat saaneet välitehtäviä tiimipalavereissa pohdittavaksi ja kirjattavaksi: 1. Mitä on kiusaaminen? / Mistä tulee paha mieli? Lasten ja henkilökunnan näkökulma. 2. Mitä kasvattaja voi tehdä estääkseen kiusaamisen päiväkodissa? Myös vanhemmille jaettiin kysely kiusaamisesta. Työskentelyssämme käytimme lähteinä: Kirves,L. & Stoor-Grenner, M Kiusaavatko pienetkin lapset? Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan. Kirves, L. & Stoor-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto & Folkhälsan

3 2. Näkemyksemme kiusaamisesta Lapiokujan lastentarhan lapset ovat määritelleet kiusaamisen Verbaalinen: kuiskuttelee, sanoo tyhmäksi, haukkuu, nimittelee, huutaa korvaan jne. Fyysinen: lyö, potkii, raapii, nipistää, kaataa, läpsii, tönii, tiputtaa toisen rappusista, ottaa lelun kädestä, näyttää kieltä, nyrkkeilee, heittää mutaa toisen päälle, kuristaa, rikkoo toisen tekemän jutun, laittaa salaa liimaa hiuksiin jne. Psyykkinen: puhuu selän takana, jättää pois leikistä, pelottelee, kiusaamisilme päällä, huijaaminen, tekee hämyn, valehtelee, hävittää toisen tossut jne. Lapiokujan lastentarhan henkilökunta on määritellyt kiusaamisen: Epäoikeudenmukaista kohtelua, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino. Kiusaamisen erilaisia muotoja ovat fyysinen (mm lyöminen, repiminen, potkiminen, pureminen, leikkien rikkominen), sanallinen (mm. nimittely, haukkuminen, lällättely) ja psyykkinen (mm. uhkailu, ilmeily, leikistä jättäminen) kiusaaminen. Fyysistä, henkistä tai sosiaalista, näkyvää tai piilossa tapahtuvaa. Lapiokujan lastentarhan vanhempien ajatuksia kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta: Mitä teidän mielestänne on kiusaaminen? epäasiallista kohtelua toista kohtaan toistuvaa/jatkuvaa yhteen tai useampaan kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä toimintaa, josta aiheutuu toiselle ihmiselle pahaa mieltä tai huonoa oloa nimittely, toisen jättäminen leikin ulkopuolelle, töniminen, uhkailu, vähättely, aliarvioiminen, kuiskuttelu ja naureskelu, ulkoisten seikkojen haukkuminen Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Puuttumalla tilanteeseen heti, ei katsota läpi sormien. Selvitetään, mistä kiusaaminen johtuu. Kerrotaan asiasta myös vanhemmille. keskustelemalla, ohjaamalla, harjoittelemalla anteeksipyytämistä. Esim. kuvien avulla keskustellaan: Mitä tapahtuu? Miltä tuntuu? Miksi? Miten pitäisi toimia? empatiakyvyn lisäämiseen tähtäävä toiminta, kaikkien yhteinen tekeminen; kaikkien kanssa voi leikkiä jäähylle draaman keinoin (roolin vaihto) olemalla esimerkkinä lapsille ja kertomalla kuinka toisia ihmisiä kohdellaan vanhempien ryhmäkeskustelu (kiusatun ja kiusaajan) kohottamalla yhteishenkeä tasapuolinen kohtelu kaikille aikuisten paikallaolo, lasten havainnointi

4 Miten toimitte kotona kiusaamistilanteessa? kielletään, keskustellaan, neuvotellaan, ohjataan, sovitaan ja pyydetään anteeksi, sovintohalaus keskustellaan, mikä on oikein ja väärin rangaistus; jäähylle, pelit/karkit pois Keksitään yhdessä sellaisia leikkejä, joihin kaikki voivat osallistua. Kukin saa vuorotellen valita Keskustellen, otetaan esimerkkejä, joista saa tuntemuksen omalle kohdalle, empatiakyvyn kasvattamista ja oikeudenmukaisuuden ymmärtämistä. 3. Miten kiusaamista ehkäistään Kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää aikuisten asenteet sekä arjen tilanteissa ja toiminnassa välittämät mallit. Aikuisten keskinäinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten lapsi oppii ihmisten välistä kunnioitusta ja oikeaa tapaa kohdella toisiaan. Aikuisten tehtävä on johdonmukaisesti ohjata lasta moraalisesti oikeaan toimintaan. Toimintakauden alussa on tärkeää kiinnittää huomiota lapsiryhmän ryhmäyttämiseen, hyvän yhteishengen luomiseen ja kaverisuhteiden muodostumiseen. Hyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä on helpompaa ottaa vastuuta toisista, puhua ja kertoa asioista. Kiinnitämme huomiota toista kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja positiivisen palautteen antamisen mahdollisuuksiin ja merkitykseen. Kaikkeen kiusaamiseen pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeää on, että aikuinen on lapsiryhmässä läsnä ja havainnoi lapsia aktiivisesti. Näin voidaan puuttua kiusaamistilanteisiin silloinkin, kun lapsi ei siitä

5 itse tule kertomaan. Oikeanlaisen toimintatavan löytyminen edellyttää havainnoinnin lisäksi myös lasten tuntemista. Aikuisen tulee aina ottaa lapsen kertoma asia tosissaan, vaikka se aikuisen mielestä tuntuisikin pieneltä asialta. Kiusaamista ei koskaan vähätellä! Kiusaamisesta keskustellaan kaikkien osapuolten kanssa. Aikuisen empaattinen asenne rohkaisee lapsia kertomaan oman näkemyksensä avoimesti. Anteeksipyyntö on tärkeää! Koko lapsiryhmän kanssa voidaan keskustella kiusaamistilanteista (mainitsematta lasten nimiä) ja pohtia yhdessä, miltä kiusatusta on tuntunut ja miten tilanne tulisi ratkaista. Kiusaamista käsittelevät sadut auttavat lasta eläytymään toisen asemaan ja voivat olla keskustelun herättäjänä. Aikuisen tulee ilmaista lapsille riittävän selvästi ja päättäväisesti, millainen käytös ei ole sallittua, mutta tuotava esiin oikeanlainen tapa käyttäytyä. Esim. toista ei saa lyödä, mutta toista saa silittää ja taputtaa. Lasta voi myös muistuttaa toivotunlaisesta käytöksestä arjen eri tilanteissa, esim. muistatko, miten toista voi koskea tai mietipä, miten kaverille puhutaan niin, ettei toiselle tule paha mieli. 4. Arviointi Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma käydään läpi ja arvioidaan sen toimivuutta elo-syyskuussa vuosittain. On tärkeää, että kaikki ovat tietoisia suunnitelmasta ja saavat mahdollisuuden osallistua keskusteluun ja arviointiin. Vuoden aikana tiimipalavereissa käydään keskustelua kiusaamisesta, lasten sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksen laadusta, minkä pohjalta suunnitelmaa voidaan päivittää. Ideapankkiin kerätään hyväksi koettuja menetelmiä (esim. leikit, kirjat) kaikkien ryhmien käyttöön. Suunnitelma esitellään vanhempainilloissa. Se on kaikkien luettavissa myös ryhmien ilmoitustauluilla.