KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA TYÖRYHMÄ: Aulimaija Eskola Eija Järvenpää Henna Koivula Jaana Sillanpää Riitta Levisalo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ MITÄ KIUSAAMINEN ON Kiusaamisen muodot Kiusaamisen roolit KIUSAAMISEN EHKÄISY KIUSAAMISEN HUOMAAMINEN JA TUNNISTAMINEN KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA KIRJA JA MATERIAALIT... 9 LIITTEET

3 3 1. YLEISTÄ Lapsen turvallisen toiminta- ja oppimisympäristön järjestäminen on keskeinen osa arjen pedagogiikkaa, joka muotoutuu lasten iän ja taitojen mukaan. Lapsen henkinen sekä fyysinen hyvinvointi huomioidaan tässä Harjavallan kaupungin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma kuuluu osaksi varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen suunnitelmaa. Sen lisäksi jokaisessa kaupungin päivähoitoyksikössä laaditaan yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Suunnitelmaa tarkistetaan ja muokataan tarpeen mukaan. 2. MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusatuksi joutuessaan lapsi on toistuvasti yhden tai useamman lapsen kielteisten tekojen kohde. Siitä syystä lapsi voi kokea itsensä muita huonommaksi, uhatuksi, arvottomaksi tai torjutuksi. Yksittäiset teot eivät ole kiusaamista. Lapsi voi kuitenkin niiden seurauksena tuntea itsensä uhatuksi. Siksi päiväkodin henkilökunnan on tärkeää suhtautua kiusaamiseen vakavasti Kiusaamisen muodot FYYSINEN KIUSAAMINEN Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen SANALLINEN KIUSAAMINEN Haukkuminen Nimittely härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi PSYYKKINEN KIUSAAMINEN Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily ja ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Kiusaamisen muodot (Repo, L Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy).

4 Kiusaamisen roolit Kiusaajan ja kiusatun lisäksi kiusaaminen koskee lapsiryhmässä myös muita lapsia. Ryhmän jokaisella lapsella on siis rooli kiusaamisprosessissa. Näitä rooleja ovat ulkopuolinen, avustaja, vahvistaja ja puolustaja. Avustajan roolin omaksuva lapsi osallistuu kiusaamiseen auttamalla kiusaajaa. Vahvistaja ylläpitää kiusaamista esimerkiksi nauramalla. Puolustaja puolestaan asettuu kiusatun puolelle ja ulkopuolinen ei halua ottaa osaa kiusaamiseen. 3. KIUSAAMISEN EHKÄISY Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Ehkäisevä työ kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ehkäisyn perusta on aikuisten toimintatapojen ja asenteiden tarkasteluun; siihen miten aikuiset suhtautuvat lapsiin, lapsiryhmiin ja työyhteisöön. Kiusaamisen ennaltaehkäisy, kiusaamiseen puuttuminen sekä vastuun kantaminen kiusaamistilanteissa on aikuisen tehtävä. TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Aikuisen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella on hyvä ja turvallinen olo. Yhteiset säännöt ja sopimukset Välitön puuttuminen ja 0-toleranssi Yhteistyö vanhempien kanssa SOSIAALISET JA EMOTIONAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen opettaminen ja tukeminen Aikuiset mallina Rajojen ja yhteisten sääntöjen asettaminen ja niistä keskustelu yhdessä toimintakauden alussa ja toimintakauden aikana Opetellaan asettumista toisen ihmisen asemaan LEIKIN HAVAINNOINTI, OHJAAMINEN JA OSALLISTUMINEN Leikin havainnointi Leikin ohjaaminen ja opettaminen (mallintaminen) Erilaisten leikkiryhmien muodostaminen

5 5 TAPA- JA MORAALIKASVATUS Aikuiset vuorovaikutusmallina lapsille Opetellaan toisten kunnioittamista. Opetellaan, miten toiselle ihmiselle puhutaan ja kuinka käyttäydytään loukkaamatta toista. Lapsia kannustetaan auttamaan toista. Opetellaan oikean ja väärän tunnistamista. LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAMINEN Jokaisen lapsen hyväksyminen ryhmän tasavertaisena jäsenenä Lapsen tarpeiden tunnistaminen ja toimintatapojen muuttaminen Positiiviset vuorovaikutuksen kokemukset Aikuisten yhtenäiset toimintatavat LAPSEN OSALLISUUS Oikeus olla tasavertaisena ryhmän jäsenenä Oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi TASA-ARVON EDISTÄMINEN Kaikilla samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet Aikuisten omien asenteiden tarkistaminen, oma suhtautuminen jokaiseen lapseen, lapsiryhmään ja työyhteisöön 4. KIUSAAMISEN HUOMAAMINEN JA TUNNISTAMINEN On tärkeää havainnoida ja huomioida, mitä ryhmässä tapahtuu ja miksi, jotta kiusaamistilanteet ja sen seuraukset tunnistetaan. Kiusaamistilanteiden selvittäminen on aikuisen vastuulla. Aikuisen tehtävänä on myös luoda lapselle avoin ilmapiiri, jossa voi lapsi kertoa mahdollisesta kiusaamisesta. Lapset voivat ajautua negatiivisen vuorovaikutuksen kehään. Silloin seuraavat tekijät vaikuttavat kehämäisesti toisiinsa luoden kiusaamisen kokemuksia yhä uudelleen: Heikko itsearvostus Kielteiset käsitykset ja odotukset itsestä ja muista Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta ja epäsuosio Vähän myönteistä vuorovaikutusta Kehittymättömät sosiaaliset taidot

6 Havaintoja on hyvä kirjata, jotta voidaan huomata, millaista vuorovaikutusta lapsella on. Kaikki lapset tarvitsevat myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia. Vähän myönteistä saavalle lapselle tulee aikuisen antaa niitä myönteisiä kokemuksia, joita lapsi voi sitten pikkuhiljaa saada myös vertaisryhmältään. Tällaisessa tilanteessa aikuisen pitää osallistua lasten leikkeihin. Leikkiä tulisi havainnoida, koska silloin huomataan psyykkinen kiusaaminen tai epätasavertainen roolien jako. Sen avulla voidaan huomata myös, jos leikin kulkua muutellaan niin, että jollain lapsella ei ole mahdollisuutta osallistua leikkiin sekä havaitaan vuorovaikutuksen laatu ja yksin leikkivät lapset. Havainnoinnin kautta saadaan tukea keskusteluihin, etenkin jos työntekijät ja vanhemmat ovat eri mieltä tilanteesta. Kiusaamisen huomaamiseksi ja tunnistamiseksi on havainnoinnin lisäksi paljon muitakin keinoja: 6 Keskustelu lasten kanssa kiusaamisesta ja ystävyydestä Keskustelu lasten kanssa ja kyseleminen kiusaamiseen liittyvistä asioista, kuten missä negatiivisia tekoja/ tyhmiä tekoja tapahtuu Lasten rohkaiseminen kertomaan kiusaamisesta: Kertominen ei ole kantelua. Yhteistyö vanhempien kanssa: Rohkaistaan heitä ottamaan yhteyttä. Jäsennellyt haastattelut (valokuvat apuna) Kiusaamistilanteita esittävien kuvien käyttäminen Erilaisten aihetta käsittelevien kirjojen ja nukketeatterin käyttäminen 5. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Kaikkiin lasten välisiin riitoihin on tärkeää puuttua, mutta puuttumisen keinot poikkeavat toisistaan tilanteen mukaan. Puuttumalla pystytään ehkäisemään riitojen kehittyminen kiusaamiseksi. Yksiselitteisiä ratkaisumalleja tai ohjeita on vaikea laatia kiusaamistilanteisiin, koska kaikki kiusaamistilanteet ovat erilaisia. Konfliktit ja riidat voidaan selvittää heti, mutta kiusaamistilanteissa tarvitaan laajempaa puuttumista. Selvittelytilanteessa aikuisen tulee kuunnella kaikkia osapuolia tasavertaisesti. Joskus voi olla niin, että aikuinen havaitsee kiusaamisen kaltaista käyttäytymistä, mutta kiusaamisen kohde sanoo, että häntä ei haittaa. Lasten sietokyky on erilainen kiusaamisen suhteen. Voi olla myös, että tällaisessa tilanteessa lapsi pelkää, että aikuiselle puhumisesta seuraisi jonkinlainen kosto. Silti tilanne edellyttää aina puuttumista. Vaikka kohde ei pidä tilannetta epämiellyttävänä, on tärkeää opettaa tekijälle toisenlainen tapa toimia. Kiusaaja tarvitsee apua ja empaattista kohtelua niin kuin kiusattukin. Se ei tarkoita sitä, etteikö kiusaajalle saa suuttua, jos hän ei lopeta kiusaamista aikuisen pyynnöistä huolimatta. Aikuisen tulee perehtyä lapsen tarpeisiin ja huonon käytöksen taustatekijöihin. Aikuisen tehtävänä on muuttaa lapsen toimintatapoja. Lapsen ymmärtäminen auttaa aikuista suhtautumaan lapseen positiivisemmin ja luomaan lapselle positiivisia vuorovaikutuskokemuksia.

7 Jos kiusaamisessa on ollut kyse toisen vahingoittamisesta, tarvitsee lapsi heti syliä. Aikuisen tulee miettiä, kumpi lapsista, kiusaaja vai uhri, tarvitsee nopeammin syliä. Joskus voidaan tulla siihen lopputulokseen, että kiusaaja tarvitseekin syliä enemmän, ellei uhrilla ole fyysisiä vammoja tai muuta vakavaa YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kiusaamisen ehkäisyssä on perhe ja vanhemmat tärkeässä roolissa. Päiväkodissa kiusaamistilanteet ratkaistaan aina. Vanhempien kanssa keskustellaan luottamuksellisesti kaikista lapseen liittyvistä asioista. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää kasvatuskumppanuutta ja yhteisiä arvoja vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välillä. ESIMERKKEJÄ VANHEMPIEN KANSSA TEHTÄVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ: Avoin yhteistyö vanhempien kanssa Havaintojen dokumentointia; henkilökunta pystyy perustelemaan arjen esimerkkien kautta vanhemmille, mitä tapahtuu päiväkodissa. Vanhemmille kerrotaan päiväkodin yhteisistä säännöistä.

8 8 Ohjeita ja vinkkejä lasten vanhemmille: Kuuntele ja kysele, millaiset vertais- ja ystävyyssuhteet lapsellasi on. Kutsu lapsesi ystäviä kylään. Tutustukaa yhdessä uusiin ystäviin kutsumalla heitäkin kylään. Ole yhteydessä lapsesi ystävien vanhempiin. Auta lapsesi mukaan pihaleikkeihin. Lapsen kertoma pitää aina ottaa vakavasti. Kertominen ei ole kantelua. Jos lapsi on haluton lähtemään päiväkotiin, selvitä, mistä se voi johtua. Kiinnitä huomiota, jos lapsella on vatsa- ja pääkipuja, kiukkuisuutta ja itkuisuutta tai lapsen käytös muuttuu. Osallistu yhteistyöhön päiväkodin kanssa. Tapakasvatus kotona. Asenteet (Miten lapsen kuullen puhutaan). Rajat (Lapselle täytyy myös pystyä sanomaan ei ja asettaa rajat miten ei voi toimia). Kannustus (Lapsi tarvitsee paljon positiivista kannustusta ja vanhemman huomiota). Jos lapsesi on kiusannut muita, kiellä mutta älä syyllistä lasta, vaan selvitä tilanne. Pohdi kasvatusarvojasi, edistävätkö kodin kasvatusarvot kiusaamista (Esimerkiksi poikien elämään kuuluu, että nyrkit KIRJAT heiluvat JA ja MATERIAALIT tytöt leikkivät vain kahdestaan. Millaisia arvoja välitämme lapselle esimerkiksi uusista tavaroista). Vanhemmat osallistuvat tarvittaessa monialaiseen yhteistyöhön, esimerkiksi oppilashuoltopalavereihin, jossa yhteistyötahoina voivat olla mm. lastentarhanopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijät, koulukuraattori

9 9 7. KIRJAT JA MATERIAALIT Esimerkiksi: Askelittain-ohjelma (materiaalipaketti) Tunnemuksu ja Mututoukka (materiaalipaketti) Reilusti ryhmässä (dvd) Vatupassi (Lions Quest-materiaali) Turvataitoja lapsille (kirja) Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy (kirja) Kiusaavatko pienetkin lapset (kirja). Saatavilla www-muodossa Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa (kirja). Saatavilla www-muodossa Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen (kirja) Häijyherneitä ja lempeyslientä. Opas lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. (kirja) Vastuunportaat (nettimateriaali: ) Muksuoppi-materiaali (nettimateriaali: Tunne, aisti ja toimi. Tuntoaistia tukevia harjoituksia arkeen. Emotions-peli Tunnekuvat Tunnepallot Syy- ja seurauskortit (kuvia sosiaalisista tilanteista) Vuorovaikutusleikkiryhmät ja niihin liittyvä materiaali

10 10 Liite 1 HARJAVALLAN KAUPUNGIN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA 1. Kiusaamisen esimerkkejä 2. Kiusaamisen ehkäisy Lyöminen Töniminen Tavaroilla yms. heitteleminen Haukkuminen Nimittely Lällättäminen Uhkailu Kiristäminen Ilveily Leikistä pois sulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Leikkien sotkeminen Yhteisten sääntöjen läpikäyminen lasten kanssa. Aikuisen läsnäolo ja leikeissä mukana oleminen Ristiriitatilanteiden selvittäminen Sosiaalisten taitojen opettaminen ja tukeminen Aikuiset mallina erilaisuuden kohtaamisessa Tunnekasvatus 3. Kiusaamiseen puuttuminen Paikalla oleva aikuinen puuttuu aina kiusaamistilanteeseen heti. Tilanne selvitetään kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuunnellen. Anteeksipyyntö (sanallinen/halaaminen) Jos kiusaaminen toistuu, keskustellaan myös vanhempien kanssa. 4. Suunnitelman arviointi Käydään suunnitelma läpi tiimissä ja tarvittaessa päivitetään.

11 11 Liite 2 Päiväkoti/ esiopetusryhmä/ pph Lukuvuosi: Laadittu: Kirjaaja: Ruutu 1: Kiusaamisen esimerkkejä Ruutu 2: Kiusaamisen ehkäisy Ruutu 3: Kiusaamiseen puuttuminen Ruutu 4: Suunnitelman arviointi