Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014

Talousarvio ja -suunnitelma Budget- och ekonomiplan 2012-2014

Sisällysluettelo Johdanto... 4 A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS... 5 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma... 5 1.1 Yleistä... 5 1.2 Toimintaympäristö... 5 1.2.1 Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä... 5 1.2.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä... 6 1.2.3 Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä... 6 1.2.4 Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä... 6 1.3 Strategiset linjaukset... 7 1.3.1 Arvot... 7 1.3.2 Missio... 8 1.3.3 Visio... 8 1.3.4 Kriittiset menestystekijät... 8 1.3.5 Strategiakartta... 9 1.3.6 Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät... 9 1.4 Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella... 10 1.4.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 11 1.4.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 13 1.4.3 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 14 1.4.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 15 2. Samkommunens strategiska plan... 16 2.1 Allmänt... 16 2.2 Verksamhetsmiljön... 16 2.2.1 Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet... 16 2.2.2 Faktorer som inverkar på processerna... 16 2.2.3 Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna... 17 2.2.4 Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten... 17 2.3 Strategiska linjeringar... 17 2.3.1 Värden... 17 2.3.2 Mission... 18 2.3.3 Vision... 18 2.3.4 Kritiska framgångsfaktorer... 18 2.3.5 Strategikarta... 19 2

2.3.6 Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar... 19 2.4 Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden... 20 3. Talousarvio ja suunnitelma 2012-2014... 21 3.1 Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012... 21 3.2 Talousarvio ja -suunnitelma 2012-2014 / tuloslaskelma... 23 3.3 Investointihankesuunnitelma 2012-2014... 25 3.4 Rahoituslaskelma... 26 B. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN 2012-2014 INFORMATIIVINEN OSUUS... 27 1. Talousarvion perustelut... 28 2. Talousarvio 2012 - tilikohdittain... 32 3. Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain... 35 3.1 Medisiininen tulosalue... 35 3.2 Operatiivinen tulosalue... 38 3.3 Psykiatrian tulosalue... 40 3.4 Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue... 44 3.5 Tukipalvelujen tulosalue... 53 LIITE 1: Henkilöstösuunnitelma 2012... 56 LIITE 2: Kuntakohtaiset maksuosuudet käyttömenoihin 2012... 57 LIITE 3: Opinto- ja viihdytysrahasto... 58 LIITE 4: Peruspalveluliikelaitos JYTA:n talousarvio ja suunnitelma 2012-2014... 58 3

Johdanto BUDJETTIASIAKIRJAN RAKENNE Liitteen mukainen budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa oleva Strateginen suunnitelma koskee koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän strategia on ollut pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään erikoissairaanhoidon suoritemääriä koskevat määrälliset toiminnalliset tavoitteet. Suoritemäärätavoitteet on esitetty hieman yksityiskohtaisemmin, mutta sitovina ne esitetään vain tulosaluetasolla (hoitopäivät / avohoito). Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelma (ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelma. Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Lisäksi esitetään tilitasolla oleva määräraha -erittely. Informatiivinen osio jatkuu tulosaluekohtaisilla BSC-korteilla, joihin on koottu kunkin tulosalueen toiminta-ajatus sekä toiminnalliset tavoitteet neljän BSC-näkökulman avulla. Henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu erikseen. Talousarvioasiakirjassa on esitetty kuntakohtaiset ennusteet palvelumaksuista vuodelle 2012. Tämän ennusteen pohjalta jäsenkunnat varautuvat erikoissairaanhoidon kustannuksiin omissa budjeteissaan. Budjetissa kuntalaskutuksen kautta tuleviksi arvioidut tulot on jaettu palveluja käyttäville kunnille niiden toteutuneen suhteellisen euromääräisen käytön perusteella. Jako perustuu kuntien suhteelliseen palveluiden käyttöön ajalla 2008-2010 sekä kaudella 1-8 /2011. Ennuste on vain suuntaa-antava. Budjettiasiakirjan lopussa on erillisenä osana Peruspalveluliikelaitos Jytan talousarvio 2012, jonka peruspalvelulautakunta on hyväksynyt 4.10.2011 pitämässään kokouksessa. 4

A. TALOUSARVION VALTUUSTOTASOLLA SITOVA OSUUS 1. Kuntayhtymän strateginen suunnitelma 1.1 Yleistä Kuntayhtymän toiminta on jatkunut jo vakiintuneessa muodossa. Monitoimialaisen kuntayhtymän eri toimialojen välinen yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on edennyt ja uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan 1.5.2011. Uudistus jatkuu valtakunnallisesti kuntauudistukseen painottuvana, sosiaali- ja terveydenhuollon tulevista rakenteista ei ole vielä varmuutta. Maailmantalouden epävarmuustekijät ja kansantalouden kasvun hidastuminen ovat johtamassa kuntien tulopohjan heikkenemiseen ja sitä kautta kustannusten voimakkaaseen karsintatarpeeseen toimialalla. Kuntayhtymän vuosi sitten uusittu strategia vastaa hyvin terveydenhuoltolain vaatimuksiin. Laki toi kuntayhtymälle myös uusia tehtäviä, joihin vastaaminen aiheuttaa myös lisäkustannuspaineita. 1.2 Toimintaympäristö 1.2.1 Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Henkilöstöstä tulee eläkeikään ja jää eläkkeelle huomattavan suuri joukko. Samaan aikaan kilpailu osaavasta työvoimasta, varsinkin erityisosaajista on haasteellista. Lääkäritilanne on kokonaisuudessaan parantunut, mutta monista avainosaajista on edelleen puutetta ja ostettava asiantuntijatyö aiheuttaa kustannuspaineita. Hoitohenkilökunnan saatavuuden heikkeneminen on realisoitumassa ja alueella toteutuva koulutus ei näytä riittävän kattamaan työelämästä poistuvien määrää. Osaamisvaatimukset lisääntyvät kaikilla tasoilla sekä varsinaisessa palvelutuotannossa että etenkin johtoja esimiestehtävissä, joissa eläkepoistuma on lähivuosin erityisen suuri. Samalla uusien nuorten työntekijöiden vaatimukset työn ja työolosuhteiden suhteen kasvavat. Lisääntyvä uusi haaste on myös se, että ammatillinen koulutus ei suoraan anna riittäviä valmiuksia eri työtehtävien asettamista haasteita selviytymiseen, vaan tarvitaan yhä laajamittaisempaa perehdytystä käytännön työhön. Kun uutta toimintaan liittyvää tietoa ja uusia menetelmiä tulee käyttöön lisääntyvällä nopeudella, kasvavat täydennyskoulutuksen merkitys ja siihen liittyvät vaatimukset jatkuvasti. Kansainvälistymisen myötä ulkomailta lähtöisin olevan työvoiman osuus on kasvanut, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia kielitaidon opetukselle, mutta edellyttää myös organisaatiolta kykyä sopeutua eri kulttuureista tulevien työntekijöiden toimimiseen työyksiköissä. Kielen osaamishaasteita lisää osaltaan alueen kaksikielisyys sekä potilaiden ja asiakkaiden kielellisen kirjon laajeneminen. 5

1.2.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana sekä varsinaiseen palvelutuotantoon liittyvän terveydenhuollon teknologian että tuotannon ohjauksessa käytettävän informaatioteknologian osalta. Keskeinen haaste on palveluprosessien ja -ketjujen toimivuuden parantaminen ja samanaikainen korkeasta laadusta huolehtiminen. Potilaiden ja asiakkaiden vaatimusten kasvu edellyttää myös palveluprosessien muokkaamista entistä paremmin asiakkaiden tarpeita huomioon ottaviksi. Sama koskee myös erilaisten reklamaatioiden hoitamista. Palveluprosessien ohella huomiota tulee entistä enemmän kiinnittää myös muihin organisaation toiminnan kannalta keskeisiin prosesseihin kuten informaation hallintaan, materiaalihankintoihin ja logistiikkaan, innovatiivisuuden vahvistamiseen sekä johtamisen kehittämiseen. Palveluprosessien kannalta tärkeä haaste on muovata palveluprosesseja asiakkaiden erilaisten tarpeiden mukaisiksi, mihin liittyy myös vaade profiloida asiakkaita ja potilaita heidän tarpeidensa mukaan. Valtion hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat palveluprosesseihin ainakin mikäli ne edellyttävät perinteisten yhteistyösuhteiden muuttamista. 1.2.3 Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Peruspalvelukysyntä omista jäsenkunnista jatkuu kaiken todennäköisyyden mukaan ikärakennemuutoksesta johtuen kasvavana. Keskussairaalan toiminnan kannalta on hyvin merkittävää se, kuinka hyvin voidaan säilyttää ja laajentaa jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaa palvelukysyntää. Palvelukysyntään saattavat vaikuttaa, ainakin pitkällä aikavälillä, mahdollisesti toteutettavat hallinnolliset muutokset. Terveydenhuoltolakiin sisältyvä potilaiden laajeneva valinnanvapaus hoitopaikan suhteen on selkeä haaste palvelujen laadulle ja palvelukyvylle. Teknologiset vaatimukset ja hallinnollisten ratkaisujen eteneminen voivat olla sekä uhka että mahdollisuus. Oleellista on kyetä huolehtimaan palveluiden saatavuudesta ja laadusta siten, että oman alueen ja lähialueiden potilaat haluavat käyttää kuntayhtymän palveluita. Tärkeää on osata ottaa huomioon myös palveluita käyttävien asiakkaiden ja potilaiden muuttuvat ja kasvavat vaatimukset. Palvelut halutaan oikea-aikaisina ja viivytyksettä ja koko palvelutapahtumalta vaaditaan korkeaa laatua. 1.2.4 Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Valtiovarainministeriön lokakuun 2011 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous on vuoden 2010 aikana kasvanut, BKT muutos + 3,6 %, tämän vuoden kasvuksi ennakoidaan 3,5 %. Ensi vuonna kasvun ennakoidaan jäävän 1,8 %:iin. Työttömyysasteen arvioidaan laskevan ensi vuonna 7,6 %:iin ja edelleen 7,4 %:iin vuonna 2013. Ansiotasoindeksin muutokseksi arvioidaan tänä vuonna 2,6 %, ensi vuonna 3,2 % ja 3,4 % vuonna 2013. 6

Julkisen talouden rahoitusasema on kuitenkin laman seurauksena voimakkaasti heikentynyt ja sen arvioidaan kohentuvan verrattain hitaasti. Julkisen talouden rahoitusalijäämä oli viime vuonna 2,8 % ja velka 48,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämän arvioidaan olevan edelleen 2,8 %. Kuntien rahoitusaseman arvioidaan kohenevan lähelle tasapainoa tänä vuonna. Julkisen talouden rahoitusaseman parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä mm. väestön ikääntymisen, tuleviin epävarmuustekijöihin varautumisen ja luottokelpoisuuden säilyttämisen vuoksi. Kunta-alalla peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän vuonna 2011 alle 3 %:ssa. Kunta-alan ansiotaso nousee n. 2,5 %. Vuosina 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu veronkevennysten seurauksena. Kuntien kustannustason ennakoidaan nousevan vuosina 2012 2013 runsaat 3 %. Kunta-alan ansiotason on oletettu kohoavan likipitäen yleisen ansiotason nousua vastaavasti eli hieman yli 3 % vuodessa. Lisäongelman tuo se, että alueen kuntien tulotaso on maan keskitasoa alhaisempi. Kuntatalouden ongelmana on myös nopea velkaantuminen, mitä lisäävät mittavat investointitarpeet mm. peruskorjauksista ja kasvukeskusten mittavista hankkeista sekä rakenneuudistuksista johtuen. Yleisen taloustilanteen samoin kuin valtion ja kuntien talouden perusteella on ymmärrettävää, että paineet myös sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisen tuottavuuden lisäämiseen ovat kovat. Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen tiedetään vaikeammaksi kuin tavaratuotannossa. 1.3 Strategiset linjaukset 1.3.1 Arvot - Ihmisten terveys ja hyvinvointi, joista huolehdimme o tuottamalla korkealaatuisia palveluja o kehittämällä terveyttä edistäviä työtapoja o toimimalla yhdessä kuntien, muun julkisen sektorin, järjestöjen ja yritysten kanssa - Ihmisarvon kunnioittaminen, jota vaalimme o asiakkaan ja potilaan itsemääräämistä kunnioittamalla, ja o inhimillisellä kohtelulla kaikissa elämän vaiheissa - Oikeudenmukaisuus, jonka mukaan haluamme toimia suhteessa o asiakkaisiin ja potilaisiin o omaan henkilökuntaan, päättäjiin ja omistajiin sekä o sidosryhmiimme - Innovatiivisuus ja yrittäjyys, jotka ilmenevät o aktiivisuutena ja toimeliaisuutena kaikessa tekemisessä 7

o uusien toimintatapojen etsimisenä ja toteuttamisena - Omatoimisuus ja vastuullisuus, mikä tarkoittaa o riskien hyvää hallintaa o turvallisuutta ja vastuuta tulevaisuudesta o asiakkaiden ja potilaiden omiin kykyihin luottamista - Vaikuttavuus, mikä näkyy o palvelujen vaikuttavuutena o voimavarojen tehokkaana käyttönä o kilpailukykynä ja taloudellisuutena Peruspalveluliikelaitos on määritellyt omat arvonsa, jotka ovat sopusoinnussa tässä esitettyjen arvojen kanssa. 1.3.2 Missio 1.3.3 Visio Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti Alueen ihmisten hyvinvoinnin taitava, aikaansaava ja ketterä luotsi 1.3.4 Kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän tuloksellisen toiminnan kannalta kriittisiksi tekijöiksi arvioidaan seuraan asiat: Vaikuttava ja kannustava johtaminen Onnistuminen osaavan henkilökunnan rekrytoinnissa ja henkilökunnan pysyvyys Yhteinen näkemys alueen toimijoiden kesken hyvinvoinnin ja palvelujen kehittämisestä Kehittyvät ja toimivat tietojärjestelmät Sujuvat, käyttäjäystävälliset ja korkealaatuiset palvelut Vaikuttava ennaltaehkäisy Toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja kilpailukykyistä 8

1.3.5 Strategiakartta Strategiakartassa kuvataan organisaation menestyksen kannalta keskeiset tavoiteltavat asiat ryhmiteltynä tasapainotetun mittariston mukaisiin ryhmiin. Tavoiteltavat asiat koostuvat kriittisistä menestystekijöistä ja muista toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeisiksi arvioidusta tekijästä. Strategiakartassa esitetyt asiat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden: Hyvän aineettoman pääoman (henkilökunta ja osaaminen) avulla saadaan aikaan hyviä ja toimivia prosesseja. Hyvin toimivien prosessien avulla tuotetaan hyviä palveluja, joita käyttävät asiakkaat ja potilaat ovat tyytyväisiä. Tyytyväisten asiakkaiden ja potilaiden myötä myös taloudellinen tulos on hyvä ja samalla toiminnalla on vaikuttavuutta, mikä lisää alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Strategiakartta Korkea tuottavuus Hyvä kilpailukyky Toiminta kokonaistaloudellista Toiminta vaikuttavaa Käyttäjäystävällisyys Palvelujen sujuvuus Korkea laatu ja hyvä asiakastyytyväisyys Hyvä koettu hyvinvointi ja terveys Sujuvat hoitoketjut Toimivat tietojärjestelmät Hyvä riskien hallinta Vaikuttava ennaltaehkäisy Onnistunut rekrytointi ja pysyvä henkilökunta Osaamisen jatkuva kehittäminen Alueen yhteinen näkemys Vaikuttava ja kannustava johtaminen 1.3.6 Keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät Tuloksellinen alueellinen yhteistoiminta Kannustava johtaminen ja joustava organisaatio Vahva ennaltaehkäisy Keskittyminen kansansairauksien hoitoon ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseen Avohoitoinen toimintamalli Nopean vasteen toimintatapa 9

1.4 Tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Talousarvio- ja suunnitelma 2012-2014 Erikoissairaanhoidon (keskussairaalan) osalta kuntayhtymän tavoitteena on jatkaa erikoissairaanhoidon päivystävänä sairaalana ja keskittyä muutoin merkittävien kansansairauksien erikoissairaanhoitoon. Erityisen vaativa ja erikoisvarustusta vaativa erikoissairaanhoito hoidetaan yhteistyössä erityisvastuualueen kanssa ja valtakunnallisten työnjakolinjausten mukaisesti. Terveydenhuoltolain edellyttämän perusterveydenhuollon yksikön perustaminen on tarkoitus toteuttaa sisäisiä henkilöstöjärjestelyjä käyttäen yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Ensihoito siirtyy terveydenhuoltolain säännösten mukaan sairaanhoitopiirille ja lain säännösten mukainen toiminta tulee käynnistää viimeistään vuoden 2013 alusta. Toteutuksen vaatima valmistelutyö on käynnistetty. Keskeinen sisäisen kehittämisen toimenpide on polikliininen toimintamallin edelleen vahvistaminen. Tämä tarkoittaa laajempien poliklinikkakokonaisuuksien toteuttamista ja päiväsairaalatyyppisen toiminnan kehittämistä somaattisilla tulosalueella. Edelleen se merkitsee vuodepaikkojen tarpeen jatkuvaa arvioimista keskussairaalassa ja koko kuntayhtymässä sekä etätoimintapalvelujen kehittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Polikliinisen toimintamallin täysimittainen toteuttaminen tarkoittaa myös keskussairaalan organisaation uusimista suunnitelmakaudella. Koko alueen, myös markkina-alueen kattava asia on yhteisistä toiminnan pelisäännöistä sopiminen. Tämä toteutetaan terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma laatimalla. Edelleen yhteisiä koko kuntayhtymässä ja yhteistyössä Kokkolan kanssa ovat tukitoimintojen taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta lisäävät järjestelyt samoin kuin yhteiset toimenpiteet osaamisen varmistamiseksi. Keskeinen investointikohde keskussairaalassa on keskussairaalan peruskorjauksen jatkaminen ja vieminen päätökseen, tavoitesuunnitelman mukaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Sairaalan A-siiven peruskorjaus (lastentautien osasto sekä synnytys- ja naistentautien poliklinikka) on käynnistynyt vuoden 2011 puolella. Apteekin uusien toimitilojen saneeraaminen entisen keittiön tiloihin toteutuu myös vuonna 2012. Vuosina 2012-14 saneerauskohteena on D- ja E-siivet, joihin tulee sijoittumaan mm. kirurgian, syöpätautien ja lastentautien poliklinikat. Peruspalveluissa keskeisiä tavoitteita ovat laitospalveluiden ja ympärivuorokautisen hoivan paikkamäärän kriittinen arviointi ja karsiminen tarpeen mukaisiksi kaikissa palveluprosesseissa. Tämä järjestely tullee edellyttämään myös peruskorjaus ja mahdollisesti uusinvestointeja. Edelleen kaikissa palveluprosesseissa tehostetaan ryhmämuotoisten palvelujen hyödyntämistä. Taloudellisen tilanteen vaikeutumisen, kuntayhtymän kustannuskehityksen sekä kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi käynnistetään erityinen tuottavuusohjelma vuosille 2012 2015. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen kuntayhtymän kaikilla toimialoilla. Kuntayhtymän suunnitelmayhteenvedossa esitetään tavoitteet, toimenpiteet, seurannassa käytetyt mittarit ja asetetut tavoitetasot. Tulosaluekohtaisissa suunnitelmissa tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetaso esitetään yksilöidymmin. 10

1.4.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Rekrytointia kehitetään -sähköinen rekrytointi- ja sijaishallinta käytössä koko organisaatiossa -rekrytointia kehitetään ja työnantajan näkyvyyttä lisätään Yleisperehdytyksen verkkokurssi otetaan käyttöön Ydinosaamisten kuvaaminen aloitetaan Tuetaan esimiesten kehittymistä johtajina Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 75 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % uusista työntekijöistä on suorittanut verkkokurssin Tunnistetaan ja varmistetaan ydinosaamiset Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Riittävän hyvä työhyvinvointi Työyhteisökysely joka toinen vuosi Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 11

HENKILÖSTÖ- JA OSAAMISNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet suunnitelmakaudelle Yhtenäiset sairauspoissaolojen hallintakäytännöt/sairauspoissaolot vähenevät Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pitäminen Osaaminen vastaa strategiaan ja tulevaisuuden haasteisiin Riittävän hyvä työhyvinvointi Työnantaja on vetovoimainen Rekrytoinnissa tehdään yhteistyötä ja rekrytointikanavat ovat monipuolisesti käytössä Yleisperehdytyksen verkkokurssi on käytössä, perehdytys on suunnitelmallista ja työntekijävaihdot ovat hallittuja Ydinosaamisten on kuvattu ja varmistetaan esimiesosaamisen ja perusosaamisen hyvä taso Johtamisen kehittämissuunnitelma ohjaa esimiesten lisä- ja täydennyskoulutusta Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat täydennyskoulutuksen perustana Työyhteisökysely joka toinen vuosi Työtä ja työyhteisöjä kehitetään jatkuvasti ja suunnitelmallisesti Vakanssien käyttöaste -lääkärit yli 80 % ja -muut henkilöstöryhmät yli 90 % 100 % suorittanut verkkokurssin Uudella työntekijällä on henkilökohtainen perehdyttäjä Täydennyskoulutuksen seuranta on kattavaa ja täydennyskoulutukseen osallistumis-%:a ja koulutuspäivien määrää/työntekijä seurataan Työyhteisökyselyn avainluku koko organisaatiossa vähintään 14,1 Sairauspoissaolot enintään 15 pv/työntekijä 12

1.4.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Tehokas riskien hallinta Potilasturvallisuussuunnitelma, HaiProraportoinnin analysointi ja tulosten hyödyntäminen Potilasvahinkojen määrä alle maan keskiarvon HaiPro:n käyttöaste kasvaa vuosittain Vakioidut hoitoprosessit Tavoitteet suunnitelmakaudelle Päivystysprosessi vakioidaan ja luodaan seurantamittarit Sujuva ja joustava hoitoprosessi (asiakaspalaute) ja seurantamittari valmis Tehokkaat hoitoketjut ja prosessit Kansansairauksien hoitoketjut vakioidaan Kapasiteetin käyttöaste on optimaalisella tasolla - hoitoaikojen lyhentäminen, uusintakäyntien vähentyminen Ennaltaehkäisy Alueellinen palvelurakenne on optimaalinen Päivystävän keskussairaalan luonne säilytetään ja sitä vahvistetaan Yhtenäinen toiminnallinen ratkaisu maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa hoito- ja hoivapaikkojen määrä alueella vähennetään tavoitteena valtakunnallinen tavoite- tai keskiarvotaso Huolehditaan riittävistä voimavaroista ja laadusta akuutin hoidon ja toimenpiteiden järjestämiseksi Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä omistajakuntien ja alueen toimijoiden kanssa Saavutetaan valtakunnallinen tavoite- tai keskiarvotaso Päivystävän keskussairaalan status Päätös toiminnallisesta yhtenäisestä ratkaisusta on tehty

1.4.3 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämien hoitoonpääsyaikojen toteutuminen hoidon saatavuuden turvaaminen Asiakaspalautteen myönteisyys Asiakkaan ja potilaan palvelu toimii ystävällisesti ja joustavasti sekä hoitotilanteessa että siihen liittyvissä yhteydenottotilanteissa Hoito järjestetään ensisijassa omana toimintana, mitä tuetaan harkitulla ostopalvelun käytöllä Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään Laaditaan sähköinen asiakaspalautejärjestelmä Puhelinpalveluiden kehittäminen ja itsepalvelumenetelmien käyttöönotto Lain edellyttämät määräajat toteutuvat 90 % hyvä / erinomainen Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä valmis Myönteinen asiakaspalaute puhelinpalvelun toteutumisesta Tavoitteet suunnitelmakaudelle Asiakaspalautteen myönteisyys myönteinen imago kuntayhtymällä Asiakkaille ja potilaille taataan mahdollisuus kantaa vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Asiakaspalautetta kerätään ja hyödynnetään Tehostetaan ennaltaehkäisyä Asiakas ja potilas otetaan aidosti mukaan hoito- ja hoivatilanteeseen 95 % hyvä / erinomainen Asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuudet kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan lisääntyneet 14

1.4.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoite Toimenpiteet ja aikataulu Tavoitetaso ja mittari Tavoitteen toteutuminen Tavoitteet talousarviovuodelle Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle vahvistuu ja vakiintuu Markkinointitoimenpiteet Osuus 15 % palvelumyynnistä Talousarvio toteutuu suunnitellusti Kuukausittainen seuranta Poikkeama max. 1 % Tavoitteet suunnitelmakaudelle Palveluiden myyntiä oman alueen ulkopuolelle vahvistetaan Markkinointitoimenpiteet ja hyvän toiminnan tuoma markkina-arvo Osuus kasvaa 1 % vuodessa Toiminnan tuottavuus kasvaa Prosessien kehittäminen Tuottavuus kasvaa 1 % vuodessa Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana tuottavuutta Kehitetään vaikuttavuusmittareita Uusien vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto

2. Samkommunens strategiska plan 2.1 Allmänt Den utvidgade samkommunens verksamhet har fortsatt stabiliserat. De sju kommunernas primär- och socialvård är en del av specialsjukvården och omsorgen av utvecklingshämmade och samarbetet har fortgått intensivt enligt planerna. Organiseringen av social- och hälsovården och förberedandet av författningarna angående denna fortsätter riksomfattande, lagpropositionen för hälsovården är under behandling i regeringen. Även organiseringen av distriktets social- och hälsovård granskas enligt lagstiftningens författningar. Samkommunens nya strategi behandlas parallellt med denna plan och den nya strategins centrala delar fogas till denna plan. Utvecklingen av verksamhetsmiljön kräver förutom ibruktagandet av den nya strategin även en kritisk värdering och förnyande av centralsjukhusets organisation. 2.2 Verksamhetsmiljön 2.2.1 Faktorer som inverkar på personalen och kunnandet En stor del av personalen uppnår pensionsåldern och går i pension. Samtidigt blir konkurrensen på arbetskraft allt hårdare, särskilt specialister, fast det ekonomiska läget beräknats lätta en aning. Tillsvidare har det bättre ekonomiska läget inte avsevärt ökat intresset att söka kommunala jobb. Kompetenskraven ökar på alla nivåer både inom den egentliga servicebranschen och fram för allt inom ledarbefattningarna. Samtidigt växer de unga arbetstagarnas krav på arbetet och arbetsmiljön. En allt större utmaning är också, att yrkesutbildningen inte ger direkt tillräckliga färdigheter att klara av olika arbetsuppgifter, utan man behöver en bred rekrytering för praktiskt arbete. Då verksamheten får ny information och nya metoder i allt snabbaren takt, växer fortbildningens betydelse och kraven fortsättningsvis. Globaliseringen har medfört att den utländska arbetskraften har ökat och ställer vissa krav på språkstudier, men kräver också att organisationen i sina verksamhetsenheter har förmåga att anpassa sig till arbetstagare som kommer från olika kulturer. Utmaningarna på språkligt kunnande ökar delvis distriktets tvåspråkighet samt att patienternas och kundernas språkurval blivit större. 2.2.2 Faktorer som inverkar på processerna Den teknologiska utvecklingen fortsätter kraftigt både inom den teknologi som behövs för den egentliga produktionen av tjänster inom hälsovården och informationsteknologin. En central utmaning är förbättrandet av serviceprocessernas och vårdkedjornas funktion och samtidigt svara för en hög kvalitet. Patienternas och kundernas ökade krav förutsätter också att allt bättre bearbeta serviceprocesserna och uppmärksamma kundernas behov. Samma gäller också behandlingen av olika reklamationer. 16

På sidan om serviceprocesserna bör man allt mera fästa uppmärksamhet också på övriga viktiga processer med tanke på organisationens verksamhet såsom, informationshantering, materialanskaffningar och logistik, förstärkning av innovation samt utvecklingen inom ledarskapet. En viktig utmaning ur serviceprocessernas synvinkel är att forma serviceprocesserna att motsvara kundernas olika behov, vilket leder till kundernas och patienternas behovsprofilering. Statens administrativa lösningar inverkar på serviceprocesserna om de särskilt kräver förändringar av traditionella samarbetsförhållanden. 2.2.3 Faktorer som inverkar på efterfrågan av tjänster samt patienterna och kunderna Efterfrågan på grundtjänster i medlemskommunerna kommer troligen att öka på grund av förändringen inom åldersstrukturen. För centralsjukhusets del är det ytterst viktigt, hur man kan behålla och utvidga efterfrågan på tjänster från utomstående kommuner. De administrativa arrangemang som förverkligas indirekt eller på lång sikt inverkar på efterfrågan av tjänster. De teknologiska kraven och lösningarnas framskridande inom förvaltningen kan utgöra både ett hot och en möjlighet. Det är viktigt, att man kan svara för tillgången på tjänster och kvaliteten så, att motivationen och viljan att använda tjänsterna bland patienterna förblir goda och ökar. Det är också viktigt att beakta de förändrade och ökade kraven, som ställs av kunderna och patienterna som använder tjänsterna. Man vill får service inom rätt tid och utan förseningar och servicen skall ha en hög kvalitet. 2.2.4 Faktorer som inverkar på ägarna, ekonomin och effektiviteten 2.3 Strategiska linjeringar 2.3.1 Värden Människornas hälsa och välfärd, som vi svarar för o genom att producera högklassiga tjänster o genom att utveckla arbetssätt, som främjar hälsan o via samarbete med kommunerna, den övriga offentliga sektorn, organisationerna och företag Människovärdets högaktning, som vi sköter om o genom att högakta kundens och patientens självbestämmande via mänskligt bemötande o 17

Rättvisa, som vi vill beakta i våra relationer o till kunder och patienter o till personalen, beslutsfattarna och ägarna o till våra intressegrupper Innovation och företagsamhet, som präglar sig o i aktivitet och handlingskraft i allt agerande o att finna och förverkliga nya verksamhetsmetoder Självständighet och ansvarsfullhet, vilket betyder o god riskhantering o trygghet och ansvar för framtiden o att lita på kundernas och patienternas egen förmåga Effektivitet, som syns o i effektiva tjänster o i effektiv användning av resurser i konkurrenskraften och ekonomin o 2.3.2 Mission 2.3.3 Vision Välfärd smidigt och yrkesskickligt En skicklig, effektiv och smidig lots för välfärden åt distriktets människor 2.3.4 Kritiska framgångsfaktorer Med tanke på verksamhetens resultat i samkommunen värderas som kritiska faktorer följande saker: Ett effektivt och sporrande ledarskap Att lyckas med rekryteringen av kunnig personal och att personalen hålls permanent En gemensam syn bland distriktets aktörer om utvecklingen av välfärden och tjänsterna Utvecklade och funktionsdugliga datasystem Fungerande, användarvänliga och högklassiga tjänster Ett effektivt förebyggande Verksamheten effektiv, ekonomisk och konkurrenskraftig 18

2.3.5 Strategikarta I strategikartan beskrivs de viktigaste målsättningarna, grupperade enligt jämlika mätare, med tanke på organisationens framgång. De eftersträvade sakerna består av kritiska framgångsfaktorer och av några andra centrala faktorer med tanke på verksamhetens resultat. De framförda sakerna i strategikartan bildar en dynamisk helhet: Med hjälp av ett gott immateriellt kapital (personalen och kunnandet) får vi goda och fungerande processer. Med hjälp av fungerande processer skapas goda tjänster, som gör kunderna och patienterna nöjda. Då kunderna och patienterna är nöjda får vi ett gott ekonomiskt resultat och samtidigt en slagkraftig verksamhet, som ökar befolkningens hälsa och välfärd i distriktet. Strategikarta Hög produktivitet God konkurrenskraft Verksamheten ekonomisk Effektiv verksamhet Användarvänlighet Tjänsternas smidighet Hög kvalitet och nöjda kunder En god erfarenhet av välfärd och hälsa Smidiga vårdkedjor Fungerande datasystem God riskbehärskning Ett effektivt förebyggande En lyckad rekrytering och permanent personal Ständigt utvecklande av kunnandet En gemensam syn i distriktet Effektivt och sporrande ledarskap 2.3.6 Centrala verksamhetslinjeringar/strategiska målsättningar Ett framgångsrikt samarbete inom distriktet Ett sporrande ledarskap och en flexibel organisation Ett starkt förebyggande Koncentrerad på vården av folksjukdomar och tryggar den sociala välfärden En öppenvårdsinriktad verksamhetsmodell Snabb respons 19

2.4 Målsättningar och åtgärder under planeringsperioden <käännös><bsc-kortit ruotsiksi> 20

3. Talousarvio ja suunnitelma 2012-2014 3.1 Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 Vastuualue Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 AVOHOITO Käynnit Käynnit Tavoite Aukiolokk Tavoite 2012 2011 Medisiininen tulosalue Sisätautien pkl 12 400 12 13 000 Neurologian pkl 3 050 12 2 800 Keuhkosairauksien pkl 5 000 12 5 180 Ihotautien pkl 5 410 12 5 410 Fysiatria ja kuntoutus 5 695 12 3 640 YHTEENSÄ 31 555 12 30 030 Operatiivinen tulosalue Ensiapupkl 38 000 12 37 000 Kirurgian pkl 10 500 12 10 500 Syöpäpkl 3 500 12 3 500 Naistent. pkl / os. 3 13 900 12 13 000 Lastentautien pkl 7 000 12 3 500 Silmätautien pkl 5 300 12 5 000 Korva-, nenä- ja kurkkut.pkl 4 000 12 4 000 Puheterapia 1 600 12 1 700 Kuuloasema 3 800 12 3 900 Hammas- ja suusairauksien pkl 1 800 12 1 660 Dialyysipkl 5 000 12 3 500 Päiväkirurgia 2 550 12 2 550 YHTEENSÄ 96 950 12 89 810 Psykiatria Jälkipkl 1 200 12 650 Psykiatrian pkl 13 000 12 12 000 Yleissairaalapsyk.pkl 1 400 12 1 200 Lestijokilaakson psyk.aluepkl 2 200 12 2 000 Perhonjokilaakson psyk.aluepkl 2 200 12 2 000 Nuorisopsyk.pkl 3 150 12 3 300 Lastenpsyk. pkl 5 550 12 4 600 YHTEENSÄ 28 700 12 25 750 Sosiaalityön käynnit 4 000 12 1 300 Psykologin käynnit 5 500 12 6 900 Kehitysvammatyö Kehityspkl käynnit (asiakas) 300 12 300 Kehityspklkäynnit (suoritteet) 1 800 12 1 800 21

Suoritetavoitteet tulosalueittain 2012 HOITOPÄIVÄT TAVOITE 2012 TAVOITE 2011 Vastuualue Sairaansijat Hoitopäivät Hoitopäivät Medisiininen tulosalue Os. 12, neurol., ihotaudit, tarkkailu 20 7 400 8 680 Os. 8, sisätaudit 25 8 500 8 500 Os. 4, yhteisosasto 25 7600 8 000 YHTEENSÄ 70 23 500 25 180 Operatiivinen tulosalue Os. 10, kirurgia 30 8 000 7 448 Os. 7, kirurgia 32 7 800 7 750 Os. 3, synnytys- ja naistentaudit 28 8 000 7 500 Os. 1, lastentaudit 23 3 500 3 500 Teho-osasto 4 1 050 1 050 YHTEENSÄ 117 28 350 27 248 Psykiatria Os. 15, psykiatria 16 5 800 5 800 Os. 16, psykiatria 16 5 250 5 250 Os. 14, lasten psykiatria 8 2000 2 000 Os. 17, nuorisopsykiatria 7 2100 2 100 YHTEENSÄ 47 15 150 15 150 Yleissairaanhoito ja psykiatria yhteensä 234 67 000 67 578 Toimenpiteiden suoritetavoitteet 2012 Tavoite 2012 Tavoite 2011 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 6 790 6 925 Kirurgia (sis. gynekologia) 3 100 Päiväkirurgia 2 550 Silmäleikkaukset 1 140 Laboratoriotutkimukset (omat) 940 000 920 000 Radiologiset tutkimukset (omat) 48 500 48 000 Patologiset tutkimukset (om.+ost.) 5 600 6 100 Synnytykset/kpl 1400 Kardiologia-pallolaajennukset/kpl 250 250 Kardiologia-sepelvaltimokuvaukset/kpl 600 600 22

3.2 Talousarvio ja -suunnitelma 2012-2014 / tuloslaskelma TULOSLASKELMA Talousarvio Alkuper. Ta TA ja Lisä-TA Mu% Tilipäätös Mu% v. 2012 v. 2011 2 011 EdArvio v. 2010 EdTot TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 104 091 747 98 625 598 105 425 598-1,3 100 963 966 3,1 Maksutuotot 4 108 493 4 078 900 4 078 900 0,7 3 927 054 4,6 Tuet ja avustukset 316 172 436 600 436 600-27,6 1 334 017-76,3 Muut toimintatuotot 62 500 60 500 60 500 3,3 64 251-2,7 Yhteensä 108 578 912 103 201 598 110 001 598-1,3 106 289 288 2,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 44 363 113 42 493 575 43 793 575 1,3 43 138 216 2,8 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 9 477 162 9 082 056 9 082 056 4,4 9 137 049 3,7 Muut henkilöstösivukulut 2 852 701 3 071 914 3 071 914-7,1 2 500 253 14,1 Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta 14 036 320 13 859 100 16 959 100-17,2 14 872 278-5,6 Palvelujen ostot 13 712 642 11 844 011 14 044 011-2,4 13 876 635-1,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 054 030 17 010 746 16 910 746 0,8 16 427 598 3,8 Muut toimintakulut 2 301 044 1 739 474 2 039 474 12,8 1 810 354 27,1 Yhteensä 103 797 012 99 100 876 105 900 876-2,0 101 762 383 2,0 TOIMINTAKATE 4 781 900 4 100 722 4 100 722 16,6 4 526 905 5,6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 81 100 154 100 154 100-47,4 79 108 2,5 Muut rahoitustuotot 0 0 0 4 473 Korkokulut -280 000-243 700-243 700 14,9-231 427 21,0 Yhteensä -198 900-89 600-89 600 122,0-147 846 34,5 VUOSIKATE 4 583 000 4 011 122 4 011 122 14,3 4 379 059 4,7 Suunnitelman muk. poistot 3 903 000 3 411 122 3 411 122 14,4 3 705 877 5,3 TILIKAUDEN TULOS 680 000 600 000 600 000 0,0 673 183 1,0 Poistoeron muutos 300 000 300 000 300 000 0,0 298 200 0,6 Rahastojen muutos 0 0 0 0,0-39 666-100,0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 980 000 900 000 900 000 0,0 931 717 5,2 23

TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Alkuper. Talousarvio Talousarvio ja lisätalousarvio Talousarvio Tasuunnitelma Tasuunnitelma v. 2011 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Myyntituotot 98 625 598 105 425 598 104 091 747 107 214 000 110 430 400 Maksutuotot 4 078 900 4 078 900 4 108 493 4 231 700 4 358 600 Tuet ja avustukset 436 600 436 600 316 172 325 700 335 500 Muut toimintatuotot 60 500 60 500 62 500 64 400 66 300 Yhteensä 103 201 598 110 001 598 108 578 912 111 835 800 115 190 800 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 42 493 575 43 793 575 44 363 113 45 694 000 47 064 800 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 9 082 056 9 082 056 9 477 162 9 761 500 10 054 300 Muut henkilöstösivukulut 3 071 914 3 071 914 2 852 701 2 938 300 3 026 400 Hoitopalv. ostot piirin ulkopuolelta 13 859 100 16 959 100 14 036 320 14 457 400 14 891 100 Palvelujen ostot 11 844 011 14 044 011 13 712 642 14 124 000 14 547 700 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 010 746 16 910 746 17 054 030 17 565 600 18 092 600 Muut toimintakulut 1 739 474 2 039 474 2 301 044 2 371 000 2 442 100 Yhteensä 99 100 876 105 900 876 103 797 012 106 911 800 110 119 000 TOIMINTAKATE 4 100 722 4 100 722 4 781 900 4 924 000 5 071 800 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 154 100 154 100 81 100 81 100 81 100 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 0 Korkokulut -243 700-243 700-280 000-288 400-297 000 Yhteensä -89 600-89 600-198 900-207 300-215 900 VUOSIKATE 4 011 122 4 011 122 4 583 000 4 716 700 4 855 900 Suunnitelman muk. poistot 3 411 122 3 411 122 3 903 000 4 020 100 4 140 700 TILIKAUDEN TULOS 600 000 600 000 680 000 696 600 715 200 Poistoeron muutos 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000 Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 900 000 900 000 980 000 996 600 1 015 200 24

3.3 Investointihankesuunnitelma 2012-2014 INVESTOINNIT 2012 2013 2014 RAKENTAMINEN JA SANEERAUS (SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN) A-siipi saneeraus, E-siiven käynnistys 2 925 900,00 D -siipi ja F-siiven käynnistys 2 000 000 F-siipi (labra, huke, pesula) 1 100 000 1 500 000 apteekki 550 000,00 550 000 lämpölaitoksen korjaus 250 000,00 250 000 Apuvälinetilat 135 000,00 Putkipostin suunnittelu 10 000,00 G-siiven käynnistys 300 000 Putkipostin toteutus 140 000 muut ylläpitosaneeraukset yms 783 000,00 500 000 700 000 4 653 900,00 4 540 000,00 2 500 000,00 LAITEINVESTOINNIT operatiivinen tulosalue 472 000,00 medisiininen tulosalue 350 000,00 psykiatrinen tulosalue tutkimus- ja hoitopalvelut 706 000,00 tukipalvelut 170 000,00 1 698 000,00 1 500 000,00 1 500 000,00 ATK-INVESTOINNIT ATK 800 177,00 Atk:hon liittyvät muut hankkeet 135 600,00 935 777,00 600 000,00 600 000,00 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 7 287 677,00 6 640 000,00 4 600 000,00 25

3.4 Rahoituslaskelma KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKY RAHOITUSLASKELMA TA 2012 TA 2011 TA 2010 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 4 583 000 4 011 122 3 546 496 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -7 287 677-7 310 700-5 854 900 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -2 704 677-3 299 578-2 308 404 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainausken muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 500 000 4 100 000 2 850 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -980 000-930 788-615 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0 0 0 Lyhtyaikaisten saamisten muutos 150 000 150 000 150 000 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0 0 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 4 670 000 3 319 212 2 385 000 Kassavarojen muutos 1 965 323 19 634 76 596 26

A. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN 2012-2014 INFORMATIIVINEN OSUUS 27

1. Talousarvion perustelut TOIMINTATUOTOT Toimintatuottojen loppusumma on 108.578.912 (ulkoiset tulot), jossa kasvua vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden on 2,2 %. Myyntituottojen kasvu on + 3,1 %. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä kasvavat tilinpäätökseen 2010 nähden 3,3 %. Tämä edellyttää hinnaston korjauksiin runsaan 3 %:n korotuksia. Myyntituotoissa on huomioitu vuoden 2011 aikana toteutuneen kehityksen mukaisesti sopimuskuntien ja muiden kuntien myyntituotot. Budjetti perustuu kasvavaan myyntiin jäsenkuntien ulkopuolelle. Jäsenkuntien palvelumaksuennuste kasvaa 2,7 % tilinpäätös 2010 toteumaan verrattuna. Potilasmaksujen kasvu on vain + 0,7 %. Volyymivähenemisen vuoksi potilasmaksutuotot laskevat. Vuodeosastopäivien määrä vähenee osin saneerausohjelman ja kesäsulkujen toteutumisen vuoksi, osin suunnitelmallisesti toteutuneen osastopaikkamäärän vähentämisen vuoksi. Samaan aikaan on kuitenkin odotettavissa asetuksen todennäköisesti mahdollistama potilasmaksujen tarkistus vuodelle 2012, mikä mahdollistaa pienoisen kasvuennusteen. TOIMINTAMENOT Budjetin loppusumma on käyttötalousmenojen osalta 103.797.012 (ulkoiset menot). Kasvu vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden on + 2,0 %. Kuluvan vuoden toteumaennusteen sekä lisätalousarviolla täsmennettyyn talousarvioon 2011 nähden muutos on laskeva, - 2,0 %. Talousarvion toteuttaminen tältä pohjalta edellyttää merkittäviä muutoksia menopohjassa. Henkilöstömenojen kasvussa on varauduttu + 2,5 %:n suuruiseen palkkasopimukseen. Palkan laskennan pohjana on vuoden 2011 mukainen palkka- ja henkilöstörakenne korjattuna nyt tiedossa olevilla muutoksilla. Myös mahdollinen käyttösuunnitelmamuutos talouden vakauttamisohjelman edellyttämällä tavalla voi tuoda muutoksia henkilöstömenojen suhteelliseen kokonaissummaan budjetissa. Talousarvio ei sisällä uusia vakansseja. Budjettiluonnoksen taustalla olevat toimintasuunnitelmat sisältävät eräitä vakanssien nimikemuutoksia, jotka tuodaan hallituksen päätettäviksi erillisellä esityksellä. Toiminnallisena tavoitteena on mm. järjestää lainsäädännön edellyttämä uusi perusterveydenhuollon yksikkö ilman uusia vakansseja kokoamalla tarvittava moniammatillinen henkilöstöresurssi erikoissairaanhoidon, JYTA:n sekä Kokkolan kaupungin yhteisistä resursseista. Budjettiesitys ei myöskään sisällä erikseen uusia resursseja sairaankuljetuksen ja ensihoidon hallinnollisen järjestämisvastuun muutoksen valmisteluun. Piirin ulkopuolisen hoidon tarve kasvaa edelleen. Todellinen kasvuennuste on noin 10-15 %:n tasolla. Piirin ulkopuolisen hoidon menojen kasvuun ei budjettiehdotuksessa kuitenkaan ole voitu varautua todellisen tilanteen mukaisella tavalla. Säästötavoitteen suurin osuus on tässä vaiheessa kohdistettu osin budjettiteknisesti tälle menolajille ja tältä osin budjetti täsmentyy käyttösuunnitelman yhteydessä. Nyt 28

esitetty määräraha, noin 14 M, on - 5,6 % pienempi kuin tilinpäätös 2010 ja vain hieman suurempi kuin vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio olisi edellyttänyt. Summa jää noin 3 M alle vuoden 2011 toteumaennusteen. Tosin toiminta- ja taloussuunnittelun yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut etsiä toiminnallisia mahdollisuuksia vähentää piirin ulkopuolisen hoidon ostopalvelua. Palveluiden oston alkuperäinen budjettiluonnos oli jo rakennettu sen haasteen varaan, että asiantuntijapalveluiden ostoja voidaan karsia. Tämä edellyttää kalliiden konsultti- ja lääkäripalveluostopalvelusopimusten merkittävää vähentämistä ja oman asiantuntijarekrytoinnin vahvistumista. Asiantuntijapalveluiden ostot ovat noin 2,8 M. Siivous- ja hoitoapulaistoiminnan ostot ovat noin 2,5 M. Yhteensä palveluiden ostossa on varauduttu 13,7 M :n menoihin, joka jää hieman alle vuoden 2011 toteutuvaksi ennustetun summan on ja - 1,2 % alle vuoden 2010 tilinpäätöstason. Aineet, tarvikkeet ja tavarat, noin 17 M, on suuri yksittäinen menoerä, jonka taso on arvioitu lähes kuluvan vuoden tasolle. Tilinpäätökseen nähden kasvu on + 3,8 %. Summaan vaikuttaa yksittäisinä kysymyksinä mm. lääkekulujen muutokset. Muut toimintakulut, noin 2,3, ovat kasvamassa peräti 27,1 % vuoden 2010 tilinpäätöksestä. Taustalla ovat vuokrien korotukset sekä kiinteistöveron kasvu. Määrärahojen tarkempi jakautuminen on esitetty taulukossa 2. Talousarvio 2012 tilikohdittain. POISTOT Poistojen budjetoitu määrä on 3,9 M. Tässä on kasvua tilinpäätös 2010 tasoon 5,3 %. Poistot muodostuvat omaisuuspääomasta, josta noin 1,5 M on aineettomia hyödykkeitä ja 31,7 M aineellisia hyödykkeitä (maa- ja vesialueet 0,6 M, rakennukset 23 M, kiinteät rakenteet ja laitteet 3,4 M, koneet ja kalusto 4,4 M ). TULOS Budjetin tulos on ylijäämäinen 980.000. Summa vastaa kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman mukaista tasoa. INVESTOINNIT Investoinneilla tarkoitetaan yli 10.000 euroa maksavia hankintoja, joiden kustannukset näkyvät tuloslaskelmassa sekä kuntalaskutuksen suoritehinnoissa poistojen kautta. Esitettyjen investointien kokonaissumma on 7.287.677. Investoinnit sisältävät rakentamisinvestointeja 4.63.900, ATK-investointeja ja siihen läheisesti liittyviä investointeja 935.777 sekä laite- ja koneinvestointeja 1.698.000. Rakentamisen osalta budjetti sisältää investointiohjelman mukaisesti mm. A-siiven peruskorjauksen sekä E-siiven peruskorjauksen käynnistyksen. Lisäksi määräraha on varattu mm. apteekin tilojen 29

rakentamiseen, apuvälinekeskuksen tilojen ja lämpökeskuksen korjaukseen sekä yleisiin sairaalan kunnostustöihin ja putkipostin suunnitteluun. Kokonaissumma on noin vuoden 2011 tasolla. Raskas perusparannusohjelma alkaa olla valoisammalla puolella, sillä suurimmat remonttisuunnitelmat näyttäisivät valmistuvan suunnitelmakauden 2012-2014 aikana, pääosin vuosien 2012 ja 2013 aikana. ATK-investointien esitetty määräraha hieman vajaa 1 M on noin 200.000 suurempi kuin vuodelle 2011 toteutuva summa. Summa sisältää suurimpana yksittäisenä hankkeena lainsäädännön edellyttämän e-reseptin käyttöönoton 172.000 sekä työasemien uusimisen 260.000. Lisäksi budjetissa on varauduttu toiminnan edellyttämiin palvelinuudistuksiin, tietoverkon modernisointiin sekä Efficajärjestelmän laajennuksiin. Lisäksi varaudutaan mm. digi-ekg:n käyttöönottoon. Laitehankinnoissa on yhteensä 1,7 :n suuruinen määrärahavaraus. Summa on kasvamassa vuoden 2011 toteumaan noin 400.000. Sairaalassa on useita pitkään käytössä olleita tutkimus- ja hoitolaitteita, joiden uusiminen on osoittautumassa välttämättömäksi. Vuosia kestäneen perusparannusohjelman myötä investointivarat on kohdistettu rakentamiseen, jolloin laitekantaa ei ole voitu uudistaa halutulla tavalla. Laitekannan investointien rinnalla on tarkoituksenmukaista rajatusti ja suunnitellusti laajentaa laitteiden leasing- ja käyttövuokraus -menettelyä. Tällöin kustannus kohdistuu yksikölle kasvavina laitevuokraus - kustannuksina, mutta vähentää investointien tarvetta ja poistojen määrää sekä samalla varmistaa kriittisen laitekannan huolto- ja toimintavarmuutta. Menettelyä tutkitaan sekä ATK- että sairaalalaitteiden osalta. Perussopimuksen 26 :n mukaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihinsa valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta ja tulorahoituksella. Investoinnit esitetään rahoitettavaksi pääosin lainapääomalla rahoituslaitoksilta. Hallitus päättää talousarvion mukaiseen toimintaan ja investointeihin tarvittavan talousarviolainan nostamisesta. BUDJETIN SITOVUUSTASOSTA Hallintosäännön 111 mukaisesti varainhoitovuoden talousarviossa ja suunnitelmassa esitetään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviovuotta ja sitä seuraavia kahta vuotta varten. Valtuusto asettaa talousarvio- ja suunnitelmassa toiminnalliset tavoitteet, hyväksyy niihin perustuvat määrärahat ja tuloarviot sekä määrää tason, johon saakka määrärahat ja tavoitteet ovat valtuuston sitomia. Valtuuston päätöksen mukaan talousarvioon voidaan lisäksi ottaa päätöksessä rajatun tehtäväalueen ja liiketoiminnan menojen ja tulojen erotus (nettobudjetointi). Lainsäädäntö asettaa talousarviolle ehdot, joiden mukaan talousarviossa tulee esittää käyttötalousosio, investoinnit sekä näihin liittyvä tuloslaskelma sekä rahoituslaskelma. 30

Esitys talousarvioksi 2012 ja talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2012-2014 sisältää valtuustotasolla sitovana seuraavat tiedot: 1. Toiminnalliset tavoitteet ja niihin liittyvät suoritemäärätavoitteet koko kuntayhtymää koskevalla tasolla 2. Tuloslaskelma (ulkoiset tulot, ulkoiset menot) 3. Investoinnit (kokonaismäärä) 4. Rahoituslaskelma Talousarvioasiakirja on laadittu siten, että se sisältää valtuustotasolla sitovan osan sekä perusteluja ja lisätietoja sisältävät informatiivisen osan. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2012 täydennetään myöhemmin hallituksen hyväksymällä käyttösuunnitelmalla, joka sisältää vastuuyksikkökohtaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä euromääräiset määrärahat (ulkoiset sekä sisäiset tulot ja menot) Peruspalveluliikelaitos JYTA:n osalta sen toiminnasta ja taloudesta päättää peruspalvelulautakunta. Hallintosäännön 111 :n mukaisesti peruspalvelulautakunta, joka toimii liikelaitoksen johtokuntana, hyväksyy kuntalain 10 a luvun mukaisesti liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman. Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa, joka liitetään osaksi kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. Liikelaitoksen käyttötalous ja investoinnit eivät sisälly määrärahoina ja tuloarvioina kuntayhtymän talousarvioon. Peruspalvelulautakunta on hyväksynyt omalta osaltaan talousarvion 5.10.2011 pitämässään kokouksessa. Peruspalveluliikelaitos JYTA:n talousarvio sisältyy tähän valtuuston hyväksyttäväksi esitettävään Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Talousarvio 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2014 -asiakirjakokonaisuuteen erillisenä osana. 31

2. Talousarvio 2012 - tilikohdittain KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN Määräraha Määräraha Muutos Toteutunut Muutos Nimi v. 2012 v. 2011 % 31.12.2010 % TOIMINTATUOTOT 306 Kanttiinin myynti 454 300 474 300-4,2 449 510 1,1 95 Liiketoiminnan myyntituotot 454 300 474 300-4,2 449 510 1,1 308 Lääkäreiden koulutuskorvaus 401 380 401 700-0,1 369 631 8,6 309 Valtion korv. tkv-hoitoon 202 700 202 900-0,1 131 967 53,6 310 Valtion korv tutk.toimintaan 106 332 106 332 0,0 37 712 182,0 30 Tkv:n perust. saadut korv valtiolta 710 412 710 932-0,1 539 310 31,7 3111 Ulkok ja tkv korv vuodeos.hoitoon 4 182 286 3 990 300 4,8 4 003 227 4,5 314 Kuntien palvelumaksut 79 943 107 75 022 202 6,6 77 870 254 2,7 3115 Kalajokil kunt palvelumaksut 8 763 000 8 549 811 2,5 7 995 147 9,6 3117 Kuntien palvelum kehvan kustann 1 844 609 1 897 548-2,8 1 732 305 6,5 3118 Ulkok maksut kehvan kustann. 170 000 165 400 2,8 165 460 2,7 3122 Kuntien osuudet projekteihin 179 627 149 826 19,9 240 525-25,3 31 Korvaukset kunnilta ja ky:iltä 95 082 629 89 775 087 5,9 92 006 919 3,3 316 Täky maksut pakoll vakuutuksista 795 100 766 700 3,7 692 775 14,8 317 Laboratoriopalvelujen myynti 1 850 000 1 750 000 5,7 1 697 864 9,0 318 Ateriapalvelut ja ruoan myynti 441 600 436 500 1,2 537 575-17,9 319 Ateriapalv myyynti Kokkolan tk 510 000 536 500-4,9 490 250 4,0 353 Muut myyntitulot 847 439 981 866-13,7 1 320 590-35,8 38 Muut myyntitulot Jyta 3 400 267 3 193 713 6,5 3 229 173 5,3 Muut suoritteiden myyntituotot 7 844 406 7 665 279 2,3 7 968 227-1,6 MYYNTITUOTOT 104 091 747 98 625 598 5,5 100 963 966 3,1 320 Terveydenhuollon maksut 4 040 493 4 010 900 0,7 3 858 954 4,7 325 Sosiaalitoimen maksut 68 000 68 000 0,0 68 100-0,1 71 MAKSUTUOTOT 4 108 493 4 078 900 0,7 3 927 054 4,6 333 Tuet ja avustukset 316 172 436 600-27,6 1 334 017-76,3 3339 Eu-tuki kehittämisprojektiin 0 0 TUET JA AVUSTUKSET 316 172 436 600-27,6 1 334 017-76,3 3502 Vuokratulot 62 500 60 500 3,3 64 251-2,7 35 MUUT TOIMINTATUOTOT 62 500 60 500 3,3 64 251-2,7 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 108 578 912 103 201 598 5,2 106 289 288 2,2 32