Kotona Oulun koulussa. Opas eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden huoltajille ja opettajille OPETUSTOIMI

Kotona Oulun koulussa Opas eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden huoltajille ja opettajille OPETUSTOIMI

Kotona Oulun koulussa Opas eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden huoltajille ja opettajille Valokuvat: Opetustoimen arkisto Ulkoasu ja taitto: Malla Mela Julkaisija: Oulun kaupungin opetustoimi PL 17 90015 Oulun kaupunki ISBN: 978-952-5465-40-2 Oulu 2010 Toinen, uudistettu painos 2

Lukijalle Kotona Oulun koulussa on opas peruskouluun, joka on suunnattu maahanmuuttajataustaisille huoltajille, oppilaille ja opetusalan ammattilaisille. Oppaassa kuvataan peruskoulun käytänteitä, henkilökuntaa, oppiaineita ja yhteistyökumppaneita. Kirjaa on käännetty eri kielille ja ne löytyvät Oulun kaupungin opetustoimen verkkosivulta. Oulun kaupungin opetustoimen toiminnan tavoitteena on laadukkaan opetuksen tarjoaminen kaikille oppilaille. Peruskoulun päättötodistuksen saaminen ja pääsy jatko-opintoihin on jokaisen oppilaan opiskelun tavoitteena. Tätä yhteistä polkua haluamme kulkea yhteistyössä huoltajien kanssa. Toivottavasti huoltajien asiantuntijuus lapsen vanhempana ja oman kulttuurinsa tuntijana tulevat näkymään koulujen jokapäiväisessä arjessa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö kuuluu yhtenä tärkeänä osana lapsen koulunkäyntiin. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä tukea kasvua vastuullisiksi, osallistuviksi kansalaisiksi. Tämän oppaan yhtenä tavoitteena on edistää oppilaan ja hänen lähiyhteisönsä kotoutumista Ouluun ja Suomeen. Oulun kaupungin opetustoimi haluaa tarjota oppaan avulla tietoa suomalaisesta koulusta ja koulunkäyntiin liittyvistä käytänteistä. Toivon, että huoltajat ovat rohkeasti ja aktiivisesti mukana lapsen opinpolulla yhdessä koulujen opettajien, rehtorin ja muun henkilökunnan kanssa. Lämmin kiitos Vantaan kaupungin opetustoimelle, kaikille kirjoitustyössä mukana olleille ja valokuvia ottaneille. Oulussa, 4. tammikuuta 2010 Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi 3

Sisällysluettelo Vanhempana uudessa kulttuurissa 5 Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys 5 Vanhemmuuden roolit 6 Murrosikä 6 Ristiriidat, vastuu ja rajat 7 Aikuistuva nuori 7 Tervetuloa Oulun peruskouluun! 8 Oppivelvollisuus 8 Mihin kouluun? 8 Esiopetus 8 Valmistava esiopetus 9 Valmistava opetus 9 Ensimmäinen luokka 9 Kodin tehtävät 10 Koulumatkan opettelu 10 Jotta koulunkäynti sujuisi... 10 Mitä koulussa tarvitaan? 11 Koulutarvikkeet 11 Liikuntavarustus 11 Muut tavarat 11 Turvallinen iltapäivä 12 Iltapäiväkerho 12 Kerhoja ja harrastuksia 13 Koululaisen päivä 14 Ruokailu 14 Pukeutuminen 15 Läksyjen teko 15 Koulun säännöt 15 Harrastukset ja leikkiminen 15 Koulun henkilökunta 16 Rehtori 16 Luokanopettaja (1. 6. luokat) 16 Luokanvalvoja (7. 9. luokat) 16 Aineenopettaja (7. 9. luokat) 17 Suomi toisena kielenä (S2) -opettaja 17 Oman äidinkielen opettaja 17 Oman uskonnon opettaja 17 Erityisopettaja 17 Koulunkäyntiavustaja 17 Kulttuurimentor 17 Koulusihteeri 18 Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri 18 Koulupsykologi 18 Hammaslääkäri 18 Oppilaanohjaaja eli opo 19 Koulukuraattori 19 Keittiöhenkilökunta 19 Vahtimestari tai talonmies 19 Siivoushenkilökunta 19 Harjoittelijat 19 Oppilashuolto 20 Oppilashuoltoryhmä 20 Tukiopetus 21 Osa-aikainen erityisopetus 21 Oppimissuunnitelma 21 Koulunkäyntiavustaja 21 Erityisluokat ja -koulut 22 HOJKS 22 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 23 Reissuvihko tiedonkuljettajana 23 Vanhempainillat 24 Tapaamiset opettajan kanssa 24 Vanhempaintoimikunta 24 Opetussuunnitelma ja oppiaineet 25 Oppiaineet 26 Äidinkieli ja kirjallisuus 26 Suomi toisena kielenä -opetus 26 Oman äidinkielen opetus 27 Uskonto 27 Kielet 27 Musiikki 28 Kuvataide 28 Liikunta 28 Käsityö 28 Kotitalous 29 Oppilaanohjaus 29 Työelämään tutustuminen 29 Koulun muu toiminta 30 Opintoretket ja leirikoulu 30 Arviointi 31 Arviointi- tai kehityskeskustelut 31 Työskentelyn arviointi 31 Käyttäytymisen arviointi 32 Itsearviointi 32 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 32 Päättöarviointi 32 Todistukset 32 Kouluvuosi, lomat ja poissaolot 33 Koulussa vietettäviä juhlia 34 Kansainväliset juhlapäivät 36 Kristilliset juhlat 37 Eri uskontokuntien ja kulttuuriryhmien juhlapäivät 37 Mitä peruskoulun jälkeen? 38 Lisäopetus 38 Toisen asteen koulutus 39 Lukiokoulutus 39 Ammatillinen peruskoulutus 40 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 40 Suomen koulutusjärjestelmä 41 Peruskoulu 41 Toiseen asteen koulutus 41 Lähteet 43 Tärkeät yhteystiedot 45 4

Vanhempana uudessa kulttuurissa Vanhemmuus on lapsesta ja nuoresta huolehtimista ja välittämistä. Vanhemmuus on elämän pituinen rooli. Vanhemmat ovat saaneet mallin isänä tai äitinä olemiseen omilta vanhemmiltaan. Vanhemman rooliin vaikuttavat myös suku, oma elämäntilanne ja ympäristö. Vanhemmat joutuvat miettimään, miten olla vanhempana uudessa asuinmaassa, usein ilman lähisuvun apua. He miettivät myös, miten sovittaa yhteen oma ja suomalainen kasvatustapa: Suomessa korostetaan usein ydinperheen eli isän, äidin ja lasten itsenäisyyttä. Monessa muussa kulttuurissa puolestaan suvulla ja lähiyhteisöllä on lasten kasvatuksessa merkittävä rooli. Maahanmuutto voi rikastuttaa perheen elämää ja tarjota uusia mahdollisuuksia. Vanhemmat toivovat, että muutto uuteen maahan takaa lapsille paremman elämän. Vanhemmat haluavat toimia niin, että heidän lapsistaan tulee perheen, suvun ja yhteiskunnan hyväksymiä ja arvostamia jäseniä. Lapset omaksuvat usein nopeasti uusia tapoja päiväkodissa tai koulussa. Tavat, käytössäännöt ja kasvatusmallit vaihtelevat eri maissa ja kulttuureissa. Niinpä vanhempien voi olla joskus vaikea ymmärtää lastensa toimintaa, ja ristiriitoja saattaa syntyä. Näin käy erityisesti silloin, kun vanhempien mielipiteet eivät sovi lasten oppimiin uusiin asioihin. Tällöin vanhemman täytyy vaikeuksista huolimatta vakuuttaa lapselle ja nuorelle, että hän on pätevä opettamaan elämäntaitoja ja tietoja. Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys Oman äidinkielen merkitys identiteetin ja ajattelun kehittymiselle sekä sosiaalisten suhteiden muodostumiselle on kaikilla ihmisillä yhtä suuri. Omien etnisten lähtökohtien tunteminen ja arvostaminen tukevat 5

koko persoonallisuuden ehyttä kasvua. Oman äidinkielen monipuolinen osaaminen edistää myös suomen kielen oppimista. Oman kulttuurin arvot ja tavat opitaan kotona äidinkielen avulla. Tieto omasta kulttuurista, tavoista ja viisauksista auttaa lapsia ja nuoria matkalla kohti aikuisuutta. Lapsi ja nuori oppii oman kielen ja kulttuurin arvostuksen vanhemmiltaan. Vanhempien kertomat sadut, tarinat sekä suvun tärkeät tapahtumat ja perinnejuhlat ovat tärkeitä asioita lapselle ja nuorelle. Oman kulttuurin lauluja, tansseja, pukeutumis- ja ruokaperinteitä, käytöstapoja ja elämänviisauksia voi oppia vain vanhemmilta, suvulta ja muilta oman kulttuurin edustajilta. Myös koulu arvostaa suuresti sitä, että vanhemmat huolehtivat lastensa oman äidinkielen kehittämisestä ja oman kulttuurin tuntemuksesta. Vanhemmuuden roolit On tärkeää, että vanhemmat tutustuvat ympäröivään yhteiskuntaan ja ihmisiin sekä osallistuvat yhteiskunnan toimintaan. Vanhempien on hyvä tietää myös, millaista lapsen arkielämä on päiväkodissa, koulussa, pihalla ja harrastuksissa. Näin lapselle tulee vahva tunne siitä, että hän saa tukea vanhemmilta kaikissa tilanteissa. On tärkeää myös, että vanhemmat opettelevat suomea. Vain siten he ymmärtävät, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja mistä lapset ja nuoret puhuvat. Vanhempien tulee olla kiinnostunut lapsen ja nuoren elämästä. Lapsi kaipaa mielekästä tekemistä. Vanhempien tehtävä on ohjata lapsi hyvien harrastusten pariin. Lapsen kanssa on hyvä keskustella häntä kiinnostavista asioista. Harrastaminen ei kuitenkaan saa väsyttää lasta liikaa. Lapsen täytyy jaksaa tehdä koulutyötä, tavata ystäviä, ulkoilla, levätä ja viettää aikaa perheen kanssa. Hyvä ja mieluisa harrastus kerran tai kaksi kertaa viikossa on riittävästi pienelle koululaiselle. Kaikkien vanhempien on ohjattava lastaan käyttäytymään oikein. Kodin selkeät säännöt helpottavat lapsen elämää. Eri maissa on erilaisia tapoja kasvattaa, rajoittaa sekä rangaista lapsia ja nuoria. Suomen laki kieltää ehdottomasti lyömisen ja kaikenlaisen fyysisen kurittamisen. Vaikka vanhempi olisi kuinka vihainen, hänen on löydettävä muita keinoja ohjata lasta. Usein auttaa, kun keskustelee lapsen kanssa tekojen seurauksista ja sopii säännöistä ennakkoon. Omien voimien ja keinojen loppuessa on hyvä etsiä tukea. Apua voi pyytää esimerkiksi luokanopettajalta, luokanvalvojalta, erityisopettajalta, koulupsykologilta, koulukuraattorilta tai terveydenhoitajalta. Tukea antavat myös sosiaalityöntekijät sekä perhe- ja nuortenneuvolat. Keskustelu toisten vanhempien kanssa antaa tukea vanhemmuudessa. Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille on tarjolla vanhempien vertaistukiryhmiä. Ryhmien toiminnasta voi tiedustella Oulun kaupungin opetustoimen maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorilta. Murrosikä Murrosikä tarkoittaa aikaa 12 18 ikävuoden välillä, eli murrosvaihdetta lapsuuden ja aikuisuuden välillä. Murrosikä on nuorelle usein hämmentävää aikaa. Omassa kehossa tapahtuu paljon muutoksia. Nuori arvioi itseään ja vertaa muihin samanikäisiin. Moni nuori kokee ole- 6

vansa erilainen tai epätäydellinen. Olotila voi tuntua epävarmalta, ja tunnetilat saattavat vaihdella usein. Nuori ei aina itsekään osaa selittää, mikä vaivaa tai miksi olo on sekava. Murrosiässä nuori alkaa myös ottaa vastuuta elämästään ja irtautua vanhemmistaan. Hän viettää mielellään aikaa samanikäisten seurassa. Murrosikään voi liittyä kapinaa ja vastustusta. Maahan muuttaneelle nuorelle kasvaminen mieheksi tai naiseksi merkitsee uusia valintoja: hän joutuu ehkä sovittamaan kahden erilaisen kulttuurin sukupuoli-ihanteet toisiinsa. Murrosikään ajoittuu siirtyminen alakoulusta eli 6. luokalta yläkouluun. Nuoren pitää sopeutua uusiin luokkatovereihin ja opettajiin sekä oppia huolehtimaan opiskelustaan itsenäisemmin. Se ei ole helppo tehtävä murrosikää elävälle nuorelle. Nuori ei aina ymmärrä, että opiskelulla on suuri merkitys hänen koko tulevaisuudelleen. Siksi opiskeluun kannustaminen, opiskelun tukeminen ja seuraaminen sekä opettajien ja vanhempien yhteistyö ovat tärkeitä koulun loppuun asti. Ristiriidat, vastuu ja rajat Vanhempien on joskus vaikea ymmärtää murrosiässä olevaa nuorta. Uusi kotimaa ja uusi kieli tekevät lapsen murrosikään liittyvät kriisit tavallista monimutkaisimmiksi. Vanhempien nuoruus omassa kotimaassa on voinut olla toisenlainen kuin omien lasten nuoruus Suomessa. Nuoren elämään kuuluu, että hän asettaa kyseenalaiseksi vanhempien näkemykset. Vanhempien on hyvä keskustella nuoren kanssa aikuiseksi kasvamisesta, seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Ihastumiset, loukkaantumiset, pettymykset ja salaisuudet kuuluvat nuoren elämään. Vastuun harjoitteleminen on tärkeää aikuisikää varten. Vanhemmat toimivat nuoren apuna vastuun harjoittelemisessa. Vanhemmat asettavat kuitenkin rajat. Nuori haluaa kokeilla rajojaan: hän rikkoo sovittuja sääntöjä tai tekee jotakin luvatonta. Nuori saattaa salata vanhemmiltaan asioita ja tekemisiään. Nuoren kanssa keskusteleminen, omien arvojen esiin tuominen ja rajojen asettaminen auttavat nuorta ymmärtämään kasvamiseen liittyvät vastuut ja velvoitteet. Yksinkertaisesti: nuori haluaa oppia elämää. Se tapahtuu turvallisesti, kun vanhemmat toimivat elämän opettajina. Aikuistuva nuori Aikuistuvalla nuorella on edessään monia valintoja: ammatinvalinta, opiskelupaikan etsiminen, kotoa muuttaminen ja parisuhteen luominen. Tulevaisuus tuntuu ehkä pelottavaltakin. Aikuistumiseen kuuluu kuitenkin halu vastata itsestään ja elämästään. Jokainen nuori kypsyy itsenäisyyteen omassa tahdissaan. Vanhempia tarvitaan tukemaan nuoren itsenäistymistä. Vanhempien tehtävä on päästää nuori irtautumaan kodista ja luottaa hänen kykyynsä selvitä. Jotkut tarvitsevat turvallista kotia pidempään kuin toiset. Joitakin pitää ehkä rohkaista irtautumaan kodista. Myös suvun ja isovanhempien tuki on tärkeää ja arvokasta. Suomessa nuoret irtaantuvat perheestään usein aikaisemmin kuin monissa muissa kulttuureissa. Joskus ristiriidat voivat johtaa siihen, että nuori muuttaa pois kotoa. Yleensä nuoren muutto kodista onnistuu kuitenkin hyvin nuoren ja vanhempien yhteistyöllä. 7

Tervetuloa Oulun peruskouluun! Oppivelvollisuus Kaikki Suomessa asuvat lapset ovat oppivelvollisia, eli heidän täytyy suorittaa peruskoulu. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta eli nuori on täyttänyt 17 vuotta. Oppivelvollisen lapsen tai nuoren huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Mihin kouluun? Kun perhe muuttaa Ouluun, kannattaa heti ottaa yhteyttä Oulun kaupungin opetustoimen maahanmuuttajien opetuksen koordinaattoriin (maahanmuuttaja.opetus@edu.ouka.fi). Koordinaattorilta perhe saa tiedon lasten uudesta koulusta yhteystietoineen. Perhe käy tutustumassa kouluun, opettajiin ja rehtoriin. Koululla sovitaan koulun aloittamisajankohdasta ja opetusjärjestelyistä. Esiopetus Lapsella on oikeus esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos lapsi tarvitsee lisäaikaa oppimistaitojensa kehittymiseen, hän voi olla esiopetuksessa kaksikin vuotta ennen kuin menee ensimmäiselle luokalle kouluun. Vaikka esiopetus ei ole Suomessa pakollinen, se on erittäin tärkeä vaihe lapsen elämässä. Esiopetus tukee lapsen yksilöllistä oppimista. Sen tehtävänä on edistää lapsen kasvamista koululaiseksi. Lapsi oppii toimiessaan ja leikkiessään 8

yhdessä toisten lasten kanssa. Esiopetusryhmiä on päiväkodeissa ja joissakin kouluissa. Valmistava esiopetus Maahanmuuttajataustaisten lasten valmistavat esiopetusryhmät toimivat sosiaali- ja terveystoimen alaisissa päiväkodeissa. Ryhmään valitaan sekä maahanmuuttajataustaisia että suomalaisia lapsia. Opetuksen tavoitteena on esiopetuksen tavoitteiden lisäksi vahvistaa maahanmuuttajalapsen kielitaitoa niin, että hän voi siirtyä esiopetuksesta perusopetukseen. Valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei vielä ole riittävä perusopetuksen ryhmissä opiskelemiseen. Oulun kaupungissa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden. Valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen erikoistuneilla kouluilla, joihin tulee oppilaita eri puolilta Oulua. Valmistavan opetuksen tarkoituksena on vahvistaa oppilaan tietoja ja taitoja niin, että hän voi siirtyä ikä- ja kehitystasoaan vastaavaan opetusryhmään. Keskeistä opetuksessa on suomen kielen opiskelu ja eri oppiaineiden avainkäsitteisiin ja sanastoon perehtyminen. Opetuksen tavoitteena on edistää myös oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan. Oman äidinkielen opiskelu ja kehittäminen ovat tärkeitä, jotta oppilas saa vahvan pohjan toimivalle kaksikielisyydelle. Valmistava opetus on yksilöllistä. Ryhmässä voi olla eri-ikäisiä oppilaita. Oppilaalle tehdään henkilökohtainen oppimissuunnitelma (katso sivu 30). Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat, oppilaan ikä- ja kehitystaso, oppimistausta sekä opiskeluvalmiudet. Opettaja eriyttää opetustaan kunkin oppilaan ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Valmistavan opetuksen kouluissa on myös koulunkäyntiavustaja, joka tukee ja ohjaa oppilaita kaikissa koulupäivän tilanteissa. Valmistavan opetuksen oppilaat integroidaan jo alkuvaiheessa yleisopetuksen ryhmiin. Oppilas voi käydä esimerkiksi liikunnan, kuvataiteen, musiikin tai käsityön tunneilla ikätasoaan vastaavassa ryhmässä. Integraatiota lisätään kielitaidon karttuessa. Valmistavan opetuksen päättyessä hän siirtyy kokonaan ikä- ja taitotasoaan vastaavalle luokalle. Ensimmäinen luokka Jokaisen kuusivuotiaan kotiin lähetetään tammikuussa perusopetuksen opas, jossa kerrotaan, milloin ja miten ilmoittaudutaan kouluun. Kouluun ilmoittaudutaan netin kautta tai oppaan mukana lähetettävällä lomakkeella tammikuun lopulla. Salasanat netti-ilmoittautumista varten ovat kotiin tulevan kirjeen mukana. Joskus lapselle paras koulupaikka on muu kuin lähikoulu. Maahanmuuttajataustaisen lapsen vanhemmat, esikouluopettaja ja päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori miettivät lapselle sopivan koulunaloituspaikan. Valintaan vaikuttaa esimerkiksi mahdollisuus opiskella suomea toisena kielenä tulevassa koulussa. Myöhemmin keväällä koulut kutsuvat tulevat ekaluokkalaiset yhdek- 9

si päiväksi tutustumaan uuteen kouluun. Silloin voi tavata myös tulevia opettajia ja muuta kouluhenkilökuntaa. Kodin tehtävät Vanhemmat ja opettajat kasvattavat lasta yhteistyössä. Avoimuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoon perustuvan yhteistyön lähtökohtana on oppilaan parhaan etsiminen. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Vanhempien on tärkeää ottaa vastuu lapsensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja tukea koulutyötä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on koulun voimavara. Koulumatkan opettelu Koulureitti on hyvä opetella lapsen kanssa ennen koulun alkamista. Jotta koulumatkasta tulee turvallinen, lasta on muistutettava muun liikenteen tarkkailemisesta, suojatien käyttämisestä ja siitä, että liikennevaloissa odotetaan vihreää valoa. Syksyllä ja talvella aamut ja iltapäivät ovat pimeitä. Silloin on hyvä käyttää ulkovaatteissa heijastimia, jotta autoilijat huomaavat teillä liikkuvat lapset. Jotta koulunkäynti sujuisi... Lapsi jaksaa hyvin koulussa, kun hän nukkuu hyvät yöunet (pienet n. 10 11 h, isot 9 10 h) ja syö aamulla aamupalan. Lapsi on koulupäivän aikana välitunnit ulkona, myös silloin, kun sataa tai on pakkasta. Lapsella tulee olla säähän ja vuodenaikaan sopivat vaatteet myös ulkona oloa varten. Koulussa oppilaat pukevat ja riisuvat itse ulko- ja liikuntavaatteet. Myös kengännauhojen solmimista kannattaa harjoitella kotona. Koulussa on paljon lapsia, ja siksi hygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Kädet pestään aina ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Ruokailua varten on hyvä harjoitella veitsen ja haarukan käyttöä, leivän voitelemista ja itselle sopivan ruoka-annoksen ottamista. Ruokaa voi ottaa ensin vähän, ja jos se maistui, sitä voi hakea lisää. Kotona vanhemmat opettavat lapsia huolehtimaan koulutavaroistaan ja säilyttämään niitä sellaisessa paikassa, jossa ne pysyvät ehjinä ja josta ne löytyvät helposti. Opettaja antaa kotitehtäviä eli läksyjä lähes joka päivä. Lapsen tulisi itse huolehtia kotitehtävien tekemisestä. Paras aika tehdä kotitehtävät on heti koulun jälkeen. Vanhemmat kontroilloivat päivittäin, että kotitehtävät on tehty. Oppilaan tullessa uuteen kouluun opettaja ja vanhemmat sopivat kodin ja koulun välisestä tiedonkulusta. Käytössä voi olla esimerkiksi reissuvihko tai sähköposti. Joissakin kouluissa on käytössä sähköinen reissuvihko, jonka käyttöopastusta saa koululta. 10

Mitä koulussa tarvitaan? Oppilaalla tulee olla koulussa mukana päivän aikana tarvittavat kirjat, koulutarvikkeet ja liikuntavarusteet. Tarvikkeista huolehtiminen arvioidaan alaluokilla työskentelytaitoina ja yläluokilla osana oppiaineen arviointia. Koulutarvikkeet Oppilas saa koulusta tarvittavat kirjat, vihkot ja muut koulutarvikkeet. Oppilas tarvitsee repun tai laukun koulutarvikkeille ja penaalin kyniä, pyyhekumia, teroitinta ja viivoitinta varten. Jos koulukirja katoaa tai menee rikki, vanhemmat korvaavat vahingon. Kirjat on hyvä päällystää, jotta ne pysyvät ehjinä. Monia kirjoja kierrätetään, eli ne kerätään kouluvuoden lopussa pois ja annetaan seuraavana syksynä uusille oppilaille. Tämän vuoksi kirjoista täytyy pitää hyvä huoli eikä niitä saa sotkea. Liikuntavarustus Liikuntatunneilla lapsi tarvitsee liikuntavaatteet. Sisäliikuntaan sopivat esim. joustavat housut ja paita. Ulkoliikunnassa lapsella täytyy olla säänmukaiset, vuodenaikaan sopivat vaatteet. Liikuntavaatteet vaihdetaan pukuhuoneissa ennen liikuntatuntia. Peseytymistä varten tarvitaan pyyhe. Talvella koulussa luistellaan ja hiihdetään. Kouluilla on yleensä muutamia suksia ja luistimia lainattaviksi siltä varalta, että omia välineitä ei ole. Luistelemista ja hiihtämistä on hyvä harjoitella myös vapaa-ajalla. Siksi myös omat luistimet ja sukset ovat tarpeen. Joillakin kouluilla järjestetään välinekierrätystapahtumia. Niistä voi hankkia välineitä kaupan hintoja edullisemmin. Alaluokilla on kerran vuodessa uintiviikko. Silloin käydään uimassa joka päivä. Uintitunneille tarvitaan uima-asu, pyyhe ja laudeliina saunaa varten. Muut tavarat Oppilas saa tuoda kouluun vain koulunkäyntiin tarvittavat välineet. Opettaja ilmoittaa kotiin erityisistä tapahtumista, joihin voi ottaa esimerkiksi rahaa tai leluja. Myös kännykän käytöstä sovitaan erikseen. 11

Turvallinen iltapäivä Koulu loppuu klo 11 16. Jos vanhemmat eivät ole vielä tuolloin kotona, on hyvä huolehtia lapselle turvallinen paikka, johon mennä koulun jälkeen. Koulun alueelle ei saa jäädä ilman erityistä syytä. Jos kotona ei ole iltapäivisin ketään aikuista, pienempien oppilaiden vaihtoehtona voi olla esimerkiksi iltapäiväkerho. Aamu- ja iltapäivätoiminta Iltapäiväkerho on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, joiden vanhemmat eivät ole kotona iltapäivisin. Kerhon tavoitteena on antaa lapselle turvallinen, virikkeellinen ja toiminnallinen iltapäivä koulupäivän jälkeen. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan, liikutaan, askarrellaan, tehdään retkiä ja muuta hauskaa. Siellä voi tehdä myös kotitehtävät. Kerhossa tarjotaan välipala. Kerhot toimivat päiväkotien, nuorisotalojen, koulujen ja seurakuntien 12

tiloissa. Oulussa iltapäiväkerhotoimintaa järjestää nuorisoasiainkeskus yhteistyössä evankelis-luterilaisen seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. Iltapäiväkerhot ovat maksullisia. Maksu on noin 60 euroa kuukaudessa. Iltapäivätoimintaan ilmoittautumisen ohjeet löytyvät tammikuussa kotiin jaettavasta perusopetuksen oppaasta. Hakulomakkeita saa myös internetistä (www.ouka.fi/nuoriso/iltapaiva). Koska kerhopaikkoja on rajallinen määrä, hakemus tulee palauttaa määräaikaan mennessä. Mikäli iltapäiväkerhopaikan tarve ilmenee kesken lukukauden, voi paikkoja tiedustella myös lukukauden aikana suoraan iltapäiväkerhoista. Kerhoja ja harrastuksia Lapset voivat iltapäivisin ja iltaisin harrastaa monia asioita. Kouluissa järjestetään oppilaille maksutonta kerhotoimintaa koulun jälkeen. Oulussa on myös suuri valikoima erilaista harrastustoimintaa. Opettajalta voi kysyä lisätietoa oman alueen harrastusmahdollisuuksista. Myös urheiluseuroilta, järjestöiltä, kansalaisopistolta ja musiikkiopistolta voi tiedustella harrastustoiminnasta. Nuorisotalot tarjoavat monipuolista ohjattua vapaa-ajantoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia 7 17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Toimintamuotoja ovat mm. erilaiset kerhot, kurssit, leirit, retket ja tapahtumat. Nuorisotalot ovat nuorten kohtaamispaikkoja, joissa he voivat turvallisessa ympäristössä tavata ikätovereitaan vapaa-aikana. Nuorisotilat sijaitsevat eri puolilla Oulun kaupunkia. 13

Koululaisen päivä Oppilas saa kouluun tullessaan lukujärjestyksen. Siitä näkyy koulupäivien alkamis- ja päättymisaika. Kotona lukujärjestystä on hyvä säilyttää näkyvällä paikalla. Koulun alkaessa tai uuden oppilaan tullessa luokkaan kerrataan koulun ja luokan säännöt, tutustutaan kouluympäristöön ja välituntialueeseen. Ruokailu Oppilas saa koulussa joka päivä maksuttoman lämpimän aterian. Onkin tärkeää, että oppilas syö koulussa. Ruokailu auttaa oppilasta keskittymään ja osallistumaan aktiivisesti opetukseen. Eri uskontokuntien oppilaille on tarjolla heidän vakaumuksensa mukaista ruokaa. Myös allergisille oppilaille valmistetaan heille sopivaa ruokaa. Erityisruokavaliot pitää ilmoittaa heti koulun alkaessa. Jos vuoden aikana tapahtuu muutoksia, vanhemmat tiedottavat niistä koululle. Monissa kouluissa oppilaat saavat itse ottaa ruuan omalle lautaselleen. Sääntönä onkin usein, että lapsi syö kaiken ruuan, minkä on 14

ottanut. Osa ruuista saattaa olla lapselle uusia ja erilaisia kuin kotona, mutta koulussa rohkaistaan aina maistamaan uusiakin makuja. Ruokaillessa opetellaan hyviä käytöstapoja esim. syömään lautanen tyhjäksi. Opettaja ohjaa ja valvoo pöytäkäyttäytymisessä. Ruokailun jälkeen oppilaat palauttavat astiat niille kuuluville paikoille ja siistivät oman paikkansa. Pukeutuminen Koulussa ollaan oppituntien välillä ulkona välitunnilla. Ulos mennään aina, vaikka sataisi vettä tai olisi pakkasta. Koululla sovitaan erikseen sisällä olosta, jos ulkona on todella kylmä tai huono ilma. Välituntien takia oppilaalla täytyy olla päällään säähän sopivat ulkovaatteet. Läksyjen teko Oppilaat saavat koulusta läksyjä eli kotitehtäviä joka päivä. Läksyt on hyvä tehdä heti samana päivänä ja kerrata vielä ennen seuraavaa tuntia. Joskus koululla voi toimia läksykerho. Kerhossa oppilas voi tehdä kotitehtäviä aikuisen tukemana. Kotona vanhempien kannattaa kuitenkin aina varmistaa, että läksyt on tehty. Lapsi tarvitsee kotona rauhallisen paikan, jossa voi keskittyä läksyjen tekoon. Vanhemmat voivat ohjata lasta läksyjen teossa. Tavoitteena on kuitenkin, että lapsi oppii huolehtimaan läksyistään itsenäisesti. Läksyt ovat tärkeitä, sillä ne auttavat lasta omaksumaan koulussa opetettuja uusia asioita. Jos läksyt ovat lapselle liian vaikeita tai hän ei ymmärrä annettua tehtävää, kannattaa kysyä rohkeasti neuvoa omalta opettajalta. Koulun säännöt Kaikissa kouluissa on järjestyssäännöt. Niissä kerrotaan, miten koulussa toimitaan ja ne ohjaavat hyvään käyttäytymiseen. Kaikkien oppilaiden tulee noudattaa koulun sääntöjä. Jos oppilas ei noudata koulun sääntöjä, opettaja ottaa yhteyttä kotiin. Harrastukset ja leikkiminen Koulussa lapset opiskelevat ja harjoittelevat päivän aikana monia uusia asioita. Suomen kielen opiskelu suomenkielisessä ympäristössä vaatii lapsilta ja nuorilta paljon voimavaroja. Välitunnilla lapset pelaavat ja leikkivät ja keräävät samalla uutta voimaa opiskeluun. Myös koulupäivän jälkeen on oltava aikaa ulkoilulle, leikille, harrastuksille ja ystäville. 15

Koulun henkilökunta Koulussa työskentelee rehtorin ja opettajien lisäksi monia aikuisia, joilla on koulussa oma roolinsa ja tehtävänsä. Rehtori Koulussa on rehtori tai koulunjohtaja, joka on vastuussa koulun toiminnasta. Hän ohjaa koko koulun toimintaa yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa sekä tekee koulua koskevia päätöksiä. Rehtori on mukana suunnittelemassa koulun kasvatus- ja opetustavoitteita, koulun järjestyssääntöjä sekä kouluvuoden tapahtumia. Rehtori kuuluu myös oppilashuoltoryhmään, joka toimii koulussa oppilaiden oppimisen edistämiseksi. Rehtorilta anotaan yli viisi päivää pidemmät lomat. Luokanopettaja (1. 6. luokat) Alakoulussa luokanopettaja vastaa luokkansa oppilaista ja heidän oppimisestaan koulupäivän aikana. Opettajan työtä ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmassa määritellään oppisisällöt ja tavoitteet kullekin luokka-asteelle. Luokanopettaja tapaa vanhempia kouluvuoden aikana sekä kahden kesken että vanhempainillassa. Tarvittaessa keskusteluissa on mukana tulkki. Opettajaan voi ottaa yhteyttä, jos jokin asia mietityttää tai jos haluaa keskustella lapsen koulunkäynnistä. Luokanvalvoja (7. 9. luokat) Yläkoulussa luokanopettajan korvaa luokanvalvoja, joka on aineenopettaja. Hän vastaa oman valvontaluokkansa oppilaista, seuraa oppilaiden poissaoloja ja pitää yhteyttä vanhempiin. Luokanvalvoja ei välttämättä tapaa oppilaitaan päivittäin. Siksi on tärkeää, että oppilaat 16

oppivat vähitellen ottamaan itse vastuuta koulunkäynnistään. On myös tärkeää, että vanhemmat ovat aika ajoin yhteydessä opettajaan ja osallistuvat arviointikeskusteluihin. Aineenopettaja (7. 9 luokat) Yläkoulussa eri aineita opettaa aineenopettaja. Hän on erikoistunut yleensä yhteen tai kahteen oppiaineeseen. Oppilaalla on siis useita eri opettajia. Siksi hänen oma vastuunsa koulutyöstä korostuu. Vanhemmat voivat halutessaan ottaa yhteyttä myös aineenopettajaan keskustellakseen lapsensa koulunkäynnistä. Suomi toisena kielenä (S2) -opettaja Suomi toisena kielenä -opettaja opettaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille suomea. Monella koululla opetetaan oppiainetta suomi toisena kielenä silloin, kun suomalaisilla oppilailla on oppiainetta suomi äidinkielenä. S2-opettaja voi selventää oppilaalle myös eri oppiaineissa esille tulevia käsitteitä ja asiasisältöjä. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaalle vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Oman äidinkielen opettaja Oman äidinkielen opettaja tukee ja edistää oppilaan äidinkielen hallintaa, oman kulttuuritaustan tuntemusta ja sen arvostusta sekä kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oppilaalle järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielen opettaja voi antaa tarvittaessa tukiopetusta omalla äidinkielellä. Oman uskonnon opettaja Oman uskonnon opetuksessa oppilas saa tietoja, taitoja ja kokemuksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Oppilaalle järjestetään oman uskonnon opetusta, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on kunnassa kolme ja huoltaja pyytää opetusta. Erityisopettaja Koululla on erityisopettaja, joka auttaa niitä oppilaita, jotka tarvitsevat lisätukea oppimiseensa. Erityisopettaja voi auttaa lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa sekä eri lukuaineissa. Erityisopettaja voi auttaa lasta luokassa, pienryhmässä tai kahden kesken. Koulunkäyntiavustaja Kouluilla on koulunkäyntiavustaja, joka toimii eri luokissa tarpeen mukaan ja tukee oppilaita oppimisessa ja muissa päivittäisissä koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Koulunkäyntiavustaja ohjaa oppilaita tehtävien tekemisessä, tukee heidän keskittymistään ja luo tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaikille eri tilanteissa. Jos oppilas tarvitsee erityistä tukea, koulunkäyntiavustaja voi olla yksi tukimuodoista oppilaan opiskelun tukemisessa. Kulttuurimentor Joillakin kouluilla voi toimia kulttuurimentor. Hän on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukena ja apuna oppitunneilla ja koulupäivän 17

eri tilanteissa. Kulttuurimentor on itsekin maahanmuuttajataustainen ja ymmärtää asioita myös maahanmuuttajalapsen näkökulmasta. Koulusihteeri Koulusihteeri työskentelee yhteistyössä rehtorin kanssa. Koulusihteeri ylläpitää oppilasrekisteriä. Häneen voi ottaa yhteyttä, jos perheen osoite muuttuu tai kouluvuoden aikana tulee muita muutoksia oppilastietoihin. Koulusihteeri vastaa yleensä taksi- ja bussikuljetuksiin liittyviin kysymyksiin ja tietää paljon koulun eri toiminnoista. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri Jokaisella koululla on kouluterveydenhoitaja. Oppilas voi mennä hänen luokseen koulupäivän aikana, jos on sairastunut tai loukannut itsensä tai jos tarvitsee tukea kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitaja tekee terveystarkastuksia yhdessä koululääkärin kanssa. Myös vanhemmat voivat olla lapsen mukana. Silloin asiantuntijoilta voi kysyä lapsen terveyteen ja kehitykseen liittyviä asioita. Tarkastuksiin kutsutaan tarvittaessa myös tulkki. Terveystarkastusten tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveystarkastuksissa luodaan kokonaisnäkemys oppilaan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä erityisen tuen tarpeesta. Terveystarkastukset tehdään koulunkäynnin alkaessa, vuosiluokilla 5 6 sekä perusopetuksen päättövaiheessa. Kouluterveydenhoitajan tärkeä tehtävä on lapsen fyysisen ja psyykkisen kasvun tukeminen nuoreksi aikuiseksi. Työ sisältää paitsi nuoren myös hänen vanhempiensa tukemisen ja neuvomisen kasvua koskevissa kysymyksissä. On asioita, joista nuoren voi olla vaikea puhua vanhempiensa kanssa. Niistä voi käydä juttelemassa kouluterveydenhoitajalle. Yläluokkalaisten parissa tehtävässä työssä kaverisuhteet, seksuaali-identiteetti ja mielenterveyteen liittyvät kysymykset nousevat esille. Myös tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin liittyvä valistustyö korostuu. Koulupsykologi Koulupsykologi tukee oppilaiden psyykkistä hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä. Hän tarjoaa psykologista asiantuntemusta oppimiseen ja opiskeluun osallistumalla oppimisedellytysten arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä myös itsetunnon, mieliala, ihmissuhteiden tai muiden elämänalueiden pulmissa. Oppilaat ohjautuvat huoltajien, opettajien, kouluterveydenhoitajan tai muun henkilön suosittelemana koulupsykologi luo. He voivat hakeutua koulupsykologille myös oma-aloitteisesti. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kanssa. Hammaslääkäri Jokaisella koululla on käytettävissään hammashoitajapalvelut. Hammaslääkäri tarkistaa ja hoitaa hampaat sekä antaa ohjeita hampaiden hoitoon ja puhtaana pitoon. Kouluhammashoitolasta lähetetään hoitoaika tai kehotus hoitoajan varaamiseen suoraan kotiin tai koulun välityksellä oppilaalle. Oppilaalle varattu aika on käytettävä tai mah- 18

dollisesta esteestä on ilmoitettava erikseen. Hammaslääkäri tekee tarkastukset oppilaan suun terveydentilan vaatiman tarpeen mukaan. Oppilaanohjaaja eli opo Yläkoulussa on oppilaanohjaaja, joka ohjaa oppilaita yksilöllisesti tai ryhmässä. Hän ohjaa ainevalinnoissa ja suunnittelee perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan jatko-opintoja yhdessä oppilaan kanssa. Oppilaanohjaaja tukee oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan opiskeluvalmiudet ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja elämänhallintataidot lisääntyvät. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hän tarjoaa sosiaalityön asiantuntemustaan oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Koulukuraattori tarjoaa keskusteluapua erilaisiin pulmatilanteisiin yksittäiselle oppilaalle ja myös ryhmille. Koulukuraattori tekee yhteistyötä oppilaiden, vanhempien, koulun henkilökunnan ja tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden toimijoiden kanssa. Keittiöhenkilökunta Keittiöhenkilökunta huolehtii, että oppilaat saavat koulussa päivittäin terveellistä ja ravitsevaa ruokaa. Sopivaa ruokaa on tarjolla myös niille oppilaille, joilla on jokin erityisruokavalio. Keittiöhenkilökunta ohjaa oppilaita kohteliaaseen ruokailukäyttäytymiseen. Ruokailun jälkeen henkilökunta siistii ruokalan. Oppilaat ovat keittiöhenkilökunnan avuksi palauttamalla astiat omille paikoilleen ja siistimällä oman ruokailupaikkansa. Virastomestari tai talonmies Virastomestari tai talonmies huolehtii monista koulun asioista. Hän pitää koulurakennuksen ja koulun pihan siistinä ja kunnossa. Hän huoltaa koulun erilaisia laitteita ja korjaa rikki menneitä tarvikkeita ja paikkoja. Hän huolehtii myös koulun ovet auki aamuisin ja lukkoon iltaisin. Siivoushenkilökunta Siivoushenkilökunta pitää koulun siistinä ja puhtaana. Koulupäivän jälkeen puhdistetaan wc:t, käytävät, luokkien taulut, lattiat ja pöytäpinnat sekä tyhjennetään roskikset. Opettajat yhdessä oppilaittensa kanssa huolehtivat luokan ja käytäväosuuden siisteydestä. Koulupäivän päätteeksi oppilas siistii oman työskentelypaikkansa sekä huolehtii tarpeettomat liikuntavälineet ja vaatteet käytäviltä kotiin. Harjoittelijat Koululla voi työskennellä erilaisia harjoittelijoita. Toiset ovat tutustumassa työelämään opintojensa ohella ja toiset eri aloihin työvoimatoimiston lähettämänä. Harjoittelijoiden rooli ja tehtävät sovitaan aina tapauskohtaisesti erikseen. 19

Oppilashuolto Koulun tehtävä on kantaa vastuuta oppilaan hyvästä oppimisesta ja kasvamisesta. Oppilashuollon avulla huolehditaan oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä tuetaan oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollolla varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja muita koulunkäynnin ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvinvoinnin vahvistamisessa on tärkeää kiinnittyminen koulun ja luokan yhteisöön, turvallisuuden ja luottamuksen kokemus koulussa sekä myönteinen palaute. Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea. Myös oppilaan huoltajalla on oikeus vaatia sitä. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, joka toimii jokaisessa koulussa. Oppilashuoltoryhmä käsittelee koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita sekä etsii ratkaisuja hyvinvoinnin ja huolenpidon toteuttamiseen ja myös yksittäisten oppilaiden auttamiseen. Oppilashuoltotyössä oppilaan huol- 20

tajat ovat mukana yhteistyössä alusta alkaen. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on tukea myös opettajan ja muun henkilöstön työtä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti. Oppilashuoltoryhmään kuuluu yleensä rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja/tai -lääkäri, koulukuraattori ja/tai -koulupsykologi sekä opintoohjaaja. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös koulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kanssa. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnan kokonaisvastuu on rehtorilla. Perusopetusta koskeva uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1.8.2010 lukien, samoin opetussuunnitelman perusteita koskeva muutostyö on valmisteilla. Lainsäädäntöuudistus tulee koskemaan merkittävästi myös koulujen oppilashuoltotyötä ja sen käytännön toteutustapaa. Koulut tiedottavat oppilashuoltoryhmänsä toiminnasta lukuvuositiedotteissa. Tietoa koulujen oppilashuoltotyöstä on saatavilla myös opetustoimen www-sivustoilta. Tukiopetus Oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai joka tarvitsee erityistä tukea, annetaan tukiopetusta. Tukiopetusta voidaan antaa koulupäivän aikana tai oppituntien ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksesta tekee yleensä opettaja. Myös vanhemmat voivat pyytää lapselleen tukiopetusta, jos huomaavat jonkin oppiaineen tuottavan vaikeuksia. Oppilaan on osallistuttava hänelle tarjottavaan tukiopetukseen. Vanhemmille tiedotetaan aina tukiopetuksen järjestämisestä. Osa-aikainen erityisopetus Jos tukiopetus ei tunnu riittävältä, oppilas voi saada muun opetuksen yhteydessä myös osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetusta annetaan oppilaan yksilöllisen tuentarpeen mukaan yksilö- tai pienryhmäopetuksena. Erityisopetuksessa oppilasta autetaan kehittämään oppimisen taitojaan. Erityisopetus voi olla esimerkiksi r-koulua, lukemisen ja kirjoittamisen opettelua (luki-opetusta) tai matematiikan sisältöjen opettelemista yhdessä erityisopettajan kanssa. Oppimissuunnitelma Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajien ja opettajien kesken. Mukana voi olla myös oppilashuollon edustaja. Jos oppimissuunnitelma on laadittu jo esiopetuksessa, perusopetuksen oppimissuunnitelma rakennetaan sen pohjalle. Oppimissuunnitelma sisältää perustiedot oppilaasta, asetetut tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Siihen laaditaan oppilaan opinto-ohjelma, josta näkyy oppilaan opiskelemat oppiaineet, sisällöt ja arviointi. Oppimisuunnitelmassa näkyvät oppilaan tiedot ja taidot. 21

Erityisluokat ja -koulut Erityisopetuksen tavoitteena on, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Oppilaalle voidaan myös määritellä yksilölliset oppimistavoitteet yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Erityisopetus ja erityisopetukseen siirtäminen suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä.. Erityisopetussiirtopäätös edellyttää aina lääketieteellisen tai psykologisen tutkimuksen tai sosiaalisen selvityksen sekä asiantuntijatahon suosituksen. Vanhempia kuullaan ennen päätöksen tekemistä. HOJKS Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään opiskelun yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet yksilöllistetyissä oppiaineissa sekä opetuksen tukitoimet. HOJKS:n laatimisesta vastaa rehtori. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien, oppilaan opettajien, erityisopettajan sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. He sitoutuvat myös HOJKS:n toteuttamiseen. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti vähintään kerran lukukaudessa ja erityisesti siirryttäessä alaluokilta yläluokille. 22

Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsen onnistuneen koulunkäynnin pohjana on toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä. Vanhemmat voivat halutessaan ottaa yhteyttä luokanopettajaan, luokanvalvojaan tai rehtoriin. Myös opettajalla täytyy olla mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada yhteys oppilaan kotiin nopeastikin. Vanhemmat ja luokanopettaja tapaavat kouluvuoden aikana muutaman kerran, jotta yhteys säilyy luontevana ja hyvänä. Suomessa koulu on avoin paikka, jossa vanhemmat voivat halutessaan käydä seuraamassa opetusta. Opettajan kanssa voi sopia vierailuajasta. Reissuvihko tiedonkuljettajana Melkein kaikki opettajat käyttävät reissuvihkoa tai reppuvihkoa 1. 2. luokilla kodin ja koulun välisen tiedonvälityksen apuna. Vihkoa säilytetään oppilaan repussa. Opettaja voi kirjoittaa vihkoon vanhemmille viestiä koulun tulevista tapahtumista tai oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Myös vanhemmat voivat kirjoittaa vihkoon viestejä opettajalle. Opettaja voi ottaa heti tarvittaessa yhteyden vanhempiin. On tärkeää, että vanhemmat aika ajoin kyselevät lapselta, onko opettaja jättänyt reissuvihkoon viestejä, ja tarkistavat vihon. Jos viestien kieli on liian vaikeaa, siitä kannattaa mainita opettajalle ja pyytää tueksi kuvia tai selkeää, lyhyttä tekstiä. Myös valmiiksi oppilaan omalle äidinkielelle käännettyjä lomakkeita voidaan käyttää yhteydenpidon välineinä. Joissakin kouluissa käytetään yhteydenpitovälineenä sähköistä reissuvihkoa. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat voivat seurata lapsensa koulunkäynnin sujumista internetissä olevan palvelun kautta. Sen kautta sekä vanhemmat että opettajat voivat lähettää myös viestejä. Koululta jaetaan oppilaalle ja vanhemmille tunnukset ja salasanat, 23

joiden kautta sähköiseen reissuvihkoon pääsee. Opastusta sähköisen reissuvihon käytöstä saa koululta. Vanhempainillat Koululla järjestetään kouluvuoden aikana vanhempainiltoja. Vanhempainiltoihin on hyvä osallistua, sillä niissä voi tavata lapsen luokanvalvojan ja muita opettajia. Yhteistyö on helpompaa, kun opettaja ja vanhemmat ovat tavanneet toisensa. Myös toisten vanhempien tapaaminen ja heidän kanssaan keskustelu helpottavat vanhempien kasvatustehtävää.. Vanhempainiltoihin voidaan tilata myös tulkki. Vanhempainillat voivat olla koulun yhteisiä vanhempainiltoja. Niissä keskustellaan jostakin koko koulua koskevasta teemasta. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi järjestää vanhempainillan oman luokkansa vanhemmille. Niissä puhutaan tärkeistä ja ajankohtaisista, luokkaa koskevista asioista. Samalla voi kysellä oman lapsensa kouluasioista opettajalta. Syksyisin ja keväisin Oulussa järjestetään erityiset vanhempainillat koko kaupungin maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmille. Teemana voi olla esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä, kasvatukselliset kysymykset ja harrastusmahdollisuudet. Näissä vanhempainilloissa on aina tulkki sitä tarvitseville vanhemmille. Tapaamiset opettajan kanssa Kouluvuoden aikana, syksyisin ja keväisin, vanhemmilla on mahdollisuus tulla tapaamaan opettajaa ja keskustella lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Keskusteluja kutsutaan kehitys- tai arviointikeskusteluiksi. Keskusteluajankohta sovitaan yhteistyössä opettajan ja vanhempien kanssa. Keskusteluihin osallistuvat oppilas, opettaja, vanhemmat ja tulkki. Keskusteluissa käydään läpi oppilaan opintojen etenemistä, työskentelytaitoja ja käyttäytymistä sekä asetetaan yhteisiä opiskelutavoitteita. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita ja voidaan päivittää oppimissuunnitelmaa. On tärkeää, että oppilas on mukana keskusteluissa. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Opettaja tai rehtori voi kutsua vanhempia koululle muinakin aikoina. Myös vanhemmat voivat pyytää opettajalta tapaamisaikaa, jos jokin asia askarruttaa mieltä. Kaikkiin koulun tarjoamiin keskustelutilaisuuksiin kannattaa osallistua aktiivisesti ja rohkeasti. Tilaisuuksiin tilataan tulkki paikalle tarvittaessa. Vanhempaintoimikunta Kaikissa peruskouluissa toimii vanhempien edustajisto, koti-koulutoimikunta. Toimikunnan edustajien valinnasta ja toimenkuvasta sovitaan huoltajien kanssa. Toimikunta tukee koulutyötä ottamalla kantaa ja vaikuttamalla koulua koskeviin päätöksiin luottamuselimissä ja alueellisissa yhteistyöryhmissä. Vanhempaintoimikunta osallistuu myös koulun erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Jos vanhemmat ovat kiinnostuneita koulun toiminnasta ja kehittämisestä ja haluavat päästä mukaan vanhempaintoimintaan, kannattaa ottaa yhteyttä koulun luokanopettajaan tai rehtoriin. 24

Opetussuunnitelma ja oppiaineet Koulussa on monipuolisesti eri oppiaineita. Niiden sisältö ja tuntimäärät on määrätty valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa. Perusteet laatii Opetushallitus (www.oph.fi). Perusteiden pohjalta kaikki kunnat ja koulut laativat omat opetussuunnitelmansa. Opetussuunnitelmassa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelma on luettavissa oman koulun Internet-sivuilta. Perusopetuksen arvot ja tehtävä määritellään valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa näin: Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistumi- 25

nen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia samanlaisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin sekä osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Oppiaineet Koulussa opiskellaan äidinkieltä ja kirjallisuutta, matematiikkaa, ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa ja maantietoa, uskontoa, vieraita kieliä, historiaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä taito- ja taideaineita eli liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta ja käsitöitä. Yläkoulussa mukaan tulevat ruotsin kieli, kotitalous, terveystieto, yhteiskuntaoppi, opintoohjaus sekä valinnaiset aineet. Koulussa opetellaan myös tietotekniikan perustaidot. Lisäksi tietotekniikkaa pyritään käyttämään apuna monissa aineissa esimerkiksi erilaisten projektien tekemisessä. Tietotekniikan hallitseminen ja tietokoneen peruskäytön osaaminen ovat tärkeitä taitoja etenkin myöhemmän työelämän kannalta. Peruskoulun oppiaineet ovat kaikille oppilaille pakollisia. Eri oppiaineiden kautta oppilas saa monipuoliset perustiedot ja -taidot ja kehittyy tasapainoisesti. Opetukseen liittyvissä kysymyksissä vanhemmat voivat ottaa yhteyttä opettajaan. Yhdessä opettajan kanssa voidaan käydä läpi oppiaineen sisältöjä ja mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon esimerkiksi eri katsomuksiin liittyviä näkökulmia. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvat seuraavat oppimäärät: suomi tai ruotsi äidinkielenä, suomi toisena kielenä, saame äidinkielenä, romani äidinkielenä ja viittomakieli. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetus Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taitotaso ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Uuden kielen oppimi- 26

seen ja hallitsemiseen kuluu tutkimusten mukaan viidestä seitsemään vuotta. Tavoitteena on että maahanmuuttajataustainen oppilas saa perusopetuksen aikana vankan suomen kielen taidon. Kielitaidon kehittymisen arviointi perustuu kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Lisätietoa suomi toisena kielenä opetuksesta ja oppilaan arvioinnista saa oman koulun suomi toisena kielenä opettajalta. Suomi toisena kielenä -opiskelu voi jatkua myös toisen asteen oppilaitoksissa, esimerkiksi lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Ylioppilaskirjoituksissa oppilas voi kirjoittaa suomi toisena kielenä - kokeen, jos hänen väestörekisteriotteessaan äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Oman äidinkielen opetus Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, hänelle järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oman äidinkielen opetusta. Vanhempien kannattaa aktiivisesti kysyä koululta lapsen oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä. Opetusryhmä voidaan perustaa, jos kunnassa on samasta kieliryhmästä neljä oppilasta. Omaa äidinkieltä opetetaan kaksi tuntia viikossa. Joskus opetus voi olla muualla kuin omassa koulussa. Oman äidinkielen opetus on tärkeää, sillä se tukee muiden kielten ja oppiaineiden oppimista. Vanhempien tuki ja kannustus oman äidinkielen oppimisessa ovat tarpeen. Välillä on hyvä muistuttaa lasta oman äidinkielen oppimisen tärkeydestä. Yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Uskonto Oppilaalla on oikeus oman uskontonsa mukaiseen opetukseen, jos kunnassa on kolme samaan uskontokuntaan kuuluvaa oppilasta. Huoltajan tulee pyytää uskonnonopetuksen järjestämistä. Opetus järjestetään oppilaan omassa koulussa, jossakin toisessa koulussa tai omassa uskonnollisessa yhteisössä. Kouluun ilmoittautumisen yhteydessä vanhemmat ilmoittavat, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu. Samalla valitaan, minkä uskonnon opetukseen lapsen halutaan osallistuvan. Kouluissa järjestetään myös elämänkatsomustiedon opetusta. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia. Opetuksessa perehdytään omaan uskontoon ja tutustutaan muihin uskontoihin. Uskonnon opetus tukee eettistä ulottuvuutta ja tarjoaa aineksia oppilaan identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Kaikkia eri uskontoja opetetaan opetussuunnitelman mukaan, vaikka opetus sovittaisiinkin järjestettäväksi koulun ulkopuolella. Uskonnonopetus on tunnustuksetonta. Opetus tapahtuu aina suomenkielellä. Kielet Vieraan kielen opiskelu alkaa 3. luokalta. Opiskeltava kieli voi olla englanti, saksa, ranska tai venäjä. Oppilas voi valita 5. luokalta alkavan toisen vieraan kielen. Kieli voi olla englanti, espanja, ranska, saksa tai venäjä. Yläkoulussa aloitetaan ruotsin kielen opiskelu. Vieraita kieliä tarjotaan valinnaisina aineina myös yläkoulussa. Kielten opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon tai 27