SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

Transkriptio

1 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa 2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat 2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Oppilaan oma äidinkieli Muut kielet 2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen 4. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki 4.1 Erityistä tukea tarvitsevien opetus 4.2 Kodin ja koulun yhteistyö 4.3 Oppilashuolto 4.4 Oppilaanohjaus 5. Oppilaan arviointi 6. Todistukset 7. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikon taitotasot A1.3 - A2.1 1

2 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Maahanmuuttajien määrä Espoossa on jatkuvassa kasvussa. Tunnusomaista on työperäinen maahanmuutto erityisesti lähialueilta (Viro, Venäjä) sekä maahanmuuttajaväestön siirtyminen muista kunnista Espooseen. Erityisen ryhmän muodostavat yksin maahan tulleet alaikäiset. Pitkään jatkuneesta maahanmuutosta kertoo se, että kaupungissa on yhä enemmän toisen polven maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Espoossa järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta kolmen toimintamallin mukaan. Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään esiopetusikäisille ja alkuopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille esiluokkien ja alkuopetusluokkien yhteydessä. Tätä toimintamallia kutsutaan myös nimellä Maahanmuuttajataustaisen lapsen koulupolun alku. Inklusiivinen valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, jotka osaavat jo jonkin verran suomea, mutta tarvitsevat tukea keskeisten käsitteiden hallinnassa, sanavaraston laajentamisessa, oman ilmaisun vahvistamisessa, ohjeiden ymmärtämisessä ja muissa kouluvalmiuksissa. Yksilöllisen arvion perusteella inklusiiviseen opetukseen voidaan sijoittaa myös lapsia, jotka eivät osaa lainkaan suomen kieltä. Inklusiivista valmistavaa opetusta tarvitsevat lapset integroidaan ryhmänä esiluokkaan/perusopetuksen 1. luokalle. Valmistavaa opetusta antaa luokan opettajan lisäksi monikulttuurisuuteen perehtynyt resurssiluokanopettaja. Valmistavan opetuksen oppilaiden määrä esiopetuksen/perusopetuksen ryhmässä on enintään 2

3 puolet ryhmän oppilasmäärästä. Ryhmät muodostetaan tarpeen mukaan ja pyrkien noudattamaan lähikouluperiaatetta. Valmistavaa opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä juuri maahan muuttaneille oppilaille, erikseen alakouluikäisille ja yläkouluikäisille. Yläkouluikäisenä maahan tulleet luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat opiskelevat oman toimintamallinsa mukaisesti. Erillisen valmistavan opetuksen ryhmän oppilasmäärän ei tulisi ylittää kymmentä kuin poikkeustapauksessa. Erillisissä ryhmissä opiskelevia oppilaita integroidaan heidän ikätasoaan vastaaviin perusopetuksen opetusryhmiin kunkin oman opinto-ohjelman mukaan. Perusopetukseen valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen tai muuhun hänelle soveltuvaan opetukseen. Mikäli oppilas on valmistavan opetuksen jälkeen kokonaisvaltaisen tuen tarpeessa, hän voi saada perusopetuksessa määräaikaista tukea (MMO) 1-2 vuotta. Mankkaanpuron koulussa järjestetään inklusiivista valmistavaa opetusta esiopetusikäisille. Lisäksi koulussa annetaan maahanmuuttajien valmistavaa opetusta pienryhmissä. 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tukena koulussa toimii suunnittelutiimi. Sen tehtävä on koulun oman valmistavan opetuksen toimintamallin kehittäminen, valmistavan opetuksen ja perusopetuksen yhteistyön suunnittelu sekä tiedottaminen kouluyhteisölle valmistavan opetuksen tavoitteista ja järjestelyistä. Suunnittelutiimi edistää omalta osaltaan kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittymistä siten, että se näkyy koko koulun toimintakulttuurissa. 3

4 Valmistavassa opetuksessa annetaan suomi toisena kielenä -opetuksen lisäksi opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Oman opinto-ohjelman laatimisessa ja opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä ja opiskeluvalmiudet. Opetuksen tulee keskittyä niihin oppisisältöihin, joiden hallinta on tarpeen oppilaan siirtyessä perusopetukseen. Valmistavan opetuksen oppilaat osallistuvat koulun yhteisiin tapahtumiin. Yhteistoiminta perusopetuksen oppilaiden kanssa edistää kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen lisäksi sosiaalisten suhteiden syntymistä. Koulussamme yhteisötiimin yhtenä vastuualueena on kehittää maahanmuuttajaopetusta. Valmistavien luokkien opettajat tiedottavat ja tuovat esille monikulttuurisuuteen liittyviä asioita kouluyhteisössä. Oppilaat integroidaan yleisopetukseen heti kieli- ja koulunkäyntitaitojen ollessa riittävät. Integroinnissa apuna käytetään avustajaa, jonka yksi pääasiallinen tehtävä on tukea oppilaita yleisopetusluokissa. Valmistavan opetuksen oppilaat osallistuvat koulun yhteisiin tapahtumiin. Seurakunnan päivänavausten ja juhlien aikana koulussa järjestetään myös vaihtoehtoista opetustoimintaa. Yksi yhteistyömuoto valmistavien ja perusopetuksen luokkien välillä on kummitoiminta. Lisäksi kehitellään kaveriluokkatoimintaa, jossa valmistavan luokan oppilaalla on nimetty samanikäinen kaveri yleisopetuksen luokasta. 2.2 Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat Lapsilla ja nuorilla, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito, painotetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa näiden taitojen oppimista. Oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asetetaan siten, että oppilaat saavat omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa opetusta. Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat arkitilanteista selviytymistä, kotoutumista ja auttavat opiskelijaidentiteetin kehittymisessä. Oman äidinkielen opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää huomiota perusopetukseen siirtymisen aikatauluun. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan. Yläkouluikäiset luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat opiskelevat omana ryhmänään, josta heitä integroidaan perusopetukseen heidän valmiuksiensa mukaan. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilailla on mahdollisuus jatkaa opiskelua 3-4 vuotta perusopetuksen vuosiluokkiin jakamattomissa pienryhmissä pedagogisin, oppilashuollollisin ja ohjauksellisin tukitoimin. Näille oppilaille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös omalla äidinkielellä tuettua opetusta. 4

5 2.3 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite) taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä - opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opintoohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Valmistavassa opetuksessa maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaalla on mahdollisuus oppia suomen kieltä sekä ohjatuissa ryhmätilanteissa että luonnollisissa viestintätilanteissa suomenkielisten oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa. Vaihtelevat työtavat harjaannuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia oppilaita käyttämään monipuolisesti kielen eri osa-alueita. Erilaiset työmenetelmät kotouttavat lapsia ja nuoria suomalaiseen kulttuuriin ja totuttavat vertailemaan suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuvan S2-opetuksen kehittäminen yhteistyössä on tärkeää, jotta turvattaisiin mahdollisimman hyvin varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ulottuva pedagoginen jatkumo. Opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu jatkuvaan oppilaan kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin. Opettajat käyttävät eurooppalaista viitekehystä työvälineenä oppilaan suomen kielen opetuksen suunnittelussa ja oppilaan kielen kehityksen arvioinnissa. Suomi toisena kielenä -opetus ei valmistavalla luokalla rajoitu suomi toisena kielenä - oppiaineeseen, vaan suomen kieltä ja sanastoa opetetaan ja opitaan myös muissa oppiaineissa. Sisältöjen valintaa ohjaavat oppilaan oletettu perusopetuksen vuosiluokka sekä eri oppiaineiden keskeinen käsitteistö. Suomi toisena kielenä -opettajat hakeutuvat aktiivisesti alan koulutuksiin. Valmistavan opetuksen pienryhmät toimivat kiinteästi yhteistyössä. Oppilaita ryhmitellään iän, koulunkäyntivalmiuksien ja suomen kielen taitojen perusteella sopiviin opetusryhmiin eri oppiaineissa. Kaikki valmistavien luokkien opettajat opettavat eri ryhmien oppilaita. Suomen kieltä ja sanastoa opetetaan ja opitaan kaikilla oppitunneilla. 3-6 luokkalaisten S2 opetus nivoutuu 5

6 kiinteästi reaaliaineiden opetukseen. Keskeistä opetuksessa ovat toiminnalliset työtavat ja niiden jatkuva kehittäminen. Esi- ja alkuopetusikäisten lasten opetuksessa korostuu leikin kautta oppiminen. Opettaja havainnoi oppilaan suomen kielen taitojen edistymistä jatkuvasti ja monipuolisin menetelmin. Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvista arviointimateriaaleista käytössä ovat Kielireppu ja KiKe. Oppilaan oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetuksen valmistavaan opetukseen ilmoittautumisen yhteydessä oppilaan huoltajille kerrotaan mahdollisuuksista osallistua oppilaan oman äidinkielen opetukseen. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan valmistavaan opetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Esiopetusikäisille oppilaan omaa äidinkieltä opetetaan erillisissä ryhmissä. Opetuksessa noudatetaan Espoon suomenkielisen opetuslautakunnan hyväksymiä maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmia 2006 ja opetuksen järjestämistä koskevia linjauksia. On tärkeää, että valmistavan opetuksen opettaja on tietoinen oppilaan kielitaustasta ja hänen oman äidinkielen taidostaan. Avainasemassa on yhteistyö oppilaan oman äidinkielen opettajan kanssa. Tiiviimpää yhteistyötä oman äidinkielen opettajien ja valmistavan luokkien opettajien kanssa kehitetään. Mankkaanpuron koulussa käytetään oppilaan kielitaustan ja oman äidinkielen tason selvittämiseksi Kielikompassia ja Eväsreppua. Muut kielet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opintoohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana. 6

7 Kolmasluokkalaisten ikäisten tai sitä vanhempien maahanmuuttajaoppilaiden opintoohjelmaan sisältyy ensimmäisen vieraan kielen opiskelu. Toisen kotimaisen kielen opiskelu voidaan aloittaa valmistavan opetuksen aikana. Luku- ja kirjoitustaidottomien yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden osalta kielten opiskelu määritetään yksilöllisesti oppilaan omassa opinto-ohjelmassa. Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetus järjestetään yhteistyössä koulun kieltenopettajien kanssa. Kielten opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Koulussamme annetaan englannin ja saksan kielen opetusta. Valmistavien luokkien oppilaat osallistuvat englannin opetukseen ikätason ja taitojensa mukaan. Yhteistyö kielten opettajien kanssa on tiivistä. Valmistavan luokan oppilaiden vieraiden kielen oppimista tuetaan mahdollisuuksien mukaan samanaikaisopetuksella. 2.4 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. 7

8 Muiden oppiaineiden opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä ja opiskeluvalmiudet. Eri oppiaineiden sisällöt valitaan ennakoiden sitä vuosiluokkaa, jolle oppilas siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen. Valmistavalla luokalla oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa oppilas opiskelee tuetusti kaikkia oppiaineita yleisopetuksen ryhmässä. Opetusta eriytetään tarpeen mukaan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytetään liikunta- ja kulttuuripalveluja, kuten esim. jää- ja uimahalleja, kirjastoa, teattereita, konsertteja, museoita, taidenäyttelyitä. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPSin tarjoamat mahdollisuudet koskevat perusopetuksen tavoin myös valmistavan opetuksen oppilaita. Valmistavan opetuksen oppilaat ohjataan käyttämään sähköisiä oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Espoon suomenkielisen perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteita. Oppilaan osaamisen tasoa selvitetään keskustelemalla lapsen ja huoltajien kanssa lapsen kouluhistoriasta. Kielitaustan kartoittamiseen käytetään Kielirepun Eväspussia. Luku- ja kirjoitustaitoa mittaavia testejä käytetään soveltuvin osin. Matematiikassa käytetään RMAT- sekä MAKEKO testejä. Lisäksi lapset tekevät tarpeen mukaan eri vuosiluokkien kertaussivuja eri aihe-alueista. Niiden avulla pyritään selvittämään asiat, joissa lapsi tarvitsee vielä harjoitusta. Opetuksen painopistealueet valitaan ottaen huomioon oppilaan ikä ja opiskeluvalmiudet. Lisäksi ennakoidaan tulevan opiskeluluokan vaatimuksia. Opetuksen ydin on suomen kielen oppiminen ja suomalaisen koulukulttuurin omaksuminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien mukaiset teemat huomioidaan myös valmistavassa opetuksessa. 3. Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opintoohjelmaan kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. 8

9 Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Kaikille perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaille laaditaan oma opintoohjelma yhteistyössä huoltajien kanssa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua valmistavan opetuksen aloittamisesta. Espoossa käytetään omaa opintoohjelmalomaketta. Esiopetusikäisen valmistavan opetuksen oppilaan opinto-ohjelma sisältyy Lapsen esiopetuksen suunnitelmaan. Valmistavan opetuksen oppilaille kerätään portfolio, joka sisältää oppilaan kehityksen ja edistymisen arvioinnin tueksi oppilaan tuotoksia ja erilaisia dokumentteja. Portfolio siirtyy valmistavan opetuksen päättyessä oppilaan seuraavalle opettajalle (luokanopettaja, luokanvalvoja, S2 -opettaja). Valmistavan luokan opettaja huolehtii portfolion siirtymisestä uudelle opettajalle. Portfolioon kerätään erilaisia dokumentteja ja oppilaan tuotoksia. Opinto-ohjelman laadintaan osallistuvat oppilas, huoltajat, opettajat ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän jäseniä ja avustaja. Tapaamisissa käytetään tulkkia. 4. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 4.1 Erityistä tukea tarvitsevien opetus Valmistavan opetuksen aikana oppilaalla on oikeus samoihin tuen muotoihin kuin perusopetuksen oppilailla. Tuen tarve ja muodot kirjataan oppilaan omaan opintoohjelmaan. Mikäli oppilaan arvioidaan tarvitsevan erityistä tukea, tuen järjestämisen valmistelu käynnistetään valmistavan opetuksen aikana. 4.2 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. 9

10 Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Valmistavassa opetuksessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle. Kaupunginvaltuuston vahvistama Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelma velvoittaa laatimaan kehittämissuunnitelman maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi. Yhteistyön tueksi kehitetään toimintamalleja ja hyviä käytänteitä, joita voi hyödyntää jo valmistavan opetuksen aikana. Yhteistyöhön huoltajien kanssa käytetään tulkkipalveluita tarpeen mukaan ja kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Vanhempia tavataan säännöllisesti sekä yhteisissä vanhempainilloissa että kahdenkeskisissä keskustelutilanteissa. Lisäksi koulussa kehitellään monikulttuuristen vertaisryhmien tapaamisia. Vanhempia tavataan myös koulussa järjestettävissä juhlissa ja tapahtumissa kuten koulun omilla oppimismessuilla. Vuosittain tavoitteena on, että valmistavat luokat järjestävät vanhemmille juhlan. 4.3 Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat kuuluvat koulun oppilashuoltopalvelujen piiriin. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa yleisistä kaikille oppilaille tarjottavista palveluista. Oppilaan tuen tarpeet valmistavan opetuksen aikana ja perusopetukseen siirtyessä arvioidaan yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Alueelliset oppilashuoltoryhmät, joissa on myös kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen edustus, seuraavat alueellisia tuen tarpeita. 10

11 Koulumme oppilashuoltoryhmän palvelut ovat myös valmistavien luokkien oppilaiden käytössä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet pyritään saamaan vierailemaan valmistaviin luokkiin mahdollisimman pian syyslukukauden alussa. Heti lukuvuoden alkaessa vanhemmille kerrotaan oppilashuollosta. Edellä mainituilla tavoilla oppilashuoltoryhmän jäsenet tehdään lapsille ja perheille näkyviksi. 4.4 Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Oppilaanohjauksessa noudatetaan soveltuvin osin Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja koulunkäynnin kulttuurista. Alakouluikäisten osalta painotetaan oppimaan oppimisen taitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Lisäksi yläkouluikäisille annetaan tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja eri alojen pätevyys- ja koulutusvaatimuksista sekä tarjotaan mahdollisuus tutustua työelämään (TET) ja toisen asteen koulutukseen. Yksilölliset ohjauksen tarpeet kartoitetaan ja tavoitteet ja toteutus kirjataan oppilaan omaan opinto-ohjelmaan. Ennen perusopetukseen siirtymistä valmistavan luokan opettaja järjestää oppilaalle ja huoltajille tutustumiskäynnin tulevaan kouluun. Oppilaan portfolio siirtyy vastaanottavalle koululle nivellyksen yhteydessä. Oppilaan huoltajille annetaan tietoa koulujärjestelmästä ja jatko-opiskelumahdollisuuksista yhteisissä vanhempainilloissa sekä kahdenkeskisissä tapaamisissa. Valmistavan luokan opettaja huolehtii nivelvaiheen järjestelyistä järjestäen esimerkiksi oppilaalle ja huoltajille tutustumiskäynnin tulevaan kouluun. Opettaja pyrkii olemaan mukana tapaamisessa. 11

12 5. Oppilaan arviointi Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. (liite). Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä tulee antaa hyvissä ajoin tietoa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Oppilaan edistymistä arvioidaan hänelle laaditun oman opinto-ohjelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti. Oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan edistymisen arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja menettelytapoja, kuten arviointikeskustelu, portfolioarviointi, taitoprofiili ja itsearviointi. Opinto-ohjelmaan kirjatut yksilölliset tavoitteet ovat arvioinnin perustana. Eurooppalainen viitekehys on työvälineenä suomen kielen kehityksen arvioinnissa. Arviointitapoja todistuksen lisäksi ovat jatkuva havainnointi luokassa, säännölliset tapaamiset huoltajien ja oppilaan kanssa, arviointikeskustelut, itsearviointi sekä kirjalliset ja suulliset tehtävät. 6. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Osallistumistodistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Työskentelytaidot arvioidaan erikseen. Todistuksessa 12

13 kuvataan oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana. Valmistavan opetuksen oppilaalle ei anneta välitodistusta tai jaksotodistusta. Oppilaan edistymisestä voidaan antaa arviointipalautetta samaan aikaan, kun saman koulun perusopetuksen oppilaat saavat välitodistuksen. Arviointipalautteen sijaan voidaan käyttää arviointikeskustelua noudattaen kyseisen koulun käytänteitä. Väliarvioinnin aikana opettaja antaa valmistavan opetuksen oppilaalle kirjallisen palautteen. Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilas saa valmistavan opetuksen osallistumistodistuksen. 7. Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa (38 ) tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Erityisessä tutkinnossa selvitetään eri tavoin, vastaavatko oppilaan tiedot ja taidot perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja kyseisessä oppiaineessa. Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 lukuun 8.3. Todistukset kohtaan Muut todistukset. 13