Lausunto 21.09.2015 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS / HYRYNSALMEN KUNNANHALLITUS

Lausunto 21.09.2015 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS / HYRYNSALMEN KUNNANHALLITUS KAAVAN LAATIJAN LAUSUNTO KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVASTA POHJOIS-SUOMEN HAL- LINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHTYYN VALITUKSEEN Valituksenalainen päätös Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös 14.8.2015, päätösnumero 15/0268/1, Dnro 10683/14/4102 / Päätös Hyrynsalmen kunnanvaltuuston Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä tehtyyn valitukseen. Valittaja Hannu Karjalainen, Hyrynsalmi Poromiehentie 13, 89400 Hyrynsalmi Lausunto Valitus tulee hylätä aiheettomana. Valituksessa esitetyt väitteet ovat perusteettomia, eivätkä anna aihetta arvioida asiaa toisin, kuin hallinto-oikeuden päätöksessä on todettu. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia uusia näkökohtia, joita hallinto-oikeus ei olisi päätöksessään tutkinut. Hyrynsalmen kunta pyytää korkeimmalta hallinto-oikeudelta asian pikaista käsittelyä. Osayleiskaava perustuu asianmukaisiin ja riittäviin selvityksiin. Osayleiskaavan sisältö vastaa tarkkuustasoltaan tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan vaatimuksia ja täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset, eikä se aiheuta maanomistajille tai muil-

2 le oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. Valtuuston hyväksymä osayleiskaava on tehty kaavapäätösmenettelyn osalta lain edellyttämällä tavalla. Osayleiskaava ei siten ole lainvastainen. Hannu Karjalaisen valitus Karjalainen on todennut valituksessaan seuraavaa: 1. Kunnanvaltuuston päätöksen mukaan kaavaselostukseen ja liiteaineistoon on mahdollisuus tutustua kunnan internet-sivustolla www.hyrynsalmi.fi Ajankohtaista-tiedotteet- Vireilläolevat kaavat. En löytänyt sivuilta Kainuun ELY-keskuksen laatimaa YVA-selvitystä, Viranomaisneuvottelun 7.2.2014 muistiota ja Ympäristöministeriön tiedotetta 27.11.2013. Asiakirjat selvisivät vasta kun valtuusto (kunnanhallitus 19.8.2015 167) viittasi lausuntonaan kaavan laatijan antamaan vastineeseen. Katson, että kyseessä on vakava puute valmistelussa ja valtuuston päätös on siten katsottava laittomaksi. 2. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on vasta nyt 2.9.2015 tullut kuulemisvaiheeseen, joten pohjaa osayleiskaavalle ei ole. Lisäksi ei ole valtakunnallisia ohjeita tuulivoimaloiden melun mittaamiseen. Osa tuulivoimapuistoon suunnitelluista voimaloista on lähellä Hyrynjärven rannalla olevia asuinrakennuksia ja loma-asuntoja. Liite no 1 osoittaa ihmeellisesti, että melun eteneminen asutuksen suuntaan pysähtyy. 3. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 yleiskaavan sisällön vaatimukset: kohdat 6, 7 ja 8. Kohta 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kunnan kärkihankkeena pidetään matkailua. Tuskin moni haluaa rakentaa loma-asuntoja vilkkuvien tuulivoimaloiden näköpiiriin. Esimerkiksi Ukkohallan laskettelurinteeseen ne tulevat näkymään hyvin puhumattakaan Hyrynjärven rantatontteista. Liite 2 kunnanhallitus 25.8.2015 167:n päätös osoittaa asian. Kohta 7) ympäristöhaittojen vähentäminen. Lienee kiistatta selvää, että tuulivoimalat eivät vähennä Hyrynsalmen ympäristöhaittoja, vaan lisäävät niitä liikenteen lisääntyessä ainakin rakennusaikana ja samoin voimaloiden valot ja pyörivät roottorit ja niiden ääni. Kohta 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Tuulivoimalat turmelevat esimerkiksi Hyrynsalmen kirkon seudun maiseman, joka on valmistunut vuonna 1786, ympäristön ja maiseman. Kainuulainen vaaramaisema turmeltuu

3 hyvin laajalta alueelta. Kuusia ei näy suojaamassa kirkkoa. Lisäksi loma-asuntojen ja omakotitalojen arvo tulee laskemaan Salmijärven etelärannalla ja muuallakin, joihin voimalat näkyvät. Korvauksia ei voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole tulossa mistään haitasta. Liite 3 ilmavalokuva kirkosta pohjoisen suunnalta v 2013. Osayleiskaava on ainakin edellä mainittujen kohtien osalta ristiriidassa. Osayleiskaava palvelee vain Metsähallitusta ja Suomussalmella myös Kuusamon yhteismetsää sekä tuulivoimapuiston rakentajaa ja omistajaa. Haitat jäävät yksinomaan hyrynsalmelaisten riesaksi. Lausunnon perustelut Yleistä Hyrynsalmen kunnanvaltuusto on 09.06.2014 ( 12) tekemällään päätöksellä hyväksynyt Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Asian aiemman käsittelyn osalta voidaan todeta, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 14.08.2015 antanut päätöksen (Dnro 10683/14/4102) Hannu Karjalaisen tekemän valituksen johdosta. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta valittajan vastaselityksessään esittämän valitusperusteen siitä, että valtuuston päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Muilta osin hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylännyt sen. Hannu Karjalainen on toimittanut Korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituskirjelmän Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja pyytänyt kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista. Valittaja katsoo, että päätös on tehty puutteellisen valmistelun perusteella, eikä päätös ole hyrynsalmelaisten eikä Hyrynsalmen kunnan edun mukainen. Vastaus valituksessa esitettyyn 1. Vuorovaikutus ja osayleiskaavan hyväksyminen Valituksessa esitetään, ettei valittaja ole löytänyt kunnan internet-sivuilta kaikkia kaavan käsittelyyn liittyviä asiakirjoja, minkä johdosta valtuuston päätös olisi katsottava laittomaksi. Kaavan laatija toteaa tältä osin seuraavaa: Osallistumisen järjestäminen Vuorovaikutus on kaavaa valmisteltaessa järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n esittämällä tavalla. Osayleiskaavatyössä on sovellettu monia erilaisia vuorovaikutuskäytäntöjä, jotta laaja osallistuminen on ollut mahdollista. Osayleiskaavoitukseen osallistuminen ja vuorovaikutus ovat tapahtuneet yleisötilaisuuksissa, mielipiteen toimittamisella kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluaineistosta, jättämällä kirjallinen

4 muistutus kaavaehdotuksesta tai ottamalla suoraan yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen sekä kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta on tiedotettu ilmoituksina, kuulutuksina ja tiedotteina paikallisissa sanomalehdissä, Hyrynsalmen kunnan internet-sivuilla, kaavoituskatsauksen yhteydessä ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavamateriaali on ollut ladattavissa kunnan nettisivujen kautta ja siihen on voinut tutustua myös kunnanvirastolla koko kaavaprosessin ajan. Aloitusvaiheessa järjestettiin YVA-prosessin kanssa yhteinen yleisötilaisuus 29-30.8.2012. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitel-ma on ollut julkisesti nähtävillä 6.12.2012 alkaen Hyrynsalmen kunnanvirastolla (MRL 62 63 ). Osayleiskaavan luonnosaineistoa valmisteltaessa järjestettiin YVA-prosessin kanssa yhteinen yleisötilaisuus 29.4.2013. Kaavaluonnos asetettiin nähtäville mielipiteen kuulemista varten 25.6.-15.8.2013 väliseksi ajaksi ja siitä tiedotettiin julkisesti. Kaavan laatijan vastaanotto järjestettiin kunnassa 2.7.2013. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Osayleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 10.12.2013-17.01.2014 väliseksi ajaksi ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osayleiskaava-alueen ympäristön maanomistajille lähetettiin tiedotekirje kaavaehdotuksen nähtäville tulosta. Yleisötilaisuus järjestettiin Hyrynsalmella 12.12.2013. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on ollut mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Kaavan laatijan ja Hyrynsalmen kunnalta saadun tiedon mukaan vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n säädösten mukaisesti. Osayleiskaavan hyväksyminen Aluearkkitehdilta saadun tiedon (17.9.2015) ja Hyrynsalmen kunnan kokouskäytännön mukaan mukaan luottamushenkilöt ovat voineet tutustua kaava-aineistoon sähköisen linkin kautta, joka on ollut esityslistan pykälätekstin yhteydessä. Lisäksi kaavaaineistoon on ollut mahdollisuus tutustua kunnantalolla sen aukioloaikojen puitteissa. Kaava-aineisto on ollut saatavilla kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksissa. Aluearkkitehti on ollut paikalla asiantuntijana esittelemässä asiaa mm. kunnanvaltuuston kokouksessa 09.06.2014 12. Kivivaara-Peuravaaran osayleiskaavan kaava-aineisto koostuu kaavakartasta määräyksineen, kaavaselostuksesta ja kaavan liitteistä 1-13.

5 Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimahankkeen YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely on tapahtunut erillisenä lakisääteisenä menettelynä rinnan yleiskaavaprosessin kanssa. Yhteysviranomaisena toiminut Kainuun ELY-keskus antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 18.10.2012 ja YVA-selostuksesta 10.7.2013. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimahankkeen YVA-aineiston nähtävillä pidon ja tiedottamisen vastuuviranomaisena on toiminut Kainuun ELY-keskus. Osayleiskaavan kannalta olennaisimmat YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset ja niihin kaavoituksen yhteydessä laaditut täydennykset ovat kaavan liitteenä. Aluearkkitehdilta saadun tiedon mukaan (17.9.2015) kaava-aineisto päivitettiin Hyrynsalmen kunnan internet-sivuille ennen kaavan hyväksymisvaihetta. Aluearkkitehdin mukaan kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidetyn viranomaisneuvottelun 7.2.2014 muistio on tuolloin sisältynyt internet-sivuille päivitettyyn aineistoon. Se, että Karjalainen ei valituksessaan mainitulla tavalla ole löytänyt YVA-selvitystä kunnan internet-sivuilta, ei merkitse sitä, että kunnanvaltuuston päätös olisi syntynyt lainvastaisesti. 2. Osayleiskaavan suunnittelutilanne ja lähtökohdat Maakuntakaava Valituksessa esitetään, ettei osayleiskaavalle ole pohjaa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tultua kuulemisvaiheeseen vasta 2.9.2015. Kaavan laatija toteaa tältä osin seuraavaa: Viranomaisneuvottelussa 7.2.2014 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja Kainuun liitto totesivat, että yleiskaava voidaan hyväksyä ennen tuulivoimamaakuntakaavan valmistumista, koska kaavaehdotuksella ei ole maankäytöllisiä ristiriitoja voimassa olevan maakuntakaavan kanssa ja alue on ollut mukana maakuntakaavoitusta varten laaditussa tuulivoimaselvityksessä (liite 2). Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa eikä osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Maakuntakaavassa Kivivaara- Peuravaaran alue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja se sijoittuu maakuntakaavan poronhoitoalueelle. Maakuntahallitus on asettanut Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotuksen nähtäville 2.9.-2.10.2015. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa käsitellään maakuntakaavatason selvityksiin ja tarkasteluihin perustuen yleiset edellytykset tuulivoimapuistojen sijoittumiselle maakunnassa ja osoitetaan selvitysten perusteella vähintään seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sekä niiden kytkeytyminen sähköverkkoon. Kivivaara-Peuravaaran hankealue sisältyy Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotukseen (25.8.2015) tuulivoimaloiden alueena, joka soveltuu merkitykseltään vähin-

6 tään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Merkinnällä osoitetaan alueen erityisominaisuutta potentiaalisena tuulivoimatuotantoon soveltuvana alueena. Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen sillä perusteella, että tuulivoimamaakkuntakaavan laatiminen on ollut vielä kesken yleiskaavaa hyväksyttäessä. Yleiskaavan valmistelussa on noudatettu viranomaisohjeistusta. Yleiskaavassa osoitettu maankäyttö ei vaikeuta maakuntakaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä ja maakuntakaava on ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Melun mittaaminen ja viranomaisohjeistus Valituksessa katsotaan, ettei tuulivoimaloiden melun mittaamiseen olisi olemassa valtakunnallisia ohjeita. Kaavan laatija toteaa, että osayleiskaavan laatimisessa on noudatettu voimassa olevaa maankäyttö ja rakennuslakia sekä asetusta ja tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevaa ympäristöhallinnon ohjetta 4/2012. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittua meluselvitystä on tarkistettu osayleiskaavassa osoitetuille voimaloille marraskuussa 2013. Selvityksessä on huomioitu ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot ja VTT:n 28.6.2013 julkaisema ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan (Tutkimusraportti VTT-R-04565-13). Selvityksen tulosten mukaan tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset vastaavat lainsäädäntöä eivätkä ylitä voimassa olevia Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ohjearvoja eikä tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012). Osayleiskaavassa on annettu meluhaittojen ehkäisemistä ja ympäristön viihtyvyyden turvaamista koskeva kaavamääräys. Hyrynjärven rannalla sijaitseville pysyville asunnoille ja loma-asunnoille ei aiheudu meluhaittaa laadittuun melumallinnukseen perustuen. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta, joka on huomioitu kaavaselostuksessa. Valtioneuvosto on antanut 27.8.2015 asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta, joka on tullut voimaan 1.9.2015. Vastoin valituksessa esitettyä valtakunnalliset ohjeet tuulivoimaloiden melun mittaamiseen ovat ohjanneet meluselvityksien laatimista ja huomioimista yleiskaavan ratkaisuissa ja sisällössä.

7 3. Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioiminen Valituksessa esitetään lopuksi, että osayleiskaava olisi ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n sisältövaatimusten (kohdat 6, 7 ja 8) kanssa. Kaavan laatija toteaa sisältövaatimusten osalta seuraavaa: Sovellettava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Nämä seikat on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Vaikka yleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 39 :n säännös on luonteeltaan kaavoittajaa velvoittava, vaatimukset ovat kuitenkin korostetusti joustavia normeja, jotka yleiskaavaa laadittaessa joudutaan yhteensovittamaan. Edelleen maankäyttö- ja rakennuslain 39 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava asianmukaisesti huomioon, ja että yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisissa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Maankäyttö ja rakennuslain 77 a :ssä säädetään yleiskaavan käytöstä tuulivoimalan rakennusluvan perusteena. Sen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kivivaara- Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu MRL 77 a :n mukaisesti. Tällöin yleiskaavaa laadittaessa on huolehdittu myös seuraavien tuulivoimarakentamista koskevien yleiskaavan erityisten sisältövaatimusten (MRL 77 b ) huomioon ottamisesta: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

8 Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Kivivaara-Peuravaaran tuulipuiston ympäristövaikutukset on arvioitu pääasiassa erikseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisesti. YVA-selostus vaikutusten arviointeineen on valmistunut maaliskuussa 2013 ja YVA-menettely on päättynyt, kun yhteysviranomainen (Kainuun ELY-keskus) on antanut lausunnon YVA-selostuksesta heinäkuussa 2013 (liite 3). YVA-lain periaatteiden mukaisesti tuulivoimahankkeen arviointimenettely ja kaavoitus on sovitettu yhteen siten, että ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset on voitu ottaa huomioon kaavaratkaisujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja vaihtoehtoja, selvityksiä, ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä on hyödynnetty osayleiskaavatyössä. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt selvitysten täydennystarpeet ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot on huomioitu osayleiskaavaehdotuksen valmistelussa. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset YVA- ja kaavaprosessien aikana laadittiin mm. maankäyttöä ja aluetaloutta koskevat kattavat vaikutusarvioinnit. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan hankkeen maankäyttöä rajoittavat tai yhdyskuntarakennetta muuttavat vaikutukset ovat varsin lieviä. Osayleiskaavalla ei ole keskeisten viranomaistahojen mukaan maankäytöllisiä ristiriitoja voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. Kainuun liiton mukaan Kivivaara- Peuravaaran tuulivoimapuistohanke edistäisi toteutuessaan Kainuun ilmastostrategian ja maakuntaohjelman tavoitteita, joissa uusiutuvan ja paikallisen energian tuotantoa pyritään Kainuussa lisäämään. Tuulipuiston rakentamisella ei ole YVA- ja kaavaprosessien yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan melu- eikä välkevaikutuksia yleiskaavojen ja asemakaavojen maankäyttöön. Tuulipuistoa ympäröivillä alueilla voimaloiden rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilojen maa- ja metsätalousrakentamista eikä nykyistä metsätalouskäyttöä. Muut tuulipuiston lähiympäristöön, kuten Hyrynjärven rantatontteihin kohdistuvat maisemavaikutukset, eivät ole suoraan maankäyttöä rajoittavia tekijöitä, vaan liittyvät ympäristön laatuun. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston vaikutusalueella ei ole merkittäviä matkailukohteita eikä alueella ole vireillä merkittäviä matkailuhankkeita. Osayleiskaava-alueen matkailullista merkitystä on pidetty vaikutusarvioinnin perusteella vähäisenä eikä matkailuun liittyvien erillisselvitysten laatimista ole viranomais-

9 eikä hyväksymismenettelyssä pidetty tarpeellisina. Osayleiskaavan vaikutusarvioinnin mukaan vähäistä maankäytöllistä merkitystä voi aiheutua erämaahenkisten ja luonnonmaisemaan hakeutuvien matkailupalvelujen sijoittumiseen tulevaisuudessa. Kaukomaisemassa vaikuttaa tuulivoimarakentamisen lisäksi myös muu rakentaminen, kuten noin 18 km etäisyydellä sijaitseva Ukkohallan valaistu laskettelurinne rakenteineen. Tuulivoimapuiston haitallinen vaikutus alueen viihtyvyyteen ja erämaahenkisyyteen on paikallinen eikä ulotu kauemmas kunnan alueelle. Aluetalouden osalta on vaikutusarvionnissa todettu, että tuulivoimapuiston rakentamisella on monipuolisia vaikutuksia alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan. Suorat työllisyysvaikutukset liittyvät metsän raivaukseen, maansiirtotöihin, tiestön parantamiseen ja muihin vastaaviin valmisteleviin töihin, jotka voidaan teettä paikallista työvaoimaa hyödyntäen. Lisäksi perustusten betonirakentaminen ja tuulivoimaloiden kokoaminen sekä komponenttien kuljetukset työllistävät. Epäsuorat vaikutukset elinkeinoihin muodostuvat pääosin alueella toimivan työvoiman käyttämien palveluiden kasvavasta kysynnästä. Tuulivoimalan investointikustannukset MW kohden ovat noin 1,5 miljoonaa euroa (Tuulivoimatieto 2012). Iin seudulta saatujen kokemusten (kunnajohtaja Markku Kehus) mukaan tuulivoimahankkeen investointikustannuksista aluetalouteen jää 15-20% eli Kivivaara-Peuravaaran hankkeessa (42 voimalaa) voisi rakennusvaiheessa jäädä aluetalouteen noin 28-38 miljoonaa euroa. Muista Suomen tuulivoimapuistoista saatujen kokemusten (Empower 2012) mukaan toimintavaiheessa aluetalouteen voisi jäädä käyttö- ja kunnossapidon, kiinteistöveron, maan vuokrien, sähkön siirron sekä yhteisöveron kautta vuosittain noin 70 000 euroa voimalaa kohden. Kivivaara-Peuravaaran hankkeessa tämä tarkoittaisi 2,9 miljoonaa euroa vuosittaista tuloa aluetalouteen. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää ja monipuolistaa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavan ei katsota myöskään aiheuttavan maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Ympäristöhaittojen vähentäminen Tuulivoimalla saavutettavat kasvihuonekaasujen sekä muiden ilmanpäästöjen alenemat ovat keskeisesti riippuvaisia käytössä olevista vaihtoehtoisista energiantuotantotavoista. YVA-prosessin yhteydessä hankkeelle on laskettu hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähenemä, joka voidaan laskennallisesti saavuttaa. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon mukaan tuulivoiman ympäristöystävällisyys ilman laadun kannalta tulee laskelmissa hyvin esille. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty kattavasti vaikutuksia myös ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä arvioitu tuulivoimaloiden aiheuttamia meluja välkevaikutuksia. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja varjostusvaikutus eivät merkittävästi ylitä ohje- tai tavoitearvoja, eikä niistä siten aiheudu terveydellistä haittaa. YVA-yhteysviranomainen on

10 todennut, että hankkeen meluvaikutusten arviointi on tehty kattavasti ja se antaa varsin havainnollisen ja oikeasuuntaisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle. Lausunnon mukaan haitallisten vaikutusten syntyminen tulee ensisijaisesti ratkaista tuulipuiston laajuutta rajaamalla ja rakentamiseen soveltuvalla alueella voimaloiden sijoitusvaihtoehtoja tarkastelemalla. Meluvaikutusten ehkäisemisessä riittävä etäisyys asutukseen on suunnittelun lähtökohtana tehokkain tapa torjua haitalliset vaikutukset. Yhteysviranomaisen lausunto on otettu osayleiskaavoituksessa huomioon. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä laadittua meluselvitystä on tarkistettu osayleiskaavassa osoitetuille voimaloille marraskuussa 2013. Selvityksen tulosten mukaan tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset vastaavat lainsäädäntöä eivätkä ylitä voimassa olevia Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia ohjearvoja eikä tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoja (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012). Osayleiskaavassa on annettu meluhaittojen ehkäisemistä ja ympäristön viihtyvyyden turvaamista koskeva kaavamääräys. Tuulivoimalan varjon vilkkumista koskeva selvitys laadittiin YVA-prosessin yhteydessä. Suomessa ei ole virallisia ohjearvoja vilkkumiselle, mutta Tanskassa ja Ruotsissa käytössä olevat ohjearvot eivät selvityksen mukaan ylittyneet asutuksen tai lomaasutuksen osalta missään vaihtoehdossa. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen haittoja voidaan vähentää ilmailumääräykset huomioiden pitämällä lentoestevalot yöaikaan minimissään ja käyttää yöaikaan punaisia kiinteitä valoja. Lentoestevalojen toteutuksesta on annettu kaavamääräys, jonka mukaan lentoestevalot on toteutettava vähiten häiriötä tuottavalla tavalla. Kaavaehdotusta valmisteltaessa on liikenteen aiheuttamia vaikutuksia ja haittojen lieventämiskeinoja täsmennetty YVA-yhteysviranomaisen lausunnossa edellyttämällä tavalla mm. liikenteen melun, tärinän ja päästöjen, liikennemäärien, tiestön kestävyyden sekä liikenneturvallisuuden osalta. Liikennevaikutukset on arvioitu rakentamisaikaan ajoittuviksi, lyhytkestoisiksi ja kaiken kaikkiaan vain lievästi haitallisiksi. Laadittujen selvitysten perusteella voidaan todeta tuulivoimaloiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvien liikenteen lisääntymisen, voimaloiden lentoestevalojen, välkkeen ja äänen aiheuttamien ympäristöhaittojen jäävän vähäisiksi vastoin valituksessa esitettyä. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi on yleiskaavassa annettu tarpeelliset määräykset muun muassa alueen luontoarvojen, suojelu- ja muinaismuistokohteiden, ympäristön viihtyvyyden ja maisemoinnin osalta. Lisäksi voidaan todeta, että kaava ohjaa MRL 77 b :n mukaisesti riittävästi tuulivoimaloiden rakentamista.

11 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Hankkeen maisemavaikutukset on arvioitu maisema-arkkitehdin toimesta YVA- ja kaavaprosessien yhteydessä. Maisemavaikutukset on tutkittu ja havainnollistettu tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arvioinneissa yleisesti käytetyillä menetelmillä näkymäanalyysikartoin, maisemavalokuvasovittein sekä sanallisin arvioin. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon (liite 3) mukaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on kokonaisuutena maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia käsitelty havainnollisesti ja riittävän laajasti. Selostuksen mukaan suorat maisemavaikutukset pysyvälle asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle ovat suurimmalta osalta vähäisiä, koska ne sijaitsevat pääosin puuston aiheuttaman näkymisen katvealueella. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset muodostuvat vaarojen lakialueilla perinteisesti sijaitsevalle asutukselle. Näiden osalta tarkempi selvittäminen on tarpeen erityisesti sen lähiasutuksen osalta, jota koskevaa yksityiskohtaisempaa tarkastelua, mm. havainnekuvia, ei selvitysvaiheessa ole tehty. Selostuksen mukaan haitallisia maisemavaikutuksia on paikoin myös järvien rantaasutukselle. Haitallisia maisemavaikutuksia ei näillä alueilla voida muutoin välttää kuin voimaloiden sijainnin ohjauksella. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen osayleiskaavan maisemavaikutuksien arviointia tarkistettiin yhteysviranomaisen esittämällä tavalla päivittämällä havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi huomioiden voimaloiden poistot ja siirrot. Arviointia täydennettiin ennen yleiskaavan hyväksymisvaihetta viranomaislausunnoissa ja viranomaisneuvottelussa saatujen esitysten mukaisesti. Kuvasovitteita laadittiin lisää erityisesti vaaramaisema huomioiden, päivitettiin aiemmin laaditut kuvasovitteet ja lisättiin kaavaselostukseen sanallista arviointia. Kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista suurimmat maisemalliset vaikutukset kohdistuvat Hyrynsalmen kirkkoon. Kirkko sijaitsee niemessä, jossa on peltoaukeita ja jonka puusto on lehtipuuvaltaista. Kainuun Museon YVA-selostuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että vähiten haittavaikutuksia on vaihtoehdossa VE3, koska siinä eteläisimmät voimalat jätetään toteuttamatta. Osayleiskaava on laadittu VE3 pohjalta, jossa on pienimmät vaikutukset. Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan kesäisin kirkkoympäristön lehtipuut peittävät merkittävästi näkymäyhteyttä voimaloihin. Talvisin kirkkopihasta avautuu pieniä sektoreita havupuiden välistä voimaloiden suuntaan, jotka näkyvät lehtipuiden oksiston läpi. Kirkolta lähin näkyvä tuulivoimala on noin 6 kilometrin etäisyydellä. YVA-selostuksen maisemavaikutusten arvioinnin mukaan tuulivoimaloiden maisemallisesti voimakkaan vaikutusalueen etäisyys yltää noin 2 kilometrin etäisyydelle. Edellä mainitut seikat huomioiden tuulivoimalat eivät ole kirkon maisemassa hallitsevassa asemassa eikä kirkon maiseman voida katsoa turmeltuvan valituksessa esitetyllä tavalla. Vaarojen lakialueilla perinteisesti sijaitsevaan asutukseen, joista lähimmät sijaitsevat noin neljän kilometrin etäisyydellä, kohdistuvat voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset. Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan vaikutusta korostavat mäkiasutuksen

12 ympärillä olevat peltoalueet. Kulttuuiympäristönä paikallisesti merkittävälle vaaraasutukselle tuulivoimapuistosta on kaavaselostuksen mukaan arvioitu olevan selvää maisemallista haittaa. Ukkohallan laskettelurinne sijoittuu noin 18 kilometrin päähän Kivivaara-Peuravaaran alueesta. Maisemaselvityksen mukaan yli 15 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla kohteella vaikutuksien ei arvioida olevan merkittäviä. Lisäksi valaistu laskettelurinne on jo sinänsä maisema-arvoja vähentävä, teknisiä rakenteita sisältävä alue. Vesistöjen ranta-alueilla maisemaan ja asutukseen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävimmät läheisten järvien, kuten Hyrynjärven ja Salmijärven vastarannoilla, missä järvi muodostaa riittävän pitkän, avoimen tilan tuulivoimaloiden suuntaan ja voimalat ovat pääosin selkeästi nähtävissä. Vaikutusarvioinnin mukaan maankäytön kannalta merkitys on lähinnä paikallinen, koska läheisyydessä on myös rantoja ja vesialueita, joihin tuulivoimalat eivät näy. Vesistöjen rannoilla sijaitsevalle asutukselle ei vaikutusarvioinnin mukaan katsota aiheutuvan suoria maankäyttövaikutuksia. Liitteessä 1 on esitetty lähimmän asutuksen sijainti ja kaavoitustilanne. Tuulipuiston lähiympäristöön kohdistuvat merkittävät vaikutukset, kuten maisemavaikutukset, eivät ole suoraan maankäyttöä rajoittavia tekijöitä, vaan liittyvät ympäristön laatuun. Edellä selostetun perusteella yleiskaavan ei katsota aiheutuvan matkailulle, asutukselle, kiinteistöjen, kulttuuriympäristön ja maiseman arvoille kohtuutonta haittaa. Johtopäätökset Valitus on perusteeton. Osayleiskaava täyttää sille laissa asetetut sisältövaatimukset. Osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset ovat olleet oikea-aikaisia ja riittäviä ja niiden tulokset on voitu ottaa huomioon YVA-prosessin aikana tapahtuneessa hankesuunittelussa sekä erityisesti osayleiskaavaa laadittaessa. Kaavaehdotusvaiheessa on keskeisiä selvityksiä, kuten melu- ja maisemaselvityksiä täydennetty vastaamaan kaavan sisältöä ja uusia viranomaisohjeita. YVA-prosessin vaikutusarviointia on täydennetty osayleiskaavan sisältötarkistuksilla ja kaavoitusprosessissa saaduilla kannanotoilla. Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset, sovitettu maankäyttötarpeita yhteen tarpeellisilta osin sekä arvioitu yleiskaavan vaikutuksia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kun lisäksi otetaan huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus, osayleiskaavan sisältö, naapurikiinteistöjen etäisyydet lähimmistä tuulivoimaloista, nykyinen kaavatilanne, laaditut kattavat selvitykset ja tutkimukset sekä se, ettei kaavasta aiheudu oikeusvaikutuksia naapurikiinteistöille, yleiskaavan ei myöskään voida maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti katsoa aiheuttavan maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa.

13 Lopuksi Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kaavan hyväksymistä koskeva päätös olisi lainvastainen, jolloin se tulisi hylätä tai sitä tulisi muuttaa. Kaavan laatija pyytää, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen. Seinäjoki 21.09.2015 Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi Projektikoordinaattori (Kaavan laatimisesta vastannut Pöyry Finland Oy:n Kaupunki- ja aluesuunnitteluyksikkö on siirtynyt liiketoimintakaupan myötä Ramboll Finland Oy:n omistukseen 1.6.2014 lähtien.) Liitteet Liite 1 Asutuksen sijainti ja kaavoitustilanne Liite 2 Muistio viranomaisneuvottelusta 7.2.2014 Liite 3 Yhteysviranomaisen lausunto (Kainuun ELY-keskus 10.7.2013) Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

14 LIITE 1. Asutuksen sijainti ja kaavoitustilanne Kaavoitustilanne osayleiskaavan suunnittelualueen läheisyydessä (ROYK = rantaosayleiskaava, RAK = ranta-asemakaava). Kuvassa on esitetty myös lähimpien rantakiinteistöjen (musta piste) etäisyys tuulivoimalasta. Lähde: Hyrynsalmen kunta. Osayleiskaavan suunnittelualueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta. Lomaasutus on suunnittelualueen läheisyydessä keskittynyt suunnittelualueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevan Hyrynjärven sekä alueen lounaispuolella sijaitsevan Salmijärven rannoille. Hyrynjärven Hietalahdessa sijaitsevien rantakiinteistöjen etäisyys lä-

15 himpään voimalaan (nro 4) on vähintään 1700 metriä. Vastaava etäisyys Salmijärven rantakiinteistöihin on vähintään 1590 metriä (liite 1). Salmijärven etelärannan asutus sijaitsee vähintään 3000 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja eikä asemakaavoja (liite 1). Suunnittelualueen läheisyydessä Salmijärven pohjoisrannalla sekä Emäjoen, Hyrynjärven ja Salmijärven rannoilla on voimassa Emäjoen vesistön rantayleiskaava, joka on hyväksytty 15.11.2004. Emäjoen vesistön rantayleiskaavan muutos ja laajennus on hyväksytty 29.9.2014 ja kaava on tullut voimaan 17.2.2015. Hyrynjärvellä on voimassa Hietalahden ranta-asemakaava (vahv. 25.10.1996) ja Myllyniemen ranta-asemakaava (vahv. 11.08.1977). Hietalahden ranta-asemakaavan muutos on vireillä. Salmijärvellä on voimassa Salmijärven ranta-asemakaava (vahv. 11.02.1982), Istonniemen asemakaava 1982 ja Istonniemen asemakaavan muutos 1993. Hyrynsalmen kunnassa on vireillä kolme muuta tuulivoimaosayleiskaavaa, jotka ovat itsenäisiä prosesseja ja sijaitsevat etäällä (noin 14-18 km) Kivivaara-Peuravaaran osayleiskaava-alueesta. Haja-asutuksen osalta lähimmät pysyvän asutuksen rakennukset sijaitsevat voimaloista vähintään 1600 metrin ja lomarakennukset vähintään 1550 metrin etäisyydellä.

Muistio Pöyry Finland Oy Kampusranta 9 C FI-60320 Seinäjoki Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3310 www.poyry.com Päiväys 7.2.2014 Sivu 1 (3) KIVIVAARA PEURAVAARA TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liisa Märijärvi-Vanhanen Puh. 010 33 41114 E-mail: liisa.marijarvivanhanen@poyry.com VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika 7.2.2014 klo 9.00 11.30 Paikka Kainuun ELY -keskus Kajaani Osallistujat Raimo Kuvaja Ulla-Maija Oikarinen Antti Westersund Jarkko Juntunen Kari Pehkonen Sirpa Lyytinen Martti Juntunen Rauni Laukkanen Esa Suominen Liisa Märijärvi-Vanhanen Juha-Matti Märijärvi Hyrynsalmen kunta Hyrynsalmen kunta Suomussalmen kunta Suomussalmen kunta Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Kainuun liitto Kainuun museo Kainuun museo Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy 1 KOKOUKSEN AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN Todettiin, että kyseessä on viranomaisneuvottelu koskien Kivivaara Peuravaara tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta saatua palautetta. Sovittiin, että neuvottelun puheenjohtajana toimii Antti Westersund, muistion laatii Pöyry. 2 KAAVAEHDOTUKSESTA SAATU PALAUTE JA ALUSTAVAT VASTINEET Yleiskaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä ja lausuntopyynnöillä. Kaavaehdotuksesta annettiin 12 lausuntoa sekä 2 muistutusta Suomussalmelta ja 2 Hyrynsalmelta. Keskusteltiin saadusta palautteesta ennakkoon toimitettujen alustavien vastineiden pohjalta. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita viranomaiset kommentoivat seuraavasti: - ELY-keskuksen mukaan kaavan laatijan vastineessa esitetyt muutokset luo-alueiden kaavamääräyksiin ovat perusteltuja, koska metsäkuviot ja kaavarajaus ovat kaksi eri asiaa ja lakikohteiden rajaukset täsmennetään aluetta koskevien toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. - ELY-keskus ja kunnat olivat yhteisesti sitä mieltä, että kaavamääräyksiin olisi hyvä lisätä velvoite maisemoinnista rakentamisen yhteydessä sekä kokoonpanoalueiden esittämisestä rakennusluvassa. Maisemointi koettiin tärkeäksi mm. hankkeesta aiheutuvien suurien läjitysmassojen johdosta. - ELY-keskus tarkensi kannanottoaan vilkkumisvaikutusten osalta. ELY:n mukaan olisi hyvä selventää, millainen vaikutus on kaukomaisemassa näkyvällä voimalalla, kun se sijoittuu suoraan matalalla olevan auringon eteen. Lausunnon johdosta YVA:n maisemavaikutusten arvioinnin tekijä on laatinut havainnekuvan ja lisäselvityksen, jotka on esitetty

2 vastineessa. Laskennallista vilkkumista ei esiinny, jos kaukana olevan siiven peittoala suhteessa auringon kokoon on liian pieni. Tällöin siiven aiheuttama auringon kirkkauden himmeneminen on vaikeasti havaittavissa. Havainnekuvan ja lisäselvityksen perusteella arvioitiin, ettei merkityksellistä välkevaikutusta tällä tavoin aiheutuisi. - Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto on antanut päätöksen 22.11.2013 Metsähallitus Laatumaan toimittamaan lentoestelupahakemukseen. Luvassa kuvataan lentoestevalojen vaatimukset päivä- ja yöaikaan. Viranomaisten ja kuntien mukaan toteutuksessa on tärkeää varmistaa Trafin yöajalle esittämistä vaihtoehdoista ympäristön asutukselle vähiten häiriötä tuottava punainen kiinteä valo. Lyytinen varmistaa ministeriöltä, voiko asian määrätä rakennusluvassa. - Kuvaja totesi, että loma-asunnon rakennuslupa voidaan myöntää virkamiespäätöksellä vähäisenä poikkeamisena 35 db:n melualueelle. ELY-keskuksen mukaan 40 db:n alue on tällä hetkellä merkitsevä lupien myöntämisen kannalta. Myös eräkämpät tulee luvittaa loma-asuntoina. Nykyisten loma-asuntojen eristysvaatimukset ovat paremmat kuin ennen ja niiden osalta voimaloista aiheutuva sisämelu on lähinnä teoreettista. Ulkooleskelualueisiin kohdistuva melu on merkitsevin, mutta tapauskohtaisesti on arvioitava, onko sekään merkittävä. - ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan Suomussalmen puolelle suunnitellun sähköaseman siirtomahdollisuuden tutkimista. ELY-keskus ei kuitenkaan varsinaisesti edellytä siirtoa, mutta suosittelee tutkimaan siirtoa, jotta luontoarvot ja maisema voitaisiin huomioida paremmin. Varsinaista ristiriitaa em. arvojen kanssa ei ole kaavaehdotuksessa esitetylläkään paikalla. Sähköaseman alueen vähäinen siirto ei aiheuttaisi uudelleen nähtäville asettamisen tarvetta, mutta yhteismetsää tulee tiedottaa, mikäli siirto tehdään heidän maalleen. Kainuun museon mukaan muinaismuistoselvitysten kattavuus tulee tarkistaa uudelta paikalta, jos sähköasemaa aiotaan siirtää. ELY-keskuksen mukaan siirtäminen edellyttää myös luontoselvitysten kattavuuden tarkistamista ja kommentointia selostuksessa. Märijärvi-Vanhasen mukaan alustavasti on selvitetty siirtoa nykyisestä paikasta länteen, jolloin sähköasema sijoittuisi ainakin osittain Kuusamon yhteismetsän alueella. Metsähallituksen kannan mukaan on suotavaa säilyttää sähköasema valtion maalla. Edelleen tutkitaan mahdollista siirtoa etelään päin. Mahdolliset lisäselvitykset voidaan kaavamääräyksellä edellyttää tehtäväksi myös rakennuslupavaiheessa, koska kaava ei mahdollista suoran rakennusluvan myöntämistä sähköasemalle. - Kainuun arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin arviointiryhmässä joulukuussa 2013 Pyykkölänvaara on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Kaavan vaikutusarviointia tulee täydentää siten, että kulttuuriympäristön lisäksi otetaan kantaa myös maisema-alueelle aiheutuviin vaikutuksiin. - ELY-keskuksen mukaan Paliskuntain yhdistyksen lausunnon johdosta vaikutusten arviointia tulisi tarkistaa poronhoidon osalta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta sekä yleiskaavan sisältövaatimuksiin peilattuna. Muistutuksia ja niihin laadittuja vastineita viranomaiset kommentoivat seuraavasti: - ELY-keskuksen mukaan ympäristöministeriön tulevassa ohjeistuksessa tuulivoimaloille ei tulla asettamaan metrimääräisiä suojavyöhykkeitä, vaan riittävä etäisyys määritellään jatkossakin mallinnusten avulla. - ELY-keskuksen ja Kainuun liiton mukaan yleiskaava voidaan hyväksyä ennen tuulivoimamaakuntakaavan valmistumista, koska kaavaehdotuksella ei ole maankäytöllisiä ristiriitoja voimassa olevan maakuntakaavan kanssa ja alue on ollut mukana maakuntakaavoitusta varten laadituissa tuulivoimaselvityksissä. Westersundin mukaan tämä olisi hyvä tuoda esiin asiaa koskevissa vastineissa. - Kainuun museon mukaan muinaismuistoselvitysten tarkkuustaso alueittain on syytä tuoda esiin vastineessa. Koko aluetta ei ole tarkoituksenmukaista kartoittaa samalla tarkkuudella. ELY-keskuksen mukaan yleiskaavan merkitys on rakentamisen ohjaamisessa, jolloin rakentamiseen käytettävät alueet tutkitaan muita tarkemmin.

3 3 VIRANOMAISTEN PUHEENVUOROT Kainuun ELY-keskus - Vastineisiin ja kaavamääräyksiin esitetyt tarkennukset tuotiin esille edellisessä kohdassa - Kaavaan voisi olla hyvä laittaa yleismääräys, jolla ohjataan toteuttamaan lentoestevalot mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavalla tavalla. Kaavaselostuksessa voi täsmentää, että yöaikaiset lentoestevalot tulisi toteuttaa kiinteillä punaisilla valoilla. - ELY-keskus ei näe estettä kaavaehdotuksen hyväksymiselle Kainuun liitto - Kainuun liitto ei näe estettä kaavaehdotuksen hyväksymiselle Kainuun museo - Museolla ei ole lisättävää edellisessä kohdassa esitettyihin kannanottoihin. 4 JATKOTOIMENPITEET JA AIKATAULU - Pöyry toimittaa kuntaan ja viranomaisille kommentoitavaksi ehdotuksen Suomussalmen puoleisen sähköaseman paikasta ennen kaavaehdotuksen viimeistelyä. - Lyytinen varmistaa ministeriöltä, voiko lentoestevalojen toteutustavasta määrätä rakennusluvassa. - Suomussalmen tavoitteena on saada kaava omalta osaltaan valtuustoon 29.4, sitä ennen tekninen lautakunta 13.3. ja hallitus myöhemmin sovittavana päivänä. Aineistot toivotaan hyvissä ajoin noin 2 viikkoa ennen kokousta. - Hyrynsalmen ympäristölautakunta kokoontuu 20.3., jonka jälkeen kaava voidaan viedä hallitukseen ja valtuustoon. - Kaavaehdotukseen päätetyt muutokset katsottiin siinä määrin vähäisiksi, ettei nähty tarvetta asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville. - ELY-keskus toivoo saavansa hyväksymispäätöksen, oikeamittakaavaisen kaavakartan ja muut kaava-asiakirjat tulostettuina heti kunnanvaltuuston pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. 5 NEUVOTTELUN PÄÄTTÄMINEN Neuvottelu päätettiin klo 11.30. Muistion vakuudeksi Liisa Märijärvi-Vanhanen Tarkistus: Osallistujat Jakelu: Kutsutut

KAIELY/9/07.04/2012 Kainuu 10.7.2013 Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Veteraanikatu 5 90100 Oulu YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO KIVIVAARA-PEURAVAARA TUULIPUISTO- HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA Metsähallitus Laatumaa on 4.3.2013 toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Kivivaara-Peuravaara tuulipuisto hankkeesta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Hankkeesta vastaava YVA-konsultti Kivivaara-Peuravaara tuulipuisto Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Veteraanikatu 5, 90100 Oulu Pöyry Finland Oy PL 20, 90571 Oulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jatkossa ELY-keskus) toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAlaki 468/1994, muutos 458/458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena. KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0100 Kalliokatu 4 www.ely-keskus.fi/kainuu 87100 Kajaani

2 Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n perusteella tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyssä on tarkoitus, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjestetään. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenvedon muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä. Toisessa, YVA-selostusvaiheessa, hankkeesta vastaava kokoaa arvioinneista arviointiselostuksen, joka tulee laatia arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaavan on liitettävä yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksen kanssa valmiin hankesuunnitelman lupa- ja hyväksymishakemuksiin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. Osayleiskaavan laatiminen on hankealueella meneillään Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnissa. Kaavan laatiminen etenee samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Tuulivoimalat tarvitsevat rakennusluvan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselta. Voimajohdon rakentaminen edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreittien maastotutkimukseen ja johtoalueen lunastamiseen tarvitaan lunastuslain mukaiset tutkimus- ja lunastusluvat. Mikäli ympäristöluvan tarve todetaan, ympäristölupaa haetaan Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Kytkentä sähköverkkoon edellyttää liittymissopimusta sähköverkon omistajan kanssa. Hanke edellyttää ilmailulain mukaisen lentoesteluvan liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hankealueelle rakennettavien uusien tieyhteyksien sekä Seitenjärven yli rakennettavan voimalinjan osalta kyseeseen voi tulla myös vesilain mukaisen luvan hakeminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta.

3 YHTEENVETO HANKKEESTA Tuulivoimapuistohanke sijaitsee Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueella, Hyrynsalmen kirkonkylän itäpuolella. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle maalle, poikeuksena pohjoisosassa sijaitsevat Kauniskankaan ja Loukkuskankaan alueet, jotka omistaa Kuusamon yhteismetsä. Tuulivoimapuiston suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012. Tuulivoimaloiden alustava sijoittelusuunnittelu on tehty keväällä 2012. Tuulivoimaloiden ensimmäisen vaiheen rakentamisen on alustavasti arvioitu alkavan vuonna 2014, jolloin tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2015 tai 2016. Alueen osayleiskaavoitus on aloitettu keväällä 2012. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan 27 50:lle noin 3 MW:n yksikkötehoiselle tuulivoimalaitokselle, joiden nimellisteho on yhteensä noin 81 150 MW ja vuosituotanto noin 243 450 GWh valitusta vaihtoehdosta riippuen. Tuulivoimaloiden lisäksi alueille tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueilla jo nykyisellään olevia teitä. Sähkönsiirto hankealueella tuulivoimaloiden välillä tullaan toteuttamaan maakaapeloinnilla huoltoteiden yhteyteen sekä liityntä olemassa olevaan sähköverkkoon tehdään ilmajohdoilla ja maakaapelilla. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan rakentamalla 110 kv voimajohto Seitenoikean sähköasemalle olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden, maakaapeleiden ja voimajohtojen sijainnit tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. Voimaloiden ja voimajohtojen tarkat sijainnit tarkentuvat teknisen suunnittelun ja selvitysten valmistumisen myötä. Hanke edesauttaa omalta osaltaan Suomen hallituksen 6.11.2008 julkistaman ilmasto- ja energiastrategian toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Vaihtoehdot Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea toteuttamisvaihtoehtoa ja hankkeen toteuttama jättämistä. Arviointiohjelmasta poiketen selostuksessa on käsitelty kolmea toteuttamisvaihtoehtoa, mikä muutos on nähty tarpeelliseksi ja on mahdollista YVA-menettelyssä. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan kahta tuulivoimapuiston sisäistä vaihtoehtoa. Voimalayksiköiden tornikorkeus on 120-160 m, lavan pituus 50-70 m ja todennäköisin teho 3 MW, Voimaloiden maksimikorkeus on tällöin 230 m. Vaihtoehto 1 (VE1): Rakennetaan koko alueelle 50 tuulivoimalaa. 22 voimalaa sijaitsee Suomussalmen kunnan ja 28 Hyrynsalmen kunnan alueella. Hankevaihtoehdon VE1 voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon kahden vuoden

4 aikana. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 150 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv:n voimajohto hankealueen eteläosassa sijaitsevalle sähköasemalle. Johdon pituus on noin 18 km. Suunnittelualueen eteläosan sähköasema yhdistetään pohjoisosan sähköasemaan 110 kv voimajohdolla (sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2). Vaihtoehto 2 (VE2): Rakennetaan alueelle 27 tuulivoimalaa. Voimalat sijaitsevat Hyrynsalmen kunnassa. Vaihtoehdon voimalat voidaan rakentaa tuotantokuntoon yhden kahden vuoden aikana. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 81 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv voimajohto hankealueella sijaitsevalle sähköasemalle. Johdon pituus on noin 18 km. Vaihtoehto 3 (VE3): Rakennetaan alueelle 39 tuulivoimalaa. 22 voimalaa sijaitsee Suomussalmen kunnan ja 17 Hyrynsalmen kunnan alueella. Tuulivoimapuiston nimellisteho on 17 MW. Voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Seitenoikean sähköasemalta 110 kv voimajohto hankealueen eteläosassa sijaitsevalle sähköasemalle. Suunnittelualueen sisällä sähköasemat (2 kpl) yhdistetään 110 kv voimajohdolla. Tässä hankevaihtoehdossa on tuulivoimapuiston sisäiseen sähkönsiirtoon voimajohdolle kaksi vaihtoehtoa, sähkönsiirron vaihtoehdot SVE1 ja SVE2. Sähkönsiirto: Kaikissa hankevaihtoehdoissa tuulivoimapuisto voidaan liittää 110 kv jännitetasolla hankealueen lounaispuolella noin 10 km Hyrynsalmen taajaman eteläpuolella sijaitsevalle Seitenoikean sähköasemalle. Tuulivoimapuiston liittämistä varten rakennetaan uusi 110 kv voimajohto nykyisen Aittokosken ja Seitenoikean välisen 110 kv johdon rinnalle. Liityntä tuulivoimalalta sähköasemalle toteutettaisiin neljän tai kolmen voimalan ryhmissä maakaapelein. Uusi 110 kv voimajohto Seitenoikean sähköasemalta tuulivoimapuistoon rakennetaan pääosin nykyisen voimajohdon rinnalle olemassa olevaa johtoaukeaa leventämällä, jolloin tarvetta kokonaan uuden johtoaukean raivaamiselle on vain muutaman kilometrin verran johdon toisessa päässä, kun uusi voimajohto erkanee hankealueella tuulipuistoon rakennettavalle sähköasemalle. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE3 sisäisen sähkönsiirron vaihtoehdot: Hankevaihtoehdossa VE1 sekä VE3 alueen eteläosan sähköasemalta rakennetaan 110 kv johto pohjoisen alueen sähköasemalle. Johdon pituus on noin 8,5 km. Tuulipuiston sisäiselle sähkölinjalle on kaksi vaihtoehtoa (SVE1 ja SVE2), jotka eroavat hieman toisistaan lähinnä ilmajohdon reitin osalta. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tuulipuistohankkeen toteuttamatta jättämistä. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. Yleiskaavatyö on käynnissä sekä Hyrynsalmen että Suomussalmen kuntien alueella. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana.