S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 KAUPUNGIN HALLINTO... 2 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO... 2 2.2 KAUPUNGINHALLITUS... 3 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO... 4 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE... 7 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 8 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT... 8 3.2 TALOUDELLINEN KEHITYS... 11 4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 12 5 KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 25 5.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 25 5.2 TOIMINNAN RAHOITUS... 27 5.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 29 5.4 KOKONAISTULOT JA MENOT... 31 5.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISESTA... 32 6 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 33 6.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 33 6.1.1 HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 34 6.1.1.1 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS... 34 6.1.1.2 HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT... 35 6.1.1.3 KEHITTÄMISPALVELUT... 37 6.1.1.4 TILAPALVELU... 39 6.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 40 6.1.2.1 ALUEELLISET PALVELUT... 40 6.1.2.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 42 6.1.2.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 44 6.1.2.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 46 6.1.2.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 48 6.1.2.6 SOSIAALIPALVELUT... 49 6.1.2.7 PERUSOPETUSPALVELUT... 51 6.1.2.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 55 6.1.2.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 58 6.1.2.10 KULTTUURIPALVELUT... 61 6.1.2.11 LIIKUNTAPALVELUT... 63 6.1.2.12 NUORISOPALVELUT... 65 6.1.2.13 TEKNISET PALVELUT... 67 6.1.2.14 YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT... 69 6.1.3 JOHTOKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 71 6.1.3.1 PALVELUJOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 71 6.1.3.2 TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 74 6.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 76 6.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 77 6.3.1 KAUPUNGINHALLITUS... 78 6.3.2 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 79 6.3.3 KOULUTUSLAUTAKUNTA... 80 6.3.4 KULTTUURILAUTAKUNTA... 81 6.3.5 LIIKUNTALAUTAKUNTA... 82 6.3.6 NUORISOLAUTAKUNTA... 83 6.3.7 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 84 6.3.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 86 6.3.9 PALVELUJOHTOKUNTA... 86 6.3.10 TEKNINEN JOHTOKUNTA... 86 6.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 87
7 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 88 7.1 NAPAPIIRIN VESI... 88 7.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 89 7.1.2 INVESTOINNIT NAPAPIIRIN VESI... 91 7.1.3 TASE NAPAPIIRIN VESI... 92 7.1.4 RAHOITUSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 93 7.2 TYÖTERVEYSPALVELUT... 94 7.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSPALVELUT... 96 7.2.2 INVESTOINNIT TYÖTERVEYSPALVELUT... 98 7.2.3 TASE TYÖTERVEYSPALVELUT... 99 7.2.4 RAHOITUSLASKELMA TYÖTERVEYSPALVELUT...100 8 KOKO KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...101 8.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA...101 8.2 KOKO KAUPUNGIN TASE...102 8.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA...104 8.4 KONSERNITASE...105 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS...107 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS...107 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY...107 9.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY...109 9.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY...111 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY...113 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT...115 9.2.1 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ...115 9.2.2 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS...117 9.2.3 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS...118 9.2.4 NAPAPIIRI OUNASVAARA OY...119 10 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...120 10.1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT...120 10.2 TASEEN LIITETIEDOT...123 10.3 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT...130 10.4 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...131 11 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT...134 12 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET...135 LIITE 1: ROVANIEMEN ASUKASLUKU ALUEITTAIN 2005 2007...136 Käsittely: kaupunginhallitus 31.3.2008/122 ja 28.4.2008/189 kaupunginvaltuusto 19.5.2008/53 Kannen kuva: Taru Jänkälä
1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Päätyessään Rovaniemien strategiseen yhdistymiseen Rovaniemi selvityksen peruskysymys ei ollut se, että kannattaako yhdistyminen vaan se, mitä tälle reikäleipäalueelle tapahtuu seuraavien vuosikymmenten aikana, jos nämä kunnat eivät yhdisty. 2000 luvun alussa asukasluvun kasvu oli hiipunut ja työllisyysaste oli reilusti alle kriittisen rajan. Tulevien vuosikymmenten palvelutarpeista selviytyminen edellytti selvityksen mukaan asukasluvun huomattavaa kasvua. Tavoitteeksi otettiin 200 henkilön vuosittainen kasvu ja työllisyysasteen nousu vuoteen 2010 mennessä 63 prosenttiin. Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana väestönkasvu on ollut yli 1000 asukasta ja työttömyys on alentunut tuntuvasti. Elinkeinoelämän vilkastuminen on ollut yllättävänkin positiivista. Perustettujen yritysten lukumäärä on kasvanut nettomääräisesti lähes kaksinkertaisesti odotetusta ja tärkeän elinkeinon, matkailun, yöpymisvuorokaudet ovat kasvaneet myönteisesti. Yksityiset investoinnit kaikilla aloilla ovat jopa yllättäneet määrällään. Voimakas väestömäärän kasvu ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys näkyivät kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien kasvuna; verotulojen ennakot kasvoivat 8,6 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Rovaniemen kasvun kehitys näkyi myös palvelujen järjestämisessä ja erityisesti päivähoidossa. Päivähoitoa tarvitsevien lasten lukumäärä kasvoi v. 2007 arvioidusta n. 200:lla. Vanhusten tarvitsemien palvelujen kysyntä kasvoi ja ikärakenteen muutos näkyi myös erikoissairaanhoidon kasvuna. Palvelujen lisäksi voimakas kehitys edellytti kaupungilta panostusta infrastruktuuriin ja investointeihin. Palvelutarpeen kasvun myötä kaupungin toimintakate kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8,2 prosenttia. Valtuuston asettamat talouden tavoitteet eivät toteutuneet vielä v. 2007. Kaupungin talouden alijäämä on 3,3 milj. euroa arvioitua suurempi. Kattamatonta alijäämää ei kuitenkaan ole. Vuosikate oli 8,0 miljoonaa euroa positiivinen, mutta se ei kata poistoja (11,8 milj. euroa) ja jää huomattavasti alle nettoinvestointien (16,9 milj. euroa) määrän. Tästä johtuen kaupungin velkamäärä kasvoi tilikauden aikana noin 7,4 milj. eurolla. Koko kaupungin lainat 31.12.2007 olivat 1 207 euroa/asukas. Velkamäärän kasvu yhdistettynä korkotason nousuun kasvatti myös kaupungin korkomenoja huomattavasti. Rovaniemi selvityksen mukaan kolmantena yhdistymisvuotena yhdistymisen tuloksen tulisi näkyä myös yhdistyneen kunnan taloudessa. Talouden tasapainottaminen edellyttää nyt konkreettisia toimenpiteitä toimintamenojen kasvun pysäyttämiseksi tasolle, johon kaupungin tulorahoitus tulevaisuudessa riittää. Välttämättömiin investointeihin ja palvelujen järjestämiseen on löydettävä uusiakin malleja toimintojen tehostamiseksi ja pidemmän aikajänteen saamiseksi investointien rahoitukseen. Monien palvelujen järjestämiseen ja organisointiin ja liittyy vielä paljon yhdistymisen vaatimaa kehittämistyötä. Laajan palvelujärjestelmän luonti vastaamaan asukkaiden tarpeita sekä uuden kaupungin tavoitteita ja rahoitusmahdollisuuksia on vaativa tehtävä ja edellyttää yhteisiä ponnisteluja niin henkilökunnalta kuin luottamushenkilöiltä. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 1
2 KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 133 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maarit Airaksinen Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Riku Tapio Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Johanna Ojala Niemelä Kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Sirpa Poikajärvi Jäsenet: Ahokas Pertti KESK Airaksinen Maarit KOK Alaoja Kaarlo KOK Alatarvas Jarmo VAS Ansala Liisa KESK Antila Jaakko 1) KESK Aspegren Leena KESK Brunni Antti VIHR Erola Heikki KESK Flink Keijo SDP Haapala Heikki KOK Haapala Vesa KESK Haataja Mauri KOK Haimakainen Pentti VAS Harju Autti Esko KESK Harju Autti Leena KOK Helistekangas Erkki KD Holster Raimo 2) KESK Honkavuori Aimo KOK Huttunen Jaakko VAS Inkeröinen Juhani KESK Juopperi Katri VAS Juujärvi Alpo KESK Juuruspolvi Juhani KOK Jänkälä Aarne KESK Karvo Seija KESK Karvonen Tatja KESK Kekki Tapio VIHR Kotila Martti Hilkka SDP Kotimäki Jari VAS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Laatikainen Sari KESK Lampi Tauno SDP Lappi Laina SDP Lehtosalo Aila KESK Liikkanen Antti SDP Lohi Markus KESK Manner Raappana Anna 3) KOK Mattanen Juhani VAS Miettunen Raimo KD Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Niukkanen Kimmo SDP Nätynki Aatos VAS Ojala Niemelä Johanna SDP Ovaskainen Hannu KESK Paksuniemi Sulo SDP Pallari Paula RYHMÄ7 Pekkala Suvi VIHR Poikajärvi Sirpa VAS Puolakka Jaakko KESK Rapo Mikko SDP Remsu Pentti KESK Riepula Esko SDP Ruotsalainen Ari KESK Saarijärvi Veli KESK Salo Rauni KOK Siira Kuoksa Nina VAS Sulasalmi Reijo SDP Säkkinen Seija KOK Tapio Riku KESK Tennilä Eini Marja VAS Tennilä Esko Juhani VAS Tiainen Olli KESK Tiuraniemi Helena SDP Toivainen Rauno KESK Trög Sakari KESK Tuhkala Juha KESK Törmänen Timo VIHR Vilén Jari 4) KOK Ylihurula Eeva KESK Ylipulli Sari VIHR Yli Suvanto Sini KOK Zimmerman Leo SDP 1) Antila Jaakko 17.9.2007 asti. Tilalle Pasma Esa 2) Holster Raimo 17.9.2007 asti. Tilalle Kontiola Lasse. 3) Manner Raappana Anna 5.11.2007 asti. Tilalle Pekkala Markku. 4) Vilén Jari 31.3.2007 asti. Tilalle Välitalo Olavi. 2
2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuonna 34 kertaa ja käsitteli 586 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Esko Riepula Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sakari Trög Jäsenet: Airaksinen Maarit*) KOK Harju Autti Leena KOK Huttunen Jaakko VAS Karvo Seija* ) KESK Kotimäki Jari VAS Kunnari Anneli SDP Kuulasmaa Antti KOK Lehtosalo Aila KESK Myöhänen Minna VAS Mäntymäki Tuula KESK Pallari Paula RYHMÄ7 Riepula Esko SDP Ruotsalainen Ari KESK Sulasalmi Reijo SDP Tiainen Olli KESK Toivainen Rauno KESK Trög Sakari KESK Törmänen Timo VIHR *Airaksinen Maarit, ero 19.2.2007. Karvo Seija 20.2.2007 lähtien. 3
2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustuu sopimusohjausjärjestelmään, jossa palvelusopimuksilla määritellään järjestettävien, tuotettavien tai ostettavien palvelujen laatu, määrä ja hinta. Sopimusohjauksessa organisaatio jaetaan hallinto organisaatioon ja palveluorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Molemmissa organisaatioissa on sekä luottamus että henkilöstöorganisaatiot. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja henkilöstöorganisaatiot kuvioissa 2 ja 3. Hallinto organisaatio vastaa demokraattisesta päätöksenteosta ja toiminnan yhteiskunnallisesta ohjaamisesta sekä palvelujen järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Sopimusohjausmenettely on kaupungin palvelu ja hallinto organisaatioiden välinen yhteistoimintajärjestelmä, jonka tavoitteena on kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. Hallinto organisaatio jakautui vuonna 2007 seitsemään osastoon (peruspalveluosasto, tekninen osasto, talousja suunnitteluosasto, elinkeino osasto, henkilöstö ja lakiasiainosasto sekä tietohallinto osasto ja kaupunginkanslia) ja osastot edelleen vastuualueisiin (kuvio 2). Palveluorganisaatio jakautui palvelutuotanto osastoon ja tekniseen tuotanto osastoon, joiden alaisuudessa toimivat palvelukeskukset sekä Napapiirin Veden ja Työterveyspalvelujen liikelaitokset (kuvio 3). Valtuusto päätti marraskuussa 2007 muuttaa organisaatiojakoa seuraavan vuoden alusta siten, että hallintoorganisaatioon jää kolme osastoa (hyvinvointipalvelut, tekniset palvelut ja strateginen hallinto osasto) ja palveluorganisaatioon muodostetaan tekninen tuotanto osasto, sivistyspalvelujen tuotanto osasto, sosiaali ja terveyspalvelujen tuotanto osasto sekä hallintopalvelujen tuotanto osasto. Näiden lisäksi palveluorganisaatioon vuoden 2008 alusta tulevat Tilaliikelaitos, Työterveyspalvelut ja Napapiirin Vesi. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO HALLINTO ORGANISAATIO TARKASTUS LAUTAKUNTA KESKUSVAALI LAUTAKUNTA NUORISO VALTUUSTO Palvelusopimus PERUSTURVA JAOSTO KOULUJJEN JOHTOKUNNAT PERUSTURVA LAUTAKUNTA KOULUTUS LAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA NUORISOLAUTAKUNTA ELINKEINO JAOSTO KYLIEN NEUVOTTELU KUNTA KAUPUNGIN HALLITUS PALVELU JOHTOKUNTA TEKNINEN JOHTOKUNTA PALVELUORGANISAATIO TIEJAOSTO TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA MAASEUTULAUTAKUNTA YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 2007. 4
Hallinto organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot. Hallintoorganisaatioon kuuluvat toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Henkilöstöorganisaatio on seuraava: HALLINTO ORGANISAATIO KAUPUNGINJOHTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA APULAISKAUPUNGIN JOHTAJA SISÄINEN TARKASTUS KAUPUNGIN KANSLIA Yleishallinto Viestintä Kehittämispalvelut TIETO HALLINTO PERUSPALVELU OSASTO TEKNINEN OSASTO TALOUS JA SUUN NITTELUOSASTO ELINKEINO OSASTO HENKILÖSTÖ JA LAKIASIAINOSASTO OSASTO Perusturva Koulutus Kulttuuri Nuoriso ja liikunta Aluepalvelut Asukastoiminta Maanhankinta ja luovutus Kaavoitus Yhdyskuntatekniikka Ympäristönvalvonta Rahoitus Talous Suunnittelu Elinkeinot Maaseutuelinkeinot Henkilöstöpalvelut Lakiasiat ja hankinnat VASTUUALUE PALVELUIDEN, TALOUDEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS OMISTAJAOHJAUS PROSESSIT YHTEISTOIMINTAMENETTELY Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin hallinto organisaatio 2007. Hallinto organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä sekä kaupungin yleishallinnosta. Hallinto organisaatio vastaa kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. 5
Palveluorganisaatio tuottaa tai hankkii hallinto organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaiset palvelut. Palveluorganisaation muodostavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta, joiden alaisuudessa toimivat palvelutuotanto osasto ja tekninen tuotanto osasto. Palveluorganisaation henkilöstöorganisaatio on seuraava: PALVELUORGANISAATIO KAUPUNGINJOHTAJA OSASTO PALVELUTUOTANTO OSASTO TEKNINEN TUOTANTO OSASTO TYÖTERVEYS PALVELUT TERVEYDENHUOLLON PALVELUKESKUS VANHUSPALVELU KESKUS SOSIAALITURVAN PALVELUKESKUS LASTEN PÄIVÄHOIDON PALVELUKESKUS KOULU PALVELUKESKUS KULTTUURI PALVELUKESKUS LIIKUNTA JA NUORISO PALVELUKESKUS KIINTEISTÖ PALVELUKESKUS YHDYSKUNTATEKNI NEN PALVELUKESKUS RUOKA PALVELUKESKUS NAPAPIIRIN VESI PALVELUKESKUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TYÖIKÄISTEN PALVELUT ERITYISRYHMIEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT PROSESSIT Kuvio 3. Rovaniemen kaupungin palveluorganisaatio 2007. Palveluorganisaatioon kuuluvat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta on esitelty tarkemmin luvussa 6.1.3 Johtokuntien toiminta ja talous. 6
2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE 31.12.2007 OMISTUS TILIKAUDEN TASE (%) VOITTO/ TAPPIO ( ) T Y T Ä R Y H T E I S Ö T Hallankaikko Kiinteistö Oy 100,00 258,14 259 628,40 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 35,43 520 604,90 Rovaniemen Energia Oy 100,00 69 465,78 110 039 970,29 Napapiiri Ounasvaara Oy 100,00 16 709,71 738 190,97 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100,00 977 805,11 61 742 912,21 Kiinteistö Oy Rakan Veteraanit 98,40 50,91 553 934,86 Napapiirin Residuum Oy 90,04 182 672,39 4 686 537,36 Rovaniemen Kehitys Oy 90,00 21 026,55 1 089 023,68 Napapiirin Jäähalli 78,84 5 111,21 416 072,34 As Oy Viirinkankaantie 2 4 77,30 0,31 2 039 488,73 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66,33 0,00 1 426 312,81 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52,46 11 976,63 864 947,67 Kiinteistö Oy Lappi Areena 71,69 223 469,06 3 821 372,57 K U N T A Y H T Y M Ä T Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 75,96 803 355,56 59 088 199,87 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53,28 1 189 183,80 45 466 358,65 Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 42,33 2 161 888,32 28 835 538,81 Lapin liitto ky 29,89 131 280,61 7 442 135,98 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17,69 177 755,23 6 183 114,64 O S A K K U U S Y H T E I S Ö T Rova Lohi As Oy 45,80 2 509,68 390 289,69 LapIT Oy 37,00 37 965,69 771 793,20 Rovakaira Oy 39,85 86 907,38 53 531 779,82 Saarenhelmi Kiinteistö Oy 36,80 4 729,98 1 751 462,89 Arktikum Palvelu Oy 33,33 31 938,04 448 358,14 Liike Jaako Kiinteistö Oy 32,10 2 203,09 49 461,79 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26,89 170,00 1 881 500,52 Tuovilankulma As Oy 20,00 9 599,73 302 871,34 Liisankumpu Kiinteistö Oy 33,30 461,65 325 456,36 Y H T E I S Y H T E I S Ö T Kiinteistö Oy Arctic Centre 50,00 883 419,15 9 488 859,30 Y H D I S T Y K S E T J A S Ä Ä T I Ö T Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv. 164 582,77 226 807,34 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv. 75 990,58 18 368 297,13 Rovaniemen monitoimikeskussäätiö määräysv. 23 585,53 1 379 593,41 7
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT VÄESTÖKEHITYS Rovaniemen kaupungin väestökehitys on jatkunut myönteisenä vuodesta 2003 lähtien ja viime vuonna väestömäärä lisääntyi yhteensä 726 henkilöllä (Tilastokeskus, lopullinen tieto). Lisäystä selittää syntyneiden enemmyys suhteessa kuolleisiin sekä muuttoliikkeen nettolisäys. Luonnollinen väestönlisäys on jatkunut positiivisena jo useita vuosia, kun taas kuntien välinen nettomuutto (kuntaan muuttaneet ja kunnasta poismuuttaneet) on viime vuosina osittain ollut negatiivista, kuitenkin nettosiirtolaisuus (maahanmuutto ja maastamuutto) kääntää kokonaisnettomuuton selkeästi positiiviseksi. Taulukko 1. Väestömuutokset 2001 2007 ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen 1.1.2006) Väestö (31.12) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Elävänä syntyneet 607 619 611 648 661 642 695 Kuolleet 421 446 449 435 442 442 480 Luonnollinen väestönlisäys 186 173 162 213 219 200 215 Kuntien välinen nettomuutto 518 283 136 199 9 73 313 Nettosiirtolaisuus 50 14 43 135 117 133 215 Kokonaisnettomuutto 468 269 93 334 126 60 528 Väkiluvun korjaus 20 1 8 2 10 4 17 Väestö vuoden lopussa 56 991 56 894 56 955 57 500 57 835 58 099 58 825 Väestömuutos ed. vuoteen 262 97 61 545 335 264 726 Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen ilmoittama väkiluku vuodelle 2007 on 58 825, joka on 730 henkilöä enemmän kuin Rovaniemen kaupungin talousarviossa 2007 arvioitu väkiluku. Taulukossa 2 on kuvattu Rovaniemen kaupungin toteutunut ikärakenne v. 2001 2007. Taulukko 2. Väestön ikärakenne 2001 2007 ROVANIEMEN KAUPUNKI (kuntien yhdistyminen 1.1.2006) Väestön ikärakenne (31.12) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 6 vuotiaat 4 601 4 462 4 399 4 422 4 417 4 439 4 495 7 12 vuotiaat 4 779 4 664 4 531 4 416 4 244 4 096 4 005 13 15 vuotiaat 2 255 2 291 2 388 2 388 2 442 2 416 2 421 16 19 vuotiaat 3 483 3 317 3 193 3 214 3 220 3 321 3 437 15 64 vuotiaat 42 211 41 891 38 615 39 013 39 356 39 420 40 124 65 74 vuotiaat 4 463 4 563 4 665 4 715 4 693 4 819 4 815 75 84 vuotiaat 2 320 2 443 2 536 2 729 2 843 3 006 3 051 yli 85 vuotiaat 583 599 626 603 653 708 758 Yhteensä 56 991 56 894 56 955 57 500 57 835 58 099 58 825 Lähde: Tilastokeskus Väestön sijoittuminen suur ja tilastoalueittain Rovaniemen kaupungissa esitetään liitteessä 1. 8
ELINKEINORAKENNE JA TYÖLLISYYS Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen, sillä työpaikoista 80,5 prosenttia (18 786) sijoittuu palvelusektorille. Teollisuuden osuus alueen työpaikoista on 15,1 prosenttia (3532) ja alkutuotannon 2,5 prosenttia (582). Taulukko 3. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v. 2001 2005 2001 2002 2003 2004 2005* Yhteensä 22 069 22 460 22 865 23 149 23 337 Maa ja metsätalous 819 686 681 612 582 Kaivostoiminta ja louhinta 63 51 35 42 37 Teollisuus 1 473 1 499 1 389 1 466 1 568 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 484 485 469 448 434 Rakentaminen 1 268 1 181 1 374 1 453 1 493 Kauppa, majoitus ja rav.toiminta 3 041 3 099 3 150 3 208 3 161 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 2 035 1 930 2 007 2 121 2 009 Rahoitus, vakuutus, ym. toim. 2 840 3 347 3 305 3 416 3 468 Yhteiskunnalliset palvelut 9 678 9 782 10 030 10 024 10 148 Toimiala tuntematon 368 400 425 359 437 Lähde: Tilastokeskus, v. 2005* ennakkotieto Työttömyysaste Rovaniemen kaupungissa on vähentynyt 14,2 prosentista (v. 2006) 12,4 prosenttiin (v. 2007). Vastaavana aikana nuorten osuus työttömien määrästä on kasvanut 16,2 prosentista 16,8 prosenttiin, kun taas pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä on pienentynyt 24,5 prosentista 21,7 prosenttiin. Seuraavassa neljässä graafissa on esitetty työttömien lukumäärän ja työttömyysasteen muutos vuosina 2000 2007 (kuvio 4), työttömien määrissä tapahtuvat kuukausivaihtelut vuosina 2004 2007 (kuvio 5), työttömien osuus työvoimasta Rovaniemen kaupungissa, koko maassa ja Lapissa vuosina 2006 2007 (kuvio 6) sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuosina 2006 2007 (kuvio 7). Työttömät (lkm ja % osuus työvoimasta) lkm 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 19,7 19,2 17,1 16,2 16,2 15,5 5356 5193 14,2 4600 12,4 4403 4469 4236 3867 3399 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 lkm % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % osuus Kuvio 4. Työttömien lukumäärä ja % osuus työvoimasta v. 2000 2007 (Lähde: Lapin liitto v. 2000 2005, Rovaniemen työvoimatoimisto v. 2006 2007) 9
5 000 4 750 4 500 4 250 4 000 3 750 Rovaniemen työttömät 2004 > ja työttömyysprosentti 2006 > hlöä 3 500 3 250 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2004 4 562 4 453 4 367 4 247 4 333 4 478 4 714 4 294 4 151 4 106 4 123 4 493 2005 4 583 4 509 4 386 4 329 4 216 4 544 4 636 4 178 3 889 3 911 3 928 4 255 2006 4 340 4 185 4 072 3 990 3 752 4 065 4 283 3 866 3 457 3 504 3 519 3 901 2007 3 731 3 573 3 392 3 338 3 156 3 518 3 676 3 400 3 124 3 176 3 164 3 540 Työttömyys % 2006 16,0 15,1 14,7 14,4 13,6 14,7 15,5 14,0 12,5 12,7 12,8 14,2 Työttömyys % 2007 13,6 13,0 12,3 12,1 11,5 12,8 13,3 12,3 11,3 11,5 11,5 12,9 Kuvio 5. Työttömien lukumäärän ja työttömyysasteen kuukausivaihtelut (Lähde: Rovaniemen työvoimatoimiston työllisyyskatsaukset) Työttömien osuus työvoimasta v. 2006 2007 Rovaniemen kaupungissa, koko maassa ja Lapissa työttömyysaste (%) 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 14,2 9,5 15,6 12,4 8,2 13,3 2006 2007 Rovaniemen kaupunki Koko maa Lappi Kuvio 6. Työttömien osuus työvoimasta Rovaniemen kaupungissa, koko maassa ja Lapissa (Lähde: Rovaniemen työvoimatoimiston työllisyyskatsaukset) Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä v. 2006 2007 Rovaniemen kaupungissa % osuus 30 25 20 15 10 5 0 24,5 16,2 16,8 2006 2007 21,7 nuoret, % osuus työttömistä pitkäaik., % osuus työttömistä Kuvio 7. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien % osuus työttömistä (Lähde: Rovaniemen työvoimatoimiston työllisyyskatsaukset) 10
3.2 TALOUDELLINEN KEHITYS Talous kasvoi Suomessa vuonna 2007 noin 4,5 prosenttia. Kasvun arvioidaan hidastuvan vuonna 2008. Arviot kasvusta liikkuvat 3 3,5 prosentin välillä. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyneen vuonna 2007 lähes 50 000 henkilöllä. Työllisyysaste ylitti 70 prosenttia. Kansainvälisen kasvun arvioidaan jatkuvan suotuisana, joskin uhkia liittyy sekä rahoitus että raaka ainemarkkinoihin. Inflaatio on toistaiseksi pysynyt kurissa. Hintojen nousu on kuitenkin nopeutunut. Kunnallistalous vuosina 2007 2008 Viime vuoden syksynä tehty palkkaratkaisu vaikutti kunnallistalouteen merkittävästi jo syksyllä 2007, mutta erityisesti se vaikuttaa vuoden 2008 talouteen. Kustannusvaikutukset kokonaisuutena ovat 11,6 prosenttia vuosina 2007 2009. Tehyn sopimuksen kustannusvaikutukset ovat 13,6 prosenttia vuoteen 2009 mennessä. Vuonna 2007 kunta alan ansiotasoindeksi nousi 2,7 prosenttia. Vuonna 2008 sen arvioidaan kasvavan 5,5 prosenttia sekä vuonna 2009 lähes 4 prosenttia. Kunta alan kustannustaso on viime vuosina kokonaisuutena kohonnut runsaan kolmen prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vuonna 2008 se kohonnee 4,5 prosenttiin palkkaratkaisun johdosta. Vuonna 2007 kunnallisverojen tilitykset kasvoivat tammi marraskuussa lähes kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Joulukuun tilityksiin vaikuttivat ennen kaikkea palkkaratkaisusta aiheutunut ennakoiden kasvu sekä kuntaryhmän jako osuuden muuttaminen. Kunnallisverotilityksiä oli 14 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua vuoteen 2006 oli yhteensä 6,6 prosenttia. Vuonna 2008 arvioidaan kokonaiskasvun olevan samaa luokkaa. Suotuisa talouskehitys heijastui myös yhteisöverojen kasvuun. Kokonaisuutena yhteisöveroja kertyi 1,5 miljardia euroa. Myös kiinteistöverojen määrä kasvoi. Osa lisäyksistä on johtunut verotusarvojen korottamisista. Kokonaisuutena kiinteistöverojen tilitykset kunnille ovat vajaa miljardi euroa. Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien ripeän kasvun johdosta on kuntatalous kehittynyt kokonaisuutena tarkastellen parina viime vuotena hyvään suuntaan. Vuosikate riitti jo poistoihin suuressa osassa kuntia, mutta kuntien lainakanta kasvoi edelleen. Kuntien taloudelliset erot ovat kuitenkin suuria. Toimintamenojen kasvu uhkaa kiihtyä rahoitusmahdollisuuksiin nähden liian nopeaksi työvoimapulan aiheuttaman kilpailun sekä yleisen kustannuskehityksen johdosta. Myös ostopalvelujen kasvu voi ylittyä ennakoidusta. Rovaniemen kaupungin taloudellinen kehitys vuonna 2007 Rovaniemen kaupungin kehitys vuonna 2007 oli voimakasta monilla mittareilla mitattuna. Asukasmäärä, työllisyys ja verotulot kasvoivat hyvin. Kaupungissa investointiin enemmän kuin vuosiin. Uuden kaupungin asukkaiden ja yritystoiminnan odotukset yhdistymisen myönteisille vaikutuksille lisäsivät vaatimuksia, jotka kohdistuivat mm. palvelujen saavutettavuuteen, laatuun ja määrään. Toimintamenot kasvoivat arvioitua enemmän, eikä vuosikatteella voitu kattaa poistoja. Vuonna 2007 kaupungin kokonaismenot (käyttömenot +investoinnit +rahoitusmenot) olivat 318,2 milj. euroa ja kokonaistulot 316,8 milj. euroa. Koko kaupungin tuloslaskelman mukaiset ulkoiset toimintamenot olivat 283,2 milj. euroa ja tulot 55,7 milj. euroa. Toimintakate (= nettomenot) oli 227,4 milj. euroa, kasvua 8,2 prosenttia. Koko kaupungin nettoinvestointien määrä oli 16,9 milj. euroa. Tästä Napapiirin Veden osuus oli 4,8 milj. euroa. Nettoinvestointien määrä kasvoi 4,2 milj. euroa. Poistojen määrä oli 11,8 milj. euroa. Vuosikate kattoi 68,2 prosenttia poistoista, joten investoinnit jouduttiin kattamaan osittain lainalla. Verorahoitustulojen tilitykset olivat 232,3 milj. euroa, josta kunnan verotulot 170,1 milj. euroa ja valtionosuudet 62,1milj. euroa. Verorahoituksen kasvu oli 16,6 milj. euroa eli 7,7 prosenttia. Kaupungin kunnallistulovero oli 145 milj. euroa (kasvu 8,8 prosenttia), kiinteistövero 17 milj. euroa (kasvu 3 prosenttia) ja yhteisövero 8 milj. euroa (kasvu 18,1 prosenttia). Verorahoituksen kasvu ylitti alkuperäisen talousarvion odotukset ja talousarviota tarkistettiin 3 milj. eurolla verotulojen kasvuun perustuen. Valtionosuudet kasvoivat 5,3 prosenttia. Koko kaupungin lainakanta liikelaitosten kanssa on 71 milj. euroa eli 1 207 /asukas. Kasvua vuoteen 2006 on 7,4 milj. euroa eli 11,6 prosenttia. Asukasmääränä laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen ennakkotietoa 58 842. Alijäämä vuodelta 2007 on 4,5 milj. euroa ja se voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämästä. Tämän jälkeen peruskaupungin ylijäämää on jäljellä enää 0,4 milj. euroa. Kaupungin talouden turvaamiseksi on laadittu vuosia 2008 2011 koskeva talouden tasapainottamissuunnitelma, joka tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi huhtikuussa 2008. 11
4 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN VISIO LAPIN PÄÄKAUPUNKI, ROVANIEMI, KANSAINVÄLINEN OSAAMISEN JA KULTTUURIN KESKUS Visiosta johdetut strategiset päämäärät ovat seuraavat: ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on Lapin kehittyvä ja yhteistyöhakuinen sekä kansainvälinen, omaleimainen maakuntakeskus. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskus ja luonnonläheinen maaseutu kehittyvät elinvoimaisena ja vireänä kylien Rovaniemenä. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeino ja yritystoiminnalle hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. Neljästä eri näkökulmasta määritellyt kriittiset menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa on onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja päämäärien suuntaan. Näkökulmat ja kriittiset menestystekijät ovat: I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi 2. Menestyvä yritystoiminta 3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus 7. Palvelujärjestelmän tuottavuus IV HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Henkilöstön osaaminen ja työkykyisyys 9. Palvelutarpeita vastaava henkilöstömäärä ja rakenne 12
Arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit Kullekin kriittiselle menestystekijälle määritellään arviointikriteerit, tavoitetasot ja mittarit. Näin arvioidaan, miten on onnistuttu kriittisen menestystekijän toteuttamisessa. Arviointikriteeri on se asia, jota seurataan ja tavoitetaso kertoo, mihin pyritään. Mittari näyttää miten ja mihin suuntaan toiminta on kehittynyt suhteessa strategisiin päämääriin ja visioon. I VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (VAIKUTTAVUUDEN NÄKÖKULMA) 1. Väestön hyvinvointi Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla. Eri väestöryhmiä ovat seuraavat: a) lapset, nuoret ja perheet, b) työikäiset, d) ikäihmiset ja c) erityisryhmät Optimaalisilla palveluilla tarkoitetaan sellaista palvelujen määrää, laatua ja saatavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Hyvinvointipalveluja ovat peruspalvelut ja muut hyvinvointipalvelut. Peruspalveluilla tarkoitetaan kaikkia erityislainsäädäntöön perustuvia kaupungin järjestämis ja rahoitusvastuulla olevia palveluja. Lakisääteisten peruspalvelujen lisäksi kaupunki järjestää myös muita asukkaidensa hyvää elämää edistäviä palveluja heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelutarpeita selvitetään tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Kaupungin asukkailla tulee olla omiin lähtökohtiinsa ja mahdollisuuksiinsa nähden tasavertaiset edellytykset tulla kuulluksi sekä olla osallisia heitä koskevien asioiden valmisteluissa ja niiden ratkaisuissa. Etenkin nuorten ja ikääntyvien osallisuuden tukeminen on jatkossa tärkeä painopiste ja voimavara kaupungin toiminnan kehittämisessä. Kasvavan osallisuuden avulla voidaan ehkäistä myös huono osaisuutta sekä tarjota edellytyksiä sosiaaliseen kasvuun ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Kuntalaisilla on myös omaa kasvavaa vastuutaan itsestään ja läheisistään. Painotus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Terveyden edistämisperiaate läpäisee kaiken kunnallisen toiminnan. Palvelujen laatukriteerejä ja eri palveluissa toteutettavia laadunhallintamenetelmiä yhtenäistetään. Kulttuuri merkitsee ihmisen hyvinvoinnille paljon ja tukee henkisen hyvinvoinnin kautta myös fyysistä hyvinvointia. 13
VÄESTÖN HYVINVOINTI Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Koko väestö: Pitkäaikaissairastavuuden kehitys Vähenevä seurantakauden aikana Kansantautien summaindeksi (Kela, terveyspuntari) Kansant.indeksi kasvussa: 2004:112,4 ja 2006: 115,8, osaindekseistä astma, nivelreuma ja verenpainetauti lisääntyneet enemmän kuin maassa keskimäärin. Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Pitkäaikaistyöttömien määrä Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni 22,8 % (218 hlöä) v. 2006 keskimäärin 955 v. 2007 keskimäärin 737 osuus työttömistä 24,5 % (2006) ja 21,7 % (2007) Lapset, nuoret ja perheet: Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömien määrä vähenee 10 %/v. Nuorisotyöttömyys % 15 24 vuotiaasta työvoimasta Nuorten, alle 25 vuotiaiden työttömyys väheni 10,2 % (65 hlöä) v. 2006 keskimäärin 637 v. 2007 keskimäärin 572 osuus työttömistä 16,2 % (2006) ja 16,8 % (2007) Lapsiperheiden toimeentulo Lapsiperheiden tulotaso nousee Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet/ kaikki lapsiperheet 2005: 11,8% 2006: 10,4% 2007: 10,2% Lapsiperheiden hyvinvointi paranee Korjaavien tukitoimien tarve vähenee Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset: 2006: 120 2007: 129 Huostassa lapsia: 2006: 89 (uusia 3) 2007: 87 (uusia 14) Ikäihmiset: Vanhusten toimintakyvyn kehitys Yli 75 vuotiaiden kotona asuvien osuus on vähintään 90 % Yli 75 vuotiaat kotona asuvat, % vastaavanikäisestä väestöstä 31.12.2007 89 % (omat tilastot) 14
2. Menestyvä yritystoiminta Elinkeinotoimen tavoitteena on vahvistaa, synnyttää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Tavoitteena on, että Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää ja että alueen yritysten lukumäärä nettomääräisesti kasvaa. Tavoitteena on saada alueelle sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat matkailu, ICT ala, kylmä ja talviteknologia, perusteollisuus sekä maaseutualueiden yritystoiminta. Painopisteiden läpi leikkaavina kehittämiskohteina ovat innovaatiotoiminnan kehittäminen ja alueen kansainvälistyminen. Innovaatiotoimintaa kehitetään läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten, Tekesin ja TE keskuksen yritysosaston kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon kehittämisen kanssa. Kulttuurinen toiminta luo alueille dynaamista kehittämisilmapiiriä, joka synnyttää uusia toimintatapoja, instituutioita, innovaatioita, houkuttelee osaajia sekä vaikuttaa jopa yritysten investointihalukkuuteen. Kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja luovat verkostot toimivat innostavina kasvualustoina. Kulttuurimatkailu, tapahtuma ja historiamatkailu, on kasvava matkailun ala. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Työpaikat Työpaikkojen nettolisäys on 260 uutta työpaikkaa vuodessa Yritysten nettolisäys 55 yritystä/v. vuosina 2007 2008 ja 75 yritystä/v. vuosina 2009 2011 Yritysten liikevaihto kasvaa Työllisyysaste Yritysten lkm nettomuutos Lapin suhdannejulkaisun työpaikat ja liikevaihto 2005: 58,9 % (23 337, enn.) 2004: 59,0 % (23 149) Perustettu 302 Lopetettu 162 Nettolisäys 140 Liikevaihto (1 000 ) 2005: 1 745 377 2006: 1 910 385 + 165 008 Matkailu Yöpymisvuorokausien kasvu 7 %/v. (400 000 vrk vuonna 2005) Yöpymisvuorokaudet 2005: 400 000 2006: 441 600 (+10,4 %) 2007: 480 400 (+8,8 %) Maaseutu Maaseutuyritysten kasvu Maatilojen tulotaso kasvaa 3 %/ v. Maaseutuyritykset Maatilojen tulotaso Aktiivimaatiloja 202 kpl (v. 2006: 204 kpl) + 3 % Innovaatiotoiminta Alueelle tulevan Tekesin rahoituksen määrä kasvaa Tekesin alueelle tuleva rahoitus 2005: 234 560 2006: 1 298 350 2007: 1 267 678 Kansainvälistyminen Viennin arvo kasvaa Viennin arvo 2005: 137,7 milj. 2006: 144,9 milj +7,2 milj. (5,23 %) 15
3. Toimiva yhdyskuntarakenne ja elävät kylät Kaupunki tarjoaa kestävä kehitys huomioon ottaen asukkaille, yrityksille ja matkailijoille puhtaan, luonnonläheisen ja virkistävän ympäristön. Maanhankintaa ja kaavoitusta jatketaan alueilla, joilla kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen ja rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen sekä maaseudun säilyttäminen elävänä. Tavoitteena on Rovaniemen keskustaajaman tiivis ja eheä kaupunkirakenne. Täydennyskaavoituksella ja maankäytön tehostamisella tuetaan elinympäristön toimivuutta ottamalla huomioon viheralueiden riittävyys. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vahvojen palvelualueiden kehittymiselle. Hyvä palvelukyläverkosto tukee myös muun maaseudun elinvoimaisuutta. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita sekä palvelujen saavutettavuutta. Virkistysalueita kehitetään siten, että ne tarjoavat mahdollisuuden luonnon monimuotoisuuden kokemiseen, monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, urheiluun, kalastukseen ym. kuntalaisia ja myös matkailua palveleviin toimintoihin. Kylän merkitys voimavarana on suuri, sillä ihmiset ovat kiinnittyneitä kotikyliinsä ja kylät muodostavat tärkeän voimavaran asukkailleen. Kylien ja kyläyhteisöjen elinvoimaistumisen yksi ylläpitäjä on omaehtoinen kulttuuri ja sen tukeminen. TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE JA ELÄVÄT KYLÄT Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Tonttituotanto 200 luovutettua tonttia/v. Luovutettujen tonttien lukumäärä 146 tonttia Asumisviihtyisyys Asumisviihtyisyys on hyvä Asukaskysely Kysely v.2008 Palvelujen tavoitettavuus Palvelujen tavoitettavuus hyvä Asukaskysely Kysely v.2008 16
II TALOUDEN NÄKÖKULMA 4. Kaupungin talouden tasapainoisuus Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2007 2011 laaditaan siten, että kaupungin a. tilikausien 2006 2010 kumulatiivinen tulos on positiivinen ja vuoden 2011 tulos vähintään vuoden 2010 tasolla b. investointien taloudellinen vaikutus on suunnittelukaudella toimintakatetta tai vuosikatetta vahvistava c. kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva Arviointikriteeri KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Toimintamenojen kasvu Alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Toimintakate kasvoi 8,2 % ja ylitti verorahoituksen kasvun. Investointirasitus Yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit % Investointirasitus oli 46,5 %. Tavoitetasoa ei vielä saavutettu. Lainarasitus Alle 1000 /as Lainat Lainarasitus oli 1 207 /as. Lainakanta kasvoi 11,6 % eli 111 /as. Kaupungin talous ei kehittynyt tavoitteen suuntaisesti. 5. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Tytäryhtiöiden toiminta on kaupungin tavoitteiden mukaista ja tytäryhtiöiden a) tilikauden tulos on positiivinen b) investointien omarahoitusosuudet ovat sellaisella tasolla, että tytäryhtiöiden yhteinen lainamäärä suunnittelukaudella alenee c) oma riskinkantokyky on riittävä ilman kaupungin lisäsijoituksia KAUPUNKIKONSERNIN TULOKSELLISUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Kannattavuus Riittävän positiivinen (ks. TA2007 luku 7.1) Tilikauden toiminnallinen tulos Tytäryhtiöiden toiminnalliset tulokset ovat toteutuneet lähes suunnitellusti ja velvoitteet emolle on täytetty Lainarasitus Alle 2000 /as (sisältää lainat kaupungille) Tytäryhtiöiden lainat Lainarasitus oli noin 2100 /as. Riskit Yli 30 % (tytäryhtiöt) Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste Tytäryhtiöiden omavaraisuusaste oli 18 %. 17
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Palvelutuotannon, viranomaistoiminnan ja hallinnon rakenteita muutetaan, maksuja lisätään ja tuottavuutta parannetaan siten, että tuotantokustannukset ovat 3 prosenttia pienemmät vuoteen 2010 mennessä vuoden 2006 rahanarvossa laskettuna. Parannetaan omaisuuteen sidotun pääoman tuottoa tehostamalla omaisuuden käyttöä ja tarpeettoman omaisuuden myyntiä, edistämällä rakentamattomien tonttien rakentamista ja lisäämällä osinkotuloja. Kaupungin omistajaohjauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Valtuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta. Perustamisen yhteydessä arvioidaan liikelaitoksen ja tytäryhteisön liiketoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupungin tytäryhtiöiden tulee toiminnassaan ottaa huomioon samat tuottavuustavoitteet, jotka valtuusto on asettanut kaupungin omalle toiminnalle. Valtuusto päättää tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista kaupungin talousarvion yhteydessä. Valtuusto päättää kaupungin omaisuuden siirtämisestä tytäryhtiön omistukseen. Omaisuuden siirron tulee olla kaupunkistrategian tavoitteita tukeva ja siirtoehdot käyvän arvon mukaiset. Valtuusto päättää kaupungin takauksien ja vakuuksien antamisesta. Takauksen antamisen ehtona on se, että sillä tuetaan kaupunkistrategian tavoitteita. Takauksen antamisen yhteydessä arvioidaan riski ja se, onko tarkoituksenmukaista, että riskiä siirretään kaupungille. Takauksesta peritään takausprovisio. Kaupunginhallitus antaa ohjeet liikelaitosten ja tytäryhteisöjen taloudellisesti merkittävissä ja yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisissa asioissa. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin tytäryhteisön puhe ja äänivaltaa käyttävän edustajan ja antaa tarvittavat toimiohjeet. Kaupunginjohtaja vastaa kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnan ohjauksen, valvonnan ja raportoinnin järjestämisestä. Toteutuminen v. 2007 Keskeiset tuottavuuden tavoitteet eivät toteutuneet, minkä vuoksi kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 talousarvion hyväksyessään talouden tasapainotusohjelman laatimisesta. Ohjelmassa edellytetään toimintamenoja vähentäviä toimenpiteitä palveluissa ja hallinnossa sekä maaomaisuuden tuoton lisäämistä. Ohjelma on laadittu ja tulee kaupunginhallituksen päätettäväksi huhtikuussa 2008. 18
III PALVELURAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Ohjausjärjestelmän toimivuus Kaupungissa käytettävässä sopimusohjausjärjestelmässä lautakunnat laativat palvelusopimukset valtuuston päättämien määrärahojen, tavoitteiden ja järjestämisen periaatteiden mukaisesti. Palvelusopimuksissa määritellään ja sovitaan kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen määrä, laatu ja hinta sekä muut palveluille asetettavat vaatimukset. Lautakunnat laativat palvelusopimukset talousarviovuoden alkuun mennessä. Sopimuksissa sovittujen palvelujen tuottamisesta vastaavat palvelujohtokunta ja tekninen johtokunta. Johtokunnat eivät käytä poliittista toimivaltaa, vaan ne huolehtivat siitä, että palvelut tuotetaan sopimuksissa sovitun mukaisesti. Johtokunnat raportoivat palvelutuotannon toteutumisesta lautakunnille ja lautakunnat edelleen valtuustolle kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. Suunnittelukaudella on tärkeää saada tilaaja organisaatio toimivaksi, mikä edellyttää hallinto organisaation osastojaon uudistamista. Tuotanto organisaatiossa on kehitettävä liiketoimintaosaamista. Rovaniemen kaupungin palvelujen järjestämisen periaatteissa on perusteena väestöperusteinen palvelujen suunnittelu ja kehittäminen. Tavoitteena on tuotannon kehittäminen niin, että palvelutuotantoa johdetaan yli hallinnollisten sektorirajojen. Lautakuntajärjestelmän kehittämistä selvitetään. OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Päätöksentekojärjestelmä Toimielinten itsearvioinnilla mitattuna päätöksentekojärjestelmä on toimiva Kyselyn tulokset 2 kertaa valtuustokaudessa Kysely suoritetaan v. 2008 Toimivat palvelusopimukset Palvelumäärien poikkeaminen +/ Määrien toteutumisen aste Määrät toteutuneet keskimääräisesti 99,9 %:sti. Palvelujen hinnat ovat toteutuneet budjetoidusti Tuotannon tulos Johtokuntien tuloslaskelmien toteutuma % Johtokuntien tuloslaskelmien poikkeama yht. 5,3 M Laatu on toteutunut sopimusten mukaisesti Lautakuntien arviot Lautakuntien raporteissa ei mainintoja poikkeamisista Asukkaiden osallistuminen Asukkaiden laaja osallistuminen asukastilaisuuksiin Asukastilaisuuksiin osallistuneiden lkm Asukastilaisuuksia keväällä 4 yht. 94 hlöä, syksyllä 5 yht. 159 hlöä 19
Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Kaupungin hallinto organisaation osastojakoa kehitetään niin, että osastojen määrittelyssä selkiytetään palvelujen järjestämisen ja strategisen hallinnon vastuut. Hallinnossa jatketaan tuotannollisen toiminnan siirtämistä palveluorganisaatioon. Toimenpiteet toteutetaan vuosina 2007 2008 perusteellisesti harkiten ja hyötynäkökohdat huomioon ottaen. Vuoden 2007 loppuun mennessä laaditaan palveluhankintastrategia, jossa määritellään palveluhankinnan periaatteet. Kaupungin yhtiöiden hallinnon ja muiden tukipalvelujen yhteistyön lisääminen selvitetään suunnittelukauden aikana. Yhtiöittämistä tehdään pääsääntöisesti vain niissä toiminnoissa, joissa tulorahoitus on suurimmaksi osaksi konsernin ulkopuolelta laskutettavaa myyntituloa. Nykyisten liikelaitosten lisäksi voidaan teknisen johtokunnan alaisista palvelukeskuksista perustaa liikelaitoksia. Kaupungin omistamien tilojen hallinnointi ja vuokraus hoidetaan kaupungin liikelaitoksen toimesta vuoden 2008 alusta alkaen. Palvelujohtokunnan toiminta taseyksikkönä selvitetään 2008 mennessä. Selvitetään, missä palveluissa lautakunnat voisivat tehdä sopimukset myös yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavista palveluista. Parannetaan palveluprosessien toimivuutta kehittämällä prosessien johtamiseen perustuvaa toimintatapaa. Toteutuminen v. 2007 Palvelutuotannon, viranomaistoimintojen ja hallinnon rakenteiden muutokset suunniteltiin vuoden 2007 aikana ja päätökset tehtiin siten, että muutokset tulivat voimaan vuoden 2008 alusta lukien. Hallinto organisaation osastojakoa muutettiin ja osastojen määrä väheni kolmeen osastoon. Hallinto organisaation tehtävä tiivistyi entistä selkeämmin strategisen päätöksenteon valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin. Tuotantotehtäviä siirtyi palveluorganisaatioon seuraavasti: Kaupunginhallituksen alaisuuteen perustettiin hallintopalvelujen tuotanto osasto. Tuotanto osastoon siirtyivät henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tuotantotehtävät sekä Osviitta palvelukeskus ja matkapalvelukeskus. Hallintopalvelujen tuotanto osasto toimii tulorahoitteisena ja tuottaa pääsääntöisesti sisäisiä palveluja kaupungin muille yksiköille. Teknisen johtokunnan alaiseen tuotanto osastoon perustettiin yksi uusi palvelukeskus, johon siirtyivät hallinto organisaatiosta maanmittaus ja suunnittelupalvelut. Yhdyskuntatekniseen palvelukeskukseen siirtyi hallinto organisaatiosta pysäköinninvalvonta. Palvelujohtokunnasta muodostettiin 1.1.2008 alkaen kaksi erillistä taseyksikköä, jotka muodostuvat sivistyspalvelujen tuotanto osastosta ja sosiaali ja terveyspalvelujen tuotanto osastosta. Kaupungin tilaliikelaitoksen perustaminen valmisteltiin vuoden 2007 aikana ja liikelaitoksen toiminta käynnistyi 1.1.2008. Tilaliikelaitokseen siirtyivät kaupungin toimintojen tarvitsemat rakennukset. Tilaliikelaitos vuokraa kaupungin yksiköille niiden tarvitsemat tilat. Vuoden 2008 alusta lasten päivähoitopalvelujen järjestäminen siirrettiin perusturvalautakunnasta koulutuslautakunnan tehtäväalueeksi. Valtuuston päätettäväksi valmisteltiin palveluhankintastrategia. Kaupunginhallituksen esitystä palveluhankintastrategiaksi esiteltiin vuoden 2007 aikana ja lopullisesti kaupunginvaltuusto päättää strategian hyväksymisestä vuonna 2008. Selvitys kaupungin yhtiöiden hallinnon ja tukipalvelujen yhteistyön lisäämiseksi käynnistettiin vuoden 2007 aikana. Hallintosääntöä muutettiin siten, että lähtökohtaisesti lautakunnat hankkivat myös kaupunkiorganisaation ulkopuoliselta palveluntuottajalta hankittavat palvelut. Prosessien kehittämiseen ja mallintamiseen perustuva kehittämishanke eteni siten, että hankkeessa määriteltiin vuoden aikana kaupungin ydinprosessit sekä tilaajan ja tuottajan ydinprosessit. 20
7. Palvelujärjestelmän tuottavuus Kaupungin hallinto ja palvelujärjestelmän tuottavuutta parannetaan, millä tarkoitetaan sitä, että palvelut tuotetaan nykyistä merkittävästi pienemmillä resursseilla. Tuottavuuden kehitystä on mitattava. Palvelut kohdennetaan oikea aikaisesti ja olemassa olevaa tuotantorakennetta muutetaan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Väestön eri ikäryhmien koko ja sitä kautta asukkaiden palvelutarpeiden sisältö muuttuvat lähivuosina huomattavasti. Muutoksiin sopeutuminen eli oikean palvelumäärän kohdentaminen oikeaan aikaan ja paikkaan edellyttävät palvelurakenteilta joustavuutta ja uusiutumista. Tehokkuus edellyttää myös palvelutuotannon mahdollisimman korkeaa käyttöastetta ja että tarpeettomasta tuotantokapasiteetista luovutaan heti. PALVELUJÄRJESTELMÄN TUOTTAVUUS Arviointikriteeri Tavoitetaso 2007 2011 Mittari Toteutuminen 1.1. 31.12.2007 Kokonaistuottavuuden kehitys Palvelut järjestetään reaaliarvoltaan 3 % vuoden 2006 tasoa pienemmillä määrärahoilla vuonna 2010 Käytetyt määrärahat / vuoden 2006 taso Palveluihin käytettiin reaaliarvoltaan 4,4 % enemmän rahaa kuin v. 2006 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstömäärä pienenee 120 henkilötyövuodella 1.1.2006 tasosta vuoteen 2010 mennessä Henkilöstömäärä TAvuoden alussa Lisäys 97,2 henkilötyövuotta vuoteen 2006 verrattuna Toiminnalliset painopisteet ja valinnat suunnittelukaudella: Tuottavuuden parantamista toteutetaan teknologiaa hyödyntämällä ja korvaamalla perinteisiä palvelukäytäntöjä sähköisen asioinnin menetelmillä. Prosessien johtamista parannetaan. Toteutuminen v. 2007 Opiskelijaterveydenhuollossa otettiin käyttöön sähköinen asiointitapa. Sähköisen asioinnin verkkopalveluneuvonnan aloittaminen sosiaalipalveluissa. Taulukko 4. Rovaniemen kaupungin henkilöstö henkilötyövuosina (vakinaiset + määräaikaiset) (tilanne 1.1.) TP2006 TA2007 TP 2007 Hallinto 209,2 199,9 206,8 Palvelutuotanto 2554,4 2326,6 2629,8 Tekninen tuotanto 464,8 426,3 489,0 YHTEENSÄ 3228,4 2952,8 3325,6 21
Taulukko 5. Hallinnon henkilöstörakenne henkilötyövuosina (tilanne 1.1.) TP2006 TA2007 TP2007 vak. määräaik. yht. yht. vak. määräaik. yht. HALLINTO 161,0 48,2 209,2 199,9 154,0 52,8 206,8 kaupunginjoht., sisäinen tarkastus, tietohallinto 2,0 1,0 3,0 4,00 1,33 1,22 2,55 peruspalveluosasto 11,7 3,4 15,1 15,5 10,6 6,1 16,7 tekninen osasto 76,3 12,8 89,1 87,3 74,8 17,1 91,9 talous ja suunnitteluosasto 24,1 4,3 28,4 29,0 20,0 4,6 24,6 elinkeino osasto 4,0 1,3 5,3 5,0 4,0 1,4 5,4 kaupunginkanslia 15, 11, 27,1 59,1 15,0 12,8 27,8 henkilöstö ja lakiasiainosasto 27,5 13,7 41,2 28,3 9,6 37,9 Taulukko 6. Palvelutuotannon sekä teknisen tuotannon henkilöstörakenne palvelukeskuksittain (htv) (tilanne 1.1.) TP2006 TA2007 TP2007 vak. määräaik. yht. yht. vak. määräaik. yht. PALVELUTUOTANTO 1780,3 774,1 2554,4 2326,6 1880,6 749,2 2629,9 palvelutuotannon esikunta 23,6 5,8 29,4 27,0 24,4 6,1 30,5 terveydenhuollon palvelukeskus 212,6 94,6 307,2 274,9 229,7 86,5 316,2 vanhuspalvelukeskus 323,1 192,1 515,2 425,3 348,3 193,2 541,5 sosiaalipalvelukeskus 129,3 93,8 223,1 158,2 131,0 100,8 231,8 lasten päivähoidon palvelukeskus 444,1 152,5 596,6 592,5 472,4 148,2 620,6 koulupalvelukeskus 518,2 175,2 693,4 690,0 541,0 159,4 700,4 kulttuuripalvelukeskus 86,5 24,9 111,4 100,5 88,5 24,1 112,6 liikunta ja nuorisopalvelukeskus 18,5 29,8 48,3 29,1 19,1 27,0 46,1 työterveyspalvelut (liikelaitos) 24,4 5,4 29,8 29,2 26,2 3,9 30,1 TEKNINEN TUOTANTO 343,7 121,1 464,8 426,3 348,3 140,7 489,0 talous ja hallintopalvelut 7,0 1,9 8,9 7,0 7,0 1,1 8,1 kiinteistöpalvelukeskus 125,8 40,1 165,9 153,1 128,9 45,0 173,9 yhdyskuntatekninen palvelukeskus 76,5 47,9 124,4 105,2 74,7 61,1 135,8 ruokapalvelukeskus 92,7 22,9 115,6 109,0 90,1 23,4 113,5 Napapiirin Vesi 41,7 8,3 50,0 52,0 47,6 10,1 57,7 22