Mikä muuttuu Kiekun myötä? Mitä se tarkoittaa? 1
Sisältö 1. Kiekun prosessit ja työroolit 2. Kieku-taloushallinto 3. Kieku-raportointi 3
1. Kiekun prosessit ja työroolit 4
Kiekun prosessit ja työroolit 1. Kieku-prosessit 2. Työroolit 3. Prosessien ja työroolien yhtenäisyys 4. Kiekun tuomat muutokset pähkinänkuoressa 5
Kieku-prosessit Prosessityön tavoitteena on ollut luoda yhteinen ja selkeä ymmärrys Kiekun toiminnallisesta kokonaisuudesta. Prosessityössä on kuvattu prosessien 1. Tavoitteet 2. Sisältö 3. Syötteet Tavoitteet Prosessikuvaus Sisältö Syötteet Liittymät 4. Liittymät 5. Roolit ja vastuut Roolit ja vastuut Liittyvät järjestelmät Liittyvät toimintatavat Mittarit 6. Liittyvät järjestelmät 7. Liittyvät toimintatavat 8. Mittarit Edellä kuvatut kohdat (1-8) muodostavat prosessikuvauksen. Prosessikuvaukset tehdään vaiheittain siten, että hankkeen määrittelyvaiheessa on määritelty perusasiat ja kuvauksia täydennetään ja syvennetään myöhemmissä vaiheissa. 6
Mikä on Kiekun työrooli? Kiekun työroolille kuuluu tehtäviä Kieku-prosesseissa. Useimpiin tehtäviin liittyy myös Kieku-tietojärjestelmän käyttöä. Työrooli ei ole yksittäisen virkamiehen koko tehtävänkuva tai virkanimike. Yhdellä virkamiehellä voi olla useita työrooleja. Sama työrooli voi olla usealla henkilöllä samassa organisaatiossa Työrooleihin liitetään Kieku-tietojärjestelmän käyttöoikeudet Työrooli 1 Työrooli 2 Henkilö A Työrooli 3 Työrooli 4 Henkilö B 7
Mikä on Kiekun työrooli? Kiekun työrooleille on laadittu roolikuvaukset, joissa on kerrottu rooliin liittyvät tehtävät ja vastuut Henkilö B Roolikuvaus tehtävät vastuut Työroolien linkittäminen henkilöihin tulee tehdä pilottien käyttöönottoprojekteissa alkuvuonna 2010. Työhön saa tukea Kieku-hankkeesta. Käyttöönottoon liittyvät koulutukset suunnitellaan ja niihin osallistutaan määriteltyjen työroolien mukaisesti. Työroolien linkittämiseen tukea Kieku-hankkeesta 8
SAP transaktiokoodit SAP-roolit Työrooli (yhdistelmärooli) Henkilö/ asema Työroolien linkitys Kiekutietojärjestelmän käyttäjärooleihin Henkilön nimi * (Taloushallinnon palveluasiantuntija) Ostoreskontran hoitaja Myyntireskontran hoitaja SAP_Ostoreskontra_RVL SAP_Ostoreskontra_VK SAP_Myyntireskontra_RVL SAP_Myyntireskontra_VK FBD1 FK01 Rekisteröi Luo toistuvat toimittaja kirjaukset FB01 Kirjaa tosite FBD1 FK01 Rekisteröi Luo toistuvat toimittaja kirjaukset FB01 Kirjaa tosite FB03 Näytä tosite F-22 Rekisteröi asiakkaan lasku FB03 Näytä tosite F-22 Rekisteröi asiakkaan lasku *)Yhdelle henkilölle voidaan linkittää yksi tai useampi työrooli 9
Tavoitteena on prosessien ja työroolien yhtenäisyys Pääsääntönä on, että prosesseissa, työrooleissa ja työnjaossa asiakasviraston ja palvelukeskuksen välillä noudatetaan hankkeessa määriteltyä toimintamallia Mahdollisuus joihinkin tapauskohtaisiin poikkeamiin Esim. pienessä virastossa ei ole resursseja tehtävän hoitamiseen Sovitaan, että palvelukeskus vastaa tehtävän hoitamisesta Kieku-prosessit ja työroolit käydään läpi pilottien ja palvelukeskusten kanssa osana järjestelmän käyttöönottoa 10
Kiekun tuomat muutokset pähkinänkuoressa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnossa otetaan käyttöön yhteisesti määritellyt perusprosessit ja toimintatavat Palvelukeskusten rooli korostuu yhteisten tietojen ja rekisterien ylläpidossa. Yhteisessä järjestelmässä vaatimukset tiedon oikeellisuudelle ja eheydelle kasvavat. Virastolle, joka on kattavasti palvelukeskuksen asiakkaana, Kieku ei välttämättä tuo isoja muutoksia. Viraston ja palvelukeskuksen väliseen työnjakoon ja yksittäisten henkilöiden työnkuviin Kieku kuitenkin saattaa vaikuttaa. Muutokset työnjaossa aiheuttavat tarpeen päivittää palvelusopimusta. Näkyvin muutos virkamiehille ja esimiehille on Kieku-portaali Sekä viraston että palvelukeskuksen talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoilta Kieku-tietojärjestelmän käyttäminen edellyttää laajaa kouluttautumista. 11
2. Kieku-taloushallinto 12
Kieku-taloushallinto 1. Taloushallinnon prosessit (kuva) 2. Taloushallinnon prosessit, tietomalli ja työroolit 3. Seurantakohteet 4. Organisaatiorakenne 5. Projektit ja hankkeet 6. Budjetointi 7. Menojen käsittely 8. Laskujen käsittely 9. Myyntireskontra 10. Yhteinen asiakasrekisteri 11. Sisäinen laskutus 12. Liikekirjanpito 13. Käyttöomaisuus 14. Talousarviokirjanpito 13
Taloushallinnon prosessit Tulojen käsittely: Laskuun perustuvien tulotositteiden käsittely Suoritusten käsittely Saatavien valvonta Ulkoinen ja sisäinen laskutus Asiakasrekisteri Massalaskutus Verkkokauppa Menojen käsittely: Menotositteiden käsittely Menotositteen hyväksymiskierto Maksuaineiston muodostaminen Maksuunpano Toimittajarekisteri Kirjanpito: Ulkoisen laskennan seurantakohderakenteen ylläpito Käyttöomaisuuskirjanpito Pääkirjanpito Kausien vaihteet Valtuudet Sisäinen laskenta: Sisäisen laskennan seurantakohderakenteen ja sisäisen budjetin ylläpitäminen Sitoumien, toteumien ja ennusteiden ylläpitäminen Analysointi ja raportointi Vyörytysten ylläpito = Kiekun ytimessä = konsernitasoinen ei kuulu Kiekuun, kirjanpitoyksikkötasoinen mahdollista = ei kuulu Kiekuun
Taloushallinnon prosessit, tietomalli ja työroolit Prosessit Kieku-prosesseja on työstetty Kiekutietojärjestelmähankkeessa Tietomalli Seurantakohteiden tietomalli on määritelty Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen Seukoto-projektissa Työrooli Viraston työrooleissa korostuu jatkossa johdon tukeminen, sisäinen valvonta ja taloustiedon analysointi 15
Seurantakohteet Palvelukeskuksen rooli korostuu erityisesti perus- ja ohjaustietojen ylläpidossa, tiedot tiliviraston käyttöön ottamista seurantakohteista ylläpidetään yhtenäisesti ja keskitetysti. Vastuu tietojen ajantasaisuudesta korostuu palvelukeskuksessa. Yhteinen seurantakohdemalli, seurantakohteiden käytön yhtenäistäminen luo edellytykset kirjanpidon laadun parantamiseen, osaamisen lisääntymiseen sekä yhtenäisten raporttitietojen vertailtavuuteen. Seurantakohteiden hierarkioiden ajantasainen ylläpito on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Kauden vaihteen prosessin yhtenäistäminen helpottaa myös palvelukeskusten työtä, parhaat käytännöt on helppo jalkauttaa kaikkien samassa Kiekutietojärjestelmäympäristössä työskentelevien käyttöön. 16
Seurantakohteet Seurantakohderakenteen ymmärtämisen asiantuntemus oltava jatkossa palvelukeskuksessa - Palvelukeskuksen rooli korostuu yhtenäisten ja oikeellisten seurantakohteiden perustamisessa ja hallinnoinnissa. Virastolle palvelua oikeellisuuden valvonnassa. Palvelukeskuksesta tuki virastoille oikean seurantakohteen tunnistamiseksi mm. raportointia varten LKP-tilin osalta tilien alajaottelu poistuu. - Yhteinen LKP-tilikartta kaikille virastoille tilien käyttö ja tarkoitus yhtenäistyy - LKP tilin pituus jatkossa 8 merkkiä (Seukoto) - Tilikartan ja raporttien keskitetty ylläpito Raportoinnin vertailtavuus paranee, virheiden määrä laskee, tuottavuus paranee 17
Organisaatiorakenne Palvelukeskuksen rooli korostuu perus- ja ohjaustietojen ylläpidossa, tiedot ylläpidetään yhtenäisesti ja keskitetysti. Kustannuspaikka / tulosyksikkö vastaavuus aiheuttaa sen, että koodit molempiin seurantakohteisiin on syytä perustaa samanaikaisesti. Yhteinen seurantakohdemalli luo hyvät edellytykset yhtenäisten raporttien laadintaan. Näin ollen organisaatiorakenteen osalta hierarkioiden ajantasainen ylläpito on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden kannalta. Kun tulevissa käyttöönotoissa tulee enemmän käyttäjiä järjestelmään, mahdollistuvat kattavammat raporttien poiminnat, esim. hallinnonalakohtaisesti. Vastaavaa toiminnallisuutta ei ole aiemmin LKP- ja TaKP-tilejä lukuun ottamatta ollut. Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä vaikuttaa myös siihen, että osalle seurantakohteista joudutaan antamaan oman yksilöivät tunnukset yhteiseen koodiavaruuteen. Vastaavaa tarvetta koodien osalta ei ole ollut tilivirastokohtaisissa järjestelmäympäristöissä. 18
Projektit ja hankkeet Kieku-tietojärjestelmän myötä projektien talousseurannan ylläpito tehdään valtiotasolla yhdessä yhtenäisessä tietojärjestelmässä Projektien tekninen perustaminen ja ylläpito tullaan keskittämään palvelukeskuksiin Projektien ja hankkeiden taloudellinen seuranta suunniteltava projektien asettamisen suunnitteluvaiheessa Projektien kooditus on yhtenäinen valtiohallinnon projekteissa sekä tilivirastojen yhteisissä että tilivirastojen omilla projekteilla Yhtenäisen nimeämiskäytännön avulla saavutetaan systemaattinen, harmonisoitu ja läpinäkyvä kokonaisuus järjestelmässä olevista virastokohtaisista projekteista sekä virastojen yhteisistä hankkeista 19
Budjetointi Kieku-tietojärjestelmän sisäisen budjetoinnin käyttöönottaminen vähentää sisäisen budjetoinnin tietoja sisältävien erillisten järjestelmien ylläpidosta aiheutuvaa resursointitarvetta. Sisäisten budjettien tietojen osalta Talousarvion tilijaottelu versioon saadaan yhtenäisyyttä konsernitasoisen tietojen päivityksen kautta. Sisäisen budjetoinnin raportointia voidaan toteuttaa yhtenäisemmällä tavalla. Valtuuksien seuranta -toiminnallisuuden käyttöönotto antaa tilivirastoille mahdollisuuden luopua Excel-tasoisesta seurannasta. Valtuuksien raportoinnissa saadaan sekä valtuuksien käytön tiedot että valtuuksien käytöstä aiheutuvien toteutumien tiedot samalle raportille yhdestä järjestelmästä. Ne tilivirastot, joilla on valtuuksien käsittelyyn erilliset järjestelmät, voivat jatkaa nykykäytännön mukaisesti. Mikäli uudet toiminnallisuudet otetaan käyttöön, tulee palvelukeskuksen pääkäyttäjille ja tilivirastoon sisäisestä budjetoinnista ja / tai valtuuksien seurannasta vastaaville uusia tehtäviä. 20
Menojen käsittely Menojen käsittelyn muutosvaikutukset kohdistuvat toimittajarekisteriin, ostoreskontran ja maksatuksen (maksuunpanon) toiminnallisuuksiin. Näitä muutosvaikutuksia ovat: Yhteisen toimittajarekisterin käyttöönotto Toimittajarekisterin ylläpito-, ostoreskontra- ja maksatustoiminnot ovat kaikille yhtenäisiä ja keskitettyjä Palvelukeskuksen rooli ja vastuu tietojen ajantasaisuudesta ja eheydestä (tieto yhdessä paikassa kertaalleen) korostuu jatkossa Ulkomaanmaksujen prosessi yhtenäistetään. Ulkomaanmaksut hyväksytetään Rondossa ja siirretään SAP ostoreskontran kautta maksuun, ei makseta suoraan maksuliikeohjelman kautta Kirjauskausien avaaminen ja sulkeminen keskittyy yhteen paikkaan 21
Laskujen käsittely Palvelukeskuksen rooli korostuu ja laskutusta pyritään siirtämään mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen hoidettavaksi. Tämä aiheuttaa muutosvaikutuksia virastoille, jotka ovat hoitaneet laskutusta itse. Virastossa voidaan tarvittaessa tehdä myyntitilauksia ja pikalaskuja. Palvelukeskus muodostaa aina myyntitilauksista laskutusaineiston. Laskutusta tullaan jatkossa tekemään perustuen hyväksyttyyn tuoteluetteloon, jolloin laskutuspyyntöä ei tarvitse erikseen hyväksyä. Hyväksyttyyn tuoteluetteloon perustuva laskutus tehdään virastolta tulevan laskutuspyynnön mukaan, jota ei tarvitse erikseen kierrättää virastossa hyväksyttävänä. Mikäli laskutus ei perustu hyväksyttyyn tuoteluetteloon, tulee laskutuspyyntö hyväksyä virastossa. Mahdollisia muutoksia tulee myös, Kieku-tietojärjestelmän mahdollistamat ominaisuudet, kuten esimerkiksi koontilaskutus, joka ei välttämättä ole mahdollista nykyjärjestelmissä. 13.11.2009 22
Myyntireskontra Muutoksena nykytilanteeseen on, että myyntireskontra on tilivirastotasoinen, jolloin myyntireskontrasta ei saada virastokohtaisia raportteja. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tileistä poistoa ei voi enää hyväksyttää virastossa vaan sen tekee tilivirasto, myös viivästyskorkoaineiston osalta toimitaan samoin. Muutoksena toimintatapoihin tulee, että perinnän tekee palvelukeskus. Palvelukeskuksen rooli korostuu perinnän osalta, sillä poikkeuksena totuttuun toimintatapaan, palvelukeskus ei lähetä maksukehotusaineistoa hyväksyttäväksi. 23
Yhteinen asiakasrekisteri Palvelukeskuksen rooli asiakasrekisterin asiantuntijana korostuu. Palvelukeskuksen asiakasrekisterivastaavan tulee tietää, milloin perustetaan uusi asiakas tai milloin laajennetaan olemassa olevaa asiakasta myyntiorganisaatioille. Asiakasrekisterissä on yhden organisaation osalta yhtä monta asiakasnumeroa, kuin organisaatiolla on toimipisteitä, joten palvelukeskuksen asiakasrekisterivastaavan tulee tunnistaa milloin osoitetta muutetaan ja toisaalta milloin perustetaan uusi asiakas. Asiakastiedot tulevat homogeenisiksi koko valtion tasolla, mikä mahdollistaa konsernitasoisen asiakkaiden raportoinnin ja seurannan. 24
Sisäinen laskutus Sisäisten laskujen käsittelyn myötä virastojen ja / tai tilivirastojen välisten laskujen välillä raha ei liiku. Sisäinen laskutus tuo kustannussäästöjä tilivirastoille, kustannussäästöjä tehdään rahan siirtämisestä poistuvien kustannusten myötä. Palvelukeskuksen rooli korostuu ja laskutusta pyritään siirtämään mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen hoidettavaksi. Tämä aiheuttaa muutosvaikutuksia virastoille, jotka ovat hoitaneet laskutusta itse. Palvelukeskuksen rooli korostuu myös sisäisten asiakkaiden perustamisessa, palvelukeskuksen täytyy tunnistaa sisäinen asiakas sitä mukaa, kun virastot ottavat käyttöön Kieku-tietojärjestelmän. Valtionhallinnon asiakasta käsitellään kuten ulkoista asiakasta niin kauan, kun se ottaa käyttöön Kieku- tietojärjestelmän. Käyttöönoton yhteydessä mahdollinen ulkoinen asiakasnumero on lukittava käytöstä ja perustettava organisaatiolle sisäinen asiakasnumero. Laskutusta tullaan jatkossa tekemään perustuen hyväksyttyyn tuoteluetteloon, jolloin laskutuspyyntöä ei tarvitse erikseen hyväksyä. Hyväksyttyyn tuoteluetteloon perustuva laskutus tehdään virastolta tulevan laskutuspyynnön mukaan, jota ei tarvitse erikseen kierrättää virastossa hyväksyttävänä. Mikäli laskutus ei perustu hyväksyttyyn tuoteluetteloon, tulee laskutuspyyntö hyväksyä virastossa. Mahdollisia muutoksia tulee myös, Kieku-tietojärjestelmän mahdollistamat ominaisuudet, kuten esimerkiksi koontilaskutus, joka ei välttämättä ole mahdollista nykyjärjestelmissä. 13.1.2009 25
Liikekirjanpito Palvelukeskuksen rooli korostuu erityisesti perus- ja ohjaustietojen ylläpidossa, tiedot ylläpidetään yhtenäisesti ja keskitetysti. Vastuu tietojen ajantasaisuudesta korostuu palvelukeskuksessa. Kun kirjauskäytännöt liikekirjanpidon osalta yhtenäistetään yhteisen tilikartan ja yhtenäisten prosessien osalta, helpottaa se palvelukeskuksen työtä. Tilien käytön ja tarkoituksen yhtenäistäminen vaikuttaa kirjanpidon laadun parantumiseen, osaamisen lisääntymiseen sekä raporttien vertailtavuuteen. Kauden vaihteen prosessin yhtenäistäminen helpottaa myös palvelukeskusten työtä, parhaat käytännöt on helppo jalkauttaa kaikkien samassa Kiekutietojärjestelmäympäristössä työskentelevien käyttöön. 26
Käyttöomaisuus Kieku-tietojärjestelmän myötä virastojen poistokäytännöt tullaan yhtenäistämään yhteisellä arvostussuunnitelmalla. Jatkossa käyttöomaisuuskohteen tilitiedot ja poistoajat tulevat automaattisesti käyttöomaisuusluokan takaa. Käyttöomaisuuden hoitaminen tullaan keskittämään palvelukeskuksiin ja irtaimistokirjanpito hoidetaan virastoissa. Kaikilla virastoilla on samanlainen käyttöomaisuuden käsittelyprosessi. Käyttöomaisuuskohde tulee perustaa käyttöomaisuuteen ennen laskun asiatarkastus- ja hyväksymiskäsittelyä Rondossa. Muussa tapauksessa lasku menee virheellisenä Kieku-tietojärjestelmän (SAP) liittymään ja joudutaan siirtämään uudestaan hyväksymiskiertoon. Käyttöomaisuuden puolelta voidaan tuottaa monipuolisesti raportteja hakutekijöillä joita yksikölle on viety. Jatkossa osa kirjauksista tullaan tekemään selvittelytilien kautta. Käyttöomaisuuteen liittyviä ennakkomaksuja ei viedä käyttöomaisuuteen. Irtaimiston hankinta kirjataan Kieku-ratkaisussa selvittelytilille, josta se puretaan kulutilille vasta ns. poistojen jälkeen. 27
Talousarviokirjanpito Talousarviokirjanpidon osalta suurimmat muutokset ovat perus- ja ohjaustietojen ylläpidon prosesseissa, kun Kieku-tietojärjestelmässä talousarviokirjanpidon tilien ja talousarviomäärärahojen ylläpito tehdään keskitetysti palvelukeskuksessa. Talousarviokirjanpidon tilit tuotetaan Valtiokonttorin toimesta talousarvion tilijaottelusta, tilijaottelun muutoksista ja keskuskirjanpitojärjestelmästä tiedostoina. Palvelukeskus perustaa TaKP-tilit Kieku-tietojärjestelmään ja ylläpitää ne tilivirastokohtaisesti. Vastaavasti palvelukeskus myös ylläpitää Kieku-tietojärjestelmässä Valtiokonttorin tiedostona tuottamat tuloarviot ja määrärahat. Palvelukeskus tekee siirrettyjen määrärahojen ja 6-alkuisten talousarviokirjanpidon tilien alkusaldojen siirrot edelliseltä vuodelta. Jakamattomien määrärahojen jakopäätöksistä aiheutuvat talousarviokirjanpidon tilien ja määrärahojen ylläpidon tarpeet tulevat tilivirastosta. Palvelukeskus ylläpitää tiedot tilivirastokohtaisesti Kiekutietojärjestelmässä. 28
3. Raportointi 29 13.11.2009
Raportointi Kiekutietojärjestelmässä (1/3) Käyttöliittymä Loppukäyttäjät pääsevät tietovarastoraportointiin Kiekuportaalin kautta Kieku-portaali (SAP EP) Ammattikäyttö SAP GUI Selain (Logica) Ammattikäyttäjien kirjautuminen Analyysiraportointi tuotetaan BI-tietovarastossa. Tietojen lataus perusjärjestelmistä päivittäin Tietovarastoraportointi (SAP BI) Operatiivinen raportointi suoraan perusjärjestelmistä. Raportoitavat tiedot reaaliaikaisia. Perusjärjestelmä (SAP ECC) Kiekutaloushallinto (SAP FICO) Kiekuhenkilöstöhallinto (SAP HCM) Perusjärjestelmä (Logica) Palkat (Logica Palkat) Ajanhallinta (Logica Ajanhallinta) 30
Raportointi Kieku-tietojärjestelmässä (2/3) Tietovarastoraportointi (BI) Business Intelligence (BI) raporteilla voidaan joustavasti toteuttaa moniulotteisia raportointitarpeita, käyttäjät voivat muokata raporttien näkymää tarvitsemaansa muotoon. Perusjärjestelmien standardiraportit (SAP ECC ja Logica tuotteet) Perusjärjestelmien valmiita standardiraportteja, jotka ovat saldo- ja tapahtumatasoisia. Esim. tilitapahtumat, tilien saldolistaukset, palkanlaskennan raportit. Perusjärjestelmien räätälöidyt raportit (ABAP) Järjestelmän määrämuotoiset raportit tehdään manuaalisesti ohjelmoimalla, jotta raporttien ulkoasu saadaan vastaamaan edellytettyjä kriteerejä. 31
Raportointi Kiekutietojärjestelmässä (3/3) Tietovarastoraportointi tukee ensisijaisesti taloustiedon analysoinnin ja johdon tukemisen tavoitteita Lisäksi tietovarastoraportointiin toteutetaan rajattuun tarpeeseen suunniteltuja raportteja Perusjärjestelmän raportit liittyvät perusjärjestelmän avulla tehtäviin taloushallinnon perusprosesseihin (standardiraportit ja räätälöidyt raportit) Perusjärjestelmän raportit ovat lähinnä palvelukeskuksissa toimivien taloushallinnon henkilöiden käytössä Kiekun määrittelyvaiheessa tunnistettujen raporttien lisäksi käytettävissä on suuri joukko muitakin SAP:n standardiraportteja 32
Tunnistettuja muutoksia raportoinnissa Raportointi yhtenäistyy Sekä perusjärjestelmän (SAP ECC) että tietovaraston (BI) raportit ovat kaikille virastoille yhteisiä Tietovarastoraportointi (BI) on laajasti myös virastojen henkilöiden käytettävissä Virastojen osalta taloushallinnon työrooleissa korostuu jatkossa johdon tukeminen, sisäinen valvonta ja taloustiedon analysointi Tietovarastoraportointi tukee taloustiedon analysoinnin ja johdon tukemisen tavoitteita. BI-järjestelmän taloushallinnon raportit ovat suoraan sekä virastojen johdon tuen että johdon itsensä käytettävissä Kaikki esimiehet pääsevät tarkastelemaan alaistensa tietoja BI-raporttien avulla 33
Pääsy tietovarastoraportointiin Kieku-portaalin kautta (1/2) HUOM: Raportoinnin HUOM: Raportoinnin osuutta ei ole vielä toteutettu portaaliin, eikä se näy tässä esimerkkikuvassa 34
Tietovarastoraporttien toimintaperiaate (1/2) Perustiedot ja tapahtumat siirretään tietovarastoon joka yö Raportin käyttäjä syöttää haluamansa parametrit (muuttujat) raporttia käynnistäessä (esim. aikaväli, organisaation osa, tiliryhmä) Toiminnallisuus mahdollistaa moniulotteisen raportoinnin, analysoinnin ja seurannan 35
Tietovarastoraporttien toimintaperiaate (2/3) HUOM: Tämä on yksinkertaistettu esimerkkiraportti, ei kuulu Kiekussa määriteltyihin raportteihin 36
BI-raportit Esimiehen raportit Raportteja alaisten perustiedoista, palvelussuhteesta, palkkauksesta, miltä seurantakohteilta palkka maksetaan, poissaoloista ja tutkinnoista Näihin esimiesraportteihin pääsevät kaikki esimiehet, tiedot rajautuvat omiin alaisiin Talousraportit BI-järjestelmässä on saatavissa noin 25 erillistä taloustietojen raporttia Raportit liittyvät talousarviokirjanpitoon, liikekirjanpitoon, myyntiin, seurantakohteisiin, budjetointitietoihin ja valtuuksiin Toteutettavaksi on määritelty muun muassa erilaisia projektiraportteja, joissa voi tarkastella projektien tuloja ja menoja eri näkökulmista, kuten projektin luokittelutekijöittäin, talousarviotileittäin ja LKP-tileittäin Toisaalta esimerkiksi myynteihin liittyen on saatavissa erilaista tilastotietoa: euromääräisiä tietoja, laskujen lukumääriä ym. Taloushallinnon raporttienkäyttäjä joukko määritellään erikseen 37