Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014
Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan muotoutuminen 2
Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, Ympäristöministeriö vahvistaa (MRL 27, 31 ) 3
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston linjaukset koko maan kannalta merkittäviin alueidenkäytön kysymyksiin Tavoitteet koskevat alue ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhteysverkostoja, energiahuoltoa, luonto ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä 4
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. VAT täsmentää ja syventää maankäyttö ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta Maakuntakaavan tehtävänä on esittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto ja suojelutarpeet 5
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että turvetuotannon vaikutuksia tarkastellaan valuma alueittain ja otetaan huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset 6
Muut ohjaavat päätökset ja suunnitelmat Turvetuotanto tulee sijoittaa jo ojitetuille alueille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille Linjaus on kirjattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, vesiensuojelun suuntaviivoihin vuoteen 2015, valtioneuvoston päätökseen vesienhoitosuunnitelmista, valtioneuvoston periaatepäätöksiin vesienhoidon toteutusohjelmasta 2010 2015 sekä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 7
Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Valtioneuvosto teki 30.8.2012 periaatepäätöksen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Periaatepäätöksen mukaan soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä ja suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille Soita merkittävästi muuttava uusi maankäyttö ja sen valmistelu kohdennetaan periaatepäätöksen mukaisesti ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Periaatepäätöksen liitteenä on yleissuositus, jonka mukaan turvetuotantoa kohdennetaan luokkien 0 ja 1 soille Luokan 2 soille voidaan suosituksen mukaan suunnata turvetuotantoa silloin, kun suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä kohteella ole merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. 8
Tausta-aineistot ja selvitykset Maakuntakaavan valmistelussa on keskeisenä tausta aineistona linnusto, kasvillisuus ja vesistövaikutusselvitykset sekä turvetuotannon vaikutusten tarkastelu valuma alueittain Usein alueille, joille turvetuotantoa suunnitellaan, ei ole olemassa maakuntakaavaa tarkempaa kaavaa. Maakuntakaavassa sijoituspaikalle osoitettu käyttötarkoitus otetaan ympäristölupaharkinnassa huomioon ympäristönsuojelulain mukaisesti 9
Huomioitavaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta Maakuntakaava ei ole esteenä turvetuotantoa koskevan ympäristöluvan myöntämiselle, mikäli tuotanto sijoittuu alueelle, jolle maakuntakaavassa ei ole osoitettu mitään erityistä käyttötarkoitusta eikä kaavassa myöskään alueen ympäristössä ole osoitettu mitään sellaista alueiden käyttöä, jonka toteuttaminen saattaisi turvetuotannon takia vaikeutua. Turvetuotanto voi siis sijoittua muillekin kuin kaavassa ko. toimintaan varatuille alueille, mikäli hanke ei ole kaavan vastainen (KHO:2010:32). 10
Maakuntakaavatilanne Vahvistettu kokonaismaakuntakaava v. 2005 11
Voimassaoleva kokonaismaakuntakaava Turvetuotantovyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan eri turvetuotantovyöhykkeet; tt 1, tt 2 ja tt 3, joiden rajaus perustuu valuma aluevyöhykkeisiin. Niitä valuma alueita, jotka eivät sisälly vyöhykkeisiin koskee ainoastaan suunnittelumääräys I. Tuotantovyöhykkeiden luokittelu perustuu Turvetuotantovyöhykkeiden vesistövaikutusselvitykseen (4.11.2002), jossa ympäristöarvot on huomioitu. Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja päätökset (LSL 77 ) sekä Natura 2000 verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Suunnittelumääräys II: Valuma aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. 12
13
Maakuntakaavan päivitys vaiheittain I vaihemaakuntakaava Tuulivoima II vaihemaakuntakaava Kauppa, liikenne, maisema alueet III vaihemaakuntakaava Turvetuotanto, suoluonnonsuojelu, bioenergia 14
Vaihemaakuntakaava III Turvetuotanto, suoluonto, bioterminaalit Vaihemaakuntakaava III käsittää turvetuotannon tarpeiden ja suoluonnon arvojen yhteensovittamisen sekä tarvittaessa seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liittyvien aluevarausten merkitsemisen kaavaan 15
Vaihemaakuntakaava III Turvetuotanto, suoluonto, bioterminaalit VAT: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita Soita n. 441 000 ha (32 % maakunnan pinta alasta) Turvetuotantoala n. 25 000 ha (38 % koko Suomen tuotantoalasta) Uuden tuotantopinta alan tarve vuoteen 2025 = 10 000 hehtaaria Poistuma vuodessa n. 1000 ha Maakuntakaavan tavoitepinta ala 1,5 kertainen eli 15 000 ha Maakunnan oma tarve noin 6000 ha Tarkastelussa mukana 454 turvetuotantoon soveltuvaa suota (n. 26 000 ha) Näiden osalta on arvioitu turvetuotannon vesistökuormitus ja laadittu monipuolinen vesistövaikutusten riskiarviointi Tavoitteena on osoittaa sellaisia turvetuotantoon soveltuvia alueita, jotka ovat mahdollisimman toteuttamiskelpoisia 16
Maakuntakaavassa osoitettavat turvetuotantoalueet Tuotantokelpoinen pinta ala min. 20 ha Luonnontilaluokaltaan 0 tai 1 Tuotannossa ja luvituksessa olevat alueet Rajaavia tekijöitä: Suoraan vesistöön rajautuvat suot jätetään pois Suojelualueiden läheisyys Pohjavesialueet Asutus Tuotantoalueen pirstaleisuus 17
Selvitykset Soidensuojelun täydennysohjelman selvitykset Etelä Pohjanmaan suoselvitys hanke Selvitys luontoarvoista ja turvevaroista Soiden kasvillisuuskartoitus Turvetuotantoon mahdollisesti soveltuvat suot Mahdollisia luonnonarvoja sisältävät suot Suotyypit, yhdistymätyypit, soille esiintyvien pienvesien luontotyypit sekä huomionarvoiset lajit Turvetuotannon vesistövaikutusten tarkastelu Kuormitustarkastelu Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi Vältetään herkimpiä valuma alueita Vesistövaikutusten tarkastelu 3. jakovaiheen valuma alueittain 18
19
20
21
Suoluonnonsuojelu VAT: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto ja suojelutarpeet. Suopinta alasta ojitettu maakunnassa n. 90 % Suopinta alasta on suojeltu 15 000 hehtaaria. Valtakunnallinen soidensuojelun täydennysohjelma Aikataulu? Etelä Pohjanmaan suoselvityshankkeessa on tunnistettu 84 luontoarvoja omaavaa suota, pinta alaltaan yhteensä 13 000 ha. Näistä osa tulee mukaan soidensuojelun täydennysohjelmaan riippuen soiden hankintaan käytettävissä olevista varoista Maakuntakaavalla voidaan osoittaa myös muita luonnonarvosoita Neuvoteltava erikseen 22
23 Etelä-Pohjanmaan suojellut suot
24
Bioterminaalit Metsäkeskuksen vetämä ainespuun ja metsäenergian terminaalihanke Esitys ainespuun puskurivarastoista ja metsäenergian terminaalipaikoista Seudullisesti merkittävät terminaalit maakuntakaavaan, jos on tarve Selvitys uusiutuvan energian tuotantolaitosten sijoittumisesta (Levón instituutti) 25
Kaavoituksen aikataulu Selvitykset käynnissä, valmistuvat alkukeväästä Kaavaluonnos kesällä 2015 Palautteen käsittely ja mahd. täydentävät selvitykset Kaavaehdotus Palautteen käsittely ja mahdolliset muutokset Maakuntavaltuusto hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa 26
Kiitos! Markus Erkkilä markus.erkkila@etela pohjanmaa.fi 040 356 8044 27
28