Kaikki hyvin työssä?

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi - Kuvioraportti 17.11. Irma Väänänen-Tomppo (irma.vaananen-tomppo@valtiokonttori.fi)

Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä/tahti-henkilötietojärjestelmästä, jolloin se vastaa rakenteeltaan valtion henkilöstörakennetta Vastaajamäärät eri kyselyvuosina - noin 1250 vuonna Otosta on kasvatettu vuosien - noin 00 vuonna - ja - välillä. - noin 30 vuonna Vastausaktiivisuus on ollut - noin 1830 vuonna kaikissa kyselyissä 51-54 %. Aineistot ovat tyydyttävän edustavia huolimatta joistakin eroista otoksiin nähden: - naisia suhteellisesti hieman enemmän ja miehiä hieman vähemmän kuin otoksessa - vanhempia ikäryhmiä suhteellisesti hieman enemmän ja nuorempia vähemmän kuin otoksessa - vakinaisia suhteellisesti hieman enemmän ja määräaikaisia hieman vähemmän kuin otoksessa Eri vuosien aineistojen vertailtavuus - vastaajien keski-ikä on kohonnut vajaalla 2 vuodella - - naisten suhteellinen osuus vastaajista on kasvanut hieman vuosien myötä, mutta toisaalta miesten osuus valtion henkilöstöstä on myös hieman pienentynyt - koulutusrakenteeltaan aineistot ovat hyvin yhdenmukaisia (sosioekonomisen aseman rinnalla tärkein yksittäinen selittävä muuttuja)

Kaikki hyvin työssä? Kaikki hyvin työssä? kyselyn vastaajien ja valtion koko henkilöstön jakautuminen eri hallinnonaloille % 35 30 25 Vastaajat Koko valtio (bj-valtio) 10 5 0 TPK+EK +VN LVM MMM OM OPM PLM SM STM TEM UM VM YM Ei tietoa Hallinnonala kattaa kyseisen ministeriön alaisuuteen kuuluvat virastot ja laitokset sekä itse ministeriön TPK+EK+VN = Tasavallan presidentin kanslia+ OPM = Opetusministeriö UM = Ulkoasiainministeriö Eduskunta + Valtioneuvosto PLM = Puolustusministeriö VM = Valtiovarainministeriö LVM = Liikenne- ja viestintäministeriö SM = Sisäasiainministeriö YM = Ympäristöministeriö MMM = Maa ja metsätalousministeriö STM = Sosiaali- ja terveysministeriö OM = Oikeusministeriö TEM = Työ- ja elinkeinoministeriö

Työn sisältö ja järjestelyt (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) TYÖPAINEET Kiire Tekemättömien töiden paine TYÖN SELKEYS JA SISÄLTÖ Selvyys oman työn tavoitteista Selvyys työyksikön tavoitteista ja tehtävistä Keskeytyksiä ja häiriöitä työssä Työn vaihtelevuus Kehittymismahdollisuudet VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Työn sisältöön Työmäärään Töiden järjestykseen tai ajoitukseen Toimintaperiaatteisiin työpaikalla Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä 60 51 49 50 49 47 47 47 46 39 39 38 39 51 51 52 51 27 26 25 22 22 21 23 40 40 39 38 3 3 2 2 6 5 5 4 6 7 7 6 12 13 13 18 19 19 16 17 17 18 30 31 23 25 25 41 41 43 43 49 50 49 53 60 40 0 40 60 80 100 % 75 75 76 76 90 91 92 93 83 83 84 84 Kaikki hyvin työssä? -

Kaikki hyvin työssä? - Työyhteisön tarjoama sosiaalinen pääoma (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) ESIMIESTYÖ Tuen saaminen esimieheltä tarvittaessa Esimiehen reiluus ja oikeudenmukaisuus Luottamus esimiesten ja alaisten kesken SUHTEET TYÖTOVEREIHIN 25 24 26 13 16 16 22 53 49 48 48 49 49 66 63 63 65 Tuen saanti työtovereilta tarvittaessa Luottamus työtovereiden kesken 8 9 9 8 8 11 69 69 67 68 69 66 40 0 40 60 80 % Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä

Esimiestyö ja vuorovaikutus (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Johdon linjausten tuki työlle 32 Palautteen saaminen esimieheltä 44 42 4037 21 21 2326 Yhteiset keskustelut työtehtävistä Yhteiset keskustelut työn tavoitteista KÄYTÄNNÖN TYÖSKENTELY Työn sujuvuus omassa ryhmässä Työn sujuvuus ryhmien välillä TIEDONKULKU Omaa työtä koskevissa asioissa Koko työyksikön asioissa 21 29 26 27 25 25 26 11 9 9 12 17 16 17 16 18 18 16 17 35 35 36 46 48 48 71 71 72 66 45 45 47 48 55 55 56 57 37 38 39 39 Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä 60 40 0 40 60 80 % Kaikki hyvin työssä? -

Kaikki hyvin työssä? - Työilmapiiri (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) TYÖILMAPIIRIN PIIRTEET Jännittyneisyys, kilpailevuus, oman edun tavoittelu Kannustavuus, uusien ideoiden tukeminen 25 27 26 30 31 33 31 39 36 37 37 55 53 55 55 Ennakkoluuloisuus, vanhasta kiinni pitäminen Leppoisuus Riitaisuus ja eripuraisuus 33 35 34 35 19 22 23 24 16 40 39 39 41 55 50 51 51 64 62 63 62 60 40 0 40 60 80 % Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä

Kaikki hyvin työssä? - Tasa-arvo (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) TASA-ARVO Sukupuolten välinen tasa-arvo Ikäryhmien välinen tasa-arvo Ammattiryhmien välinen tasa-arvo 12 11 13 19 22 23 22 47 44 42 44 61 61 61 65 58 60 63 60 Henkilön työn arvostus työyhteisössä KIUSAAMINEN JA SYRJINTÄ Syrjinnän kokeminen työssä 7 6 7 6 51 53 51 54 78 80 78 79 Henkisen väkivallan/ kiusaamisen kokeminen (Tässä puuttuva luokka = on kiusattu aikaisemmin.) Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä 7 76 7 40 0 40 60 80 100 % 83 84 84 84

Kaikki hyvin työssä? - Uudistushakuisuus ja muutos (5-luokkaisen asteikon ääripäät 1-2 ja 4-5) UUDISTUSHAKUISUUS Toiminnan jatkuva parantaminen Palautteen hankkiminen asiakkailta MUUTOSTEN TOTEUTUSTAPA Muutosten johtaminen Osallistuminen muutosten suunnitteluun MUUTOSMAHDOLLISUUDET JA PYSYVYYS Mahdollisuudet työkiertoon 42 44 51 49 52 49 48 27 27 37 37 38 39 39 44 42 42 38 32 32 22 25 25 27 18 24 24 26 23 25 27 18 22 21 26 Varmuus työpaikan pysyvyydestä 18 18 12 63 64 69 74 Toiminnan lisäänt. sähköistymisen vaikutus työhön 50 Tilanne melko/ erittäin huono Tilanne melko/ erittäin hyvä 60 40 0 40 60 80 %

Kaikki hyvin työssä? - Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen riittävyys (v kysymys oli dikotominen) 18 21 27 13 11 19 82 73 68 54 Sisältyykö työhyvinvoitia koskevia asioita 45 44 47 40 38 34 18 19 Onko keskusteluilla ollut käytännön vaikutuksia 57 56 57 32 32 31 11 12 12 Tyytyväisyys kehityskeskusteluihin kaikkiaan 36 36 29 30 37 37 40 26 27 Kehityskeskustelujen määrä 0 krt/v 0,3 % 1 krt/v 79 % 2 krt/v % Ovatko työhyvinvointi- ja palkkakeskustelut erikseen? ei 73 % kyllä 27 % 0 40 60 80 100 % Tilanne melko/ erittäin huono Jossain määrin Tilanne melko/ erittäin hyvä

Kaikki hyvin työssä? - Vuoden aikana työssä koetut myönteiset ja kielteiset muutokset (ei muutoksia tai ei osaa sanoa eivät mukana) KOETUT MUUTOKSET KOHTEITTAIN Organisaatiorakenne Työtehtävien määrä Työtehtävien sisältö Henkilöstön määrä Lähin johto Työvälineet tai tilat Työnteon mielekkyys 38 34 34 33 23 32 22 22 21 18 13 13 11 8 7 7 13 16 17 24 25 26 26 16 17 21 23 23 24 ODOTETTAVISSA OLEVAT MUUTOKSET 31 25 24 16 18 17 19 40 30 10 0 10 30 % Kielteisiä muutoksia Myönteisiä muutoksia

Henkisen kuormittuneisuuden esiintyminen eri asioita koskevissa kielteisissä ja myönteisissä muutoksissa (ei muutoksia ja ei osaa sanoa vaihtoehdot eivät mukana) Organisaatiorakenne 33 Työtehtävien määrä 16 31 Työtehtävien sisältö 16 38 Asiaa koskevat muutokset Henkilöstön määrä Lähin johto 17 36 myönteisiä kielteisiä Työvälineet ja -tilat 17 30 Työnteon mielekkyys 12 45 Odotettavissa olevat muutokset 13 32 KAIKKI 22,6 0 10 30 40 50 Kuormittuneiden osuus (GHQ-12), % Kaikki hyvin työssä?

Kaikki hyvin työssä? 00- Motivoivat ja vastenmielisyyttä aiheuttavat tekijät työssä Työtehtävät 3 2 5 5 36 36 49 50 61 61 46 45 Työilmapiiri 12 13 48 52 49 49 39 35 37 36 Työyhteisön johtamistavat 30 30 56 57 55 54 16 16 Motivoi osuuden vaihtelu hallinnonaloittain* Työtehtävät 54-68 % Työilmapiiri 32-45 % Johtaminen 9 % Palkkaus 13 23 % *(ei sis. EK, TP, VN, UM) Palkkaus 31 36 33 37 0 10 30 40 50 60 70 80 90 100 % Herättää vastenmielisyyttä Neutraali Motivoi ja kannustaa 53 52 53 51 16 12 12

Kaikki hyvin työssä? - Työhyvinvointi ja työnteon mielekkyys 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Työhyvinvointi asteikolla 0-10, keskiarvo 7,2 7,2 7,3 Työhyvinvoinnin jakautuminen vuonna % 40 30 10 0 37 21 0-5 6-7 8 9-10 Oma arvio asteikolla 0-10 % 60 50 40 30 10 0 r=.548** Työnteon mielekkyyden jakautuminen vuonna 10 ei kovin/ lainkaan mielekästä neutraali kanta 52 melko mielekästä 23 hyvin mielekästä

Kaikki hyvin työssä? Työhyvinvointi ja työnteon mielekkyys sosioekonomisen aseman mukaan 100 80 Työhyvinvointi eri % sosioekonomisissa ryhmissä % 21 21 22 100 80 Työnteon mielekkyys eri sosioekonomisissa ryhmissä 29 18 60 40 0 9-10 8 36 29 12 Johto ja ylemmät toimihenkilöt 6-7 0-5 39 36 Alemmat toimihenkilöt 26 Työntekijät p=.7 60 40 0 49 56 12 18 10 8 Johto ja ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt hyvin mielekästä melko mielekästä neutraali kanta ei lainkaan/ei kovin mielekästä 51 21 Työntekijät p=.000

Kaikki hyvin työssä? 00- Paras tulevaisuuden vaihtoehto työssä Jatkaminen samassa työssä entisellään 45 Työtehtävien vaihto tai työolojen järjestely 27 Työpaikan vaihto Siirtyminen opiskelemaan Siirtyminen osa-aikaeläkkeelle Siirtyminen työkyvyttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle Siirtyminen vanhuuseläkkeelle Jokin muu 1,4 4,6 2,3 2,5 1,8 00 0 10 30 40 50 Prosenttia

Kaikki hyvin työssä? - Ennallaan jatkamisen ja työpaikan vaihtamisen halukkuus eri ikäryhmissä - % 70 60 Jatkaminen entisellään 50 40 30 Työpaikan vaihto 10 0 alle 35 v. (25 % hlöstöstä) 35-44 v. (25 % hlöstöstä) 45-54 v. (30 % hlöstöstä) 55- v. ( % hlöstöstä) Ikäryhmä

Kaikki hyvin työssä? Työnteon mielekkyyden ja työhyvinvoinnin heijastuminen tulevaisuuden työtoiveisiin Työnteon mielekkyys ja % tulevaisuuden työtoive % 100 80 60 13 30 25 47 62 100 80 60 16 26 Työhyvinvointi ja tulevaisuuden työtoive 31 32 53 66 40 62 0 Ei lainkaan /ei kovin mielekästä 42 Neutraali kanta 29 24 Melko mielekästä Työnteon mielekkyys 24 40 57 0 Erittäin 0-5 6-7 8 9-10 mielekästä Oma arvio työhyvinvoinnista 0-10 37 27 19 21 13 Jatkaminen ennallaan Muutoksia samassa työpaikassa Pois (työpaikan vaihto, koulutus, eläkkeet ym.)

Kaikki hyvin työssä? 00- Terveys ja työkyky valtioyhteisössä vuosina 00- (ei ikävakiointia) Mittari Vastaajien keski-ikä, vuotta Mittarin luokitus 00 % % % % % 46,3 46,3 45,4 44,8 44,7 Työkyky - Työkykyindeksin arvo - Oma arvio asteikolla 0-10 Hyvä tai erinomainen Huono tai kohtalainen Keskiarvo 79 21 7,8 77 23 77 81 80 23 19 7,7 7,6 7,9 7,8 Tuki- ja liikuntaelinoireet edellisten 6 kk:n aikana Ei lainkaan oireita Tilapäisiä oireita Jatkuvia oireita 25 47 24 49 26 25 24 50 47 51 24 25 Henkinen kuormittuneisuus (GHQ) Ei kuormittuneisuutta On kuormittuneisuutta 77 23 79 21 76 80 81 24 19 Oma arvio työssä selviytymisestä - 2 vuotta eteenpäin Uskoo selviytyvänsä Ei ole varma selviytyykö - eläkeikään asti Uskoo selviytyvänsä Ei ole varma selviytyykö 88 12 74 26 89 11 72 88 90 90 12 10 10 69 68 66 31 32 34

Kaikki hyvin työssä? 00- Yksittäisten työssä jaksamista haittaavien tekijöiden yleisyys valtion henkilöstöllä 00- Mahdollinen haitta työssä Haittaa jonkin verran tai paljon, % 00 Pitkäaikainen sairaus tai vamma 26 25 23 26 25 Koulutuksen tai ammattitaidon puutteet 32 25 25 23 Henkinen rasittuneisuus 50 53 50 51 50 Motivaatio-ongelmat, työhalujen väheneminen Työyhteisön vuorovaikutus- ja ihmissuhdeongelmat Työn ulkopuoliset vaikeudet (perheessä, taloudellisessa tilanteessa tms.) 50 51 50 52 54 48 48 47 47 45 30 30 26 26 27

Kaikki hyvin työssä? % 35 30 25 30 Avokysymys: Millaiset ovat oman työpaikkasi tai toimialasi tulevaisuuden näkymät henkilöstön työhyvinvointiedellytysten näkökulmasta? 31 10 13 11 10 5 4 0 Ei vastannut avokysymykseen Huonot Haasteelliset, huolestuttavat, epävarmat Huonoa ja hyvää Hyvät tai kohtalaiset Ei osaa sanoa; samalla tavalla, mutta ei suuntaa; yleisiä toiveita

Kaikki hyvin työssä? Työhyvinvoinnin (0-10) ja työnteon mielekkyyden (1-5) keskiarvot sen mukaan, millaisina henkilöstön tulevia työhyvinvointiedellytyksiä pidetään Keskiarvo 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7,4 6,7 7,5 7,7 8,0 7,4 Arvio omasta työhyvinvoinnista 0-10 tulevaisuuden työhyvinvointiedellytysten mukaan 3,9 3,7 3,9 4,0 4,2 3,8 Miten mielekkääksi kokee työnteon 1-5 tulevaisuuden työhyvinvointiedellytysten mukaan Työhyvinvointiedellytysten tulevaisuuden näkymät Ei vastannut kysymykseen (n=535) Huonot (n=562) Haasteelliset, huolestuttavat, epävarmat (n=236) Sekä huonoa että hyvää (n=79) Hyvät tai kohtalaiset (n=4) Ei osaa sanoa; samalla tavalla, ei suuntaa; yleisiä toiveita (n=183)

Kaikki hyvin työssä? Avokysymykseen vastanneiden tärkeimmät myönteiset ja kielteiset perustelut työhyvinvoinnin kehitysnäkymille MYÖNTEISET PERUSTELUT Jos työhyvinvoinnin kehitysnäkymiä pidettiin hyvinä, vain 37 % näin vastanneista esitti asialle perusteluja. Tuottavuusohjelma Johtaminen Työn mielekkyys Organisaatiomuutokset 1 1 2 5 Perustelut, joita esiintyi vähintään 1 %:lla avoon vastanneista. Muutokset, organisaatiomuutokset, muutoksen uhka Henkilöstön vähentäminen, riittämättömät hlöstöresurssit Jos työhyvinvoinnin kehitysnäkymiä pidettiin huonoina, 92 % näin vastanneista esitti asialle perusteluja. KIELTEISET PERUSTELUT Työkuorma, kiire Epävarmuus Johtaminen Tuottavuusohjelma (nimeltä mainiten) Palkkaus(järjestelmä) Työn organisoinnissa haasteita Työilmapiiri yms. 5 5 7 10 12 12 13 0 5 10 25 30 % avokysymykseen vastanneista (n=1268) 18 27 Perustelut, joita esiintyi vähintään 5 %:lla avoon vastanneista.

Kaikki hyvin työssä? Tyypillisiä kielteisten työhyvinvoinnin kehitysnäkymien perusteluja Ei se paranna työhyvinvointia, kun koko ajan puhutaan vain työpaikkojen vähentämisestä. Mies, 45-49 v. Oman alani töitä siirretään jatkuvasti palvelukeskuksiin ympäri maata. Töiden loppumisesta ei ole tietoa, mutta työnkuvan jatkuva muuttuminen stressaa. Nainen, 54-59 v. Organisaatiomuutos, aluehallintouudistus sekä valtion tuottavuusohjelma luovat kaikki levottomuutta. Huoli omasta työpaikasta ja koko organisaation tulevaisuudesta on suuri. Nainen, 35-39 v. Paljon muutoksia tulossa, ei vaikutusmahdollisuuksia niihin, johto sanelee kaiken Nainen, 40-44 v. Sparprogrammet har lett till att de unga känner sig osäkra och söker nya uppgifter. Högsta ledningen och administrationen ger motstridig info vilket medför mycket spekulerande. Mies, 60-64 v. Ei ole tulevaisuuden näkymiä. Vedetään vähällä väellä niin kauan kuin jaksetaan ja pystytään, ja se on sitten siinä, kun ei enää jakseta Mies, 45-49 v.

Kaikki hyvin työssä? Tyypillisiä kielteisten työhyvinvoinnin kehitysnäkymien perusteluja Valtion tuottavuusohjelma romahduttaa työntekijät Mies, 50-54 v. Suuret muutokset ovat edessä vuodenvaihteessa. Huhut ja epäilyt eivät luo turvallista ilmapiiriä. Mikä meidän tehtävä ylipäätään on? Pitäisikö tuntea itsensä tärkeäksi yhteiskunnan kannalta, kun koko ajan supistetaan ja puhutaan irtisanomisista? Nainen, 50-54 v. Työpaikkani aiotaan lakkauttaa ja siirtää tehtävät [kauas]. Jos siirryn, perhe hajoaa, jos en, jään työttömäksi. Mies, 50-54 v. Melko suuret muutokset ovat alkaneet ja henkilöstön hyvinvointi on unohdettu. Monet ovat ahdistuneita muutosten paineissa. Myös johto on hämmentynyt. Tämä heijastuu työntekijöihin. Nainen 50-54 v. ALKU-hanke huolestuttaa. Erityisesti sen kiire aikataulu. Nainen, 40-44 v. [Työ]yhteisön odotukset ja valtionhallinnon tavoitteet ovat pahasti ristissä ja vastakkain keskenään. Harmittaa, kun koko ajan pitää alittaa rimaa [työnteossa]. Mies, 55-59 v.

Kaikki hyvin työssä? Tyypillisiä osin toiveikkaita työhyvinvoinnin kehitysnäkymien perusteluja Toisaalta muutos on aina mahdollisuus, ja jokainen voi omalta osaltaan olla vaikuttamassa. Nainen, 35-39 v. Jos käskyvaltaisesta tavasta johtaa päästään pois, tulevaisuus näyttää hyvältä, töitä riittää. Nainen, 55-59 v. Tulossa isoja organisaatiomuutoksia. Itse en niitä murehdi, juna kulkee ja minä olen kyydissä. Nainen, 40-44 v. laitoksia yhdistellään, työpaikka siirtyy toiseen kaupunkiin, tuottavuusohjelma. Ei se ainakaan alkuun paranna henkistä hyvinvointia, voi jopa huonontaa. Mutta kaikesta on selvitty tähänkin asti. Mies, 45-49 v. Toivottavasti uusi, nuorempi sukupolvi tuo uudet kuviot tullessaan, Nainen, 40-44 v. Muutokset ovat olleet suuria ja jatkuvat seuraavat vuodet. Itse olen iloinen muutoksista ja odotan muutoksen tuovan uusia haasteita. Mies, 25-29 v.

Kaikki hyvin työssä? Tyypillisiä myönteisten työhyvinvoinnin kehitysnäkymien perusteluja Esimiehet todella välittävät alaistensa työhyvinvoinnista, joten edellytykset ovat hyvät. Nainen, 30-34 v. Muutos on otettu riittävän ajoissa huomioon, tiedotus toimii erinomaisesti ja henkilöstölle annetaan mahdollisuus ottaa kantaa asioihin työpaikalla. Mies, 30-34 v. Min arbetsplats och arbetsgivare är en sporre för mig. Jobbet är intressant och utrustning är toppen. För mig är jobbet alltid lika motiverande fastän jobbat i nästan 30 år. Tack. Ledningen och arbetskamraterna bra ocg jag får hjälp då det behövs. Tack. Mies, 50-54 v. Henkilöstöä kuunnellaan, ilmapiiri on avoin ja luottamusta herättävä. Nainen, 50-54 v. Organisaatiomuutoksen ja työntekijöiden vaihtuvuuden jälkeen katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen. Uudet toimintatavat vaativat vielä aikaa sopeutua sekä vanhoille että uusille työntekijöille. Työhyvinvointi on ollut tapetilla ja siihen on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Mies, 35-39 v. Parasta työhyvinvoinnin kannalta on, että ihmiset ovat innoissaan siitä mitä tekee. Ja meillä ihmiset on. Mies, 45-49 v.

Kaikki hyvin työssä? - Työhyvinvoinnin edistäminen vaikuttaa työhyvinvointiin! Työhyvivoinnin keskiarvo asteikolla 0-10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7,44 On ollut työhyvinvointihanke 6,95 Ei ole ollut hanketta Parhaimmillaan työhyvinvointia ylläpidetään ja edistetään noudattamalla työpaikkojen jokapäiväisessä työssä työhyvinvointia tukevia menettelytapoja ja käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen löytämiseksi tai niiden edelleen kehittämiseksi monet organisaatiot toteuttavat hyöhyvinvointihankkeita. Kaikurahoitusta on myönnetty vuodesta 03 lähtien yli 350 hankkeelle, ja organisaatiot toteuttavat hankkeita myös täysin omalla rahoituksellaan tai joiltakin muilta tahoilta saamallaan rahoituksella. Niiden organisaatioiden työntekijöillä, joissa hankkeita on toteutettu, työhyvinvointi on keskimäärin selvästi korkeammalla tasolla kuin niissä, joissa hankkeita ei ole ollut. Selitys on osaksi hyvissä hankkeissa itsessään mutta myös siinä, että hankkeet voivat olla yksi osoitus organisaation jatkuvasta pyrkimyksestä huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista.