Kaikki hyvin työssä?

Transkriptio

1 Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina 00, ja Tuloskuvioita ja -taulukoita Irma Väänänen-Tomppo Erikoistutkija, VTL

2 Diasarjan sisältö Dian numero Sisältö 3 4 Kaikki hyvin työssä? kyselyn kuvaus 5 11 Aineiston kuvaus Työ ja työolot 23 Terveys ja työkyky 24 Yksittäisten asioiden haittaavuus työssä 25 Tulevaisuuden työtoive Työhyvinvointi Mikä auttaisi valtion henkilöstöä jaksamaan työssä? Tilastokeskuksen Työolotutkimus 03 aineistosta tehtyjä sektorivertailuja

3 Kaikki hyvin työssä? kysely Valtiokonttori panostaa valtion vakuutuslaitoksena jatkuvasti valtion henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn sekä hyvien toimintatapojen edistämiseen työpaikoilla. Esimerkkinä tästä on syksyllä käynnistynyt valtion toimintayksiköille suunnattu Kaikki kunnossa eli KAIKU-työhyvinvointiohjelma, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa työhyvinvointinäkökulma ja työhyvinvointitoiminta osaksi johtamista ja jokapäiväistä työntekoa valtion työpaikoilla. Valtion henkilöstön hyvinvointia, työssä suoriutumista ja niihin vaikuttavia tekijöitä on seurattu Kaikki hyvin työssä? -henkilöstökyselyn avulla kahden vuoden välein vuosina 00, ja. Vastaajajoukko on poimittu kunakin vuonna satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä siten, että se edustaa valtion koko henkilöstöä. Kyselyn tuloksia käytetään valtion henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä sekä työorganisaatioiden toimivuutta ja tuloksellisuutta tukevan toiminnan kehittämiseen. Tulokset tarjoavat tietoa myös yleisemmin valtion työnantajapolitiikan kehittämiseksi henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista tukevaksi.

4 Kaikki hyvin työssä? kysely vuosina 00, ja Perustiedot kyselystä Kaikki hyvin työssä? kysely sisältää yhteensä viisi osa-aluetta: 1) henkilöä ja työtä kuvaavat taustatiedot, 2) työtä ja työyhteisön toimintaa kuvaavat arviot, 3) omaa terveyttä ja työkykyä koskevat arviot, 4) yksilöllisiä kuormitustekijöitä ja voimavaroja koskevat arviot ja 5) arviot työhyvinvointia ja työkykyä edistävien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Kyselyn vastaajajoukko on kunakin vuonna poimittu satunnaisesti valtion henkilörekisteristä. Otoskokoa on eri kyselykerroilla hieman suurennettu. Kyselyyn vastasi vuonna 00 yhteensä 1005 henkilöä, vuonna 1259 henkilöä ja vuonna 06 henkilöä. Vastausprosentti on kaikilla kyselykerroilla ollut noin 53. Naiset ovat olleet jonkin verran aktiivisempia vastaamaan kuin miehet, ja vanhemmat jonkin verran aktiivisempia kuin nuoremmat. Vastaajajoukon profiili on eri vuosina ollut hyvin yhdenmukainen, joskin vuonna yli 55-vuotiaita oli vastaajajoukossa aikaisempaa runsaammin. Vastaajajoukon valtion koko henkilöstön keski-ikää korkeampi keski-ikä johtuu osittain otosteknisistä syistä: otos poimitaan valtion henkilörekisteristä, joka päivitetään lähes vuosi ennen kyselyä. Tällöin vastaushetkellä otosjoukko on vastaavasti vanhentunut noin vuodella. Henkilöstön keskimääräinen vanheneminen on uusiutumisen vuoksi huomattavasti hitaampaa. Otostekniikan vuoksi myös määräaikaisten osuus vastaajajoukossa on pienempi kuin valtiolla todellisuudessa. Osa otokseen tulleista määräaikaisista ei kyselyhetkellä enää ole ollut valtion palveluksessa.

5 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien sukupuolijakaumat eri vuosina ,5 47,3 46,4 52,5 52,7 53, Kyselyvuosi 00, N~1000, N~1250, N~ Valtion henkilöstön sukupuolijakauma vuonna 03 Miehet Naiset ,6 48, Miehet Naiset Lähdetiedot: Valtion henkilörekisteri Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

6 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien ikäjakaumat eri vuosina ,0 17,5 17,1 27,4 28,7 25,8 37,7 35,033,9 18,9 16,9 23,2 Kyselyvuosi 00, N~1000, N~1250, N~ Alle 35 vuotta vuotta vuotta Väh. 55 vuotta Valtion henkilöstön ikäjakauma vuonna ,1 29, , , Alle Lähdetiedot: Valtion henkilörekisteri Vuoden vastaajajoukossa oli vähintään 55 vuotta täyttäneitä suhteellisesti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Eri vuosien vastaajien keski-iät eivät kuitenkaan poikenneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Tutkimusaineistossa vastaajien keski-ikä oli vuosina 00 ja 44,8 vuotta ja vuonna 45,5 vuotta. Valtion koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 03 42,7 vuotta. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

7 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien sosioekonominen asema eri vuosina ,7 47,7 50,4 38,6 43,2 42,4 Kyselyvuosi 00, N~ ,7 9,0 7,2, N~1250, N~00 0 Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Johto ja ylemmät toimihenkilöt Palkansaajat jaetaan sosioekonomiselta asemaltaan toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Toimihenkilöt käsittelevät työssään symboleja, kuten rahaa, informaatiota tai tietovälineitä, tai työn kohteena on ihminen. Ruumiillinen työ, tavarantuotanto, tavaroiden tai ihmisten kuljetus sekä fyysisiä suorituksia vaativat suojelu- ja vartiointitehtävät katsotaan työntekijätyöksi. Toimihenkilöt jaotellaan vielä alempiin ja ylempiin toimihenkilöihin. Ylempiin toimihenkilöihin luetaan kaikki johtotehtävissä toimivat, suunnittelu-, tutkimus ja esittelytehtävissä toimivat, opetustehtävissä toimivat sekä muut, yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet toimihenkilöt. Alempiin toimihenkilöihin luetaan työnjohtotehtävissä sekä toimisto-, myynti-, hoito- tms. tehtävissä toimivat toimihenkilöt. (Lisätietoja: Tilastokeskus/luokitukset) Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

8 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien koulutustaso eri vuosina Valtion henkilöstön koulutustasojakauma vuonna ,4 32, , ,5 5 0 Perusaste Keskiaste Alempi korkeaaste 5 0 Ylempi korkeaaste Lähdetiedot: Valtion henkilörekisteri 12,7 9,7 9,3 18,7 17,0 16,4 Perusaste Keskiaste Alempi korkeaaste = kansakoulu, keskikoulu, peruskoulu = ammattikoulutasoinen ja alempi opistotason koulutus, pelkkä ylioppilastutkinto = ylemmät opistotutkinnot, yliopistojen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulu- tutkinnot = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot sekä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste 38,0 38,6 36,4 34,6 34,7 34,0 Ylempi korkeaaste Kyselyvuosi 00, N~1000, N~1250, N~00 Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

9 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien palvelussuhteen laatu eri vuosina ,2 82,3 82, ,8 17,7 17,2 Kyselyvuosi 00, N~1000, N~1250, N~00 0 Vakinainen Määräaikainen Palvelussuhteen laatu valtiolla vuonna 03 72,8 Vakinainen 27,2 Määräaikainen (ei taustavirkaa) Lähdetiedot: Valtion henkilörekisteri Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

10 Kaikki hyvin työssä? kyselyt: vastaajien jakautuminen eri hallinnonaloille eri vuosina Osuus vastaajista, 25 23,6 22,9 21,7 16,7,6,5 13,6 12,1 12,7 Kyselyvuosi 00, N~1000, N~1250, N~ ,1 0,60,8 TPK+EK+ VN 6,1 5,6 4,1 5,9 6,1 5,7 5,6 3,3 3,2 9,7 9,2 8,5 5,5 4,7 3,4 3,8 4,1 4,4 0,9 1,1 0,3 9,6 9,39,0 3,3 3,3 2,5 2,5 2,6 2,1 KTM LVM MMM OM OPM PLM SM STM TM UM VM YM Ei tietoa Hallinnonala kattaa kyseisen ministeriön alaisuuteen kuuluvat virastot ja laitokset sekä itse ministeriön TPK+EK+VN = Tasavallan presidentin kanslia + OM = Oikeusministeriö TM = Työministeriö Eduskunta + Valtioneuvosto OPM = Opetusministeriö UM = Ulkoasiainministeriö KTM = Kauppa- ja teollisuusministeriö PLM = Puolustusministeriö VM = Valtiovarainministeriö LVM = Liikenne- ja viestintäministeriö SM = Sisäasiainministeriö YM = Ympäristöministeriö MMM = Maa ja metsätalousministeriö STM = Sosiaali- ja terveysministeriö Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt 00, ja

11 Valtion henkilöstön jakautuminen eri hallinnonaloille vuonna 03 (vertailutieto) Osuus henkilöstöstä, ,0 Valtion henkilöstömäärä 03: henkilöä (ilman liikelaitoksia),7, ,9 0 TPK+EK+ VN 8,9 7,9 5,5 4,5 3,5 3,2 3,5 2,6 1,3 KTM LVM MMM OM OPM PLM SM STM TM UM VM YM Hallinnonala kattaa kyseisen ministeriön alaisuuteen kuuluvat virastot ja laitokset sekä itse ministeriön TPK+EK+VN = Tasavallan presidentin kanslia + OM = Oikeusministeriö TM = Työministeriö Eduskunta + Valtioneuvosto OPM = Opetusministeriö UM = Ulkoasiainministeriö KTM = Kauppa- ja teollisuusministeriö PLM = Puolustusministeriö VM = Valtiovarainministeriö LVM = Liikenne- ja viestintäministeriö SM = Sisäasiainministeriö YM = Ympäristöministeriö MMM = Maa ja metsätalousministeriö STM = Sosiaali- ja terveysministeriö Lähdetiedot: Valtion henkilörekisteri

12 TYÖPAINEET Kiire Työn sisältö ja järjestelyt (5-luokkaisen asteikon ääripäät) Tekemättömien töiden paine TYÖN SELKEYS JA SISÄLTÖ Selvyys oman työn tavoitteista Selvyys työyksikön tehtävistä ja tavoitteista Selvyys organisaation tehtäv. ja tavoitteista Työn liika vaikeus Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus Mahdoll. henkilökohtaiseen kehitykseen VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Työn sisältöön Työmäärään Työn ajoitukseen tai tekemisjärjestykseen Toimintaperiaatteisiin työpaikalla Tilanne melko/erittäin huono 00 Tilanne melko/erittäin hyvä Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

13 Esimiestyö ja vuorovaikutus (5-luokkaisen asteikon ääripäät) ESIMIESTYÖ Esimiehen reiluus ja oikeudenmukaisuus Tuen saaminen lähimmältä esimieheltä Palautteen saaminen lähimmältä esimieheltä KÄYTÄNNÖN TYÖSKENTELY Yhteiset keskustelut työtehtävistä Yhteiset keskustelut tavoitteista ja niiden saavutt. Yht. kesk. tehtävistä ja tavoitteista ( ja 00) Tuen saanti työtovereilta tarvittaessa Työskentelyn sujuvuus omassa ryhmässä/tiimissä Työskentelyn sujuvuus tiimien/ryhmien välillä TIEDONKULKU Tiedonkulku omaa työtä koskevissa asioissa Tiedonkulku koko työyksikön asioissa Tilanne melko/erittäin huono 00 Tilanne melko/erittäin hyvä Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

14 ILMAPIIRI Ilmapiiri ja tasa-arvo (5-luokkaisen asteikon ääripäät) Ilmapiirin jännittyneisyys ja kilpailevuus Ilmapiirin kannustavuus Ilmapiirin ennakkoluuloisuus Ilmapiirin leppoisuus Ilmapiirin riitaisuus ja eripuraisuus TASA-ARVON TOTEUTUMINEN Eri ikäisten välinen tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvo Eri ammattiryhmien välinen tasa-arvo Oman työn arvostetuksi kokeminen SYRJINTÄ JA KIUSAAMINEN Syrjinnän kokeminen työssä Henkisen väkivallan/kiusaamisen kokeminen Tilanne melko/erittäin huono 00 Tilanne melko/erittäin hyvä Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

15 Uudistushakuisuus ja muutos (5-luokkaisen asteikon ääripäät) UUDISTUSHAKUISUUS Toiminnan jatkuva parantaminen Palautteen hankkiminen asiakkailta MUUTOSTEN TOTEUTUS Tyytyväisyys muutosten johtamiseen Onko päässyt osallistumaan suunnitteluun Muutosten suunnittelu ja toteutus ( ja 00) MUUTOSMAHDOLLISUUDET JA PYSYVYYS Mahdollisuudet työkiertoon* Varmuus työpaikan pysyvyydestä 00 Tilanne melko/erittäin huono 00 Tilanne melko/erittäin hyvä * Vastaajista kolmannes haluaisi työkiertoon ja toinen kolmannes ei haluaisi. Kierrossa olevien osuus on alentunut 7 prosentista viiteen prosenttiin. Edelleen puolet vastaajista haluaisi nykyistä monipuolisempiin/laaja-alaisempiin tehtäviin. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

16 Työn psyykkisten, sosiaalisten ja organisatoristen tekijöiden* yhteys työhyvinvointiin Keskimmäinen kolmannes KAIKKI Työn eri tekijöitä myönteisimmin arvioiva kolmannes 13,8 45,4 43,2 86,2 54,6 56,8 Arvio omasta työhyvinvoinnista asteikolla Työn eri tekijöitä kielteisimmin arvioiva kolmannes 79,3, *Eri tekijöistä on muodostettu summapistemäärä, jonka perusteella vastaajajoukko on jaettu kolmanneksiin. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

17 MUUTOKSET Työssä vuoden aikana koetut myönteiset ja kielteiset muutokset organisaatiorakenteessa työtehtävien määrässä työtehtävien laadussa henkilöstön/työtovereiden määrässä henkilöstön työtovereiden laadussa lähimmässä johdossa työvälineissä tai tiloissa ODOTETTAVISSA OLEVAT MUUTOKSET Kielteisiä muutoksia 00 Myönteisiä muutoksia Prosenttia Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

18 UPJ ja kehityskeskustelut Onko työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä On käytössä On tulossa Ei ole KAIKKI 37 * * UPJ:n piirissä on todellisuudessa 40,5 henkilöstöstä Luku- määrä Kehityskeskustelujen määrä UPJ:n olemassaolon mukaan 0 krt/v 1 krt/v 2+ krt/v Kehityskeskustelujen riittävyys* Käsitelläänkö työhyvinvointiin liittyviä asioita? Onko keskusteluilla ollut konkr. vaikutuksia? Tyytyväisyys käytyihin keskusteluihin* *Näistä vain asteikon ääripäät Eritt./melko huono/vähän 40 Jossain määrin Eritt./melko hyvä/paljon Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

19 Suhtautuminen palkkaukseen eri henkilöstöryhmissä 00- Johto ja ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Herättää vastenmielisyyttä Neutraali Motivoi ja kannustaa Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

20 Motivoivat ja vastenmielisyyttä aiheuttavat tekijät työssä Työtehtävät Työilmapiiri Johtamistavat Palkkaus Herättää vastenmielisyyttä Neutraali Motivoi ja kannustaa Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

21 Motivaation ja vastenmielisyyden kokeminen eri henkilöstöryhmissä Koetaanko 1) työtehtävät, 2) johtaminen ja 3) ilmapiiri motivoivina vai vastenmielisyyttä herättävinä?* Ainakin jokin motivoi eikä mikään herätä vastenmielisyyttä Kaikki neutraaleita Ainakin jokin herättää vastenmielisyyttä 0 Työntekijät Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt ja johto *Tässä ovat mukana selkeästi jokapäiväiseen työntekoon liittyvät motivaatio-vastenmielisyystekijät. Palkkaus poikkeaa vaikutusmekanismeiltaan näistä. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

22 Fyysisen työympäristön haittaavuus Haittatekijä Haittaa ainakin jonkin verran, Yksipuoliset liikkeet, hankalat työasennot Työympäristön ahtaus, melu tai rauhattomuus Epämukavat lämpötilat, vetoisuus, heikko ilman laatu Työvälineiden puutteet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely, ja 00

23 Osaamisen ja työkyvyn tukeminen Osaamisen ja työkyvyn tukeminen Henkilöstökoulutuksen järjestäminen Omaehtoisen opiskelun tukeminen Virkistys- ja liikuntatoiminnan järjestäminen Miten erilaisia toimia toteutetaan tai miten ne palvelevat vastaajia Henkisen työssäjaksamisen tukeminen Työhyvinvoinnin huomioiminen johtamisessa Jossain määrin Melko/erittäin hyvin Työterveyshuollon palvelut Sairauksien hoito Kuntoutuspalvelut Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kyselyt ja

24 Mittari Terveys ja työkyky valtioyhteisössä vuosina, ja 00, ikävakioituna¹ Mittarin antama tulos (N 00) 00 (N 1 000) Työkykyindeksi Huono tai kohtalainen työkyky Hyvä tai erinomainen työkyky Tuki- ja liikuntaelinoireet Jatkuvia oireita edellisten 6 kk:n aikana Tilapäisiä oireita Ei lainkaan oireita Henkinen kuormittuneisuus On kuormittuneisuutta (GHQ) Ei kuormittuneisuutta Oma arvio työssä selviytymisestä - 2 vuotta eteenpäin Ei ole varma selviytyykö*) Uskoo selviytyvänsä eläkeikään asti Ei ole varma selviytyykö**) Uskoo selviytyvänsä *) Kokonaisuudesta keskimäärin 2,5 arvioi, että tuskin selviää ja noin 8 oli muuten epävarmoja. **) Kokonaisuudesta keskimäärin 8 arvioi, että tuskin selviää, 24 oli muuten epävarmoja. (N 1250) ¹ Eri vuosien aineistoissa ikärakenne on vakioitu vastaamaan vuoden aineiston ikärakennetta. Erot muuttujien jakaumissa eri vuosina eivät ole tilastollisesti merkitseviä lukuun ottamatta henkistä kuormittuneisuutta, joka on lisääntynyt. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely, ja 00

25 Eri tekijöiden haittaavuus työssä Mahdollinen haittatekijä Haittaa ainakin jonkin verran, 00 Pitkäaikainen sairaus tai vamma Epämääräiset oireet Henkinen rasittuneisuus Mielenterveyden ongelmat Päihdeongelmat Puutteellinen ammattitaito/koulutus Motivaatio-ongelmat Työyhteisön vuorovaikutus- tai ihmissuhdeongelmat Työn ulkopuoliset vaikeudet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely, ja 00

26 Paras tulevaisuuden vaihtoehto työssä - Jatkaminen samassa työssä entisellään 48,3 48,4 48,4 Työtehtävien vaihto tai työolojen järjestely 27,2 27,9 24,7 Työpaikan vaihto Siirtyminen opiskelemaan Siirtyminen osa-aikaeläkkeelle Siirtyminen työkyvyttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1,4 1,9 2,1 5,0 4,9 6,0 2,8 3,4 3,5 11,7 10,6 12,7 Kyselyvuosi ja vastaajamäärä*, n=76, n= , n=985 *Vastaajamäärän erot johtuvat otoskoon eroista Siirtyminen vanhuuseläkkeelle 1,8 1,2 1,7 Jokin muu 2,0 1,7 0, Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely, ja 00

27 Koettu työhyvinvointi ja johtamisen työhyvinvointivaikutusten huomioiminen Erittäin huonosti (19 ) Melko huonosti (34 ) Kohtalaisesti (32 ) Melko/erittäin hyvin (16 ) Kaikki (n=74) Arvio omasta työhyvinvoinnista asteikolla Miten työpaikalla tiedostetaan ja otetaan huomioon johtamisen vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin? Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

28 Työhyvinvointi ja työkyky: keskimääräinen arvio työkyvystä asteikolla 0-10 ja keskimääräinen työkykyindeksin arvo eri työhyvinvointiluokissa Keskimääräinen arvio työkyvystä asteikolla 0-10 Keskimääräinen työkykyindeksin arvo ,9 8,1 7,4 5, Erinomainen 43 Hyvä 36 Kohtalainen 27 Huono 7 44,2 41,3 38,5 31, Arvio työhyvinvoinnista asteikolla 0-10 Arvio työhyvinvoinnista asteikolla 0-10 Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

29 Työhyvinvointi ja tulevaisuuden työtoive Arvio työhyvinvoinnista asteikolla 0-10 Henkilön parhaana pitämä vaihtoehto työssään: Jatkaminen ennallaan Muutoksia samassa työpaikassa Pois (työpaikan vaihto, eläkkeet, muut) Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

30 Kaiku ja johtamisen työhyvinvointivaikutusten huomioiminen Miten työpaikalla tiedostetaan ja otetaan huomioon johtamisen vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin? melko/erittäin hyvin kohtalaisesti melko huonosti 0 22 Ei tunne lainkaan Kaiku-ohjelmaa tai tuntee tiedotusvälineistä (69 ) Työpaikalla on puhuttu Kaikusta/ toteutettu Kaiku-hanke (31 ) Millä tavoin tuntee Kaiku-ohjelman? erittäin huonosti Jos työpaikoilla oli puhuttu Kaikusta tai toteutettu Kaikuhanke, vastaajien arvio omasta työhyvinvoinnistaan oli 7,5 asteikolla Muilla työhyvinvointi sai keskimäärin arvon 7,0. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

31 Valtion henkilöstön arviot erilaisten työssä jaksamista tukevien tekijöiden tärkeydestä Työssä jaksamista tukeva tekijä Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä Varmuus työpaikan säilymisestä 3,1 6,8 22,1 68,0 Palkan lisääminen 1,7,4 38,2 44,7 Johtamistapojen parantaminen 2,5 17,8 36,2 43,5 Työmäärän ja kiireen vähentäminen 4,0 25,9 38,7 31,4 Työhyvinvointihankkeiden toteuttaminen* 4,4 21,0 46,9 27,7 Työympäristön parantaminen 3,2 27,1 43,7 26,0 Työterveyshuollon kehittäminen 6,3 25,4 45,6 22,6 Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen 9,5 27,4 42,1,9 Koulutusmahdollisuuksien lisääminen 4,9 32,9 44,9 17,2 Joustavammat työajat 17,5 34,6 31,7 16,2 Sapatti- / vuorotteluvapaa 23,3 34,1 27,0,6 Osa-aikaeläke 39,2 27,7 18,1,1 * Kysymykset ovat tätä lukuun ottamatta samoja kuin Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa 03. Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

32 Mikä auttaisi eri sukupuolta olevaa valtion henkilöstöä jaksamaan työssään? Varmuus työpaikan säilymisestä Palkan lisääminen Johtamistapojen parantaminen Työmäärän ja kiireen vähentäminen Työhyvinvointihankkeiden toteuttaminen* Sukupuoli Naiset Miehet Työympäristön parantaminen Työterveyshuollon kehittäminen Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Joustavammat työajat Sapatti- / vuorotteluvapaa Osa-aikaeläke * Kysymykset ovat tätä lukuun ottamatta samoja kuin Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa Asiaa erittäin tärkeänä pitäneiden osuudet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

33 Mikä auttaisi eri ikäistä valtion henkilöstöä jaksamaan työssään? Varmuus työpaikan säilymisestä Palkan lisääminen Johtamistapojen parantaminen Työmäärän ja kiireen vähentäminen Työhyvinvointihankkeiden toteuttaminen* Työympäristön parantaminen Työterveyshuollon kehittäminen Ikäryhmä Alle 35 v v v Yli 55 v Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Joustavammat työajat Sapatti- / vuorotteluvapaa Osa-aikaeläke * Kysymykset ovat tätä lukuun ottamatta samoja kuin Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa Asiaa erittäin tärkeänä pitäneiden osuudet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

34 Mikä auttaisi valtion eri henkilöstöryhmiä jaksamaan työssään? Varmuus työpaikan säilymisestä Palkan lisääminen Johtamistapojen parantaminen Työmäärän ja kiireen vähentäminen Työhyvinvointihankkeiden toteuttaminen* Työympäristön parantaminen Työterveyshuollon kehittäminen Henkilöstöryhmä Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Joustavammat työajat Sapatti- / vuorotteluvapaa Osa-aikaeläke * Kysymykset ovat tätä lukuun ottamatta samoja kuin Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa Asiaa erittäin tärkeänä pitäneiden osuudet Lähdetiedot: Kaikki hyvin työssä? kysely

35 Mikä auttaisi eri sektoreiden vuotiaita palkansaajia jaksamaan työssään pidempään? Varmuus työpaikan säilymisestä Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Työterveyshuollon kehittäminen Palkan lisääminen Työmäärän ja kiireen vähentäminen Työympäristön parantaminen Joustavammat työajat Johtamistapojen parantaminen Osa-aikaeläke Sapatti- / vuorotteluvapaa Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Palkan lisääminen Työnantajasektori Valtio Kunta Yksityinen Asiaa erittäin tärkeänä pitäneiden osuudet Lähdetiedot: Työolotutkimus 03, Tilastokeskus, n~1800

36 Ikääntyvien työssä pysymisen edistäminen vuotiaiden palkansaajien mielestä eri sektoreilla Prosenttia ,4, , ,8 30, , ,8 48,5 36, Valtio Kunta Yksityinen Edistetäänkö työpaikallanne ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä nykyistä pidempään? Edistetään voimakkaasti tai jossain määrin Ei edistetä erityisesti Ei edistetä juuri lainkaan Lähdetiedot: Työolotutkimus 03, Tilastokeskus, n~1800

37 Aiottu eläkkeellesiirtymisikä vuotiailla palkansaajilla eri työnantajasektoreilla Prosenttia Valtio Kunta Yksityinen Missä iässä arvelette itse jäävänne kokoaikaiselle eläkkeelle? (Vastaus annettu vuoden tarkkuudella) Aikaisintaan 64-vuotiaana vuotiaana Viimeistään 60-vuotiaana Lähdetiedot: Työolotutkimus 03, Tilastokeskus, n~1800