Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 1 / 1 10/2016 10.02.03 55 Suvela I, Kirstinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611519, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.9.2013 päivätyn ja 21.3.2016 muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit 40004 ja 40005 sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 611519, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Kai Lintunen ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että ehdotus laitetaan pöydälle, jotta lautakunnan jäsenet voivat tutustua paremmin alueen haasteisiin mm. segregaatiokehityksen kannalta ja sen vaatimiin ratkaisuihin kaavoituksessa. Julistettuaan keskustelun asian pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska jäsen Kai Lintusen ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen pöydällepanoesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä asian pöydällepanon puolesta äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Suvi Karhu, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ja jäsen Kai Lintunen, eli yhteensä 4 JAA ääntä. Sitä vastustivat jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Nykvist, jäsen Risto Nevanlinna, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä 9 EI ääntä. Puheenjohtaja Markku Markkula totesi lautakunnan äänestyksessä yhdeksällä äänellä neljää vastaan hylänneen jäsen Kai Lintusen ehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 2 / 2 Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin kannattamana lautakunnan edellyttävän, että kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle. Jäsen Stefan Ahlman ehdotti Seppo Salon kannattamana lisättäväksi, että tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia. Lisäksi lautakunta edellyttää, että alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. Jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana lisäystä, että lautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen esitti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi. Varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana, että nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko tehdyt ehdotukset lisäyksiksi hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.9.2013 päivätyn ja 21.3.2016 muutetun Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6821, joka käsittää korttelit 40004 ja 40005 sekä katu- ja virkistysaluetta 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 611519, 2 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. 3 Lisäksi lautakunta edellyttää, että a. kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä mm. Espoon Asunnot Oy:n kanssa valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen kaavamääräysten ja muun materiaalin täsmennykset, joilla varmistetaan tarvittavien yhteisötilojen toteuttaminen alueelle; b. tarkistetaan Harjunportin varren rakennusalojen kerroslukumäärää siten että uudisrakennukset ovat enintään 2 kerrosta vastakkain olevia nykyisiä asuinrakennuksia korkeampia;
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 3 / 3 c. alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma; d. kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle esitettävään asemakaavaehdotukseen selostusosan siitä, miten segregaation vähentämiseen suunnitellut ratkaisut on asianmukaisesti huomioitu kaavaehdotuksessa; e. pysäköintinormia tarkastellaan nähtävilläoloaikana yhteistyössä Espoon Asunnot Oy:n kanssa toteuttamiseen kannustavaksi ja tarvetta vastaavaksi; f. nähtävilläoloaikana tutkitaan vielä mahdollisuutta lisätä alueen asuntokannan monipuolisuutta esim. varaamalla osa asunnoista kovan rahan tai asumisoikeusasunnoiksi. Oheismateriaali Selostus - Suvela I, tapahtumaluettelo - Suvela I, kaavamääräykset - Suvela I, kaavakartta - Suvela I, ajantasa-asemakaava - Suvela I, havainnekuva Suunnittelun lähtökohtina ovat alueen ilmeen ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukevien suunnitteluratkaisujen edistäminen. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, aivan keskeiselle paikalle Espoon keskuksessa. Tavoitteena on asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen ja täydennysrakentaminen sekä Suvelan toisen sisääntulokorttelin ja Kirstintien varren kaupunkikuvallinen uudistus. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan ja Suvelan välillä. Kaavamuutos edistää Suvela vision 2035 mukaisia tavoitteita sekä Espoon tarinaa, jonka mukaan kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 4 / 4 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä. Suvela I - Södrik I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6821, käsittää korttelit 40004 ja 50005 sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 611519. Aloite ja vireilletulo Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti 24.9.2012 päätöksessään kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Suvelan Onni-hankkeen edellyttämän kaavamuutoksen. Kaavamuutoksen hakijana on Espoon Asunnot Oy, jonka jättämä hakemus on päivätty 20.11.2012. Vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 10.4.2013. Alueen nykytila Alue on toinen Suvelan pääsisääntulokortteleista. Alueella on 1970-luvulla rakentuneita kerrostaloja, joita on peruskorjattu vuosikymmenien saatossa. Pysäköinti on laajoilla kentillä rakennusten edustoilla. Tonttien piha-alueet muodostavat vehreän kokonaisuuden, mutta yksityisen ja julkisen alueen rajat ovat jäsentymättömät. Näkymät ovat vaatimattomia ja niitä hallitsevat pysäköintialueet ja suuret rakennukset. Korttelin sisällä on Suvelan keskeinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 5 / 5 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus on lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta, AK. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Suvela I, Kirstinmäki (611515), muutos, hyväksytty 27.5.1996 ja vahvistettu 20.5.1998. Kaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta, puistoa, katualuetta sekä jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta. Länsi-Suviniitty (613300), asemakaava ja muutos, hyväksytty 13.10.2008. Kaavassa alue on puistoa ja katualuetta. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaavamuutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 10.4.2013. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.10. 19.11.2013. Asukastilaisuus järjestettiin 23.10.2013 Kirstin koululla. Tilaisuudessa käytiin keskustelua tulevista muutoksista, rakentamisen aikataulusta ja vaiheistuksesta sekä asukkaiden asemasta suhteessa tuleviin muutoksiin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 6 / 6 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta ei saatu kirjallisia mielipiteitä. Tonttiyksikkö antoi kannanoton. Asemakaavan muutos Yleistä Suurkorttelin kehittämisen tavoitteena on kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen uudistus. Uudistuksella alueen kaupunkitilojen hierarkiaa jäsennetään yhteisöllisyyttä tukevammaksi. Kaavamuutos mahdollistaa alueella monipuolisia asumiseen liittyviä toimintoja kuten työ-, palvelu- ja liiketiloja sekä yhteisjärjestelyitä oleskelualueiden suhteen. Tavoitteena on parantaa Kirstinharjun raitin ilmettä ja toiminnallisuutta suurkorttelin sisällä sekä sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä Espoon aseman suuntaan. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 24.9.2012, että alueen kaavoitus käynnistetään siten, että kortteli uudistuu merkittävästi sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto käsitteli Suvelan Onnen korttelin kehittämishanketta 15.6.2015 ja päätti, että korttelin suunnittelua voidaan jatkaa, vaikka kortteliin tulisi vain valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Päätöksen perusteluissa mainitaan, että kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on ollut korttelin hallintamuotojen monipuolistaminen. Kortteliin on tulossa valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja, valtion tukemia nuorisoasuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Tavoitteena on kaavoittaa kortteliin kerrostaloja ja järjestää asukaspysäköinti siten, että valtion tukemille asunnoille asetetut hinta- ja laatukriteerit toteutuvat. Suvelan Onni -hankkeen suunnittelussa on mukana Tampereen teknillisen yliopiston väitöskirjatutkija arkkitehti Katja Maununaho. Hänen asuntosuunnitteluaiheinen väitöstutkimus koskee kulttuurien kohtaamista asuinalueilla. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on 31 700 k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 0,9. Korttelitehokkuus on keskimäärin ek = 1,6. Alueen rakennusoikeuden määrä kasvaa 9 780 k-m 2. Korttelialueet ja yleiset alueet Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK-1) muodostuvat 5-12-kerroksisista asuinrakennuksista. Rakennukset ovat mittakaavaltaan pienempiä kuin nykyiset lamellitalot, jolloin alueelle muodostuu pitkiä näkymiä sekä pienempiä ja helposti hahmottuvia yksityisiä pihatiloja. Pihat ja yhteisalueet muodostavat raitin kanssa kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 7 / 7 Kattomuodot muodostavat suurmaisemaan kiinnostavan kokonaisuuden, joka ilmentää Suvelan Onnen uutta ilmettä. Kattomaailman suunnittelussa tulee huomioida paikallisen energiantuotannon kuten aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet. Massoittelu muodostuu alueen eteläosassa kytketyistä pistetaloista. Pistetalot voivat toimia joko yhden tai kahden porrashuoneen periaatteella. Asunnoista avautuu näkymiä moniin suuntiin. Parvekkeet rytmittävät yleisarkkitehtuuria. Kirstinmäen varressa sijaitsee neljän pistetalon ja pysäköintilaitoksen muodostama kokonaisuus, jossa piha-alueet toteutetaan pysäköintilaitoksen katolle. Alueen keskelle osoitetaan yhteisalue (AH-1), johon toteutetaan asukkaiden oleskelu- ja leikkialue. Rakennukset ja rakennusparit ovat värikkäitä. Rakennusten yksityiskohdat ja piharakennukset ja aidat ovat tärkeä osa alueen yleisilmettä. Ne toteutetaan korkeatasoisesti huomioiden asukkaiden yksityisyys ja sujuvat yhteydet yhteisalueille ja yleisille alueille. Yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Kirstinharju tukee suurkorttelin rakennetta. Kulkureitin jatkuvuus on helposti hahmottuva ja muodostaa osan suurkorttelin toiminnasta. Rakennusten maantasokerroksissa sijaitsee yhteistiloja, jolloin jalankulkuympäristön aktiivisuutta voidaan lisätä. Pysäköinti on osoitettu pysäköintilaitoksiin. Asuinrakennusten porrashuoneista on pääsy pysäköintilaitokseen lukuun ottamatta yhtä rakennusparia. Pysäköintilaitosten yhteyteen toteutetaan varasto- ja huoltotiloja sekä väestönsuojatiloja. Pysäköintilaitosten katoille osoitetaan pihatoimintoja. Laitosten maanpäälle näkyvät julkisivut maisemoidaan osaksi suurkorttelin yleisilmettä. Liikuntaesteisten pysäköintipaikat osoitetaan piha-alueille. Pohjoisrinteen lähivirkistysaluetta laajennetaan niin, että yleiselle virkistykselle tulee tilaa suurkorttelin sisäosassa. Asukkaat voivat hyödyntää aluetta lähimetsänä tai yhteisenä kohtaamis- ja toimintapaikkana. Liikenne ja pysäköinti Kaava-alue rajautuu Sunantiehen, Kirstintiehen sekä Kirstinmäkeen. Näistä Sunantie ja Kirtstintie ovat kokoojakatuja ja Kirstinmäki tonttikatu. Kaava-alueen ajoneuvoliikenne tullaan ohjaamaan pysäköintilaitoksiin kahden Kirstintielle ja yhden Kirstinmäelle sijoittuvan tonttiliittymän kautta. Korttelialueet on tarkoitus rauhoittaa liikenteeltä. Huoltoajo on sallittu korttelin sisällä. Pelastusreitit on huomioitu suunnittelussa. Alueen pysäköinti tullaan järjestämään kahdessa kannenalaisessa pysäköintilaitoksessa, joista toinen sijoittuu Kirstintien ja toinen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 8 / 8 Kirstinmäen varteen. Lisäksi liikuntaesteisten autopaikkoja tullaan sijoittamaan asuntojen sisäänkäyntien läheisyyteen. Pyöräpysäköinti tullaan huomioimaan ja järjestämään asiaan kuuluvalla tavalla pysäköintilaitosten sekä asuntojen yhteydessä. Kaava-alueen läheisyydestä löytyy yleistä pysäköintiä Kirstinmäen varresta ja päästä sekä Kirstintien ja Sokinsuontien risteyksen LP-alueelta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 6.11.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Maankäyttösuunnitelma, Avanto Arkkitehdit Oy, 2016 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija, tonttiyksikkö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY:n vesihuolto, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastusliikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.03.2016 Sivu 9 / 9