Suomenkielinen opetus 2015 Toimintakertomus
Sisällys 1 Perusopetus... 4 1.1 Opetussuunnitelmauudistus... 5 1.2 Oppiminen ja digitalisaatio... 6 1.3 Alueellinen toiminta... 8 1.4 Oppilashuolto... 9 1.5 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 11 1.6 Iltapäivä- ja kerhotoiminta... 12 1.7 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 13 1.8 Kansainvälisyys... 14 1.9 Perusopetuksen muu kehittäminen... 15 1.10 Toiminnan arviointi... 17 2 Lukiokoulutus... 18 2.1 Opetussuunnitelmauudistus... 18 2.2 Sähköinen ylioppilastutkinto... 18 2.3 Opiskelijahuolto toisella asteella... 19 2.4 Kansainvälisyys... 21 2.5 Lukiokoulutuksen kehittäminen ja arviointi... 21 2.6 Koulutustakuu ja opintoihin hakeutuminen... 22 3 Taiteen perusopetus... 23 4 Henkilöstö, organisaatio ja johtaminen... 25 4.1 Henkilöstö... 25 4.2 Osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus... 27 4.3 Työhyvinvointi... 28 4.4 Organisaatio... 29 4.5 Johtaminen... 30 5 Talous ja tulostavoitteet... 33 5.1 Talous... 33 5.2 Tulostavoitteet... 35 6 Koulurakentaminen ja -korjaukset... 37 7 Koulujen johtokunnat... 37 8 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta... 38
Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa espoolaisille lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset kehittymis- ja koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijoiden yksilölliset ominaisuudet. (Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 12.6.2015) Suomenkielisen opetuksen strategisten tavoitteiden pohjana ovat opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan määrittelemä oheinen toiminta-ajatus sekä kuluvan valtuustokauden (2013 2017) Espoo-tarinasta johdetun Suomenkielisen opetustoimen tarinan arvot ja toimintaperiaatteet. Suomenkielisen opetustoimen tarina määrittelemä opetustoimen visio on: Oppiva, luova, osaava ja vastuullinen espoolainen 2020.
1 Perusopetus Suomenkielinen perusopetus tarjoaa oppijoille korkeatasoisen, monipuolisen ja alueellisesti tasapuolisen peruskoulun. Lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ja antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen vuoden 2015 pääteemana olivat perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus ja siitä nousevat toimintakulttuurin muutoksen haasteet. Perusopetuksen erityisiksi kehityskohteiksi elokuussa 2015 alkaneelle lukuvuodelle kiteytyi seuraava kolmen kehittämiskokonaisuuden kärki: opetussuunnitelman valmistelu osallistavin menetelmin, oppimisen ja digitalisaation yhdistäminen sekä hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen perusopetuksessa. Perusopetuksen toimintavuotta 2015 kuvasi myös toiminnan laajeneminen oppilasmäärän kasvaessa. Oppilasmäärän kasvu edellisvuodesta oli espoolaisen opetuksen suurin yhteensä 764 oppilasta. Tilastointipäivänä 20.9.2015 oppilaita oli yhteensä 26 472. Kasvu selittyy suurilta osin sillä, että peruskoulun päättäneiden ikäluokka keväällä 2015 oli huomattavasti pienempi kuin seuraavana syksynä aloittaneiden koulutulokkaiden ikäluokka. Aiemmista vuosista poiketen perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi myös tilastointipäivän 20.9.2015 jälkeen voimakkaasti kunnan vastaanottamien turvapaikanhakijoiden johdosta. Elokuun ja joulukuun 2015 välisenä aikana perustettiin yhteensä 18 ylimääräistä valmistavan opetuksen ryhmää. Näistä kaksi oli alakoulun ja 15 yläkoulun ryhmiä. Perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan edelleen noin 2800 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä kasvua odotetaan edelleen tästä noin 1700 oppilasta lisää. Korkeatasoisen ja alueellisesti tasapuolisen peruskoulutuksen takaaminen tuleville ikäluokille on yksi opetuksen järjestämisen suurimmista lähitulevaisuuden haasteista. Perusopetus vuonna 2015 78 suomenkielistä peruskoulua 45 alakoulua 16 yläkoulua 16 yhtenäistä peruskoulua ja 1 sairaalakoulu. Oppilasmäärä tilastointipäivänä 20.9.2015 26 472, joista esi- ja starttiluokilla 835 oppilasta joista alakoulussa 16 610 oppilasta joista yläkoulussa 7181 oppilasta erityisluokilla 1846 oppilasta Kasvua edellisvuodesta 764 oppilasta. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä 4260. Opetusta annettiin yhteensä 41 vieraassa kielessä. Painotettua, kielten- ja kielikylpyopetusta tarjottiin yhteensä 14 peruskoulussa. Perusopetuksen kustannukset vuonna 2015 olivat 234, 8 M.
1.1 Opetussuunnitelmauudistus Opetushallitus julkisti uudet valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman (ops) perusteet vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2015 toteutettiin uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman valmistelu osallistavilla työtavoilla. Työ aloitettiin sivistystoimen johtajan asettamassa suomenkielisen opetuksen, varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen opetuksen ohjausryhmässä. Valmistelu jatkui tuntijakotyöryhmässä sekä oppiaineryhmissä konsultoivien opettajien johdolla. Opetussuunnitelman yhteisiä osuuksia työstettiin ryhmissä, joissa oli mukana useita koulujen rehtoreita. Myös kuntalaisille ja kunnan eri toimijoille annettiin mahdollisuus osallistua uuden opetussuunnitelman laatimiseen. Osallisuus varmistettiin eri vaiheissa työtä. Huoltajille ja kuntalaisille toteutettiin keväällä 2015 sähköinen ops-kysely. Kommentteja pyydettiin lisäksi kodin ja koulun yhteistyöfoorumi KoKo Espoolta, kulttuuripalveluilta sekä kirjastotoimelta. Seurakunnan ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa käytiin keskusteluja. Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevät opetussuunnitelman osuudet laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kuntalinjauksia laadittiin yhteistyössä suomenkielisen varhaiskasvatuksen sekä ruotsinkielisen opetuksen toimijoiden kanssa. Oppilailla ja koulujen henkilökunnalla oli useita mahdollisuuksia vaikuttaa opetussuunnitelmatyöhön. Opettajat kommentoivat oppiaineiden ops-luonnoksia sähköisessä oppimisympäristö Fronterissa. Työtä jatkettiin rehtoriseminaarissa ja alueellisissa ops-pajoissa, joihin osallistuivat alueiden peruskoulujen rehtorit sekä neljä opettajaa kultakin koululta. Oppilaiden näkemyksiä ja ajatuksia kuultiin huhtikuussa 2015 järjestetyn osallistamispäivän yhteydessä. Oppilaat ideoivat opettajan johdolla heille itselleen sopivia, innostavia tapoja osallistua oman koulutyönsä ja opetusryhmänsä toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Espoon perusopetuksen uusi opetussuunnitelma hyväksyttiin joidenkin katsomusaineiden opetussuunnitelmia lukuun ottamatta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksissa 10.6.2015 ja 16.12.2015. Se astuu voimaan elokuussa 2016 osin porrastetusti. Uusi opetussuunnitelma sisältää sen perusteiden pohjalta laaditut kuntalinjaukset, kunnan yhteisen tuntijaon ja alueellisen kieliohjelman. Uudistus kohdistuu etenkin oppimiskäsitykseen, laaja-alaiseen osaamiseen, oppimisympäristöihin ja kouluun oppivana yhteisönä, oppimisen arviointiin sekä opetuksen eheyttämiseen. Espoo painottaa positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulmaa. Laaja-alaisessa osaamisessa erityisen tärkeinä pidetään ajattelua ja oppimaan oppimista, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumista, vaikuttamista ja kestävän tulevaisuuden rakentamista.
1.2 Oppiminen ja digitalisaatio Oppimisen ja digitalisaation yhdistäminen oli toinen kantava kehittämisteema vuonna 2015. Työ jakautui osaamisen kehittämisen, koulujen kehittyvän toimintakulttuurin sekä digitaalisen oppimisympäristön työvälineiden ja palvelujen osa-alueille. Osaamisen kehittäminen Pedagogisen tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen (tvt) täydennyskoulutusta kehitettiin vuoden 2015 aikana uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulutuksia toteutettiin verkostoyhteistyönä tiedonhallintaan, mediakasvatukseen ja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyen. Pedagogisen tvt-osaamisen koulutuspäiviä toteutui vuonna 2015 yhteensä 1700 koulutettavapäivää. Koulutukset toteutettiin keskitettyinä, alueellisina ja koulukohtaisina. Osa toimintavuoden aikana suunnitelluista pilottikoulutuksista toteutetaan keväällä 2016. LOISTO Opettajien pedagogista tvt-osaamista tukeva LOISTO-hanke jatkui vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteensä 179 300 rahoituksella. LOISTO-opettajien verkostoon ilmoittautui kouluilta noin 236 opettajaa. He tukivat ja opastivat kollegoitaan koulun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ohjaustyö resursoitiin Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 myöntämällä 179 300 suuruisella valtionavustuksella. LOISTO-opettajille järjestettiin lisäksi osaamisen kehittämis- ja jakamistyötä tukevaa kohdennettua täydennyskoulutusta. Tätä tarjottiin Fronterin pedagogisena käyttökoulutuksena sekä Helsingin yliopiston toteuttamana Digikehittäjäopettaja-koulutuksena (8 op). Mobo keulii! Oppilaiden ja opettajien mobiiliosaamista kehitettiin vuonna 2015 Mobo keulii! -hankkeen kautta. Sen tavoitteena oli uuden opetussuunnitelman käyttöönoton tukeminen mobiililaitteiden opetuskäytön ja pedagogisesti monipuolisen hyödyntämisen kautta. Keväällä 2015 toteutettiin verkostoyhteistyönä neljä alueellista Mobo Keulii! -teemapäivää. Tapahtumiin osallistuttiin kahta lukuun ottamatta kaikilta kouluilta, yhteensä noin 200 opettajan ja 200 oppilaan voimin. Massive Open Online Course (MOOC) Opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin vuonna 2015 myös Massive Open Online Course (MOOC) -verkkokurssien valmistelun kautta. Keväällä järjestettiin muun muassa ipadit opettajan työvälineenä -niminen verkkokurssi espoolaisten tvt-kouluttajien toimesta. Kurssille ilmoittautui valtakunnallisesti 635 opettajaa. Osallistujista noin 50 oli espoolaisia opettajia. Kurssin suoritti noin 20 % osallistujista. Koulujen kehittyvä toimintakulttuuri Vuonna 2015 käynnistettiin Espoossa valtakunnallisesti merkittävä Kehittyvä toimintakulttuuri (KETO) -hanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää pedagogista toimintakulttuuria ja tukea esi- ja perusopetusta uuden opetussuunnitelman sekä Espoon kasvatuksen ja opetuksen digitarinan mukaisen toimintakulttuurin toimeenpanossa. Hankkeessa kehitetään neljää toimintakulttuurin osa-aluetta: oppilaiden osallisuutta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, oppimista digiteknologian tuella sekä lisäopetuksen ohjausta. Hanke jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Syksyllä 2015 hankkeeseen rekrytoitiin hankekoordinaattori sekä neljä pedagogista tieto- ja viestintätekniikan ohjaajaa. Lisäksi kolme työntekijää rekrytoitiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköihin. Hankkeen toiminnan tavoite vuodelle 2015 oli, että kaikki koulut laativat tai päivittävät koulukohtaisen ICT-kehittämissuunnitelmansa. Tavoite toteutui 90 %:ssa peruskouluja. Hanke sai vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriöltä 1.41 M erityisavustuksen.
Digitaalinen oppimisympäristö (työvälineet ja palvelut) Espoon kaupunki hankki loppuvuonna 2014 kaikkien opettajien käyttöön digitaaliset työvälineet. Laitteiden jakelu ja käyttöönotto toteutettiin vuoden 2015 alussa. Vuoden 2015 täydennyshankinta noin 80 uudelle opettajalle siirtyi kaupungin tietohallinnon uudesta toimintamallista ja taloudellisista syistä johtuen vuodelle 2016. Koulukohtaisia eroja digitaalisissa oppimisympäristöissä pyrittiin kaventamaan vuonna 2015. Noin kolmanneksella kouluja työasemien määrän suhteessa oppilasmäärään oli heikko. Koulutilojen muuttojen yhteydessä parannettiin vuoden 2015 aikana viiden koulun konekantaa tasolle viisi oppilasta/työasema. Vuoden 2015 elinkaarimallin mukaiset laitevaihdot siirrettiin kaupungin tietohallinnon toimintamallin uudistamisen johdosta vuodelle 2016. Laitekannan tilanne kartoitetaan keväällä 2016 palvelunhallintajärjestelmä Hektorin päivityksen myötä. Oppimistilojen esitystekniikkaa parannettiin kesän 2015 aikana. Tiloja varustettiin dokumenttikameroilla ja näytön peilauslaitteilla, mihin kytkeytyy tablet-laitteiden hyödyntäminen opetuksessa. Suomenkielisen opetuksen esiopetusryhmien suunnitellut laitehankinnat siirtyivät myöhemmäksi. Olarin tvt-koulutustilojen uudistuksessa syksyllä 2015 kaikista kiinteistä työasemista luovuttiin ja ne vaihdettiin kannettaviin. Tiloihin suunniteltiin myös uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoa tukeva Mediamaa-toimintatila. Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käyttöä laajennettiin ja syvennettiin vuonna 2015. Uusina toiminnallisuuksina kehitettiin oppilaille tarkoitettua dialogista tavoite- ja arviointityökalua ja sen käyttöä. Työtä pilotoitiin kolmen koulun verkostona. Kaikille huoltajille suunnattua HuoltajaFronteria sekä etäopetuksen toiminnallisuuksia kehitettiin. Uusien toiminnallisuuksien laajempi käyttöönotto siirtyi vuoteen 2016. INNOKAS! Espoo osallistui myös vuonna 2015 valtakunnalliseen Helsingin yliopiston koordinoimaan Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiakasvatuksen avulla (Innokas!) -verkoston toimintaan. Verkosto sai rahoitusta yhteensä 300 000 Koko Suomi koodaa -hankkeelle. Verkoston kautta kehitettiin valtakunnallisella tasolla tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä innovatiivisen koulun toimintaa tukevia malleja. OPPIKA Espoo jatkoi mukanaoloaan oppilaiden opetusteknologiaan liittyvän itsearvioinnin (OPPIKA) valtakunnallisen osaamiskartoitustyövälineen kehitystyössä vuonna 2015. Työtä tehtiin Opetushallituksen tuella Tampereen kaupungin koordinoimana. Järjestelmää tullaan pilotoimaan Espoossa. Työn on määrä valmistua keväällä 2016.
1.3 Alueellinen toiminta Espoon suomenkielinen perusopetus on jaettu Leppävaaran, Keski- ja Pohjois-Espoon, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan sekä Espoonlahden suuralueisiin. Kullakin alueella toimii aluepäällikkö, jonka päätehtävänä on alueen peruskoulujen rehtoreiden esimiestyö. Aluemallin tavoitteena on opetuksen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden paremman saavuttamisen tukeminen, ohjaus ja valvonta. Vuonna 2015 keskeisimpänä alueellisessa toiminnassa oli opetussuunnitelmatyö ja sen tukeminen koulujen esimies- ja henkilöstötasolla. Tämän kautta tavoiteltiin koulujen toimintakulttuurin uudistamista sekä digitalisaation ja oppimisen yhdistämistä. Huomiota kiinnitettiin myös koulukuljetusten uusiin linjauksiin ja väestövastuumallin (ks. luku 2.5) toteutumiseen. Perusopetuksen kolmen kehittämiskokonaisuuden kärjen kolmantena ydintavoitteena alueilla oli hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen liittyen oppilashuollon lakiuudistusten vakiinnuttamiseen arjen toimintaan (ks. luku 2.4). Näitä keskeisiä tavoitteita työstettiin aluejohtamisen kautta päivittäisessä vuorovaikutuksessa, kehityskeskusteluissa sekä jokaisen koulun johtotiimin kanssa säännöllisesti käydyissä neuvotteluissa. Myös työhyvinvointi, sairauspoissaolojen vähentäminen ja kouluturvallisuus olivat tavoitekeskustelujen aiheina. Koulukentän ja hallinnon molemmansuuntainen aktiivinen tiedonkulku nähtiin tärkeänä. Jokaisella alueella järjestettiin vuonna 2015 kuukausittainen alueellinen rehtorikokoontuminen. Lisäksi aluepäälliköiden johdolla kokoontuivat alueelliset, poikkihallinnolliset lasten ja nuorten hyvinvointiryhmät. Työssä korostuivat eri tehtäväalueiden yhteistoiminnan parantaminen, uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto, osallisuuden lisääminen sekä alueellisen tiedon jakaminen ja hyödyntäminen. Toiminnasta raportoitiin säännöllisesti työn kaupunkitasoiselle ohjausryhmälle.
1.4 Oppilashuolto Oppilashuoltopalvelut kattavat oppijan polun esiopetuksesta toiselle asteelle. Niiden tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Työ ehkäisee ongelmien syntymistä, turvaa varhaisen tuen sitä tarvitseville ja edistää koulun yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilashuollon painopistettä siirrettiin vuonna 2015 uuden opiskeluhuoltolain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan työhön. Vuoden pääteemana oli uuden opiskeluhuoltolain jalkauttaminen toimintaan. Tilastojen mukaan yhteisöllisen, esimerkiksi luokka- ja ryhmätyöskentelyn, osuus kasvoi lain voimaantulon jälkeen. Uuden lain jalkauttamista jatketaan, sillä ehkäisevän ja yhteisöllisen työn osuus ei vielä kaikin osin toteutunut. Haasteena työlle ovat erot koulujen toimintakulttuureissa ja oppilaiden haasteissa sekä kouluittain ja alueittain vaihtelevassa tarpeessa oppilashuollon palveluille. Vuonna 2015 aloitettiin myös sähköisten palvelujen kehittäminen palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat valmistuivat keväällä 2015. Ne hyväksyttiin koulujen johtokunnissa. Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimi kaupunkitasoisena oppilas- ja opiskelijahuoltotyön johtoryhmänä käsitellen säännöllisesti oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviä asioita. Oppilaalla on lain mukaan oikeus päästä keskustelemaan psykologin ja kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Palveluihin pääsyn määräaikojen toteutumista seurattiin tulostavoitteen tasolla vuonna 2015. Määräajat toteutuivat 98,7 prosenttisesti. Määräaikojen toteuttaminen nähtiin haastavana jo asiakkaana olevien oppilaiden osalta. Näiden oppilaiden jatkotyöskentelytapaamisia jouduttiin osin harventamaan tai siirtämään myöhäisemmäksi. Toteutumisprosentti kuitenkin kohosi jatkuvasti lain voimaan tulosta alkaen. Myös oppilasmäärien kasvu, turvapaikanhakijatilanne sekä resurssitilanne olivat haasteena oppilashuollon laadukkaalle toteutumiselle. Oppilashuollollisten asioiden käsittelyä ja toimintatapoja tullaan seuraamaan tiiviisti vuoden 2015 toiminnan arvioinnin pohjalta. Lisäksi tehdään tarvittavat lain edellyttämät toimenpiteet, jotta oppilaan oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, kouluterveydenhuollon sekä oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen pariin toteutuu. Vuonna 2015 pidettyjen monialaisten asiantuntijaryhmien kokoontumisista ei ole tilastoa. Palautteiden ja oppilashuoltokertomuksien perusteella kokouksia on järjestetty oletettua vähemmän. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan oppilaan asian käsittelemiseksi tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 suomenkielisissä peruskouluissa toimi 33 kuraattoria, joista neljä alue- ja yksi määräaikaisena resurssikuraattorina. Kunkin toimialueena oli 2 3 koulua. Esiopetuksen kuraattoripalvelut hoidettiin entisin resurssein, ensisijaisesti eri yksiköitä konsultoiden. Kouluilla toimi vuonna 2015 myös 31 psykologia, joista viisi alue- ja yksi määräaikaisena resurssipsykologina. Kunkin toimialueena oli 2 4 koulua. Lisäksi vuonna 2015 työskenteli kaksi toimintaterapeuttia ja musiikkiterapeutti. Terapiaan ohjauduttiin oppilashuoltoryhmän, opettajien, vanhempien, kouluterveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kautta.
Oppilashuollon työn kohteet lukuvuonna 2014 2015 Kuraattorit Psykologit Oppiminen 2,3 % 27,9 % Käyttäytyminen 35.5 % 23,4 % Tunne-elämä 14,1 % 25,9 % Perhe 13,4 % 5,1 % Sosiaaliset suhteet 29,5 % 4,5 % Koulunkäyntijär jestelyt 5,3 % 13,1 % Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä peruskouluissa Lukuvuosi Kuraattorit Psykologit 2014 2015 870 808 2013 2014 782 782 2012 2013 770 770
1.5 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kolmiportainen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin. Tuki on oppilaan tarpeen mukaisesti yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Kolmiportaisen tuen tarkoituksena on lisätä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Tukimuodot suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Yleinen tuki on laadukasta perusopetusta, jossa huomioidaan sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet. Yleisen tuen tukimuotoina painottuvat opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, oppilaan ohjaus ja osa-aikainen erityisopetus. Myös muita tukimuotoja voidaan käyttää. Tilastointipäivänä 20.9.2015 tehostetussa tuessa opiskeli 2462 oppilasta eli 9,3 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Tehostettua tukea annetaan, jos oppilaan saama yleinen tuki ei ole ollut riittävää. Tehostettu tuki on säännöllistä ja siinä käytetään samanaikaisesti eri tukimuotoja. Tuen muotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt, koulunkäyntiavustajapalvelut, opintojen yksilöllinen ohjaus ja tiivistetty yhteistyö kodin kanssa. Espoossa erityisessä tuessa opiskeli 20.9.2015 tilastointipäivän mukaan 2059 oppilasta, joka on 7,8 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Erityisluokilla opiskeli 1853 oppilasta ja yleisopetuksen luokissa 206 oppilasta. Erityinen tuki on kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja vahvaa oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemista. Se muodostuu erityisopetuksesta ja muista perusopetuslain mukaisista tukimuodoista ja palveluista. Erityinen tuki järjestetään oppilaan tuen tarve huomioiden muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla. Väestövastuumalli Väestövastuumallin mukaan jokainen espoolainen koulu vastaa oman koulualueensa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden opetuksesta. Väestövastuumallin prosessia kehitettiin kevätlukukauden 2015 aikana kouluilta ja eri toimijoilta saadun palautteen perusteella. Koulut saivat tarvittavat resurssit oppilaiden opetuksen järjestämiseksi lähikoulussa. Vaikeasti, lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden sekä autististen oppilaiden opetuksen resursointi ja koordinointi hoidettiin kaupunkitasoisesti väestövastuumallin ulkopuolella. Väestövastuumallin toimintatavoista pidettiin vuonna 2015 neljä alueellista tiedotustilaisuutta koulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle. Mallin toteuttamiseen ja kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyviä koulutustilaisuuksia pidettiin myös suomenkielisen varhaiskasvatuksen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle. Erityisopettajille pidettiin neljä alueellista koulutustilaisuutta huoltajan ja oppilaan kuulemiseen liittyvistä menettelytavoista. Päivä- ja loma-ajan hoito Lukuvuoden 2015 2016 aamu- ja iltapäivähoitoon osallistui noin 220 lasta. Kesälomalla 2015 lomahoidossa oli 160 lasta ja joululoman 2015 aikana noin 100 lasta. Suomenkielinen opetus on toteuttanut sosiaali- ja terveystoimen Vammaispalveluiden tilaamaa kehitysvammaisten ja autististen lasten loma-ajan hoitoa vuoden 2014 talvilomasta alkaen. Aamu- ja iltapäivähoitoa on järjestetty lukuvuodesta 2014 2015 alkaen. Apuvälineitä koskevia päätöksiä tehtiin vuonna 2015 yhteensä 23 oppilaalle.
1.6 Iltapäivä- ja kerhotoiminta Iltapäivätoiminta Perusopetuksen iltapäivätoiminta on koululaisille suunnattua, ohjattua ryhmämuotoista vapaa-ajan toimintaa. Sen tarkoituksena on vähentää lapsen yksin viettämää aikaa koulupäivän jälkeen. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa tarjottiin vuonna 2015 suomenkielisten koulujen 1 2. luokkalaisille ja ylempien luokka-asteiden erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Lukuvuonna 2015 2016 iltapäivätoimintaan osallistui 3769 oppilasta, joista 2 388 (63 %) oli 1. luokan oppilaita, 1 320 (35 %) 2. luokan oppilaita ja 61 (2 %) ylempien vuosiluokkien erityisoppilaita. Perusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestettiin avustettuna, ostopalvelutoimintana ja kaupungin omana toimintana. Lukuvuonna 2014 2015 kaupunki aloitti oman toiminnan pilotin Koulumäen ja Saunalahden kouluissa. Lukuvuonna 2015 2016 omaa toimintaa järjestettiin myös Tuomarilan koulussa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2015 Perusopetuslain 48 f muutoksen. Muutos vaikuttaa iltapäivätoiminnasta perittävän asiakasmaksun syksystä 2016 alkaen. Iltapäivätoimintaan osallistuvien asiakasperheiden on kuitenkin mahdollista hakea asiakasmaksuista huojennusta. Asiakasmaksuhuojennuksia on lukuvuonna 2015 2016 myönnetty yhteensä noin 220 000 yhteensä 330 perheelle. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on lapsen ja nuoren kasvua tukevaa tavoitteellista vapaa-ajan toimintaa. Se tukee kasvatus- ja opetustyötä. Toiminnan tavoitteina ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Vuonna 2015 yli 90 % Espoon peruskouluista järjesti koulun kerhotoimintaa valtion erityisavustuksen tuella. Kouluilta saatujen suunnitelmien mukaan alakoulujen kerhoihin osallistui yli 6000 oppilasta. Yläkoululaisille suunnatuissa kerhoissa oli noin 1200 osallistujaa. Valtion erityisavustuksen ja koulun oman rahoituksen lisäksi koulut järjestivät koulun kerhotoimintaa muun muassa vanhempainyhdistysten, seurakuntien sekä koti- ja kouluyhdistysten tuella. WAU ry järjesti koulun kerhotoiminnassa matalan kynnyksen liikuntakerhoja 16 koululla.
1.7 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta kuvasi vuonna 2015 huomattava vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu. Peruskouluissa ja lukioissa oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 4260 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 726 oppilasta. Suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeli lisäksi noin 1 000 monikielisten perheiden ja suomalaisten paluumuuttajaperheiden lasta, joiden virallinen äidinkieli on suomi, mutta jotka tarvitsivat samanlaisia tukitoimia kuin vieraskieliset lapset. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa opiskeli vuoden 2015 lopussa 769 oppilasta, runsas 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kouluissa toimi vuoden lopussa 20 alakoulun ja 18 yläkoulun erillistä perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää. Oppivelvollisuusikäisten turvapaikanhakijoiden määrän monikertaistumisen vuoksi Espooseen perustettiin vuoden 2015 syyslukukauden aikana 10 uutta yläkoulun valmistavaa luokkaa ja kaksi alakoulun valmistavaa luokkaa. Valmistavien luokkien oppilaista 38 % oli turvapaikanhakijoita, kun aikaisemmin heidän osuuteensa on ollut alle viisi prosenttia. 290:lle valmistavan opetuksen tukea tarvitsevalle jonkin verran suomea puhuvalle oppilaalle järjestettiin valmistavaa opetusta inklusiivisesti omissa lähikouluissa. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyviä maahanmuuttajien määräaikaista tukea tarvitsevia oppilaita oli vuoden 2015 lopussa 843 oppilasta. Näistä 41 opiskeli Mainingin koulussa erillisissä maahanmuuttajien pienryhmissä puutteellisen koulunkäyntitaustan vuoksi. Loput opiskelivat perusopetuksen ryhmissä omissa lähikouluissa. Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistui vuoden 2015 lopussa 4067 peruskoulun oppilasta. Opetukseen osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 476 oppilaalla. Maahanmuuttajien äidinkielen opetusta ja suomenkielisten/ruotsinkielisten lasten ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta annettiin 41 eri kielessä. Lukion maahanmuuttajien äidinkielen kursseja järjestettiin 9 eri kielessä. Opetukseen osallistui yhteensä 3205 oppilasta, lähes 200 oppilasta enemmän kuin vuonna 2014. Eniten oppilaita osallistui venäjän (628), somalin (349), arabian (311), englannin (275) ja viron (205) kielen opetukseen. Opetusta antoi 57 opettajaa. Oman äidinkielen opetukseen ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti Wilman kautta. Vuonna 2015 valmistavan opetuksen ja Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen pedagogiset asiantuntijat konsultoivat kouluja ja perehdyttivät uusia opettajia. Valmistavien luokkien opettajille järjestettiin perehdyttämiskoulutusta ja säännöllisiä tapaamisia, joissa hiottiin toimintatapoja ja vaihdettiin kokemuksia. Maahanmuuttajien äidinkielen opettajien tieto- ja viestintätekniikkatiimi järjesti opettajille koulutuksia sähköisten opetusvälineiden käytöstä. Lisäksi päätoimisille oman äidinkielen ja vähemmistöuskontojen opettajille järjestettiin neljän lähiopetuspäivän ryhmänhallintakoulutus. Farsin/darin kielen, arabian, kurdin, venäjän, viron ja albanian kielten opettajat toimivat myös osa-aikaisina kulttuuritulkkeina. Koulut kokivat kulttuuritulkkien osallistumisen turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja haasteellisiin huoltajaneuvotteluihin erittäin hyödylliseksi.
1.8 Kansainvälisyys Perusopetuksen kansainvälisyydellä tarkoitetaan kotikansainvälisyyttä sekä ulkomaille suuntautuvaa kansainvälistä toimintaa. Vuonna 2015 ulkomaille suuntautuva kansainvälinen toiminta keskittyi perusopetuksen tulostavoitteiden mukaisesti osallistumiseen sivistystoimen Twinning-hankkeeseen Kosovon kanssa sekä Kanada-yhteistyöhön. Pitkään jatkunut yhteistyö Kanadan Ontario York District n opetustoimen kanssa toteutui vastavuoroisina vierailuina. Kanadalaisia vieraita isännöitiin huhtikuussa ja sivistystoimen vierailu Kanadaan ajoittui marraskuulle 2015. Osaamista vaihdettiin muun muassa koulutilojen suunnittelun, maahanmuuttokysymysten, koulun johtamisen ja toiminnan arvioinnin, hallintokäytänteiden sekä opiskelijahuollon ja esiopetuksen tiimoilta. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmus-kansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta tai suoraan Euroopan unionilta. Kotikansainvälisyys näkyi vuoden 2015 aikana lähikouluissa olevan kulttuurisen monimuotoisuuden kasvuna. Myös koulut vastaanottivat kansainvälisiä vieraita. Kotikansainvälisyyttä määriteltiin uuden opetussuunnitelman sisältöihin liittyen pedagogisena ja ilmiöpohjaisena toimintana omassa kouluympäristössä. Yksi vuoden kohokohdista oli kansainvälisen, englanninkielisen Espoo International School - koulun avaaminen 1.8.2015. Uusi kouluyksikkö muodostui, kun Postipuun ja Komeetan koulujen englanninkielisistä alakoulun luokista ja Pohjois-Tapiolassa sijainneen Espoo International -yläkoulun luokista luotiin englanninkielinen yhtenäisen perusopetuksen koulu luokka-asteille 1-9. Opetustilat uudelle Espoo International School -koululle saatiin Suurpellon asuinalueelle valmistuneesta Opinmäen oppimiskeskuksesta. Koulutilojen ajatuksena on tukea oppilaiden oppimisen taitoja ja valmiutta elinikäiseen oppimiseen. Myös digioppiminen ja uuden teknologian käyttö on otettu tiloissa erityisesti huomioon.
1.9 Perusopetuksen muu kehittäminen Perusopetusta kehitettiin vuonna 2015 kolmen kehittämiskokonaisuuden kärjen lisäksi seuraavien hankkeiden ja rahoituksen kautta. Useat hankkeista olivat yhteisiä Espoon ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Muutamien hankkeiden rahoitukseen liittyi hankerahan lisäksi myös kunnan tai koulun oma rahoitusosuus. Joustavat oppimisen tilat (JOT) Joustavat oppimisen tilat (JOT) -kehittämishanke toteutettiin vuonna 2015 yhteistyössä Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Työ rahoitettiin Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämiseen kohdennetulla 218 000 valtionavustuksella. Hanketta koordinoi projektipäällikkö suomenkielisen opetuksen tulosyksiköstä. JOT-hankkeen tavoitteena oli luoda ja mallintaa kustannustehokkaat ja joustavat olosuhteet uusiutuvalle oppimiselle sekä kehittää oppimisen iloa tuottavia innostavia tiloja. Tapiolan koulun väistötilat Otaniemessä tarjosivat työlle testialustan, jolla uudenlaista tilakonseptia voitiin kehittää ennakkoluulottomasti. Hankkeen lopputuotoksena tuotettiin tukimateriaalia käyttäjälähtöiseen oppimisympäristön kehittämiseen. New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) Espoo osallistui vuonna 2015 kansainväliseen New Pedagogies for Deep Learning (NPDL) kehittämisverkostoon kahdeksan peruskoulun ja kuuden lukion voimin. Koulut ja lukiot hakivat verkoston kautta hyviä käytänteitä laaja-alaisen osaamisen ohjaamiseen ja koulun toimintakulttuurin kehittämiseen. NPDL-viitekehyksen pohjalta opetustoimen hallinto osallistui osaltaan koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Vuonna 2015 yhteensä 30 espoolaista koulua sai käyttöönsä 2,17 M opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Tällä rahalla koulut pystyivät palkkaamaan ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Hankkeella pyritään huomioimaan harrastus- ja toimintamahdollisuuksien erityistä kehittämistä niiden alueiden kouluilla, jotka täyttävät tietyt syrjäytymisvaaraa indikoivat kriteerit. Kouluilla käytettiin myös ARVOKAS-mallia, jolla edistetään oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja sosiaalista marginalisoitumista. Opetusryhmien pienentäminen yleisopetuksessa Koulut saivat toimintavuodelle 2015 1,086 M vuoden 2014 puolella myönnettyä rahaa opetusryhmien pienentämiseen yleisopetuksessa. Kerhotoiminnan kehittämishanke Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 230 000. Hankkeeseen osallistui 90 % espoolaisista alakouluista ja 60 % yläkouluista. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Erityisopetuksen laadun kehittäminen Lukuvuodelle 2015 2016 myönnettiin 604 000 erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen. Osa rahoituksesta kohdistettiin myös vaativan erityisopetuksen opettajien ja avustajien koulutukseen. Autismiopetuksen oppimisympäristöjen kehittäminen Autismiopetuksen oppimisympäristöjen ja kalusteiden kehittämiseen oli käytössä opetushallituksen hankerahaa 60 000. Hanketta pilotoi Niittykummun koulu. Tajua Mut! Espoossa otettiin vuosina 2014 2015 käyttöön Tajua mut! -toimintamalli, jolla pyritään helpottamaan lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten välisen monialaisen
yhteistyön muodostumista. Kevään 2015 aikana toimintamallin käyttäjäkoulutuksen sai yhteensä kymmenen peruskoulun ja lukion opettajaa. Syksyllä 2015 aloitettiin Tajua mut! - kouluttajien koulutukset. Vuoden loppuun mennessä Tajua mut! -kouluttajaksi oli kouluttautunut 78 opettajaa 71 peruskoulusta ja lukiosta. Pitkälti uuden koulutusrakenteen ja toimintamalliin sitoutumisen ansiosta suomenkielisen opetuksen opettajista yli 1700 on saanut Tajua mut! -käyttäjäkoulutuksen. Oppilashuollon toimijat on koulutettu toimintamallin käyttöön jo aikaisemmin. Myös oppilashuollon puolelle on koulutettu omia kouluttajia. Hanketta rahoittavat Sitra sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi (AGORA) Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö toteutti EU:n Kotouttamisrahaston rahoituksella ajalla 1.1.2014 30.6.2015 hankkeen Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa. Hankkeessa kehitettiin uuden opetussuunnitelman mukaisia kielitietoisia työtapoja sekä luotiin työvälineet katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hankkeen toimesta järjestettiin peruskoulun opettajille seminaareja ja työpajoja sekä kokeiltiin katsomusdialogin toteuttamista peruskouluissa, samanaikaisopetusta alakouluissa ja kielitietoista opetusta yläkouluissa. Hankerahoitusta saatiin yhteensä 155 000. Kaksikielisen opetuksen tukeminen Lukuvuodeksi 2015 2016 saatiin yhteensä 170 000 kaksikielisen opetuksen laajentamiseen ja mahdollisen kielirikasteisen opetuksen aloittamiseen. Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Opetushallituksen tuella jatkettiin kehittämishanketta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen. Romanin kielen opettaja aloitti läksykerhotoiminnan romanitaustaisille lapsille ja tuki huoltajia yhteistyössä koulujen kanssa. Matkalla-hanke Mainingin koulussa jatkoi kehitysyhteistyöjärjestön Planin Matkalla -hanke, jossa tavoitteena on parantaa oppivelvollisuusikänsä loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten ja heidän vanhempiensa mahdollisuuksia osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Yksi maailma monta kieltä Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen Yksi maailma monta kieltä kielenopetuksen kehittämishanke jatkui vuonna 2015 viimeistä vuottaan. Hankkeen kautta järjestettiin muun muassa täydennyskoulutusta. FIS STEPS Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Liikkuva koulu Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta syksylle 2015 yhteensä 51 000. Toiminnassa on mukana 28 koulua, joissa kehitetään liikunnallista koulupäivää muun muassa välituntitoimintana. Regional Centres of Expertise (RCE) RCE (Regional Centres of Expertise) -verkostoyhteistyön tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. RCEtoimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää koulutusta niin, että siitä saatavat tiedot ja taidot pystytään sovittamaan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa on mukana Etelä-Tapiolan lukio.
1.10 Toiminnan arviointi Koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvollisuus arvioida antamaansa koulutusta. Espoossa arviointisuunnitelma perustuu koulujen kolmivuosittaiseen itsearviointiin. Joka vuosi kolmannes kouluista raportoi arviointituloksistaan ja laatii niiden pohjalta kehittämissuunnitelman. Arviointitieto kerätään perusopetuksen laatukriteerien pohjalta vakioiduilla oppilas-, huoltaja- ja henkilökuntakyselyillä, itsearviointikyselyllä, vertaisarviointina sekä oppimistulosten avulla. Vuonna 2015 raportointivuorossa olleet peruskoulut mainitsivat merkittävimmiksi vahvuusalueikseen turvallisen oppimisympäristön, osallistavan toimintakulttuurin sekä henkilökunnan ammattitaidon ja sitoutuneisuuden. Kehittämiskohteista eniten mainintoja keräsivät ajankohtainen opetussuunnitelmatyö, osallisuus ja vaikuttaminen sekä fyysinen oppimisympäristö. Oppimistuloksia arvioitiin 2. ja 4. luokkalaisille suunnatulla teknistä lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä mittaavalla ALLU-testillä. Vuonna 2015 ALLU-testitulokset heikentyivät jonkin verran muutaman vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna. Muutos selittyy osin sillä, että testi tuli pakolliseksi kaikille S2-oppilaille vasta vuonna 2012. Sen sijaan oppilasryhmien väliset erot tuloksissa olivat merkittävät. Yleisopetuksen oppilaat saavat huomattavasti parempia tuloksia kuin S2- tai erityisopetuksen oppilaat. Samoin erityisesti 4. luokalla tyttöjen tulokset olivat parempia kuin poikien. Kouluille suositeltiin toimenpiteitä alakoululaisten lukuharrastuksen lisäämiseksi ja lukutaidon kehittämiseksi. Huhtikuussa 2015 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) järjesti valtakunnallisen matematiikan arviointikokeen peruskoulun 9. luokkalaisille. Espoosta otokseen valikoitui Espoon yhteislyseon koulu, mutta arviointikoe ostettiin myös muiden yläkoulujen käyttöön. Espoolaiset oppilaat menestyivät kokeessa keskimäärin hieman valtakunnallisen vertailuaineiston oppilaita paremmin. Oppilaiden suhtautuminen matematiikkaan ei silti poikennut vertailuaineiston oppilaiden suhtautumisesta. Syksyllä 2015 toteutettiin uusittu koulutuksen järjestäjän itsearviointi, jonka tavoitteena oli tuoda näkyväksi oman toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Itsearviointi koostui kahdesta tilaisuudesta, joissa tutustuttiin itsearviointikyselyyn ja sen väittämiin, toisessa käsiteltiin tuloksia. Koulutuksen järjestäjän kolmeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousivat: 1) henkilöstön riittävyys suhteessa oppilasmäärään 2) suomenkielisen opetuksen perustehtävän analyysi sekä 3) tiedottaminen ja tiedon vastaanottaminen. Myös opiskeluhuollon henkilöstö arvioi toimintaansa. He nostivat niin ikään keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi henkilöstön riittävyyden suhteessa työn määrään ja kuormittavuuteen. Psykologit ja kouluterapeutit nostivat kehittämiskohteeksi lisäksi johtamisen osallistavuuden ja vuorovaikutteisuuden sekä koulutilojen peruskorjauksista ajoissa huolehtimisen. Kuraattorien tuloksissa kehittämiskohteiksi nousivat lisäksi tiedottaminen, osallistava ja vuorovaikutteinen johtaminen sekä koulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan ohjeistaminen. Koulutuksen järjestäjän itsearviointi päätettiin toteuttaa tulevina vuosina vuosittain, ja jatkaa arviointikyselyn kehittämistä.
2 Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden yleissivistystä sekä antaa jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Kaikissa lukioissa on laadukas yleislinja sekä osassa lukiolinja, painotus tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukiokoulutuksen toimintavuoden 2015 keskeisenä tavoitteena oli Espoon kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelman laatiminen ja vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen valmentautuminen. Vuoden aikana rakennettiin kaikissa lukioissa valmius toteuttaa sähköinen ylioppilastutkinto. Osana lukioiden laajaa kansainvälistä toimintaa kehitettiin yhteistyötä Shanghain lukioiden kanssa. Yksi keskeisistä tehtävistä oli myös lukiokoulutuksen uuden arviointijärjestelmän luominen. Lukiokoulutus vuonna 2015 Espoossa oli vuonna 2015 11 suomenkielistä päivälukiota. Opiskelijoita oli 20.9.2015 yhteensä 4505 opiskelijaa (vrt. 2014 4565 opiskelijaa). Lukiokoulutuksen kustannukset vuonna 2015 olivat noin 34,6 M. 2.1 Opetussuunnitelmauudistus Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmauudistus käynnistyi alkukesästä 2015 ohjausryhmän muodostamisella. Opetussuunnitelman kuntalinjaukset tehtiin yhteistyössä lukioiden rehtoreiden kanssa ja osa linjauksista yhteistyössä ruotsinkielisen opetuksen kanssa. Opiskeluhuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä käsittelevät opetussuunnitelman osuudet laadittiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen toimialan kanssa. Myös opetustoimen eri vastuualueiden asiantuntijat, koko opettajakunta, opiskelijat ja huoltajat otettiin mukaan työhön. Opetussuunnitelman laatimiseen osallistettiin laajemmin myös nuorisovaltuusto ja kaupunkitason vanhempainyhdistys sekä kuntalaiset. Opetussuunnitelma rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Opetussuunnitelmaa laadittaessa huomioitiin myös jatkumo perusopetuksesta toiselle asteelle. Oppimiskäsitykseen otettiin positiivisen ohjauksen näkökulma Espoon kuntakohtaisena linjauksena. Lukiokoulutuksen kuntaopetussuunnitelman pohjalta kussakin lukiossa laaditaan lukiokohtainen opetussuunnitelma. Nämä viedään hyväksyttäväksi lukioiden johtokuntiin kevään 2016 aikana. 2.2 Sähköinen ylioppilastutkinto Alkusyksyn 2015 aikana kaikkiin Espoon lukioihin rakennettiin valmiiksi sähköiseen ylioppilastutkintoon siirtymisen edellyttämä tekninen toimintaympäristö. Ympäristön toimivuutta myös testattiin kaikissa lukioissa. Sähköisiä kokeita oli harjoiteltu Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) kurssikoejärjestelmä Abitilla lukioissa jo ennen tätä. Lokakuussa kaikki lukiot osallistuivat YTL:n järjestämään sähköiseen äidinkielen harjoituskokeeseen. Kokeen tekijöitä oli lukiosta riippuen noin 30 100. Kokeet järjestettiin pääsääntöisesti liikuntasaleissa. Yli 200 opiskelijalta kerätyn palautteen perusteella sähköisen kokeen järjestelyt sujuivat hyvin. Valtakunnallinen siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin uudistaa lukiopedagogiikkaa. Ensimmäiset sähköiset YO-kokeet kirjoitetaan syksyllä 2016.
2.3 Opiskelijahuolto toisella asteella Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Opiskelijahuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään oppilaitosyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Opiskelijahuolto on kaikkien yhteisöissä työskentelevien ja opiskelijahuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Vuonna 2015 opiskelijahuollon painopistettä siirrettiin uuden lain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisyyttä tukevaan työhön. Yksiköiden toimintakulttuurit olivat erilaisia ja opiskelijoiden haasteet ja tarve opiskelijahuollon palveluihin vaihtelivat. Ennaltaehkäisevän ja yhteisöllisen työn osuuteen jäi täten kehitettävää. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskeluhuollon ohjausryhmä kokoontui vuonna 2015 säännöllisesti kaksi kertaa lukukaudessa. Lisäksi perustettiin Omry -ryhmä, johon kuuluvat Omnian opiskeluhuollon vastaava, opiskeluterveydenhuollon ja suomenkielisen opetuksen opiskeluhuollon esimiehet. Ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa. Lukioissa ja eri ammattioppilaitoksissa toimi vuonna 2015 10 kuraattoria, joista yksi aluekuraattorina. Kunkin vastuulla on 1 4 toimipistettä. Omnian kuraattorit siirtyivät Espoon kaupungin työntekijöiksi 1.1.2015. Sen myötä muodostettiin toisen asteen kuraattoritiimi. Painopistealueena vuonna 2015 oli yhteistyön ja toiminnan kehittäminen sekä tiimitoiminnassa että ammattioppilaitosten kanssa. Lukioissa yksilökohtaiseen opiskelijahuoltoon ohjautuminen vaati selkeyttämistä. Ammattioppilaitosten osalta painopiste oli edelleen enemmän yksilökohtaisessa työssä. Kuraattorit pystyivät noudattamaan määräaikoja sataprosenttisesti. Haasteena oli, että opiskelijat eivät saapuneet yksilökäynneille sovittuina aikoina. Opiskelijahuollon psykologeja oli vuonna 2015 kuusi. Kunkin vastuulla oli 3 4 lukiota tai ammattioppilaitosten toimipistettä. Lukion ja ammattioppilaitosten psykologipalvelut muodostavat toisen asteen opiskeluhuollollisten palvelujen kokonaisuuden. Palveluun pääsyn määräaikoja pystyttiin noudattamaan sataprosenttisesti. Lukioissa painopiste oli edelleen yksilökohtaisessa työssä. Ammatillisella puolella psykologin työnkuva on uusi ja muotoutumassa. Työtä pystyttiin kohdentamaan yhteisölliseen työhön, vaikka myös asiakastyön määrä on suuri. Opiskelijahuollon työn kohteet lukuvuonna 2014 2015 Kuraattorit Psykologit Oppiminen 5,6 % 6,3 % Käyttäytyminen 22,5 % 8,8 % Tunne-elämä 24,7 % 69,2 % Perhe 30,3 % 5,9 % Sosiaaliset suhteet 15,2 % 6,3 % Koulunkäyntijärjestelyt 1,7 % 3,4 %
Kuraattorin ja psykologin keskimääräinen oppilasmäärä lukioissa Lukuvuosi Kuraattorit Psykologit 2014 2015 890 1492 2013 2014 2289 1526 2012 2013 2338 1558
2.4 Kansainvälisyys Kansainvälisyyden toteuttaminen on keskeinen osa Espoon lukioiden toimintaa. Kulttuuriidentiteetti, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ovat vahvasti korostettuina lukioiden opetussuunnitelmissa. Espoon laaja kieliohjelma tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. Lukiolinjan yhteistyö Shanghain lukioiden kanssa käynnistyi vuonna 2014. Myös seuraavana vuonna yhteistyötä pyrittiin edistämään kaikissa Espoon lukioissa. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkien lukioiden rehtorit olivat vierailleet Shanghaissa ja kaikille lukioille oli löydetty ystävyyslukiot Shanghaissa. Myös opiskelijaryhmiä vieraili puolin ja toisin Shanghaissa ja Espoossa, ja opiskelijavaihdon vilkastuttamista edesautettiin. Espoon lukioista tehtiin vuonna 2015 ulkomaanmatkoja yhteensä 34 eri kaupunkiin. Vajaa puolet matkoista kesti yli kolme päivää. Opiskelijoiden kanssa toteutetut opintomatkat suuntautuivat yleensä Eurooppaan, muun muassa Saksaan, Espanjaan, Belgiaan, Italiaan, Norjaan ja Ranskaan. Tämän lisäksi matkoja tehtiin esimerkiksi New Yorkiin, Pietariin ja Shanghaihin. Matkoilla oli mukana lähes 500 opiskelijaa. Vaihto-opiskelijoina ulkomailla oli syksyllä 2015 yhteensä 61 lukiolaista. Espoon lukioihin saapui 22 vaihto-opiskelijaa. Leppävaaran lukiossa alkoi syksyllä 2015 maahanmuuttajille ja vieraskielisille suunnattu lukioon valmistava koulutus. 2.5 Lukiokoulutuksen kehittäminen ja arviointi Lukiokoulutuksen kehittämistä ohjaavat lukiolinjan kehittämissuunnitelma sekä kunkin lukion lukuvuosisuunnitelma. Molemmat ovat tiiviissä yhteydessä Espoon lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaan, suomenkielisen opetuksen ja sivistystoimen tuloskortteihin, KuntaKesu:un sekä Espoo-tarinaan, joista nousee toiminnan strateginen perusta. Lukiolinjan kehittämissuunnitelma määrittelee Espoon lukioiden yhteiset kehittämiskohteet 1 3 vuoden tähtäimellä. Keskeisin kehittämiskohde on modernin ja laadukkaan oppimisen varmistaminen. Lukiokoulutuksen kehittäminen keskittyi vuonna 2015 sähköiseen ylioppilastutkintoon valmistautumiseen ja sähköisen oppimisen kehittämiseen. Lisäksi keskiössä oli uuden opetussuunnitelman laatiminen. Myös lukioiden kansainvälisyyttä pyrittiin lisäämään. Vuonna 2015 valmistauduttiin sähköiseen ylioppilastutkintoon, kehitettiin sähköistä oppimista, laadittiin uutta opetussuunnitelmaa sekä pyrittiin lisäämään lukioiden kansainvälisyyttä. Lisäksi tärkeinä kehittämiskohteina olivat korkeakoulu- ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, opiskelijoiden osallisuuden parantaminen, lukioiden viestinnän ja näkyvyyden lisääminen sekä uuden opiskelijahuoltolain toteuttaminen. Osana arviointijärjestelmän kehittämistä kaikissa lukioissa järjestetään vuoden 2016 alussa uusitut opiskelija- ja huoltajapalautekyselyt Wilmassa. School as a Service (SaaS) School as a Service (SaaS) -konsepti kehittyi vuonna 2015 JOT-hankkeessa tehdyn yliopistoyhteistyön kautta. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Espoon Tilapalvelut -liikelaitoksen kanssa Otaniemen kampukselle uudentyyppistä koulua, jossa jaetut tilaratkaisut tukevat muunneltavuutta, yhdessä tekemistä ja jossa käyttäjillä on keskeinen rooli oppimisympäristön luomisessa. Kantavana ajatuksena on koulun näkeminen oppimista tukevana monipuolisena palveluna eikä vain koulurakennuksena. Tavoitteena on löytää uudenlaisia oppimista edistäviä ratkaisuja ja lisätä oppimisen iloa. SaaS-koulutilat pyritään luomaan Otaniemen kampukselle vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä. Haukilahden lukio pääsee kokeilemaan uudenlaisia oppimistiloja siirtyessään väistöön syksyllä 2016.
2.6 Koulutustakuu ja opintoihin hakeutuminen Koulutustakuu ja toiselle asteelle siirtyminen Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja Omnia vastaavat yhteistyössä alueen koulutustakuun toteutumisesta. Vailla opiskelupaikkaa oleville varmistetaan jatkopaikka yhteistyössä. Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjaajilta kerättyjen tietojen mukaan noin 120 nuorta jäi ilman toisen asteen opiskelupaikkaa yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen kesällä 2015. Vuotta aiemmin ilman paikkaa jäi noin 150 nuorta. Kaikki ilman paikkaa jääneet ohjattiin etsivän nuorisotyön piiriin. Kesän hakujen ja varasijapaikkojen täyttämisen jälkeen valtaosa sai lukuvuoden alussa paikan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, kymppiluokalta, valmistavasta koulutuksesta tai työpajoilta. Elosyyskuun 2015 vaihteessa Espoossa oli enää alle 10 nuorta ilman jatkopaikkaa tai heidän sijoittumisestaan ei ollut tietoa. Toisen asteen koulutuksen tiedottamista ja markkinointia tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa. Kaikille peruskoulun päättäville jaettiin keväällä Yhteishaun jälkeen -esite. Syksyllä jaettiin Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot -opas. Jälkimmäisestä laadittiin vuonna 2015 myös mobiiliopas, jonka avulla yhteishaussa hakevat voivat etsiä ja vertailla koulutuksia esimerkiksi matkapuhelimella. Yhteishaku ja opiskelijavalinta Espoon lukiot ovat vetovoimaisia, mikä näkyi ensisijaisten hakijoiden kokonaismäärän sekä Espoon ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrän kasvuna vuonna 2015. Suomenkielisiin lukioihin oli keväällä 2015 yhteensä 1685 ensisijaista hakijaa. Edellisvuonna hakijoita oli 1600, joten lukumäärä nousi 5,3 %. Aloituspaikkoja kohden ensisijaisia hakijoita oli 1,18. Vuonna 2014 vastaava luku oli 1,10. Suomenkielisiin lukioihin valittiin kevään 2015 yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen 1421 opiskelijaa. Varsinaisessa haussa täyttämättä jääneet yhdeksän paikkaa täytettiin yhteishaun lisähaussa kesän aikana. Opetus- ja varhaiskasvatuksen linjauksen mukaan Espoossa lukiopaikkaan vaaditaan vähintään 7,00 keskiarvo lukuaineissa. Vuonna 2015 matalin sisäänpääsykeskiarvo tulosten julkistamisen aikaan oli 7,58 (vrt. 7,5 vuonna 2014). Opiskelijoita otettiin lukioihin varasijoilta kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin alimmat keskiarvot laskivat joissain lukioissa tulosten julkistamisen aikaisista alimmista keskiarvoista. Lukuvuodelle 2015 2016 suomenkielisiin lukioihin varattiin 1430 aloituspaikkaa ja Kauniaisiin 123. Aloituspaikkoja varattiin edellisvuoden tapaan 61,5 % ikäluokasta. Ikäluokan tilapäisestä kutistumisesta johtuen aloituspaikkoja oli Espoossa 23 vähemmän kuin lukuvuonna 2014 2015. Tulevina vuosina ikäluokan koon ennustetaan nousevan voimakkaasti. Jatko-opintoihin hakeutuminen Espoon lukioista sijoitutaan hyvin jatko-opintoihin. Tilastokeskuksen sijoittumispalvelun mukaan vuoden 2010 ylioppilaista 80,1 % oli jatko-opiskelijana vuonna 2013. Noin 44 % lukion päättäneistä opiskeli yliopistossa ja 26 % ammattikorkeakoulussa. Vastaavasti Uudellamaalla jatko-opintoihin oli sijoittunut 75,5 % lukion 2010 päättäneistä. Heistä noin 34 % opiskeli yliopistossa ja 30 % ammattikorkeakoulussa.