GESTERBYN JA SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA

Kunnanhallitus 17.12.2012 GESTERBYN JA SEPÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja vastineet Lausuntoa eivät antaneet (ulkoiset toimijat): - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Suomenlahden meripuolustusalue - Vihdin kunta - Espoon kaupunki - Siuntion kunta - Kirkkonummen kotiseutuyhdistys - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys - Gesterbyn kilta - HSY - SITA - Linja-autoliitto - Österbyn kalastuskunta - Vanha Myllylammentien tiekunta - Mäyrätien tiekunta - Ingelsin Rantatie tiekunta Lausunnon ovat antaneet: 1. Uudenmaan liitto 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 3. Helsingin seudun liikenne (HSL) 4. Pohjolan liikenne 5. Museovirasto 6. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 7. Fortum Espoo Distribution Oy 8. Fingrid Oyj Ympäristö 9. Kirkkonummen kunnan Vesihuoltolaitos 10. Gesterby-Sepänkylä kyläyhdistys ry 11. Wecklaxin Asutusalueen Yhdistys ry 12. Dalkullantien tiekunta 13. Kirkkotien tiekunta 14. Pulkuksen tiekunta 15. Nylands svenska producentförbund NSP 16. Skogscentralen Kusten 17. Uudenmaan riistanhoitopiiri 18. MTK Uusimaa 19. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 20. Kyrkslätts Natur och Miljö 21. Kyrkslätt jaktvårdförening 22. Kyrkslätt NSP 23. Metsänhoitoyhdistys, Eteläinen metsäreviiri 24. Kirkkonummen Pro Ratsastus ry 25. Ympäristönsuojelu 26. Rakennusvalvonta 27. Kulttuuri 28. Perusturva 29. Liikuntalautakunta 30. Nimistötoimikunta 31. Espoon seudun ympäristöterveys 32. Elinkeinotoimi 33. Sivistyslautakunta 34. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 35. Poliisi

1. Uudenmaan liitto 1.1 Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa uusi tieyhteys kuntakeskuksesta Masalaan ja Pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti mahdollisuudet nykyisten yhteyksien parantamiseksi. Kaikki vaihtoehtoiset linjaukset ovat maakuntakaavan tavoitteiden mukaisia ja täsmentävät maakuntakaavan mahdollistamaa ohjeellista uutta tieoikaisua. 1.2 Vaihtoehtoisten tielinjausten tarkasteluun on liitetty myös rakentamisen sijoituksen ja mitoituksen vaihtoehtotarkastelu. Osayleiskaavatyössä ei ole selvitetty eri vaihtoehtojen suhdetta ja vaikutusta koko kunnan rakenteeseen ja muihin suunnitelmiin. Myös lähivuosina käynnistettävät hankkeet osayleiskaavaalueen lähialueella tulee huomioida osayleiskaavatyössä. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, ettei työssä ole tarkasteltu vaihtoehtojen suhdetta voimassa olevaan maakuntakaavaan, jossa osayleiskaava-alue on tarkoitettu kehitettäväksi paikallisia toimintoja varten. Uudenmaan liitto katsoo, että Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaluonnosta tulee täydentää tarkastelulla koskien vaihtoehtoisten kaavaluonnosten suhdetta ja vaikutusta voimassa olevaan maakuntakaavaan sekä koko kunnan rakenteeseen. Kaavaselostusta on täydennetty arvioinnilla vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, johon sisältyy tarkastelu kaavaratkaisun vaikutuksista maakuntakaavan toteutumiseen. Ks. kaavaselostuksen kohta 7.1. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 2.1 Uudenmaan ELY-keskus pitää osayleiskaavaluonnoksen vaihtoehtotarkastelua onnistuneena, vaikkakaan vaihtoehtojen mitoituksessa ei juuri ole eroja. Esitetyt ratkaisut tarkentavat Kirkkonummen yleiskaavan 2020 aluevarauksia. Vaihtoehtojen suhdetta voimassa olevaan maakuntakaavaan ei kuitenkaan ole tarkasteltu. Ks. kohta 1.2. 2.2 Liikenteellisesti keskeisin sisältö on kolmen eri tievaihtoehdon vertailu Gesterbyntiestä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle. Selostuksessa ei ole perusteltu miksi eri vaihtoehdoissa olevat tien oikaisut ovat tarpeellisia. Kaavaselostuksen kohtia 4.1 sekä 5.1.3 on täydennetty perusteluilla suunnittelun tarpeista ja tavoitteista. 2.3 Eri tievaihtoehtojen tarpeellisuutta tai laajuutta ei perustella asumisen määrällä. Kirkkonummen tieverkkoja liikenneturvallisuussuunnitelman liikenne-ennusteessa osoitettiin, ettei Gesterbyn- tai Sepänkylänteille synny liikenteellisiä sujuvuusongelmia vuonna 2030. Suunnitelmassa todettiin Kirkkonummen keskustan ja Veikkolan välisen tieyhteyden parantamisen olevan kunnan tavoitteena yhdystieverkon kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi. Osayleiskaavan vaihtoehtojen liikenteellisen vertailuun ja vaikutusten arviointiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota osayleiskaavaehdotusta laadittaessa.

Kaavaluonnoksen tielinjausvaihtoehdoista on laadittu kattava vaikutusarviointi (SITO 2011), ks. kaavaselostuksen liite 9. 2.4 Selostuksen mukaan toiminnallisena tavoitteena alueen kehittämisessä on turvallinen arkiympäristö aikuisille ja lapsille, eli etusija on annettava jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiselle. Nykyisten maanteiden varsille ei ole osayleiskaavan luonnoksen eri vaihtoehdoissa kuitenkaan merkitty kevyen liikenteen väylä merkintää. Kaavakartan selvyyden ja luettavuuden turvaamiseksi Kirkkonummen kaavoituksen käytännön mukaan osayleiskaavojen päätieverkoston tiealueille ei ole merkitty kevyenliikenteenväyliä. 2.5 Osayleiskaava-alueella on lukuisia näkemiltään erittäin puutteellisia yksityisteiden liittymiä. Uusien liittymien sijoittelussa pitää pyrkiä välttämään nelihaaraisia liittymiä, suosia kolmihaaraisia liittymiä sekä pyrkiä sijoittamaan mahdollinen uusi maankäyttö jo olevien turvallisten liittymien kautta kulkevaksi. Liittymien määrän vähentämismahdollisuuksia on tutkittu kaavaehdotuksessa sekä siihen liittyvässä, valitusta tielinjauksesta laaditussa toimenpidesuosituksessa (SITO 2011), ks. kaavaselostuksen liite 10. 2.6 Tieliikenteen näkökulmasta VE1 on liikenteellisesti riittävä ja edullisin, mikäli kevyen liikenteen liikkumismahdollisuuksia parannetaan. Maantien poikkileikkaukseen on mahdollista tehdä paikallisesti sovitettu, ahtaissa kohdissa kavennettu ja säästävä jalankulku- ja pyörätie. Sen toteuttamiskelpoisuus voidaan arvioida laatimalla myöhemmin erillinen jalankulku- ja pyörätien toimenpideselvitys. 2.7 Kaikissa vaihtoehdoissa tulee arvioida sisäisen liikenteen toimivuus. Lisäksi vaikutusluvussa on esitettävä eri vaihtoehtojen vaikutukset liikkumiseen eri liikennemuodoilla, vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä koulumatkojen järjestämiseen sekä vertailtava kustannuksia. Ks. kohta 2.3 ja kaavaselostuksen liite 9. 2.8 Kaava-alueen toteuttaminen perustuu osittain tähän yleiskaavaan sekä osittain myöhempiin asemakaavoihin. Nykyinen yhdystieverkko voidaan merkitä osayleiskaavaan katu tai tiealue merkinnällä. Asemakaavassa nykyisille tiealueille tulee kuitenkin osoittaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL)83.4 :n mukainen katualue. Tiealue on kaavaehdotuksessa osoitettu esitetyllä merkinnällä. 2.9 Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut kevyen liikenteen hanketarpeet kiireellisyysjärjestykseen. Kiireellisimmiksi todetut hankkeet saavat toteuttamiseen valtion rahoitusta, vähemmän kiireellisten

hankkeiden rahoitukseen valtio ei pysty osallistumaan lainkaan. Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavan alueen kevytliikenneväylätarpeet ovat vähemmän kiireellisten hankkeiden joukossa. 2.10 Luonnonsuojelun kannalta keskeistä on liito-oravaesiintymien ja erityisesti kulkuyhteyksien merkitseminen. Liito-oravamerkintä s-1 menee osittain joissain vaihtoehdoissa rakennettavien alueiden päälle. Kulkuyhteydet selvityksessä todennetuille liito-oravan pesäpaikoille (s-1) on merkitty kaavaan viheryhteyksinä. Humaljärven koillispuolella yhteys on varsin kapea kahden AO-alueen välissä ja katkeaa kokonaan rantaan ulottuvan AO-alueen kohdalla. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että viheryhteydet liito-oravien pesäpaikkojen välillä sijoittuu MU- ja MY-alueille. 2.11 Hemträsketin SL-alueille (luonnonsuojelulain nojalla perustettu luonnonsuojelualue) on kaavassa merkitty ohjeellinen ulkoilureitti, jonka toteuttaminen tulee edellyttämään lupaa luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen. 3. Helsingin seudun liikenne (HSL) 3.1 Sekä Kirkkonummen keskustan että Masalan palvelut ovat käytettävissä osayleiskaava-alueelta. Molemmissa taajamissa on Rantaradan asemat. Osayleiskaava-alueen joukkoliikenne voidaan järjestää perustamalla linja-autolinja välille Masala-Kirkkonummen keskusta kaava-alueen kautta kulkevaa tieyhteyttä pitkin. Tällöin olisi joukkoliikenneyhteys molempiin tärkeisiin taajamiin sekä raideliikenteen asemille. Linjan tarjonnan määrään vaikuttaa junien vuoroväli sekä joukkoliikenteen kysyntä. Joukkoliikenteen ja muiden palveluiden järjestämisen kannalta osayleiskaava-alueen maankäyttö tulee olla esitettyä tiiviimpää. Tällöin joukkoliikennepalvelut voitaisiin järjestää kustannustehokkaammin ja korkeatasoisempina. Kaava-alue on Uudenmaan maakuntakaavassa nk. valkoista aluetta, mikä rajoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. 3.2 Vaihtoehto 2 on saavutettavuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta paras, koska siinä tieyhteyden sijainti on maankäyttöön nähden keskeisin. Huonona puolena on ajoyhteyden pidentyminen Masalaan nykytilanteeseen verrattuna. HSL ei ota suoraan kantaa valittavaan vaihtoehtoon, mutta pitää tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa maankäytöstä sijaitsee kävelyetäisyydellä tieyhteydestä. Tämä parantaisi joukko- ja kevyenliikenteen käyttömahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä. HSL pitää hyvänä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista ja liikenneturvallisuuden lisäämistä. Tieyhteyden estevaikutuksen tulee olla mahdollisimman vähäinen, jotta palvelut ja muu maankäyttö ovat sujuvasti ja turvallisesti saavutettavissa kevyellä liikenteellä. HSL pitää hyvänä, että alueelle on suunniteltu myös lähipalveluita. Nykyisen tieyhteyden parantamisen tai uuden tieyhteyden suunnittelun yhteydessä tulee huomioida, että linja-autolla liikennöitävillä väylillä tulee välttää suuria pituuskaltevuuksia. Pysäkin kohdalla suurin sallittu pituuskaltevuus on noin kolme prosenttia. Pysäkkien paikat tulee suunnitella yhteistyössä HSL:n kanssa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

4. Pohjolan liikenne 4.1 Ei huomautettavaa. 5. Museovirasto 5.1 Alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/63) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta tunnetaan sen sijaan useita venäläisten Porkkalan vuokra-aikana rakentamia sotahistoriallisia kohteita. Ne eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia, mutta Museovirasto suosittaa niiden säilyttämistä ja huomioimista kaavoituksessa. Inventoidut sotahistorialliset kohteet on merkitty kaavaehdotukseen. 5.2 Rakennetun kulttuuriympäristön ja Porkkalan vuokra-ajan kohteiden osalta lausunnonantajana on Länsi Uudenmaan maakuntamuseo. 6. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 6.1 Kaavaa varten laaditut rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit ovat varsin hyvät ja niiden tuloksista on myös huomioitu riittävällä tavalla kaavaluonnoksissa. 6.2 Kyläkuvallisesti arvokas rakennus- ja aluekokonaisuus (sk-1) merkinnän sisällä sijaitsee maatilojen talouskeskusten alueita, joilla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa omina kokonaisuuksinaan. Kaavaan tulisi merkitä Sepänkylän vanha kylätontti aluerajauksella sm ja sillä sijaitsevat Ollaksen ja Danibackan tilat ja Bystolas/Smedsby gårdin maatilakeskuksen alue merkinnällä /s. Kaavamääräys Kyläkuvallisesti arvokas rakennus- ja aluekokonaisuus (sk) huomioi myös talousrakennukset ja pihapiirit, joten sen katsotaan sisällöltään vastaavan ehdotettua /s merkintää. Ei muutoksia kaavaehdotukseen. 6.3 Suojeltavista rakennuksista (sr-p00) on kaavassa oltava luettelo. Luettelo suojeltavista rakennuksista on lisätty selostuksen kohtaan 6.3 sekä liitteeseen nro 8.

6.4 Uudenmman rakennuskannan osalta voitaisiin harkita alueen ominaisluonteen osoittavaa ja sen säilyttämiseen pyrkivää aluemerkintää Gustafsbergin ja Danibackan väliselle alueelle Gesterbyntien varressa, johon sijoittuu mittakaavaltaan ja rakentamistavaltaan melko yhtenäinen 1970-luvun asuinalue. Alue sisältyy Kyläkuvallisesti arvokas rakennus- ja aluekokonaisuus (sk) kaavamääräyksen piiriin. Luettelo alueelle sijoittuvista inventoiduista 1970-luvun asuinrakennuksista on kaavaselostuksen liitteessä 8. 6.5 Historialliset tielinjat, Gesterbyntie ja Vanha Kirkkotie, tulee merkitä kaavaan niiden arvon osoittavalla merkinnällä. Kaavamerkinnän määräystekstissä tulee ilmetä, että kyseessä on historiallinen tie ja sen hoidossa on erityisesti huomioitava tiehen ja sen ympäristöön liittyvät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Vanhan Kirkkotien linjaa ja sen jatkuvuutta ei myöskään saa katkaista. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että kaavaehdotuksessa Kirkkotie on merkitty nykyisellään jatkuvana ja tälle sekä Gesterbyntielle on osoitettu Historiallinen tielinjausmerkintä. Kunnanhallituksen päätöksen 17.12.2012 perusteella kaavaehdotukseen on lisätty uusi pohjoiseen suuntautuva tieliikenneyhteys luonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. 6.6 Sotahistorialliset kohteet tulee merkitä kaavaan. Porkkalan vuokra-aikana rakennetut linnoitteet eivät toistaiseksi ole muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne ovat merkittäviä sotaja kulttuurihistoriallisia monumentteja, jotka tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Linnoitteiden osalta voidaan käyttää kaavassa esim. merkintää s-2, Suojeltava alue. Luonnonympäristö ja alueella olevat sotahistoriaan liittyvät rakenteet tulee säilyttää. Alueella tehtävistä toimenpiteistä tulee neuvotella museoviraston kanssa. Koska kaikkia linnoitteita ei inventoinnissa todennäköisesti löydetty, tulee myös tästä liittää maininta kaavaan esimerkiksi sopivana aluerajauksena. Kyseiset kohteet tulee merkitä kaavaan myös siksi, että rakenteista voi olla vaaraa ja ne on tapauskohtaisesti otettava huomioon alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävässä rakentamisessa. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että inventoidut sotahistorialliset kohteet on merkitty kaavaehdotukseen kohdemerkinnällä ja yleismääräyksiin on lisätty määräys, jonka mukaan alueella suoritettavissa maansiirto- ja kaivuutöissä on huomioitava jäänteiden mahdollinen esiintyminen. 6.7 Kaavaluonnoksen kokonaisratkaisun osalta maakuntamuseo pitää parhaana luonnosvaihtoehdossa 3 esitettyjä ratkaisuja. Vaikka uusi tie halkookin avointa peltomaisemaa, sen sijainti maastossa vaikuttaa luontevalta. Samalla ratkaisu säästää kahden vanhan tien linjaukset ja niiden tienvarsimiljöön. Maakuntamuseo katsoo, että suunnittelutyötä tulisi jatkaa luonnosvaihtoehdon 3 pohjalta. 7. Fortum Espoo Distribution Oy 7.1 Osayleiskaava-alueella sijaitsee Fingridin 110kV:n voimajohto sekä Estlink 1-tasavirtakaapeli. Kaavamääräyksissä mainittu etäisyys koskee Estlinkin tasavirtakaapelia. 110kV:n ilmajohdoissa

johtoalueen leveys on 48m, josta alueesta keskilinjan molemmin puolin 14m on rakennusrajoitus. Kaavaan olisi hyvä merkitä molemmat siirtoverkot omilla merkinnöillä. Koska mainittujen Fingridin voimajohdon ja Estlink 1-kaapelin linjaukset kulkevat hyvin lähellä toisiaan, on kaavakartan luettavuuden säilymiseksi päädytty esittämään ne ainoastaan yhdellä johtolinjaus-merkinnällä. 7.2 Kaavaluonnoksen 3 olevan uuden tielinjauksen tulisi olla kokonaan voimajohtoalueen ulkopuolella. Vaihtoehdosta 3 on jatkosuunnittelussa luovuttu ja kaavaehdotus on laadittu vaihtoehtojen 1 ja 2 perusteella. Katso myös kohta 6.5. 8. Fingrid Oyj Ympäristö 8.1 Osayleiskaavan alueella sijaitsee Fingridin 110 kv.n voimajohto Espoo-Inkoo. Voimajohdon johtoalukean reunaan on asennettu EStlink 1-sähkönsiirtokaapeli, jonka omistaa As NOrdic Energy Link.Tämän osalta on kaapelin omistajalta pyydettävä erillinen lausunto. 8.2 FIngridin 110 kv.n voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 48 metriä leveälle johtoalueelle. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin molemmin puolin 14 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Rakennusrajoitusalueen sisäpuolelle ei voi osoittaa rakentamista. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä (48m). 8.3 Osayleiskaavan luonnoksessa voimajohto on osoitettu merkinnällä Maakaapeli / sähkönsiirtoyhteys. Merkinnällä on osoitettu sähkönsiirtokaapelin linjaus. Kaapelialueella ei ole sallittua kasvattaa puita tai pitää rakennuksia. Rakennuksia ei saa rakentaa 3,5 m lähemmäksi kaapelin keskiviivaa. Em. kaavamerkintä ja siihen liittyvä määräys on harhaanjohtava ja virheellinen Fingridin voimajohdon osalta. Kaavamääräystä Maakaapeli / sähkönsiirtoyhteys on muutettu siten, että se huomioi kohdassa 8.2. mainitun rakennusrajoitusalueen ja siihen liittyvät käyttörajoitukset. Kaavamääräyksessä määrätään lisäksi huomioimaan Säteilyturvakeskuksen antamat ohjeet voimajohtojen suojaetäisyyksistä asumiseen käytettävillä alueilla. 8.4 Alueita ei saa suunnitella sellaisiksi että ne olisivat ristiriidassa Fingrid Oyj:n käyttöoikeuden supistuksen tai yleisten turvallisuusmääräysten kanssa. Maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennuskieltoalueelle. Kaikissa luonnosvaihtoehdoissa esitetään voimajohtoreitin läheisyyteen sijoittuvia uusia asuinalueita ja julkisia palveluja (AP, PY). Vaikka yleiskaava esittää tulevan maankäytön yleispiirteisesti, Fingrid muistuttaa, että lähtökohtaisesti maankäytön suunnittelussa on perusteltua välttää asumisen tai muiden

herkkien toimintojen sijoittamista aivan voimajohtoalueen viereen. Kantaverkon voimajohto suurena rakenteena vaikuttaa lähimaisemaan sekä viihtyisyyteen. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että rakennuskieltoalueelle ei ole osoitettu rakentamiseen varattavia alueita. 8.5 Luonnosvaihtoehdossa 3 on esitetty uusi tie, joka risteää voimajohdon kanssa ja sijoittuu osin sen rinnalle. Uutta tietä ei pidä sijoittaa voimajohdon suuntaisesti voimajohtoalueelle. Kaavaehdotusta on valmisteltu luonnosvaihtoehdon 1 mukaisena ja uudesta voimajohdon läheisyydessä kulkevasta tielinjauksesta on luovuttu. Katso myös kohta 6.5. 9. Kirkkonummen kunnan Vesihuoltolaitos 9.1 Vesihuoltolaitoksella on suunnitteilla johtaa Veklahden ja Svartvikin osayleiskaava alueen jätevedet Gesterbyn ja Sepänkylän alueen kautta ja liittää vesihuoltoverkostot Gesterbyn asemakaava-alueella rakennettuun verkostoon. Tämä huomioon ottaen esitetyistä luonnosvaihtoehdoista vaihtoehto 2 palvelee parhaiten vesihuoltolaitoksen tarpeita. Kyseisessä vaihtoehdossa asemakaavoitettavat alueet (AP) sijaitsevat pääasiassa rakennettavien runkojohtojen läheisyydessä. Asemakaavoitettaville alueille sijoitettaisiin enemmän asuntoja kuin muissa vaihtoehdoissa, jolloin vesihuollon rakentamiskustannukset asuntoa kohden ovat pienemmät. Rakennetuista asunnoista on sijoitettu enemmän asemakaavoitettaville alueille kuin muissa vaihtoehdoissa, jolloin vesihuollon ulkopuolelle jää vähemmän asuntoja. Lisäksi AO alueet, jotka tulisi toteuttaa osuuskuntien toimesta, on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa kun asemakaava-alueet on toteutettu, koska alueet sijaitsevat välittömästi AP alueiden kyljessä. 9.2 Vesihuollon rakentaminen perustettavien osuuskuntien toimesta tulee saada estetyksi ennen alueen läpi rakennettavia runkojohtoja sekä asemakaavojen toteuttamista. Vesiosuuskuntien johtojen rakentaminen aikaisemmin vaikeuttaisi kohtuuttomasti asemakaavojen toteuttamista. 9.3 Veklahden ja Svartvikin alueille kunnan vesihuoltolaitoksella on suunnitteilla vahvistaa alueellinen liittymismaksu, koska alueet ovat haja-asutusalueita ja vesihuollon rakentamiskustannukset ovat suuremmat kuin asemakaava-alueilla. Tästä johtuen myös Sepänkylän alueelle tulee harkita alueellisen liittymismaksun vahvistamista aikanaan kalliiden runkojohtojen kattamiseksi. 9.4 Humaljärven valuma-alueelle on osoitettu AO alueita jotka vesihuollon runkojohtojen toteutuessa on kuitenkin viemäröitävissä keskitettyyn viemäriverkostoon. Myös siirtolapuutarhalle varattu alue on syytä sijoittaa lähelle asemakaavoitettavia alueita, jolloin ne ovat mahdollista liittää vesijohtoverkostoon.

Siirtolapuutarhalle varattu alue (RP) on siirretty Veklahdentien varteen, jotta liittyminen vesihuoltoon olisi mahdollista kohtuullisin kustannuksin. 10. Gesterby-Sepänkylä kyläyhdistys ry 10.1 Yhdistys korostaa, että osayleiskaavan saaminen alueelle on erittäin tärkeä ja kiireellinen asia. Kaavan laatimista tulisi nopeuttaa suunnitellusta aikataulusta. Kyläyhdistys kannattaa suunnittelun lähtökohtia eli että alue säilytetään väljänä ja maaseutumaisena ja että asemakaavoitettavat alueet toteutetaan pääosin omakotitaloina. 10.2. Kyläyhdistys huomauttaa, että Gesterbyntien liikennemärät ovat kasvaneet vuosien varrella paljon, ja yhdistyksen näkemyksen mukaan liikenne edelleen kasvaa moottoritien valmistumisesta huolimatta. Tämän vuoksi liikenne on ratkaistava tavalla, joka on kestävä ja turvallinen myös pitkällä aikavälillä. Gesterbyn pääliikennesuunta on Masalaan, ei Veikkolan suuntaan. Gesterbyntien linjausvaihtoehdoista yhdistys pitää parhaimpana VE 3:a. Se vastaa parhaiten asukkaiden asumis- ja liikkumistarpeisiin ja täyttää jatkuvasti kasvavan liikenteen tarpeet. Toiseksi parhaana vaihtoehtona kyläyhdistys pitää vaihtooehtoa 1. Yhdistys arvioi, että tämä vaihtoehto täyttää kaavoitukselle asetettuja tavoitteita vain osittain. Yhdistys edellyttää erityisen hyvää jatkosuunnittelua tien linjauksessa. Kaavaehdotuksen suunnittelun pohjaksi valittiin nykyisen tien parantaminen kaavaselostuksessa esitetyin perusteluin. Kunnanhallituksen päätöksen 17.12.2012 perusteella kaavaehdotukseen on lisätty uusi pohjoiseen suuntautuva tieliikenneyhteys luonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa Gesterbyntien linjaukselle on lisätty merkintä Historiallinen tie, jolloin tien parantamisen tarkemmassa suunnittelussa korostuu nykyisen tieympäristön säilyttäminen mahdollisimman hyvin. 10.3 Riippumatta valittavasta vaihtoehdosta vesihuollon runkolinjat on sijoitettava asutuksen kannalta keskeisesti, jotta kunnan tai osuuskunnan toteuttama vesihuolto voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Yhdistys pyytää tutkimaan, onnistuisiko Humaljärven rantaan sijoittamaan kylän yhteisen uimapaikan kunnan omistamalle maalle. Vesihuollon yleissuunnitelma päivitetään vasta kaavaratkaisun selkiydyttyä, jotta suunnitelma kattaisi tulevat rakennetavat alueet mahdollisimman tehokkaasti ja hyödyntäisi tarkempaa vesihuollon suunnittelua. Uimarannan sijoituksen osalta on todettava, että kunnan omistama alue on muodostettu luonnonsuojelualueeksi eikä sinne ole osoitettavissa kohtuullista huolto-/ajoneuvoyhteyttä. Osayleiskaavaehdotuksessa pyritään osoittamaan sekä nykyisiä että uusia rakennettavia yhteyksiä Humaljärven rantaan virkistykseen soveltuville alueille luonnonsuojelualueen molemmin puolin. Näitä rakentamattomia luonnonrantoja voidaan käyttää uimiseen rajoituksetta.

11. Wecklaxin Asutusalueen Yhdistys ry 11.1 Osayleiskaava-alueen pohjoisnurkassa sijaitsee Norjankallion alue, josta puolet kuuluu Veklahti-Svartvik osayleiskaavaan. Norjankallion alueella on kaksi ulkoilu-/kävelyreittiä, joista toinen kulkee Norjankallion rannassa ja nousee ylös Hummelrödslanintielle noin 140 m Veklahdentien ristyksestä (nk. alareitti). Toinen kulkee kallion laella ja yhdistyy Hummelrödslanintiehen hiukan aiemmin (nk. yläreitti). Yhdistys esittää, että Norjankallion alue merkitään VL alueeksi ja reitit merkitään osayleiskaavaan. Norjankallion alue on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu MY-alueeksi ja esitetty nk. alareitti merkitty kaavakarttaan ohjeellisena ulkoilureittinä. Osayleiskaavassa lähivirkistysalueiksi (VL) on ympäristöministeriön kaavamääräyksistä annetun ohjeistuksen mukaisesti osoitettu alueita, jotka sijaitsevat asemakaavoitettavilla alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Norbergetin alueella sijaitsevalle yksityisomistuksessa olevalle lomarakennukselle ei ole osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkaa, joten sen uudelleen rakentaminen ei ole mahdollista mutta sen käyttö ja korjaaminen on edelleen sallittua. 11.2 Osayleiskaavaluonnoksissa Veklahdentien itäpuolella oleva peltoalukea on merkitty VL, PY ja P-alueiksi. Yhdistys esittää, että tämä maisemallisesti arvokkaaksi todettu peltoalue säilytetään edelleen peltoalueena ja merkitään kaavamerkinnällä MA. Kaavaehdotuksessa Veklahdentien koillispuolinen peltoalue on merkitty pääosin maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). 11.3 Osayleiskaavaluonnoksissa 1 ja 2 Veklahdentien länsipuolella sijaitsevan pellon pohjoisin osa on merkitty siirtolapuutarha-alueeksi (RP). Yhdistys esittää, että alue säilytetään peltoalueena ja merkittään MAmerkinnällä. Siirtolapuutarha-aluevarausta (RP) on kaavaehdotuksessa pienennetty, mutta sen paikka on pysytetty koska se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä ja on alustavan arvion mukaan kohtuullisin kustannuksin liitettävissä kunnallistekniikkaan. Alueen toteutuksesta maisemaan sopivana on määrätty kaavamääräyksessä. 11.4 Yhdistys pitää parhaana luonnosvaihtoehdon 1 mukaista ratkaisua. 12. Dalkullantien tiekunta 12.1 Tieyhteyden parantaminen Masalaan voidaan tiekunnan käsityksen mukaan hoitaa kustannustehokkaimmin ja nopeimmin vaihtoehdolla 1. Lisäksi tiekunta toivoo, että kunta painottaisi osayleiskaavassa kevyenliikenteen turvallisuuden parantamista. Gesterbyntien enimmäisnopeudeksi voisi määrätä 40 km/h.

Edellytysten luominen kevytliikenneväylän toteuttamiseksi on kaavan keskeisiä tavoitteita. 12.2 Kehätieyhteyttä Dalkullantieltä itään Gesterbyntielle ei tule toteuttaa, koska se lisää läpiajoliikennettä ja heikentää alueen liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä siten huonontaa asuinympäristön laatua. Tiekunta toivoo, että Dalkullan nykyistä tielinjausta hyödynnetään mahdollisimman paljon. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että nk. kehätie on poistettu ja yhteys pääverkostoon on esitetty Pukuksentieltä. Koska poikittaisyhteys vähintään kevyelle liikenteelle Gesterbyntieltä länsipuolella sijaitsevalle Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaalueelle saattaa asemakaavoituksessa osoittautua tarpeelliseksi, on kaavakarttaan on osoitettu tutkittava tieliikenteen yhteystarve merkintä aiemman kehätien sijaan. Lopullinen katu- ja kevytliikenneverkosto ratkaistaan asemakaavoituksessa. Tällöin myös nykyiset yksityistiet muuttuvat lähtökohtaisesti kunnan ylläpitämiksi kaduiksi. 12.3 Kaavaluonnoksessa osoitetussa paikassa PY-aluevaraus jää väestömäärän kasvun painopistealueen (Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava-alueen) suhteen väärälle puolelle Gesterbyntien uutta linjausta. Mikäli PY-aluevaraus katsotaan kuitenkin tarpeelliseksi Gesterbyntien pohjoispuolelle, tulisi se sijoittaa liikenteellisesti parempaan paikkaan. Kaavaluonnista on muutettu siten, että julkisille lähipalveluille varatut PY alueet on poistettu. 12.4 MRL 128 :n mukaista lupaa puiden kaatamiseen ei tule vaatia normaaleilta kasvatushakkuilta osayleiskaavan MU- ja VL-alueilla, koska niiden vaikutukset maisemakuvaan ovat vähäiset. Paikallisen puuenergian hyödyntäminen tukisi osayleiskaavan toiminnallisia tavoitteita, kuten esim. maatalouden kehittämistä ja edellytyksiä lähiruoan tuotannolle. Lisäksi tämä edistäisi paikallisella tasolla pyrkimyksiä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Suomen kansallisten sitoumusten ja kansallisten ohjelmien mukaisesti. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että vaatimus MRL 128 :n mukaiselle toimenpideluvalle on poistettu MU-alueilta ja VL alueita on supistettu merkittävästi rajoittaen ne asemakaavoitettavien alueiden välittömään läheisyyteen. Vähäiset metsänhoitotoimenpiteet, esim. lämmitykseen käytettävien puiden kaataminen kotikäyttöön eivät vaadi maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista toimenpidelupaa. 13. Kirkkotien tiekunta 13.1 Tiekunta kannattaa vaihtoehtoa nro 2.

14. Pulkuksen Tiehoitokunta 14.1 Mikään ehdotuksista ei sellaisenaan täytä kaavan tavoitteita. Vaihtoehdoissa ei ole huomioitu nykyisten asukkaiden elinympäristöä eikä hyvin hoidettujen metsien merkitystä virkistykselle. Nykyiset hajaasutusalueet tulee säilyttää erillispientalovaltaisina asuinalueina (AO) ja AP-alueet tulee sijoittaa olemassa olevan tielinjan ympärille. 15. Nylands svenska producentförbund NSP 15.1 NSP edellyttää, ettei yksityisten maanomistajien oikeutta harjoittaa elinkeinoaan, pääasiassa maa- ja metsätaloutta sivuelinkeinoineen, rajoiteta osayleiskaavoilla. Osayleiskaavoissa tulee turvata oikeus kehittää maa- ja metsätaloutta elinkeinona sekä niiden sivuelinkeinoja, samoin turvata mahdollisuus niitä palvelevaan rakentamiseen. NSP painottaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien jatkuvuuden ja taloudellisuuden turvaamista myös täällä voimakkaan kasvun alueella pääkaupungin läheisyydessä. Tällä edesautetaan kestävällä tavalla myös biologisen monimuotoisuuden ja ekologisten verkostojen säilymistä kunnassa. Osayleiskaavaluonnokset sisältävät toimenpiteitä, jotka merkitsevät suuria rajoituksia maa- ja metsätalouden ja niiden sivuelinkeinojen harjoittamiselle, ja siten merkittävästi huonontavat tilojen elinkelpoisuutta. Uudet tielinjaukset, kunnallistekniikka ja kevytliikenneväylät tulee linjata siten, etteivät ne merkittävässä määrin häiritse maa- ja metsätalouden harjoittamista. 15.2 Kaavamääräykset niillä alueilla, joissa metsälaki on voimassa (VL, VR, MU, MY) tulee muuttaa siten, että metsien hoito ja käyttö perustuvat metsälain vaatimuksiin. Hakkuiden ei tule edellyttää toimenpidelupaa kunnalta, vaan niiden tulisi ainoastaan noudattaa metsälakia. NSP tuo esiin, että MA-, MU- ja MY-alueet eivät ole suojelualueita eivätkä virkistysalueita. Osayleiskaavaluonnoksissa mainittu käyttöpaine mm. ulkoilu- ja ratsastuskäyttöön ei saa rajoittaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Luonnoksissa ehdotetut rajoitukset ja toimenpidelupavaatimus vaikeuttavat ja osin kokonaan estävät maa- ja metsätalouden harjoittamisen ja rakentamisen näillä alueilla. Tämä tuo kohtuutonta haittaa asianosaisille maanomistajille. Asia on siten korjattava kaavoituksen jatkotyössä. Muutoin huononnetaan tilojen elinkelpoisuutta ja mahdollisuudet sukupolvenvaihdokseen huononevat. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että vaatimus MRL 128 :n mukaiselle toimenpideluvalle on poistettu MU-alueilta ja VL alueita on supistettu merkittävästi rajoittaen ne asemakaavoitettavien alueiden välittömään läheisyyteen. MY-alueet on rajoitettu pääasiassa niille, lähinnä kalliometsäalueille, joille inventoinneissa on todettu esiintyvän luontoarvoja. Kunnanhallituksen päätöksen 17.12.2012 perusteella MYkaavamerkinnästä on poistettu määräys maisematöiden luvanvaraisuudesta. 15.3 Jokamiehenoikeudet tuovat väestölle riittävät mahdollisuudet liikkua luonnossa. Ensisijaisesti tulee kevytliikenneväylät ja virkistys ohjata kunnan tai valtion omistamille alueille yksityisomistuksessa olevien maiden kuormituksen minimoimiseksi. Maanomistajien kiinnostus antaa perustaa kevytliikenneväyliä

mailleen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja korvauskysymykset tulee tutkia jo kaavoitusvaiheessa. Ratsastusreitit tulee toteuttaa periaatteella käyttäjä maksaa. Kaavaehdotuksessa osoitetut ohjeelliset ulkoilureitit on tarkoitettu toteutettaviksi pääasiassa maastoon mukautuvina polkuina ilman raskasta rakentamista ja/tai valaistusta. Reitistöjen toteutuksesta sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. Kaava-alueeseen kohdistuu keskeisen sijaintinsa ja luonto- ja maisema-arvojensa vuoksi ulkoilupainetta. Ulkoilukäytön ohjaaminen tietyille, harkitusti sijoitetuille poluille voitaneen nähdä myös maanomistajan etuna. Ratsastusreitistöjä ei kaavaehdotuksessa esitetä koska alueella ei ole ilmennyt näille tarvetta. Myöhemmin tarpeen vaatiessa niiden toteuttaminen tulee ratkaista huomautuksessa esitetyllä tavalla maanomistajien ja käyttäjän välisin sopimuksin. 16. Skogscentralen Kusten 16.1 Metsälain (1093/1996) mukaan kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi. Metsälaki säätelee yleiskaavoissa maa- ja metsätalous- ja virkistysalueiksi osoitettujen alueiden käyttöä. Metsäkeskus viranomaisena valvoo metsälain noudattamista, tarvittaessa yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. 16.2 Yksityisomistuksessa olevia maa- ja metsätalousalueita sekä virkistysalueita käytetään elinkeinotoimintaan. Näillä alueilla ei tule olla rajoituksia, jotka huonontavat elinkeinotoiminnan edellytyksiä. VL-, VR-, MU- ja MY- merkintöjen määräykset voivat käytännössä aiheuttaa metsän hoidolle ja käytölle maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 39 4 mom. tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Ks. kohta 15.2. 16.3 Kaavamääräykset Kylmälän sekä Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaluonnoksissa ovat erilaiset, mikä tekee kaavojen käytön hankalaksi muille viranomaisille. Kaavojen jatkosuunnittelussa pyritään yhdenmukaistamaan kaavamääräyksiä. 16.4 Metsäkeskuksen suorittamassa metsälain viranomaisvalvonnassa kunnioitetaan metsälain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä, liito-oravien tunnettuja esiintymisalueita, ELY-keskuksen rajaamia luontotyyppejä, muinaismuistoja, jne. Kunnan vaatima ympäristölupa puiden kaadolle on turhaa byrokratiaa ja haittaa elinkeinotoimintaa alueilla. Maanomistaja joutuu lisäksi hankalaan asemaan kunnan asettaessa metsänhoidolle ehtoja, jotka eivät ole metsälain mukaisia. Määräykset osayleiskaavan VL-, VR-, MU- ja MY alueilla, joita metsälaki koskee, on muutettava osayleiskaavaehdotukseen siten, että alueen hoito ja käyttö perustuu metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin. Katso kohta 15.2.

16.5 Kunnan selvityksiä metsälain mukaisista tärkeistä elinympäristöistä ei voida pitää virallisena tulkintana, koska toimivaltainen viranomainen asiassa on metsäkeskus. Metsälain mukaan alue voidaan ottaa muuhun käyttöön, mikä johtaa siihen, että tärkeät elinympäristöt eivät voi olla määräävinä tekijöinä maankäyttöä suunniteltaessa. Kunta ei myöskään voi antaa määräyksiä ympäristöluvasta tai suoria ehtoja kaavamääräyksissä viittaamalla metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin. Nämä tehtävät kuuluvat metsäkeskuksen viranomaisyksikölle. Kuriositeettina voidaan todeta, että lepakkohavaintoja on tehty ainoastaan teiden varsilla Sepänkylän alueella. Inventoinnit, jotka kohdistuvat vain tietyille osille suunnittelualueesta eivät tue maanomistajien tasapuolista kohtelua. 16.6 Sitoumuksissa, joita Suomi on tehnyt uudistuvaan energiantuotantoon liittyen, tulee metsästä saatavalla energialla olemaan erittäin suuri merkitys. Osayleiskaavoja laadittaessa tulisi tämäkin näkökulma huomioida. Kunnan tulisi kaikin tavoin kannustaa metsänomistajia tuottamaan energiapuuta metsistään. Katso kohta 15.2. 16.7 Metsäkeskus ehdottaa, että Kirkkonummen kunta ja metsäkeskus järjestävät kokouksen jossa käydään läpi metsälain valvonnan ja hakkuiden prosessit (käytännöt), jotta, mikäli mahdollista, voidaan vähentää kunnan osayleiskaavaluonnoksissa ehdottamaa kaksoisvalvontaa. Kokous metsäkeskuksen kanssa on järjestetty vuonna 2010. 17. Uudenmaan riistanhoitopiiri 17.1 Riistanhoitopiirillä ei ole asiassa lausuttavaa. 18. MTK Uusimaa 18.1 Kaavoitus ei saa muodostaa estettä maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja näihin liittyvien sivuelinkeinojen kehittämiselle ja lisäämiselle. Kaavaluonnoksessa on esitetty perusteettoman paljon MYja MU-merkinnöillä varustettuja alueita, jotka saattavat aiheuttaa maanomistajille ja heidän elinkeinoilleen kohtuutonta haittaa. MY-merkinnällä tulee osoittaa vain todella tärkeät, perustellut kohteet. MU- ja MY alueilla metsätoimet tulisi sallia ilman maisematyölupaa. Katso kohta 15.2. 18.2 Kaavalla ei tule sallia ulkoilureittien rakentamista vastoin maanomistajan tahtoa. Katso kohta 15.3.

18.3 Maankäytössä on hyödynnettävä pääsääntöisesti nykyisiä tielinjauksia, jolloin estetään uusien linjauksien aiheuttamat haitalliset vaikutukset, kuten maaseutumaisemien ja yhteisten pelto- ja metsäalueiden pirstoutuminen. 19. Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry 19.1 Suhteessa nykyiseen asukasmäärään KYY pitää suunniteltua rakennuskantaa ylimitoitettuna. Toteutuvaan asukasmäärään vaikuttaa merkittävästi alueen eteläosaan osoitetun asemakaava-alueen tehokkuus, joka tarkentuu kyseistä asemakaavaa laadittaessa. 19.2 Vaihtoehto 1 on suositeltavin. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen parantaisi huomattavasti tien käyttäjien turvallisuutta sekä lisäisi asukkaiden ulkoilumahdollisuuksia. Tie rajautuu yhdessä kohdassa liito-oravan mahdolliseen elinpiiriin, mikä tulee huomioida, mikäli puita joudutaan kaatamaan. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 rakennettavat uudet tiet aiheuttavat maisemallista haittaa ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Vaihtoehto 2 hyödyttäisi hieman Veklahdesta tulevaa liikennettä, mutta koska suurin osa liikenteestä tulee Masalan kautta, ei suurin osa tien käyttäjistä hyödy vaihtoehdosta. Lisäksi linjaus sivuaa kahta liito-oravan elinpiiriä sekä aiheuttaa merkittävää liikenteestä tulevaa haittaa ennen rauhalliselle alueelle. Vaihtoehto 3 on myös ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa, joissa pyritään takaamaan turvallinen arkiympäristö lapsille ja aikuisille. Linjaus sijaitsee lähellä arvokasta Hemträsketin kosteikkoaluetta sekä kahta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta aluetta. Lisäksi osa asutuksesta jäisi kahden tien väliin. 9.3 Uusien rakennuspaikkojen myöntämisen suhteen tulee ottaa huomioon liito-oravan elinpiirit, alueella elävät uhanalaiset lajit sekä muut arvokkaat luontokohteet. Kaavaluonnosta on muutettu siten, että rakentamiseen osoitettavien alueiden rajauksia on tarkennettu luontokohteet paremmin huomioiviksi. 20. Kyrkslätts Natur och Miljö 20.1 Kaavaratkaisussa tulee kiinnittää huomiota yhtenäisen ekologisen käytävän säilymiseen ja turvaamiseen. Kirkkonummelta puuttuu toimiva ekologinen pääverkosto, mikä esim. Espoossa ja Helsingissä on luotu. Suunnittelussa ei ole huomioitu eläinten liikkumista alueella. Maakuntakaavassa alue on nk. valkoista aluetta, ja sen mukaan olisi mahdollista osoittaa toimiva ekologinen käytävä Jorvaksesta Meikkoon. Seudullisia ja paikallisia ekologisia yhteystarpeita on käsitelty kaavaselostuksen luvussa 3.4 sekä liitteessä 3. Uudenmaan liiton vuonna 2007 julkaiseman selvityksen mukaan seudullinen yhteys(tarve) kulkee kaava-alueen pohjoisosasta Humaljärven rantaan ja edelleen Meikkoon. Kaavaehdotuksessa alueen pohjoisosan metsät on osoitettu MU

alueeksi. Täältä yhteys jatkuu haja-asutusalueena säilyvän kaava-alueen keskiosan läpi MU- ja MY-alueiden kautta Humaljärven rantaan, jonne ei ole osoitettu uutta rakentamista. 20.2 Kaava-alueen eteläosan AP-alueella on havaittavissa runsaasti eläinten käyttämiä reittejä. Alue voisi toimia leveänä ekologisena käytävänä mikäli alue säilytettäisiin omakotitaloalueena eikä kaavoitettaisi APalueeksi. Alueelle osoitettu rakennusoikeuden määrä on laskettu aluetehokkuudesta 0,05-0,1, mikä tarkoittaa, että alue toteutuisi väljähkönä omakotitaloalueena. Väljä mitoitus antaa mahdollisuuden toimivan ekologisen käytävän osoittamiselle alueelle. 20.3 Tievaihtoehto 1 on paras koska uudet linjaukset tuhoavat maiseman. Emme voi hyväksyä kaavoitusta ilman bussiliikenteen tutkimista kaavan toteutumisen ehtona. Katso kohta 3.1 sekä kaavaselostuksen kohta 3.6. 20.4 Kaikki inventoinneissa osoitetut arvokkaat luontoalueet tulee säilyttää. Liito-oravat liikkuvat 300 metrin säteellä, mikä tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa tulee osoittaa kuusikoista muodostuvat linjat, jotka tarvitaan liito-oravien liikkumisen turvaamiseksi. Puuttuvilta osin kuusia tulee istuttaa. Luontoinventoinnissa esitetyt liito-oravan kulkureitit on kaavaehdotuksessa osoitettu MU- ja MY alueina. Katso kohta 2.10. 21. Kyrkslätt jaktvårdförening 21.1 Kyrkslätt jaktvårdförening pitää vaihtoehtoa 1 toivottavimpana. Uudet tiet toisivat uutta asutusta teiden varsille mikä hankaloittaisi riistan liikkumista. Riistakäytävä Humaljärven eteläpuolella tulisi säilyttää kaikissa (jatkotyö)vaihtoehdoissa. Käytävä on jokseenkin tärkeä koko kunnalle, koska se ohjaa eläimiä ohi Masalan ja Kirkkonummen keskusta asuinalueiden. 22. Kyrkslätt NSP 22.1 Yhdistys edustaa maanviljelijöitä ja se haluaa turvata viljelijöilleen mahdollisuuden myös tulebaisuudessa harjoittaa maa- ja metsätaloutta sekä sen sivuelinkeinoja alueella. Toiminta rakentuu metsiin ja peltoihin, joiden hyödyntämistä tähän tarkoitukseen ei tule estää. Kaavaluonnokset sisältävät määräyksiä, jotka heikentävät tilojen elinmahdollisuuksia. MY-alueet tulee muuttaa MU-alueiksi. VL-alueita saa sijoittaa ainoastaan AP-alueiden välittömään läheisyyteen. Metsähakkuille ei tule edellyttää toimenpidelupaa kunnalta vaan alueilla tulee ainoastaan noudattaa metsälakia. Katso kohta 15.2. 22.2. Kaavassa tulee turvata mahdollisuus rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Ulkoilureitit tulee poistaa kaavasta. Ratsastusreitit tulee toteuttaa periaatteella käyttäjä maksaa.

M- MT- MA- ja MU-alueilla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Vain MY-alueilla rakentamista ei sallita, mutta niiden osuus kaikista M-alueista on hyvin vähäinen ja sijainti harkittu. Ulkoilu- ratsastusreitit, ks. kohta 15.3. 22.3. Uudet tielinjat tai kunnallistekniikka ei saa tuhota tilojen toiminnalle tärkeitä alueita. Tilojen käyttämättömät hajarakennusoikeudet tulee osoittaa kaavassa, sillä ne ovat erittäin tärkeitä mm. sukupolvenvaihdoksien yhteydessä ja maatilojen kehittämisessä. Alueella jäljellä olevat nk. laskennalliset hajarakennusoikeudet on osoitettu kaavaehdotuksessa, lukuun ottamatta Smedby Gårdin tilojen rakennusoikeuksia, joita ei niiden suuren lukumäärän vuoksi ole pystytty sijoittamaan erillisinä AO- ja AO-1-alueille, vaan ne on pääosin osoitettu toteutettavaksi asemakaavoituksella. 22.4. Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu vaikutuksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Kaavaselostuksen kohdan 7.4 vaikutusarviointia on täydennetty arvioimalla vaikutuksia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. 23. Metsänhoitoyhdistys, Eteläinen metsäreviiri 23.1 Yksityisomistuksessa olevilla metsäalueilla harjoitetaan laillista elinkeinotoimintaa ja toiminnalle tulee antaa realistiset toimintaedellytykset kohtuullisilla kaavamääräyksillä. Kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu johtaa liiallisiin maa- ja metsätalouden harjoittamista koskeviin rajoituksiin. Alueilla, joita metsälaki koskee, tulee ohjauksen tapahtua metsälain mukaisesti. Erityisesti MRL 128 :n mukainen toimenpidelupavaatimus MU-alueilla on kohtuuton. Vaatimus johtaa päällekkäisiin, työläisiin ja kallisiin lupaprosesseihin ja siten on hakijan kannalta kohtuuton. Lupaprosessin hitaus saattaa aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Suunnitellut ulkoilureitit eivät myöskään saa rajoittaa metsätalouden harjoittamista. Reittien sijoittaminen yksityisomistuksessa olevalle alueelle tulee olla vapaaehtoista ja korvausmenettely tulee tutkia jo suunnitteluvaiheessa. Hyvin hoidetut talousmetsät ovat osoittautuneet myös pidetyiksi ulkoilualueiksi. Mikäli edellä mainittuja kannanottoja ei huomioida osayleiskaavassa, katsotaan sen aiheuttavan metsänhoidolle maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaista kohtuutonta haittaa. Katso kohdat 15.2 ja 15.3. 24. Kirkkonummen Pro Ratsastus ry 24.1 Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty runsaasti ohjeellisia ulkoilureittejä. Viitaten 26.1.2009 kirjattuun kuntalaisaloitteeseen (ja kunnanvaltuustossa 29.1.2009 jätettyyn valtuustoaloitteeseen, valm.huom.) ratsastusreittien osoittamiseksi Kylmälän osayleiskaava-alueelle, yhdistys esittää, että kunnan tulee vastaavasti tutkia alueella jo käytössä olevat ja tulevaisuudessa mahdollisesti tarpeelliset ratsastusreittiyhteydet yhteistyössä paikallisten ja lähialueiden hevostoimijoiden kanssa.

Kaava-alueella ei sijaitse hevostalleja, eikä tarvetta ratsastusreittien osoittamiseen ole ilmennyt. Katso kohta 15.3. 25. Ympäristönsuojelu 25.1 Ympäristönsuojeluyksikkö esittää lausuntonaan seuraavaa: - MY-merkinnän kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muuhun näihin verrattavaan toimenpiteeseen tulee olla maisematyölupa. Maisematyöluvan hakemisvelvollisuudella turvataan MY-alueiden ympäristöarvojen säilymistä. Maisematyöluvan hakemisvelvollisuudesta huolimatta vähäisiä toimenpiteitä voidaan tehdä ilman maisematyölupaa. Katso kohta 15.2. 25.2 Hemträsketin luonnonsuojelualueen länsipuolella sijaitseva MU-varaus muutetaan VL-varaukseksi ja merkitään luo-merkinnällä. Kyseinen kosteikko on merkittävä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kosteikko tarjoaa elinedellytykset kosteikon olosuhteista riippuvaisille eliölajeille. Lisäksi kosteikko tasaa Jolkbynjoen virtaamia, mikä ehkäisee kosteikon eteläpuolella suoristetun joen tulvimista, mikä on aiheuttanut ongelmia rakennuspaikoilla jo nyt. Kosteikko sitoo myös yläjuoksulta tulevia ravinteita. Metsätalouden harjoittaminen alueella vaarantaa kosteikon merkityksen luonnon monimuotoisuudellle sekä virtaamien tasaajana ja ravinteiden sitojana. VL-varauksien metsiä voidaan hoitaa taloudellisesti yhtä tuottavasti kuin talousmetsiä, mutta VL-varausten metsänhoidossa voidaan ottaa paremmin huomioon ympäristöarvot. VL-alueita on ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti osayleiskaavassa osoitettu ainoastaan asemakaavoitettavien alueiden välittömään läheisyyteen. Ne on tarkoitettu asemakaava-alueisiin liitettäväksi ja niitä koskee kunnan lunastusvelvollisuus. Kyseinen alue sijaitsee kaukana asemakaava-alueista. 25.3 Humaljärven rannan MY- ja MU-varaukset muutetaan VL-varauksiksi. Alueet sijaitsevat osayleiskaavan asuinaluevarausten vieressä ja lähialueillakin on runsaasti asutusta ja loma-asutusta. Niillä on huomattava merkitys virkistysalueina ja runsaasti ympäristöarvoja. Alueille on osoitettu runsaasti ohjeellisia ulkoilureittejä sekä luo- ja s-1-merkinnällä rajattuja osa-alueita. Humaljärven ranta-alueen virkistysarvoa lisää Korkbergetin niemi, joka on luonnonsuojelualue ja erityisen vetovoimainen käyntikohde. VLvarausten metsänhoidossa voidaan ottaa paremmin huomioon virkistys- ja ympäristöarvot niin, että se on kuitenkin taloudellisesti vähintään yhtä tuottavaa kuin tavanomainen metsätalous. Katso kohta 22.2 25.4 Gesterbyntien itäpuolella oleva MU-varaus muutetaan MY-varaukseksi tai VL-varaukseksi. Alueella on erityisiä ympäristöarvoja (luo-merkinnällä osoitettuja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä alueita ja s-1-merkinnällä osoitettu liito-oravan elinpiiri. Alue on kaavaehdotuksessa osoitettu MY-merkinnällä.

25.5 Kaava-alueen koilliskulman M-aluevaraus muutetaan VL- tai MU-varaukseksi. Alue sijaitsee Masalan ja Veklahden-Svartvikin tiiviiden asutus- ja loma-asutusalueiden välissä. Alueen ulkoilukäyttö tulee entisestään lisääntymään tulevaisuudessa asutuksen lisääntyessä kaava-alueella ja muualla lähistöllä. VL-merkintä turvaisi parhaiten alueen virkistysarvot, koska VL-varausten metsänhoidossa voidaan ottaa tavanomaisia talousmetsiä paremmin huomioon virkistys- ja ympäristöarvot niin, että se on kuitenkin taloudellisesti tuottavaa. Alue on kaavaehdotuksessa muutettu MU-alueeksi. 25.6 MU-varausten kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan alueiden metsänhoidolliset toimenpiteet tulee toteuttaa niin, että niiden ulkoiluarvot säilyvät. MU-varaukset sijaitsevat asutuksen vieressä ja lähistöllä ja ovat tärkeitä ulkoilulle. Määräys turvaisi myös MU-varausten toiminnan ekologisen verkoston tärkeinä osina. Esim. laajat aukkohakkuut olisivat ristiriidassa ulkoilukäytön ja ekologisen verkoston kehittymisen kanssa. Määräyksestä huolimatta metsänhoitoa voidaan harjoittaa taloudellisesti tuottavasti. Kaavamääräys MU sisältää maininnan ulkoiluarvoista, jotka määräyksen tarkoituksen mukaisesti tulee ottaa huomioon lupakäsittelyssä metsäkeskuksessa. Metsänhoitotoimenpiteisiin MU-alueilla ei kaavamääräyksen mukaan vaadita kunnan myöntämää MRL 128 :n mukaista toimenpidelupaa. 25.7 MY-varausten kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan alueiden metsänhoidolliset toimenpiteet tulee toteuttaa niin, että niiden ympäristö- ja virkistysarvot säilyvät. MY-varaukset sijaitsevat asutuksen vieressä ja lähistöllä. Niillä on ympäristö- ja virkistysarvoja, joiden säilymiseksi kaavamääräys on tarpeen. Määräys turvaisi myös MY-varausten toiminnan ekologisen verkoston tärkeinä osina. Esim. laajat aukkohakkuut olisivat ristiriidassa ympäristöarvojen, ulkoilukäytön ja ekologisen verkoston kehittymisen kanssa. Määräyksestä huolimatta metsänhoitoa voidaan harjoittaa taloudellisesti tuottavasti. M-määräykset tarkistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Katso kohta 15.2. 26. Rakennusvalvonta 26.1 Rakennusvalvonta esittää seuraavia huomautuksia:karttaan tulisi merkitä tilojen rakennuspaikkojen määrä, jotta kaavalla olisi myöhemmän maankäytön ohjauksessa hyötyä nykyiseen nähden. Kaavaehdotuksen kaavakarttaan on merkitty tilojen rakennuspaikkojen määrä numerona. Periaatteet lisärakennuspaikkojen muodostamiseen määrätään aluevarausta koskevassa kaavamääräyksessä ja on tilakohtaisesti esitetty kaavan liitteessä nro 12. 26.2 Jos alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, rakennuspaikkoja ei tarvitse esittää. Rakennuspaikkoja ei ole esitetty asemakaavoitettaviksi osoitetuilla alueilla. 26.3 Viittaus rakennusjärjestykseen ei täytä kaavan sisältövaatimuksia ja on liian yleispiirteinen ohjaamaan rakentamista tai muuta maankäyttöä alueella.

Kaavamääräyksiä on täsmennetty rakennuspaikalle sallitun rakentamisen määrän osalta ja viittauksia rakennusjärjestykseen on karsittu. 26.4 AP-alueet onko tarkoitus asemakaavoittaa vai onko aiottu tarkoittaa rakennusluvan myöntäminen yleiskaavan perusteella. AP-alueilla rakentamisen tulee perustua asemakaavaan. 26.5 AO-alue: yli 5 ha:n tilan jakaminen rakennuspaikoiksi, rakentamisen edellytyksenä tulee edellyttää alueellista vesihuoltoa (vesi ja viemäri) Uudisrakentaminen pääsääntöisesti edellyttää liittymistä alueelliseen vesihuoltoon. 26.6 Lähivirkistysalue (VL), rakentamisen määrä osoittamatta VL-alueella ei sallita rakentamista. 26.7 Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), tarvitaanko lisäksi 128 toimenpiderajoitus, alueen rakennusoikeus urheilurakennuksilla - edellytetäänkö asemakaavaa rakentamiselle? (kyseessä ei kuitenkaan VR-alue). Kaavamääräystä on täydennetty rakennusoikeuden osalta. Alueelle voidaan toteuttaa käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia suunnittelutarveratkaisulla. 26.8 Loma-asuntoalue (RA), rakentamisen määrä osoittamatta. Kunnanhallituksen päätöksen 17.12.2012 mukaisesti RA-alueet on muutettu AO-alueiksi ja sallittu rakentamisen määrä on osoitettu kaavakartassa. 26.9 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), tarvitaanko lisäksi 128 toimenpiderajoitus? Katso kohta 25.1. 26.10 Tehokkuusluku e=0,1 0,2, kumpi? Vaikeasti tulkittava eikä riittävästi ohjaa rakentamista. Kaavaehdotuksessa asemakaavoitettavien alueiden on laskettu tehokkuusluvun 0,05-0,1 mukaan. Lopullinen toteutuva tehokkuus ratkaistaan asemakaavoituksessa. 26.11 Siirtolapuutarha / palstaviljelyalue (RP), kumpi siirtolapuutarhaan liittyy pääsääntöisesti rakentamista - onko rakennusoikeutta?