KORTTEINEN, RASIMÄKI JA MULTIMÄKI KAAVI

KORTTEINEN, RASIMÄKI JA MULTIMÄKI KAAVI Rakennuspaikkaselvitys 22.10.2010

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 VISIO ELINVOIMAISESTA MAASEUTUKYLÄSTÄ... 5 2.1 Postikysely... 5 2.2 Kyläillat... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 16 3.1.4 Maisema... 17 3.2 Suunnittelutilanne... 22 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 22 3.2.2 Maakuntakaava... 23 3.2.3 Yleiskaava... 24 3.2.4 Rakennusjärjestys... 24 3.2.5 Maisemanhoitosuunnitelma... 25 4 RAKENNUSPAIKKASELVITYS... 26 4.1 Asukkaiden ehdotukset rakennuspaikoista... 26 4.1.1 Postikyselyssä tarjotut rakennuspaikat... 26 4.1.2 Kyläläisten laatima esitys rakennuspaikoiksi... 26 4.2 Suunnittelijan näkemys rakennuspaikoiksi... 27 4.2.1 Rakennuspaikan osoittamisen lähtökohta... 27 4.2.2 Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet... 28 4.2.3 Hyvien rakennuspaikkojen sijoittuminen kylien alueella.... 30 4.2.4 Huonoja rakennuspaikkoja... 31 5 HYVÄ RAKENTAMISTAPA MAASEUDULLA... 35 6 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?... 37 7 RAKENNUSLUPA... 38 7.1 Yleiskaava... 39 7.2 Ranta-asemakaava... 39 7.3 Poikkeamislupa... 39 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYKSEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA... 41 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Liitekartat 1-8 2. Postikyselyn tulokset

2 1 JOHDANTO Maaseutualueiden toiminnallinen ja maankäytöllinen suunnittelu on keskeisessä roolissa elinvoimaisten kyläyhteisöjen luomiseksi. Vaikka viimeisimpien tutkimusten mukaan, ja mm. maatalouden vähenemisen vuoksi, maaseudun autioitumisen arvioidaan jatkuvan, niin halukkuutta maaseudulla asumiseen yhä löytyy. Haasteena on kokonaisvaltaisen tarkastelun ja uudentyyppisten menetelmien löytäminen maankäytön suunnittelun ja kylän toiminnallisuuden edistämiseksi. Toiminnallisesti elävä ja kehittyvä kylä houkuttelee myös uusia yrittäjiä ja asukkaita ympärilleen, ja saa aikaan positiivisen imagon kylälle. Maankäytön suunnittelua ja rakentamista ohjaa myös maaseutualueilla maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999). Lain mukaan suunnittelussa ja rakentamisessa tulee luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti sekä kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lain tavoitteena on myös muun muassa turvata jokaisen osallisen vaikutusmahdollisuudet asioiden valmistelussa sekä suunnittelun vuorovaikutteisuus. 2000-luvulla mm. Pirkanmaalla (Pirkanmaaseutu ry, Kantri ry ja Ylä- Pirkanmaan seutuyhdistys ry) ja Saarijärven seudulla (Saarijärven seudun yrityspalvelu Oy) on toteutettu käsillä olevaa rakennuspaikkaselvitystä vastaavantyyppisiä maaseudun maankäyttöä ja kyläsuunnittelua koskevia selvityksiä. Hankkeissa tavoitteena oli selvittää mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vuorovaikutuksen toteuttamista kyläsuunnittelussa sekä koota tontteja ja tyhjillään olevia kiinteistöjä eri myyntikanaviin. Tulokset osoittavat vuorovaikutteisen kyläsuunnittelun sekä uusien kaavoituskäytäntöjen tarpeellisuutta. Kunnissa oli tunnistettu rakennuspaikkaselvityksen mukanaan tuomat hyödyt osana kaavoituksen suunnittelua ja maankäytön ja maisemoinnin suunnittelun tuoma lisäarvo kylien kehittämisessä. Tänä päivänä kylien yleiskaavoituksen pelisäännöt ovat selkiytyneet entisestään. Vuoden 2009 alussa tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää entistä laajemmin rakennusluvan myöntämisen perusteena maaseutukylissä. Tavoitteena on tukea pienimuotoista asuinrakentamista kyläalueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Ympäristöministeriön sivuilta (www.ymparisto.fi) on luettavissa kyläkaavoituksen opas, johon on koottu maaseudun maankäytön suunnittelun välineitä ja yleis- ja kyläyleiskaavoitukseen liittyviä vaiheita. Hankkeen toteuttajat ja toimenpiteet RAKE, rakennuspaikkaselvityshanke on Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n hallinnoima ja sen toiminta-alueella toteutettu kehittämishanke, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on maaseutualueen väestöpohjan turvaaminen. Hankkeen tarkoituksena on saada esiin maaseutuasumiseen parhaiten sopivia kohteita ja edistää niiden myyntiä. Hanke toteutettiin ajalla 1.5.2008-31.12.2010 ja sitä rahoittivat Kalakukko ry:n toiminta-alueen kunnat ja kaupungit sekä Euroopan Unionin maaseuturahasto.

3 Hankkeen avulla on etsitty vastauksia neljään maaseudun asumisen keskeiseen kysymykseen; 1) kuinka edistetään systemaattisesti ja hallitusti maallemuuttoa, asumisen ja työskentelyn mahdollisuuksia maaseudulla? 2) miten muokataan asenteita maan käyttöä ja myyntiä suosivaksi? 3) kuinka kylän maisemanhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan sekä maisemalliset arvokkaat kohteet huomioidaan? 4) miten kylä- ja kuntasuunnittelut täydentävät toisiaan ja minkälaisia uudentyyppisiä toimintatapoja maankäytön suunnitteluun on löydettävissä? Tavoitteena on houkutella alueelle uusia asukkaita kiinnostavien kohteiden, nykyistä joustavamman rakennuslupamenettelyn ja maiseman siistimisen avulla. Hankkeeseen osallistuvat kylät valikoituvat mukaan joko kylän tarpeista lähtien Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ehdottamana tai kunnan viranomaisen esityksestä. Varsinaista hakumenettelyä hankkeeseen osallistumiseksi ei ennen hankkeen toiminnallisuuden aloittamista tehty. Rakennuspaikkaselvitys kohdistui Koillis-Savon sekä Kuopion ja Siilinjärven maaseutualueiden kuuteen kylään, kylien asukkaisiin ja maanomistajiin sekä kuntien viranomaisiin. Rakennuspaikka- ja maisemaselvitys sekä maisemanhoitosuunnitelma on tehty seuraaville viidelle kylälle Tuusjärvi-Hiidenlahti (Tuusniemi), Kortteinen- Rasimäki-Multimäki (Kaavi), Kuuslahti (Siilinjärvi), Kangaslahti (Rautavaara) ja Pajulahti (Nilsiä). Kuopion kaupungin ehdotuksen mukaisesti Vehkalammen kylälle on tehty vain maanomistajille suunnattu kysely rakennuspaikkojen selvittämiseksi. Kooste kyselyn tuloksista on saatavilla Kuopion kaupungilta tai Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:ltä. 1. KUNTA- JA KYLÄTAPAAMISET: Selvitystarpeen ja tavoitteiden määrittely Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet Rakennuspaikkojen määrä Rakennuslupa-asiat Yleiskatselmus ja alueen rajaus Maisemaselvitys Ympäristökeskuksen (ELY) tapaaminen 2. MAASTON YLEISKATSELMUS: Perusteellinen tutustuminen kylään Katselmus kyläläisten kanssa Rakentamiselle sopivat alueet Rakentamistapa 3. RAKENNUSPAIKKOJEN TARJONTA: Kyläkysely Kyläinfo Kyläpäivystys Rakennuspaikkaluokittelua 4. MAASTOKATSELMUS: Maisemaselvitys- ja analyysi Maisemallisesti arvokkaat kohteet Havainnekuvat Maisemanhoito Ympäristökeskuksen (ELY) tapaaminen 5. I KYLÄKIERROS: Analyysi kylän yhdyskuntarakenteesta Maisemaselvitys ja maisemanhoitosuunnitelma Rakennuspaikkakyselyn tulokset Ryhmätyöt; yhdyskuntarakenne ja rakennushistoria, kasvillisuus ja ilmasto sekä maaperä ja maastonmuodot. 6. II KYLÄKIERROS: Rakennuspaikkasuunnitelman esittely ja analysointi Ryhmätyö kylän mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet Kyläläisten visio elinvoimaisesta maaseutukylästä 7. LAUSUNNOT LUONNOKSEEN: Kuntatapaamiset Kylän kotisivut ELY-keskuksen kommentit 8. RAKENNUSPAIKKASELVITYS: Vapaamuotoinen ja vuorovaikutteinen suunnittelu Edullisuusvyöhykkeet Maisemallisesti arvokkaat kohteet Maisemanhoito Kuva 1. Hankkeessa tehdyt toimenpiteet.

4 Rakennuspaikkaselvitystä ovat toteuttaneet ja raportoineet maankäytön suunnittelija amk Eija Kinnunen (31.7.09 asti), maisema-arkkitehti Varpu Mikola Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:stä sekä tekniikan yo. Simo Kaksonen, maisema-arkkitehti Iivo Vänskä ja arkkitehti Pauli Sonninen Finnish Consulting Group Oy:stä. Hanke on ollut vuorovaikutteinen prosessi, johon ovat edellä esitettyjen toteuttajien lisäksi osallistuneet kuntien viranomaiset ja kyläläiset sekä Pohjois-Savon ELY-keskus (entinen Pohjois-Savon Ympäristökeskus) (kuva 1). Hankkeen seurantaryhmään ovat kuuluneet Tuulikki Vesterinen, toimintaryhmä-koordinaattori, Pohjois-Savon ELY-keskus, Ari Räsänen, tekninen johtaja, Kaavin kunta, Hannu Eerikäinen ja Timo Nenonen toimistoarkkitehdit, Siilinjärven kunta, Sirpa Lintunen, puheenjohtaja (8.5.09 asti) ja Juha-Pekka Okulov, puheenjohtaja (8.5.09 alkaen) sekä Jaana Paananen, toiminnanjohtaja, ja Matti Rahunen, hankevalmistelija, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry. Raportti koostuu maisemaselvityksestä, maisemanhoitosuunnitelmasta sekä tästä rakennuspaikkaselvityksestä. Maisemaselvitykseen on koottu maankäytön kannalta oleelliset tiedot alueen luonnonoloista sekä maankäytön historiasta ja nykytilasta. Maisemaselvitykseen sisältyy erillisten teemojen lisäksi yhteenvetoja ja pelkistyksiä maiseman luonteesta ja arvoista. Maisemaselvitystä käytetään apuna suunnittelussa. Maisemanhoitosuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä maiseman arvojen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi sekä mahdollisten ongelmakohtien korjaamiseksi. Joissakin kylissä on aiemmin tehty kyläsuunnitelmia, joiden painopiste ei ole ollut rakennuspaikkojen määrittämisessä vaan muissa toimenpiteissä kylän kehittämiseksi. Mahdollisia kyläsuunnitelmia on maisemasuunnitelmien tapaan käytetty apuna laadittaessa rakennuspaikkaselvityksiä. Tässä hankkeessa on järjestetty kyläkokouksia, joissa asukkaat ovat esittäneet ideoita ja näkemyksiä kylän kehittämiseksi. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin postikysely, jonka tulokset ovat liitteessä 2. Rakennuspaikkaselvityksessä on selvitetty uuden rakentamisen sijoittumisen edellytyksiä mm. nykyiseen kylärakenteeseen, luonnon- ja maiseman arvoihin sekä palveluihin suhteutettuna hyvin kaavamaisella tavalla. Emätilakohtaista mitoitustarkastelua ei ole tehty eikä sen pitänytkään olla rakentamisen edullisen sijoittumisen lähtökohtana, kuten varsinaisessa kaavatyössä saattaa olla. Edulliset rakentamisalueet ovat todettu kaikki selvitetyt tekijät huomioon ottaen hyviksi uusien rakennuspaikkojen muodostamiseen. Laajoihin taustaselvityksiin perustuva rakennuspaikkaselvitys on tausta-aineistona kunnalle kun ratkaistaan uuden rakennuspaikan muodostamisen edellytyksiä MRL:n mukaisesti suunnittelutarveratkaisulla. Rakennuspaikkaselvitys on osaltaan madaltamassa kynnystä aloittaa varsinainen yleiskaavoitustyö kylällä, jolla yleiskaavaa ei vielä ole. Valtaosalla kylistä voisi MRL:n 44.2 :n mukainen kyläyleiskaavoitus olla perusteltua ja erittäin suositeltava jatkotoimenpide.

5 2 VISIO ELINVOIMAISESTA MAASEUTUKYLÄSTÄ 2.1 Postikysely 2.2 Kyläillat Kylän kehittämiseen liittyen Kortteisen ja Rasinmäen kylien talouksiin lähetettiin postikysely 14.3.2009. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä noin 110 kappaletta. Vastauksia saatiin 14 kappaletta eli vastausprosentti on 12,7 Kyselyn tulokset ovat liitteenä. Kylän visiota ja kehittymisen tahtotilaa selvitettiin toisessa, 6.11.2009 Kortteisen koululla pidetyssä kyläillassa. Läheltä ja kaukaa poimittujen esimerkkien kautta pyrittiin löytämään paikalliset vahvuudet ja rohkaisemaan osallistujat uusiin, jopa omaperäisiin esityksiin. Yhdessä keskustellen ja ideoiden on mahdollista löytää hankkeita, joista kyläläiset on mahdollista saada laajasti mukaan innostumaan ja toimimaan. Tekeminen yhdessä vahvistaa kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvä esimerkki on pieni ja syrjäinen Sveitsiläinen Vrinin kylä, joka on maailmalla tunnettu paikallisesta, omaperäisestä puuarkkitehtuuristaan. Matkailusta on arkkitehtuuriin tutustumisen kautta tullut kylän tärkein elinkeino. Paikallisina esimerkkeinä esiteltiin Varpaisjärveltä Korpijärven kylä, jossa järjestetään kyläläisten järjestäminä vuosittain jo perinteeksi muodostuneet Korpigallialaiset. Muina esimerkkeinä esiteltiin Suomussalmen Ukkohallassa vuosittain järjestettävät suojalkapallon MM-kisat ja samaten Sonkajärvellä pidettävät vuosittaiset Eukonkannon MM-kisat. Yhteistä em. esimerkeille on vahva omaperäisyys ja mielenkiintoisuus sekä yhdessä tekemisen tahtotila.

6 Seuraavissa kappaleissa on kyläläisten vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kappale 4.2 on suunnittelijoiden, ns. ulkopuolinen näkemys kylän mahdollisuuksista. Mitä erityistä on teidän kylällänne? Vaikkojoki, matkailu Kaski Uittoperinne Timanttivaltaus Koulu Kauppa ja posti Hevoset Miten sitä pystyisi vahvistamaan? Internetin hyödyntäminen näkyvyydessä Yhteistyötä lisättävä Mitkä ovat kylänne kehittämisen suurimmat esteet? Keskinäinen kateus Rahaa ei tarpeeksi Väestö on iäkästä Politiikka, tahtotila Miten käyttäisitte rahan, jos kyläyhdistys voittaisi 2 miljoonaa euroa? Pienyrityskeskus Rakennetaan taloja myyntiin / vuokralle Jokivarren raivaaminen ja järvien ruoppaus Kalastusmatkailu Tukkilaiskisat (MM-kisat) Miksi joku muuttaisi kylällenne? Puhdas luonto Metsästys, kalastus, marjastus Toisista välittäminen Hevosharrastaminen Koulu ja kauppa, kerhoja, liikuntatila Millaisia asukkaita toivoisitte Aktiivisia lapsiperheitä Yrittäjiä

7 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Kortteinen, Rasimäki ja Multimäki sijaitsevat Kaavin kunnan länsiosassa. Koko kunnassa on n.3500 asukasta. Maa- ja metsätalouskunnan teollistuminen alkoi 1960-luvulla, kun Luikonlahdessa aloitettiin kaivostoiminta. Kaivos lopetti toimintansa 1980-luvulla, mutta kuntaan luotiin aktiivisesti uusia työpaikkoja teollisuuden alalta. Nykyisin teollisuudessa on n.300 työpaikkaa. Maatalous kunnassa on taantumassa, sillä hyvät viljelyalueet ovat pienialaisia. Kortteinen, Rasimäki ja Multimäki sijaitsevat kaikki Kortteisentien varressa kirkonkylän pohjois- ja koillispuolella. Lähimpänä Kaavin kirkonkylää sijaitsee Multimäki, n. neljän kilometrin päässä. Rasimäestä matkaa kirkonkylään on n. 10 kilometriä ja Kortteisista n. 15 kilometriä. Kortteisessa toimii ala-aste sekä kyläkauppa. Kortteisen kylällä on n. 250 asukasta, Rasimäessä n. 100 asukasta. Multimäen suunnittelualueella asuinrakennuksia on parikymmentä kappaletta. Rakennuskanta muodostuu maatiloista, pientaloista sekä kesämökeistä, ja on Kortteisen sekä Rasimäen kylällä rivitalokin. Maatilat sekä muu rakennuskanta ovat sijoittuneet jokaisella alueella hieman eri tavalla. Multimäellä tilat sijaitsevat harvakseltaan muutaman yksikön ryppäissä. Tien varressa on muutama omakotitalo ja rannoilla yksittäisiä kesäasuntoja. Rasimäessä ovat tilat sijoittuneet tiiviimmin nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Omakotitaloasutus on keskittynyt ainoastaan kylän keskustaan, eli maalaisliitontalon ja entisen koulun tuntumaan. Metsästysseuran maja sekä entinen kauppa sijaitsevat Kortteisen tien varressa. Kortteisissa maatilat muodostavat selkeän nauhan tien varteen ja Niemikylän peltoaukealle. Nauhasta erkanevat vain Vihtajärvi sekä Hallin tila. Näiden molempien seutujen kautta on ennen kulkenut tärkeät reitit, Vihtajärven kautta Kärenkoskentie koulutie, ja Hallin kautta Vihtakosken siltaa pitkin maitotie. Omakotitaloja on pääasiassa rakennettu samaan nauhaan maatilojen lomaan. Rannoilla on jonkin verran vapaa-ajan rakennuksia, sekä yksittäin että ryhmissä. Kylän luoteisosassa sijaitsevat lähekkäin kyläkauppa ja koulu. Kouluun oppilaat tulevat laajalta alueelta, myös Rasimäestä. Koulun yhteydessä ovat lähiliikuntapaikka sekä kota. Kaupalla palvelevat asiamiesposti sekä nettipiste. Julkista liikennettä kylillä ei koululaiskyytejä lukuun ottamatta ole. Kylien alueella toimii maatilojen lisäksi monenlaisia yrittäjiä, esimerkiksi matkailu-, hevos- ja koneyrittäjiä, monenlaisia kädentaitajia sekä kauppapuutarha. Matkailu on maa- ja metsätalouden ohella alueen tärkein elinkeino. Maaseutumiljöö, Vaikkojoki, Telkkämäen kaskimuseo, kalastus ja ulkoilumahdollisuudet ovat maatilamatkailu- sekä ohjelmapalveluyritysten toiminnan perusta. Kylien väliin jää Lahtojoen timanttikaivos, jonka valtaus käsittää koko Kortteisentien kainaloon jäävän metsäalueen. Teollinen kaivostoiminta ei ole vielä alkanut alueella, mutta sen odotetaan alkavan lähiaikoina. Timanttikaivokseen liittyen toimivat Rasimäen entisellä kansakoululla timantti- ja koruyritys. Sekä Kortteisissa että Rasimäessä toimivat omat kyläyhdistyksensä ja metsästysseuransa. Kortteisen koululla kokoontuvat kansalaisopiston piirit, ja siellä järjestetään myös muuta harrastus- ja kerhotoimintaa. Virkistysmahdollisuuksia tarjoavat Kortteisen kylän perinne- sekä kuntopolut, talvisin tehdään latuja sekä Kortteisissa että Rasimäessä.

FCG 0371-D3563 22.10.2010 Rakennuspaikkaselvitys Kortteinen, Rasimäki ja Multimäki, Kaavi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 8 Kuva 2: Suunnittelualueen peruskarttaote, johon on merkitty alueen palvelut. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) 3.1.2 Luonnonympäristö Maaperä ja korkokuva Selvitysalue jakautuu kahteen pääalueeseen: Vaikkojoen reitin laaksoon ja Rasimäen-Vaaranmäen vedenjakajaselänteisiin. Näiden väliin jää vaihteleva vaihettumisvyöhyke. Maasto ei ole selkeästi suuntautunutta, vaan päinvastoin, hyvin pienipiirteistä ja kumpuilevaa. Ainoastaan Vaikkojoen reitillä voi nähdä Pohjois-Savolle tyypillisen luoteis-kaakko -suuntauksen. Selvitysalueen maaperä muodostuu pääasiassa vaihtelevasta moreenimäkimaastosta. Mäillä on kalliosydämet, mutta kalliopaljastumia on melko vähän. Mäkien väleihin jäävät kapeat laaksot ovat turveperäisiä. Selvitysalueen erityispiirre on maaperän kivisyys. Maaperäkartassa ympäristöstään erottuu selvästi Vaikkojoen alue, jossa on lajittuneita maalajeja. Hiekka, hieta, hiesu ja savi ovat kerrostuneet alueelle jääkauden jälkeen, jolloin vedenpinta on ollut nykyistä korkeammalla, ja joki on kasannut lajittuneita maalajeja rannoilleen ja pohjaansa. Kortteisen Niemikylä sijaitsee tällä edullisella viljelyalueella. Niemikylän peltoaukea on koko Kaavin kunnan merkittävin yhtenäinen viljelyalue.

9 Kylien muut viljelyalueet ovat turve- ja moreenimaalla. Rasimäki sijaitsee korkealla vedenjakaja-alueella, pääosin 170-190 metrin korkeudella, joten se ei ole jääkauden jälkeen ollut veden alla. Vedenkoskematon moreeni on viljelysmaana edullinen ja ravinteikas. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten ovat Rasimäen rinteet olleet avointa viljelys- ja kaskimaata, mutta sittemmin on maatalous alueelta lähes kuihtunut. Multimäen seutu on kumpuilevaa moreenimaastoa. Yksittäisten tilojen viljelyalueet ovat sijoittuneet moreenikumpujen rinteille sekä alaville turvemaille. Laajoja viljelyalueita Multimäessä ei ole koskaan ollut, vaan alue on harvaan asuttua metsämaata. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) Kuva 3: Maaperäkartta

10 Kuva 4: topografia

11 Vesiolosuhteet Alueen päävedenjakaja sijaitsee kartan luoteisosassa. Rasimäen kylä sijoittuu juuri vedenjakajalle. Vedenjakajan luoteispuoliset vedet laskevat pian Kallaveden vesistöön, jonka pinnankorkeus on 81,8m. Kaakkoispuolella vedet laskevat Juojärven vesistöön, jonka pinnankorkeus on 101,0m. Selvitysalueen merkittävin vesistö on Vaikkojoen reitti. Erämainen Vaikkojoki saapuu kartan alueelle Juuasta asti ja muuttuu saman tien järvien ketjuksi. Vaikkojoen reitti loppuu muutamia kilometrejä kartalla näkyvän alueen eteläpuolella Kaavinjärveen laskevaan Melttusvirtaan. Aikoinaan reitti on ollut merkittävä uittoväylä, minkä vuoksi koskipaikkoja on perattu. Sittemmin kosket on kunnostettu lähelle alkuperäistä tilaansa. Nykyisin Vaikkojoen reitillä voi liikkua pienellä veneellä tai meloen. Joella on myös järjestetty koskenlaskumahdollisuus. Alueen muut vesistöt ovat pieniä yksittäisiä järviä ja lampia, joilla ei ole reittiyhteyttä toisiinsa. Soita on moreenimäkien väleissä runsaasti, ja useimmat niistä on ojitettu. Laajemmat suoalueet sijoittuvat itään Vaikkojoen yhteyteen. Niemikylällä on pieni pohjavesialue. Pienestä koostaan huolimatta alue on merkittävä, sillä koko kunnassa pohjavesivaroja on vähän. Se kuuluu pohjavesiluokkaan II, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

12 Kuva 5: Vesiolosuhteet Ilmasto Selvitysalueen vaihtelevan maaston ansiosta ilmasto-olot ovat tasaiset ja edulliset. Ainoastaan Saarijärvi muodostaa laajan järvenselän, jossa tuulet pääsevät voimistumaan. Multimäen länsilaidalla Luotonen, Mankinen ja Kotajärvi muodostavat lyhyehköt tuulensolat. Muualla maastonmuodot eivät muodosta tuulensolia, eikä alueella ole kuin yksi laajempi viljelyaukea Niemikylällä, joka sekin sijaitsee suojaisassa paikassa. Pienet metsän ympäröimät pellot ovat tyypillisimpiä kylmäilmajärviä. Niitä on alueella paljon, osa myös kosteutensa vuoksi kylmällä suosta raivatulla turvemaalla. Kumpuileva maasto tarjoaa sekä lämpimiä etelärinteitä että kylmiä pohjoisrinteitä. Rasimäki erottuu laajana yhtenäisenä lämpimänä rinteenä. Tämä selittääkin mäkikylän synnyn juuri tälle paikalle. Kylän tiheimmin asuttu osa liitontaloineen ja kansakouluineen sijoittuu lämpimälle rinteelle. Joitakin yksittäisiä tiloja on sijoittunut myös epäedullisemmille kylmille rinteille. Myös Kortteisissa sekä Rasimäessä on suurin osa maatiloista sijoittunut lämpimille rakennuspaikoille. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

13 Kuva 6: Ilmasto

14 Kasvillisuus ja suojelualueet Avokallioita on alueella vähän, ja ne ovat pienialaisia. Kartalla on nähtävissä selvä avokallioiden parvi Vaaramäen ja Kortteisen välillä. Luonto on rehevää ja metsäistä. Pellot ovat pieniä, ja niitä on metsitetty viime vuosikymmeninä runsaasti. Rehevä havumetsä on alueen yleisin metsätyyppi. Lehti- ja sekametsiä on myös runsaasti, ja ne ovat sijoittuneet pääosin vanhan asutuksen yhteyteen. Yhtenä syynä lehtimetsien yleisyyteen lienee kaskitalous, mikä tällä alueella on jatkunut 1950-luvulle asti. Kaskikulttuuria pitää yllä Telkkämäen kaskimuseo. Telkkämäki on samalla Natura- sekä luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelu- ja Natura-alueita ovat myös Vaikkojoki sekä kartan koilliskulmassa näkyvät Vaikon vanhat metsät ja Aitalamminsuo. Lähteitä on yleisesti laaksoissa selänteiden juurilla. Niemikylällä on pieni pohjavesialue. Pohjavesialueen kuntoa vaarantaa läheinen asutus, sillä kiinteistökohtaisessa jätevesihuollossa on alueella ollut ongelmia. Osalle selvitysaluetta ulottuu vuonna 1998 tehty Saarijärven ja Vaikkojoenrantaosayleiskaava. Kaavan perusselvityksenä on alueella tehty luontoinventointi sekä maisemakatselmus. Perusselvityksiä ei kuitenkaan ollut saatavilla käytettäväksi tässä työssä. Kaavaan merkityt luonnon ja maiseman kannalta merkittävät alueet on esitetty oheisessa kartassa. Niiden arvot perustuvat rakentamattomuuteen sekä luontoarvoihin. Arvokkaita paikkoja ovat kivikko- ja ruovikkorannat, virta- ja salmimaisema-alueet, sekä linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan rikkaat alueet. Rauhoitettuja puita on Vaikkojoen reitin läheisyydessä useita. Näistä suunnittelualueelle sijoittuu ainoastaan Vihtajärven länsirannalla kasvava komea mänty. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

15 Kuva 7: Kasvillisuus

16 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kortteisen kylä on syntynyt Vaikkojoen vesireitin varrelle moreeni- ja hiesumaalle. Kylän ensimmäisestä asukkaasta, Sigfred Huovisesta on maininta vuodelta 1631. Jo kymmenen vuotta tästä eteenpäin oli kylän taloluku kivunnut seitsemään. Talot sijoittuivat niemelle Suuri-Kortteisen ja Valkeislammen väliin. 1700-luvulle tultaessa alkoi asutus levitä luoteeseen Vihtajärven länsirannalle. Isojako Kortteisissa tapahtui vuonna 1840, jolloin kylässä oli 25 taloa. Rasimäki ja Multimäen seutu kuuluvat molemmat Kaavin kylään. Rasimäki on nimensä mukaisesti mäkikylä, joka on syntynyt korkealle erämaaselänteelle kaskikulttuurin seurauksena. Kylän ensimmäisten talojen kerrotaan olevan Mustolanmäki ja Vartiala. Multimäen seutu on hajanaista, pienten peltojen ympäröimät tilat ovat sijoittuneet kumpareille metsän keskelle. Kortteinen, Rasimäki ja Multimäki sijaitsivat pitkään kaukana hyvistä maanteistä, sillä maantiet Kaavilta Nurmekseen, Juukaan ja Juankoskelle eivät kulkeneet alueen halki. Myös nämä maantiet valmistuivat verrattain myöhään, Kaavi-Nurmes -tie vuonna 1828, Kaavi-Juuka -tie vuonna 1852 ja Kaavi- Juankoski vasta edeltäviäkin myöhemmin. Tässä mielessä Kortteinen eroaa monista muista Kaavin kylistä, sillä maantiet kulkivat esimerkiksi Retusen, Luikonlahden, Sivakkavaaran, Niinivaaran ja Maarianvaaran kautta. Kortteisiin johti hyvät yhteydet vesiteitse, ja ne toimivat pääasiallisena kulkuväylänä. Vaikkojoen reitti alkaa Juuasta asti, ja se on aikoinaan ollut Kaavin tärkein uittoväylä (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) Kuva 8: Yhdyskuntarakenne

17 3.1.4 Maisema Maiseman perusrunko Vaikkojoen reitti muodostaa selännealuetta halkovan laakson. Laakson maasto on kumpuilevaa ja metsäistä. Erityisesti laakson itäosissa on runsaasti ojitettua suometsää. Niemikylän peltoaukea on laajin yhtenäinen viljelyalue reitin varrella. Myös muut laajemmat pellot sijaitsevat Niemikylän läheisyydessä. Koko muu alue on metsäselännettä. Selänne kohoaa korkeammaksi pohjoiseen ja luoteeseen mentäessä. Korkean huuhtoutumattoman mäen laella sijaitsee Rasimäen mäkikylä. Asutus on sijoittunut alueelle erilaisin tavoin. Rasimäki on vanha mäkikylä, jonka asutukseen ovat syitä edulliset ilmasto- sekä maaperäolosuhteet. Rasimäen itäpuolella sijaitsee kaksi muuta pientä mäkikylää, Suolampi sekä Vihtavaara. Vaikkojoen reitti on koko matkallaan kerännyt asutusta ympärilleen. Niemikylällä asutus on sijoittunut viljelyaukealle nauhamaisesti. Muualla Kortteisissa ovat asuinpaikat ennemminkin kukkuloiden päällä, vain omien peltojensa ympäröiminä. Koko alueella on lisäksi hajanaisesti sijoittuneita yksittäisiä maatiloja. Esimerkiksi Multimäen asutus muodostuu tällaisista yksittäisistä tiloista. Maiseman solmukohtia on alueella kaksi, ja ne sijaitsevat molemmat Kortteisissa. Suuri solmukohta muodostuu Niemikylälle, jossa hieno viljelymaisema rajautuu veteen, ja siitä edelleen ympäröiviin metsäselänteisiin. Etelässä kohoava Virranvaara muodostaa kontrastin tasaiselle peltoalueelle. Kapeikoissa on koski- ja virtapaikkoja, kuten Sivinvirta, jonka ylitse Kortteisentie jatkaa lounaaseen. Toinen pienempi solmukohta on Vihtajärven viljelymaisema. Siinä kohtaavat luoteeseen jatkuva metsäselänne, rantaa päin avautuvat rinnepellot sekä vaikuttava järvimaisema. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä)

18 Kuva 9: Maiseman perusrunko

19 Maisemakuva, maiseman nykytila ja näkymät Selvitysalueen maisemakuva on kokonaisuudessaan mäkistä ja metsäistä. Pienet maatilat peltoineen tekevät harvakseltaan aukkoja maisemaan. Useammin aukon muodostaa avohakkuu. Laajempia viljelyalueita on ainoastaan Kortteisissa Vaikkojoen reitin tuntumassa. Myös vesimaisema on rikkonainen. Vaikkojokea jatkava järvien sarja on hyvin vaihteleva ja paikoin jokimainen. Alueen pohjois- ja länsiosan järvet ja lammet taas ovat pieniä ja toisistaan irrallisia. Saarijärven Pohjoisselkä on ainoa suuri avoin järvialue. Rasimäki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Luokittelun perusteita ovat kaskikulttuurin jäljet maisemassa, Mustolanmäen pihapiiri sekä maalaisliiton talo Valoharju. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävä Telkkämäen kaskialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Telkkämäessä on aikoinaan sijainnut Mustolanmäen torppa, joten alueet liittyvät toisiinsa monella tasolla. Rasimäen kaikki pellot ovat arvokkaita, sillä ne ovat muistuma siitä, minkälainen maisema kylällä sen maatalouden kukoistusaikana on ollut. Kaikki kylän kaskikulttuurista ja vanhoista laidunmaista kertovat lehtimetsät ovat arvokkaita, mutta niitä ei ole merkitty kartalle niiden hajanaisuuden ja pienialaisuuden vuoksi. Kortteisen kylällä viljelymaisema ei ole kadonnut samaa vauhtia kuin Rasimäessä. Niemikylän peltoaukea on Saarijärven ja Vaikkojoen osayleiskaavassa arvotettu arvokkaaksi kulttuurimaisemavyöhykkeeksi. Kaavassa on myös luokiteltu rakennuksia suojeltaviksi, historiallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi sekä vain maisemallisesti arvokkaiksi. Suunnittelualueella ei ole yhtään suojeltavaa rakennusta, mutta esimerkiksi vanha kansakoulu ja Tuomaalan tila on luokiteltu sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokkaiksi. Kaavassa maisemallisesti arvokkaiksi luokiteltuja tiloja on useita. Kaavin kunnassa on tehty taaja-alueen inventointi vuonna 1994 ja hajaalueiden inventoinnit vuonna 1996. Kulttuuriympäristön hoito-ohjelma on tehty vuonna 1999. Vuonna 2010 tehdään täydennysinventointia. Vihtajärven ympäristö on arvokas kulttuurimaisema, sillä alueella on useita hienoja rakennuksia, ja maatalousmaisema on elävä. Kortteisen Lipaslahdesta koilliseen kulkee vanha maitotie. Se on reitti, jota pitkin maito on maatiloilta tuotu Lipaslahden maitolaituriin. Alueen kaikille viljelyalueille ovat tyypillisiä peltojen raivauksen seurauksena syntyneet kiviaidat- ja röykkiöt. Myös pienemmistä kivistä koottuja muureja ja kaskiraunioita on alueella runsaasti, mutta ne ovat usein jääneet metsän peittoon eivätkä ole maisemassa selvästi näkyvissä. Selvitysalueen muinaismuistot ovat kaikki peräisin historialliselta ajalta. Kaksi niistä on työ- ja valmistuspaikkoja, jotka liittyvät raudan ja hiilen valmistukseen. Rannassa sijaitsevat kaksi muinaismuistoa ovat vanhoja hautapaikkoja. Karttaan merkityt historialliset jäännökset ovat hiilimiiluja. Kylien väliin jää timanttikaivosvaltaus. Kaivoksen toiminta on vasta kokeiluasteella. Kaivos ei välttämättä tule käyttämään koko valtausalaa, mutta joka ta-

20 pauksessa se tulee vaikuttamaan jollain tavalla alueen maisemaan, mahdollisesti myös luontosuhteisiin. Multimäen ja Rasimäen maisema on niin sulkeutunutta, että pitkiä näkymiä ei juurikaan ole. Kortteisen avoimet peltomaisemat sen sijaan tarjoavat komeita näkymiä. Niemikylällä näkymät päättyvät yleensä taustametsään. Aiemmin on veden ylle ollut enemmän avoimia näkymiä peltojen yli, mutta rantojen umpeen kasvun seurauksena ne ovat suureksi osaksi peittyneet. Komeita näkymiä järville avautuu Vihtajärven ympäristössä sekä Niemikylän silloilta. Niemikylän peltoaukean pohjoispäästä avautuu pitkä näkymä koko viljelymaiseman yli päättyen etelässä kohoavaan Virranvaaraan. (Lähteenä on käytetty Varpu Mikolan maisemaselvitystä) Kuva 10: Maisemarakenne

21

22 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitteita ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyjä kaavatasoja. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kortteisen, Rasimäen ja Multimäen kylien kohdalla painottuvat kohdat 2, 3 ja 6. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen.

23 3.2.2 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaavan ehdotuksessa (22.2.2010) on Rasimäki sekä Kortteinen merkitty at-2 -merkinnällä kyläalueiksi. Rasimäki on kovin hiljainen pieni kylä, jossa ei ole palveluita. At-2 -merkinnän perusteena lienee Rasimäen status valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Rasimäen läheinen Telkkämäen kaskimuseo (SL 542) on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Ulkoilureitti on esitetty kulkemaan Kaavin kirkonkylältä Telkkämäen ja Rasimäen kautta pohjoiseen. Reitti kulkisi myös Multimäen alueen länsipuolelle varauksena esitetyn leirintäalueen kautta. Kortteisen ympäristöön on merkitty matkailupalveluiden kohde, venesatama ja virkistyskalastusalue. Kortteinen kuuluu laajempaan virkistys- ja matkailuvyöhykkeeseen (vihreä viivoitus). Kortteisen, Rasimäen ja Multimäen väliin jää Lahtojoen kaivosvaltaus. Sen eteläpuolella kulkee moottorikelkkailun runkoreittivaraus voimalinjan alla. Paikallisen matkailuyrittäjän mukaan esitetty ura ei ole järkevä, sillä se kulkee jyrkkäpiirteisessä maastossa, sekä ylittää järven paikassa, jonka jäätilanne on epävarma. Lopullinen reitti esitetään reittitoimituksessa. Kuva 11: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan ehdotuksesta

24 3.2.3 Yleiskaava Vaikkojoen-Saarijärven rantaosayleiskaava on vahvistettu Ympäristökeskuksessa (nyk. ELY-keskus) vuonna 2000. Se käsittää Vaikkojoen reitin rannat melko kapeana kaistaleena. Kaava keskittyy osoittamaan rannan rakentamispaikat, joille rakennuslupa voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Lisäksi kaavan pyrkimyksenä on olla rajoittamatta maa- ja metsätalouden toimintaa sekä säilyttää maiseman, luonnon ja virkistyksen kannalta arvokkaat rannat. Kaavassa on Niemikylän maatalousalue merkitty mkrajauksella arvokkaaksi kulttuurimaisemavyöhykkeeksi. Kuva 12: Ote Vaikkojoki-Saarijärvi rantaosayleiskaavasta. 3.2.4 Rakennusjärjestys Kaavin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen etäisyyden yleisestä tiestä tulee olla 30 metriä ja paikallis- tai yksityistiestä 12 metriä. Melutaso ei tulevan asuinrakennuksen pihalla saa päivällä ylittää 55 dba eikä yöllä 50 dba. Loma-asunnolle vastaavat luvut ovat 45 dba ja 40 dba. Lomaasunnon rakennuspaikan koon on oltava vähintään 2000 m2 ja pysyvän asunnon rakennuspaikan 5000 m2. Tontin pinta-alasta saa rakentamiseen käyttää enintään 5%. Ranta-alueelle rakennettaessa tulee rakennuspaikan rantaviivan pituuden olla vähintään 40m. Vakituisen asuinrakennuksen tai suuren loma-asunnon etäisyyden rannasta tulee olla vähintään 40m, pienen loma-asunnon 25m, saunan 15m ja muun rakennelman 10m. Rakennusjärjestyksessä annetaan ohjeita tontin käsittelystä, hyvästä rakentamistavasta sekä rakennuksen sijoittelusta tontille.

25 3.2.5 Maisemanhoitosuunnitelma Maisema-arkkitehti Varpu Mikola laati maisemanhoitosuunnitelman kylille osana diplomityötään vuonna 2009. Rakentamisen sijoittamisessa tulee huomioida etenkin maisemanhoitosuunnitelmassa osoitettujen arvokkaiden näkymien ja yksittäisinventointien säilyminen. Kuva 13: Ote maisemanhoitosuunnitelmasta. Suunnitelma on saatavilla Kalakukko ry:ltä.

26 4 RAKENNUSPAIKKASELVITYS 4.1 Asukkaiden ehdotukset rakennuspaikoista 4.1.1 Postikyselyssä tarjotut rakennuspaikat Keväällä 2009 järjestetyssä postikyselyssä kysyttiin myös halukkuutta myydä rakennuspaikkoja. Kahdeksan maanomistajaa tarjosi 10 rakennuspaikkaa oheisen kartan mukaisesti. Kuva 14: Maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat on merkitty purppuralla neliöillä. 4.1.2 Kyläläisten laatima esitys rakennuspaikoiksi Esitys laadittiin kaksivaiheisena FCG:n ohjauksessa tarkoituksena tuoda kyläisten mielipide ja paikallisasiantuntemus esille. Esitys tehtiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennuspaikat tuli osoittaa maisemarakenteen teemakarttoja apuna käyttäen ryhmätöinä. Ensimmäisellä ryhmällä oli käytössä maaperä- ja maanpinnan korkeuserot kartat, toisella ilmasto- ja kasvillisuus ja kolmannella ryhmällä yhdyskuntarakenne ja historialliset rakennuspaikat kartat. Toisessa vaiheessa esitys tehtiin edellisen ryhmätyön kaikkia tietoja apuna käyttäen uusissa muodostetuissa ryhmissä.

27 Kuva 15: Yhteenveto ryhmätöissä ehdotetuista rakennuspaikoista. Kaikkien ryhmien ehdotukset ovat päällekäin sinisellä värillä, alla konsultin myöhemmin laatima edullisuusvyöhykekartta. Ryhmätöissä onnistuttiin karttoja apuna käyttämään löytämään monia sellaisia rakennuspaikkoja jotka sittemmin ovat edullisuuskartassa osoitettu rakentamiselle soveltuviksi (keltaisella ja vihreällä merkityt). 4.2 Suunnittelijan näkemys rakennuspaikoiksi 4.2.1 Rakennuspaikan osoittamisen lähtökohta Rakennuspaikkoja ei voida osoittaa sitovasti ilman vahvistettua yleis-, asematai ranta-asemakaavaa. Tässä rakennuspaikkojen määrittämisessä pyritään osoittamaan eri ominaisuuksien perusteella parhaat rakennuspaikat ottamatta huomioon esim. maanomistajien tasavertaista kohtelua tai rakentamisen kohdistamaa kuormitusta ympäristöön. Ranta-alueelle rakennuspaikkojen määrittäminen edellyttäisi mitoituksen ja emätilatarkastelun tekemistä sekä lisäksi luontoinventointia.

28 Kuva 16: 200 metrin ranta-aluevyöhykkeet (punainen ympyrällä koulun sijainti) 4.2.2 Hyvän rakennuspaikan ominaisuudet Rakennuspaikkaa määritettäessä tulee huomioida paikan ominaisuudet useasta eri näkökulmasta. Joillakin rakennuspaikan ominaisuuksilla on vaikutusta rakennuskustannuksiin (maaperä) ja joillakin elinoloihin ja viihtymiseen. Lisäksi hyvää rakennuspaikkaa määritettäessä tulee huomioida maisemanhoitosuunnitelmassa osoitetut maisemallisesti arvokkaat alueet ja yksittäisinventoinnit. Erittäin hyviä rakennuspaikkoja ovat ne, joissa kohtaavat kaikki hyvän rakennuspaikan ominaisuudet. Maaperä on suotuisa ja maaston ekspositio sopiva, lämpimään ilmansuuntaan antava.

29 Kuva 17: Otteita peruskartasta vuodelta 1972-1973 Hyviä rakennuspaikkoja ovat maaperältään rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet, jotka sijaitsevat kaltevuudeltaan sopivassa maastossa. Mahdollisia rakennuspaikkoja ovat alueet, joiden maaperä ei ole rakentamiseen parhaiten soveltuvaa, mutta joilta sopivia rakennuspaikkoja voi silti löytyä. Sama pätee alaviin ja jyrkkiin alueisiin. Alueet, jotka sellaisenaan eivät ole rakentamiseen sopivia, esim. avohakkuut ja kylmän ilman patoutumisalueet, voivat ympäristön muokkauksen myötä muuttua hyviksi rakennusalueiksi ja ne ovat siksi tällä hetkellä mahdollisesti rakentamiseen soveltuvia. Myös haastavat rakentamisalueet kuten kallioalueet, pohjavesialueet tai maisemallisesti erityisen hienovaraista käsittelyä vaativat alueet on merkitty mahdollisesti rakentamiseen soveltuviksi. Jo rakennetuilla alueilla ja maatilojen yhteydessä on täydennysrakentaminen mahdollista. Huonoja rakennuspaikkoja ovat kosteat ja alavat alueet sekä kylmät rinteet. Huonosti rakentamiseen soveltuvat myös kalliopaljastumat, lakialueet, arvokkaat kulttuuriympäristöt sekä avoimet rannat. Kylien lähivirkistysalueet, yhtenäiset rakentamattomat metsät sekä etäiset alueet, joille asutuksen levittäytyminen ei ole suositeltavaa, on myös merkitty huonoiksi rakennuspaikoiksi. Erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvia alueita ovat suot, soistumat, pellot sekä arvokkaat saarekkeet ja reunavyöhykkeet. Myös peltojen ja vesistöjen väliset kapeat avoimet reunavyöhykkeet soveltuvat rakentamiseen erittäin huonosti. Rakennettavuuskartalla on pyritty luokittelemaan koko suunnittelualuerajauksen sisäpuolelle jäävä maa-alue. Ei ole tarkoitus, että kaikille hyvin rakentamiseen soveltuville alueille rakennetaan. Tärkeää pohjatietoa karttojen tekoon ovat olleet maaperäkartta, käytössä ollut ainoastaan Suomen geologinen yleiskartta, jonka mittakaava on 1:400 000. Historialliset kartat kuvastavat paikan kehitystä varhaiselta ajalta tähän päivään. Historiallisista kartoista ilmenee mm. varhaiset rakennuspaikat, metsäja peltoalueet ja tieyhteydet. Kartoista saattaa löytyä sellaisia rakennuspaikkoja, jossa tänä päivänä ei ole enää asutusta tai rakennuksia jotka ovat kokonaan tai osittain uusittavissa. Yleensä tällaiset rakennuspaikat ovat potentiaalisia hyviä rakennuspaikkoja.

30 Karttoihin ei ole merkitty kaikkia kuntien rakennusjärjestyksissä määrättyjä perusrajoituksia, kuten rakennusten vähimmäisetäisyyttä rannasta tai tiestä. Nämä määräykset on siis rakennuspaikkoja harkittaessa otettava vielä huomioon. Kuva 18: Rakennettavuuskartta. Rakentamiseen soveltuvat ja soveltumattomat alueet koko suunnittelualueella. Maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat on esitetty vaaleansinisillä neliöillä. Lähes kaikki tarjotut rakennuspaikat sijoittuvat hajalleen Kortteisen kylään rakennettavuudeltaan hyvien ja huonojen alueiden rajoille. Suurin osa niistä täydentää olemassa olevaa rakennuskantaa tie- ja vesijohtoyhteyksien yhteydessä. 4.2.3 Hyvien rakennuspaikkojen sijoittuminen kylien alueella. Sijainnillisesti parhaiden soveltuvia alueita ovat nykyisen kylärakenteen yhteyteen tulevat uudisrakentamisen tihentymät sekä yksittäisinä rakennuspaikkoina tilojen välissä olevat metsäsaarekkeet. Rakentamispaikkojen sijoittelun tulisi muodostaa yhdyskuntarakenteen kannalta kokonaisuuksia, joten sijoittelu esimerkiksi pelkästään hyvän maaperän perusteella tuottaa helposti epäyhtenäistä ja toiminnallisesti jäsentymätöntä ympäristöä. Rakentamisen pirstoutuminen hajalleen kasvattaa myös kunnallistekniikan rakentamisen kuluja. Tärkeitä ovat sijoittuminen hyvien liikenneyhteyksien ja vesijohtoverkoston läheisyyteen, samaten etäisyys kauppaan tai kouluun ei saisi muodostua rasitteeksi.

31 Uuden kylämäisen asumisen sijoittaminen olevien palvelujen lähelle toisi alueelle arviolta noin 20 uutta asuinpaikkaa. Tämä likimääräinen arvio perustuu rakennettavuuteen, palveluihin ja alueen sijaintiin maakunnassa. Yksityiskohtaisempi asumisen määrittäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja tiheään asutulle alueelle edellytetään jo kaavan laatimista. Kuva 19: Edullisuusvyöhykekartta. Rakennettavuuskartta on rajattu etäisyyden tiestä mukaan. Kartalle on myös merkitty vesijohto ympyräviivalla. 4.2.4 Huonoja rakennuspaikkoja Yleisesti rakentamiseen sopimattomia paikkoja ovat peltoalueet, alavat kosteikot ja maaperällisesti heikosti kantavat alueet. Huonoja rakennuspaikkoja ovat kantatien ja rautatien melualueet sekä luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet. Rakennuspaikkoja voidaan sijoittaa vesijohtoverkon ulkopuolelle ja etäälle palveluista ja koulusta, mutta niistä koituu enemmän rakentamis- ja käyttökuluja ja on vaikutusta kiinteistön arvoon.

32 4.2.4.1 Kortteinen Erityisesti rakentamiseen suositeltavia paikkoja löytyy alueen luoteisosasta koulun ja kaupan läheisyydestä (1). Kylällä on laajalti rakentamiseen sopivaa maastoa myös Niemikylälle saavuttaessa (2). Valkeislammen ja Telyselän väliin jäävä kangas sopisi erityisen hyvin mökkirakentamiseen (3). Ympärivuotiset asunnot kannattaisi sijoittaa lähelle Kortteisentietä täydentämään kylän nauhamaista rakennetta (4). Huonoja rakennuspaikkoja ovat esimerkiksi koulun läheinen metsä, jossa kylän kuntopolut ja perinnepolku kulkevat sekä Niemikylän pohjavesialue. Ikkunakallio on vaikuttava luonnonympäristö joka liittyy kylän historiaan. Se tulisi säilyttää rakentamattomana. Kylän arvokkaat peltoaukeat tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle reunavyöhykkeineen. Hyvää rakennusmaata on kylällä riittämiin, joten tiettyjen alueiden säilyttäminen rakentamattomina tuskin on mahdotonta. Kuva 20: Edullisuusvyöhykekartta, rakentamiselle suositeltavat alueet katkoviivalla.

33 4.2.4.2 Multimäki Nykyisin Multimäki on harvaan asuttua maaseutua. Alue sijaitsee kuitenkin kohtalaisen lähellä kirkonkylää ja olisi mahdollinen asutuksen laajenemissuunta. Vesijohto kulkee alueen halki Kortteisentien tuntumassa. Alueen pohjoisosassa rakentamiseen hyvin soveltuvia alueita ovat moreenirinteet. Järvien rannoille ulottuvat rinteet muodostavat suotuisia rantatonttien paikkoja. Etäisimmille hyville rakennuspaikoille on matkaa nykyiseltä vesijohdolta alle 1,5km. Multimäen eteläosan maaperä on pääosin hienoainesmoreenia, mikä ei ole paras pohja rakentamiselle. Suotuisissa kohdissa on rakentaminen kuitenkin mahdollista. Hienoainesmoreenista kohoaa kallioalue, jolla kevyt tai erityisen hyvin paikalle suunniteltu rakentaminen ovat mahdollisia. Kuva 21: Edullisuusvyöhykekartta, rakentamiselle suositeltavat alueet katkoviivalla.

34 4.2.4.3 Rasimäki Laaja hyvin rakentamiseen soveltuva alue sijaitsee kylän keskuksen ja Kortteisentien välimaastossa. Pienempiä sopivia alueita on moreenikumpujen rinteillä. Mahdollisesti rakentamiseen soveltuvat muut moreenialueet ja kallioalueet. Vesijohto kulkee alueella erittäin kattavasti, ja pisimmillään on tutkitulla alueella runkojohdolle matkaa 600 metriä. Alueella erityisesti huomioitavia ovat kaskikulttuurin merkit maisemassa, eli kaskirauniot, kiviaidat, lepikot ja koivikot. Näitä ei tule rakentamisella tuhota. Myös harvinaistuneet peltoalueet ovat merkki kylän historiasta, ja niiden säilyttäminen rakentamisen ulkopuolella on tärkeää. Kuva 22: Edullisuusvyöhykekartta, rakentamiselle suositeltavat alueet katkoviivalla.

35 5 HYVÄ RAKENTAMISTAPA MAASEUDULLA Maaseuturakentaminen on epäyhtenäistynyt viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Nykyisin rakentajille on tarjolla runsaasti erilaisia ratkaisutapoja ja materiaaleja. Myös elinkeinot ja elämistavat ovat tuoneet muutosta. Uuden rakennukseen tulisi kuitenkin muutoksesta huolimatta sopia ulkonäöltään ja toiminnallisesti vanhojen talojen rinnalle ja maisemaan. Tyyppitalon sovittaminen esimerkiksi vanhaan pihapiiriin ei ole aivan helppo tehtävä. kuva 23: Perinteinen pihapiiri Autotallia ei ole maalle rakennettaessa tarvetta sijoittaa päärakennuksen yhteyteen kun tontit ovat riittävän isoja, vaan talousrakennuksenomaisesti pihapiiriin, samoin kuin varastotilat. Myös kesäsaunasta ja leikkimökistä on mahdollista tehdä pihapiiriä jäsentävä talousrakennus. Rakennukset ovat entisajalla muodostaneet teiden varsista eläviä raitteja. Usein niiden sijoittamisen lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Ladot ja aitat ovat sijainneet peltojen laidoilla. Tänä päivänä, kun maaseudulle rakennettaessa tontti koko voi olla ainoastaan 5000 m2 (paikoin myös 3000m2), voidaan asuinrakennuksilla aikaan saada myös kylämäisiä raitteja ja tunnelmaa nykypäivän keinoin toteutettuna. Kuva 24: Kyläraitti

36 Itä-Suomessa maaseudulle sopiva kattomuoto on harjakatto, jossa kattokulma vaihtelee 30-40 asteen välillä. Maaseutuympäristöön hyvin istuvat rakennukset ovat tavallisesti 1-1½-kerroksisia. Luonteva väritys on maanläheinen, murrettu väri. Perinteisesti käytetyimpiä värejä ovat olleet punamulta ja keltaokra, mutta myös pastellisävyt ovat olleet varsin käytettyjä. Perinteisesti ympäristöön ovat parhaiden sopineet puurakennukset. Talousrakennuksia, lähinnä navetoita tehtiin kivirakenteisina, mutta ei niinkään asuinrakennuksia. Onnistuneimpia tiilirakennuksia on saatu aikaan punatiilestä ja vähiten onnistuneita esimerkkejä löytyy valkoisesta lohkotiilestä toteutettuna. Uutta rakennettaessa tulisi välttää kaukaa haettuja esikuvia. Eroja löytyy myös rakentamistyyleissä maan eri osien välillä. Kuva 25: hyviä esimerkkejä onnistuneista rakennusten värityksistä Pihapiirejä ei ole syytä aidata. Jos kuitenkin näin halutaan tehdä, on se luontevinta toteuttaa vapaasti kasvavilla kuusi- tai lehtipensasaidoilla. Myös lautaaita on sovitettavissa pihapiiriin, mutta niiden värityksessä on syytä välttää kirkkaiden värien käyttöä tai valkoisen käyttöä laajoina pintoina. Täysin valkoinen aita ei ole useinkaan maisemaan sopiva korostuen liikaa.

37 6 MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Tässä rakennuspaikkaselvityksessä on esitetty rakentamiseen soveltuvia ja soveltumattomia alueita, mutta myös huomioitu eheytyvän yhdyskuntarakenteen syntyminen. Kylien säilyminen elinvoimaisina edellyttää paljon muutakin kuin sopivien rakennuspaikkojen löytämisen. Kylän aktiivisuuden lisäksi tarvitaan kunnan ja valtion tukea. Yhtenä tämän rakennuspaikkaselvityksen tavoitteena on ollut myös maiseman säilymisen turvaaminen. Kun rakennuspaikkoja ryhdytään lainvoimaisesti määrittämään esimerkiksi asemakaavalla, tulee mitoituksen perustua olemassa olevan rakentamisen määrän lisäksi kunnan ja kylän perusteltuun ja realistiseen väestökehitysarvioon. Lisäksi voidaan kartoittaa kylän maanomistajien halukkuutta myydä rakennuspaikkoja, niin kuin rakennuspaikkaselvityksen alkuvaiheessa tehtiin. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja kaavan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että alueen maanomistajat saavat tilansa pinta-alaan, olosuhteisiin ja aiemmin hyödynnettyyn rakennusoikeuteen nähden kohtuullisen määrän rakennuspaikkoja, vaikka se johtaisi rakennuspaikkojen määrän ylimitoitukseen. Vähäinen ylimitoitus on perusteltua myös siksi, etteivät kaikki rakennuspaikat maaseudulla yleensä toteudu. Edullisuusvyöhykkeiden määrittämisen periaatteena on ollut, että edullisille alueelle sijoitetaan eniten rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkaselvityksen suunnitteluprosessi on johdettu ja suoritettu vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita noudattaen kuten olisi tehty ikään kuin virallista kyläkaavaa. Tässä tapauksessa rakennuspaikkaselvitys on vastannut kyläkaavan sisältöä, ainoastaan kunnan rooli on ollut vähäisempi: suunnitelmien nähtävillä pitoa ja lausuntoja ei ole pyydetty. Mitoitus ja emätilatarkastelu olisi tarpeen laatia. Mitoitus ja sitä kautta rakentamismahdollisuudet tutkitaan ensisijaisesti kaavalla tai MRL:n mukaisten poikkeamismenettelyjen tai suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Alkuun on mahdollista seurata kylän kehittymistä ja ratkaista yksittäisiä rakennuslupia poikkeamisluvilla. Tässä poikkeamisluvan harkinnassa tämä rakennuspaikkaselvitys palvelee päätöksen tekoa. Yleiskaavaa laadittaessa olemassa olevat kyläsuunnitelmat on syytä ottaa huomioon yhtenä kaavan lähtökohtana. Jos kyläsuunnitelmaa alettaisiin vasta laatimaan, kannattaisi yleiskaavan ja kyläsuunnitelman laatiminen kytkeä yhteen.

38 Kuva 26: Samanaikaisen kyläsuunnittelun ja kaavoituksen prosessikuvaus. Rakennuspaikkaselvitys sijoittuu kohtaan Selvitykset kummallakin puolella. 7 RAKENNUSLUPA Rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki. Lisäksi tarkempia säännöksiä rakentamisesta on annettu vai voidaan antaa asetuksella ja kunnan rakennusjärjestyksellä, jollainen on oltava jokaisessa kunnassa. Tärkeitä rakentamisessa huomioon otettavia säännöksiä on muun muassa maankäyttöja rakennusasetuksessa. Tarkemmin rakentamista ohjaa alueella mahdollisesti voimassa oleva kaava. Rakentamista ohjaava kaava voi olla oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava, joka voidaan laatia myös ranta-alueita varten. Myös voimassa oleva maakuntakaava tai seutukaava voi ohjata rakentamista. Kaavoittamattomia rantoja koskevat maankäyttö- ja rakennuslain ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Ennen rakennusluvan hakemista saatetaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä.