Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan mahdolliset muut informaatiot, joita kanteen halutaan lisätä. Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu
Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksessa kiusaamiseen puuttumista ja sen ehkäisyä pidetään hyvin tärkeänä osana esiopetuksen kasvatustyötä. Kiinnitämme erityistä huomiota positiiviseen vuorovaikutukseen ja ryhmähengen vahvistamiseen kaikkien kesken. Esiopetuksessa ilmenee ajoittain kiusaamista, niin on tärkeää, että lapset, vanhemmat ja henkilökunta kaikki osallistuvat yhteisen suunnitelman laadintaan kiusaamisen vähentämiseksi. 1. Lasten kanssa on tärkeää pohtia pienryhmissä: Mistä tulee paha mieli? 2. Koko esikouluryhmän kanssa tehdään yhteinen sopimus: Meidän eskariin hyvä olo kaikille 3. Vanhempainiltoihin pohdintaa ja teemoja mm kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen. 4. Henkilöstön koontia työilloissa: Mitä on kiusaaminen, kiusaamisen ennaltaehkäisy, kiusaamiseen puuttuminen ja suunnitelman arviointi. Kiusaamisen määrittely Kiusaamisella tarkoitetaan usein toistuvaa sanallista tai fyysistä toimintaa joka loukkaa ihmisen koskemattomuutta. Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Kiusaaminen on sitä, että lapsi joutuu toistuvasti yhden tai useamman lapsen kielteisten tekojen kohteeksi. Se on tahallista vallan väärinkäyttöä, jossa kiusattu on alistettu ja puolustuskyvytön. Kiusaamisen vuoksi lapsi voi tuntea itsensä muita huonommaksi, uhatuksi, torjutuksi. Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Epäsuora kiusaaminen on ryhmästä pois sulkemista, ilmeitä ja eleitä, puhumattomuutta tai pahan puhumista sekä kaverisuhteiden sotkemista. Suora kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa, puheella loukkaamista tai tavaroiden rikkomista. Kiusaamisen määrittelyssä on tärkeää huomioida lapsen oma kokemus. Henkilöstön tulee puuttua välittömästi havaitsemaansa kiusaamistilanteeseen tai lapsen oireiluun esim. ilottomuuteen tai erilaisiin kipuihin. Lapset kertovat usein kokemuksistaan kotona joten henkilöstön tulee kuunnella ja ottaa vakavasti vanhempien huoli.
Kiusaaminen ei koske vain yhtä tai kahta lasta vaan koko ryhmää ja aikuisen velvollisuus on aina puuttua kiusaamistilanteisiin. Kiusaamisen muodot: Psyykkinen: leikistä pois sulkeminen, alistaminen, toisen häirintä, selän takana puhuminen, valehtelu, erilaisuuden arvostelu, uhkailu Fyysinen: lyöminen, potkiminen, repiminen, nipistely, elehtiminen / ilmeillä Sanallinen: haukkuminen, nimittely, lällättäminen Kiusaamisen ennaltaehkäisy vanhempien kanssa Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa on kiusaamisen ehkäisyssä keskeinen lähtökohta. Avoin vuorovaikutus ja päivittäinen keskustelu esikoulupäivän tapahtumista luovat hyvän pohjan keskinäiselle luottamukselle ja rohkaisevat vanhempia kertomaan lastensa kokemuksista esikoulussa. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa kiusaamisen eri ilmenemismuodoista ja sen ehkäisystä sekä toimintatavoista kiusaamistilanteissa. Syksyisin jokaiseen esikouluryhmään laaditaan omat säännöt lasten kanssa. Yhdessä mietityt ja positiivisessa muodossa kirjatut säännöt auttavat lapsia hahmottamaan kuinka ryhmässä toimitaan. Säännöt on hyvä olla näkyvillä ja niiden kuvittaminen auttaa kaikkia lapsia muistamaan ne. Vanhemmat saavat kirjallisena lapsiryhmän säännöt ja suunnitelman toimintatavoista joilla puututaan kiusaamistilanteeseen. Syksyn informatiivisessa vanhempainillassa kerrotaan kiusaamisen ilmenemismuodoista ja ennaltaehkäisystä. Siellä tuodaan esille perheen tärkeä rooli kiusaamisen ehkäisyssä ja tilanteiden selvittelyssä. Perheitä kannustetaan tuomaan esille näkemyksiään ja korostetaan perheiden merkitystä suvaitsevan ilmapiirin rakentamisessa. Lasten kanssa toimivien aikuisten keskinäinen avoin vuorovaikutus ja arvostus välittyvät myös lapsille. Tällöin yhdessä sovittuja sääntöjä ja sopimuksia on helpompi noudattaa. Jo tapahtuneista kiusaamistilanteista ja niiden selvittämisestä kerrotaan vanhemmille välittömästi samana päivänä. Toistuvissa kiusaamistilanteissa pohditaan vanhempien kanssa tekijöitä jotka ylläpitävät kiusaamista. Esikoulun henkilöstö harkitsee vanhempien kanssa palaverin järjestämistä. Palaveriin osallistuvat sekä esikoululaiset jota asia koskee että heidän vanhempansa mahdollisesti porrastaen lasten läsnäoloa. Palaverissa kuullaan kaikkia osapuolia ja tehdään suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä sovitaan seurantapalaveri.
Joskus perheillä ja henkilöstöllä on eri näkemys kiusaamistilanteista. Silloin henkilöstö voi tehdä lyhyen havainnointijakson lasten toiminnasta, kirjaa havainnot ja tulkitsee sitten niitä yhdessä vanhempien kanssa. Kiusaamisen ennaltaehkäisy lapsiryhmässä Yhteisesti laaditut säännöt kiusaamiselle on se tärkeä ennaltaehkäisevä muoto lapsiryhmässä. Oppimisympäristö rakennetaan yhdessä lasten kanssa sellaiseksi että se mahdollistaa aktiivisen toiminnan. Mielekäs tekeminen ennaltaehkäisee kiusaamista. Aikuisten vastuulla on luoda ryhmään positiivinen ilmapiiri jossa vaikeistakin asioista voi keskustella turvallisesti. Aikuisten tulee myös tarjota lapselle tilaisuuksia yksilölliseen keskusteluun esim. ruokailussa tai pukiessa jolloin arempikin lapsi rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan. Erilaiset tutustumisleikit toiminnan alkuvaiheessa luovat hyvää yhteishenkeä, lisäävät suvaitsevaisuutta lapsiryhmässä ja näin ennaltaehkäisevät kiusaamista. Toimintakauden alussa pidetään teemaviikko jolloin mietitään kaikkien hyvinvointia esikoulussa ja määritellään lasten kanssa mitä kiusaamisella tarkoitetaan. Viikon aikana harrastetaan yhteishenkeä lisääviä leikkejä, pelataan joukkuepelejä, rakennetaan yhteisiä leikkialueita, tehdään draamaa ihmissuhteista ja taiteillaan yhdessä. Piirtäminen ja draama toimivat kiusaamistilanteiden työvälineenä myöhemminkin kun keskustelu on haasteellista. Edellä mainittuja keinoja otetaan käyttöön toiminta kauden aikana aina tarvittaessa. Ryhmän aikuiset kiinnittävät huomiota havainnointiin ja kiusaamisen huomaamiseen. Havainnot on hyvä kirjata ja keskustella niistä muiden asianosaisten aikuisten kanssa. Aikuisten tulee seurata lasten vuorovaikutusta ja olla tietoinen heidän keskinäisistä suhteistaan. Näin havaitaan jo ajoissa lasten yksilöllisiä harjoittelun kohteita. Joku tarvitsee rohkaisua pitääkseen puoliaan kiusaamistilanteessa, toinen kannustusta harkintaan ennen tekoja. Voidaan esim. sopia jokaiselle lapselle yksi positiivisesti muotoiltu harjoittelun kohde jossa onnistumiseen kannustetaan ja siitä palkitaan. Lasten positiivisten toimintatapojen palkitseminen nähdään parempana kasvatusmenetelmänä kuin negatiivisista rankaiseminen. Erilaisia palkintojärjestelmiä käyttäen ohjataan lasta rakentaviin vuorovaikutuskeinoihin ihmissuhteissaan. Havainnointi mahdollistuu parhaiten pienryhmätoiminnassa joka on tavoiteltava toimintamuoto myös esiopetuksessa. Aktiivinen havainnointi auttaa henkilöstöä näkemään myös lasten vahvuuksia. Vahvuuksien esille tuominen taas parantaa
lasten itseluottamusta ja mahdollisuuksia selvitä myös haasteellisista vuorovaikutustilanteista. Erityisen tärkeää on tehdä ryhmäkohtainen suunnitelma, johon kirjataan ne konkreettiset ehkäisyn ja puuttumisen keinot, jotka toimivat parhaiten tässä ryhmässä ja tämän ryhmän jäsenten kanssa. Toimintaohjeet kiusaamistilanteen selvittämiseen Aikuinen tulee tilanteeseen rauhallisesti ja nopeasti. Hän pysäyttää tilanteen heti jos jonkun fyysinen turvallisuus on uhattuna. 1. MITÄ TAPAHTUI. Tilanteen kaikki osapuolet kertovat oman näkemyksensä ja miltä heistä tuntui. Aikuinen huolehtii että jokainen tulee kuulluksi. Tarvittaessa aikuinen auttaa nimeämään tunteita. 2. MIKÄ MENI VÄÄRIN Mietitään yhdessä mikä ei ollut oikein, tuntui väärältä. 3. MITÄ OLISI PITÄNYT TEHDÄ Mietitään yhdessä kuinka olisi pitänyt toimia tilanteessa. Lapset ehdottavat parempia toimintatapoja, myös aikuinen voi ehdottaa. Keskustellaan kuinka vältetään kyseinen tilanne tulevaisuudessa. 4. MITEN HYVITÄN Lapset ehdottavat kuinka väärin kohdeltua voitaisiin lohduttaa anteeksi pyynnön lisäksi. Esimerkiksi pyytää leikkiin, korjata rikkoutunut lelu, antaa oma paikka jonossa jne. Kiusaamisohjelman arviointi Kiusaamistilanteista keskustellaan kuukausittain pienessä oppilashuoltoryhmässä. Tuolloin arvioidaan yhdessä kiusaamistilanteiden jatkuvuutta, kartoitetaan kiusaamistilanteiden määrää, mietitään erilaisia toimintatapoja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja suunnitellaan tarvittaessa yhteistyöpalavereita vanhempien kanssa. Vuosittain esikoulussa tehdään aina uusi lasten osio vahvistettuna peukkulupauksella. Toimintakauden alussa suunnitelmaan paneudutaan myös vanhempainillassa ja suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset. Henkilökunta
arvio suunnitelmaa aina, kun sille on tarvetta esim. lapsiryhmän muutokset, aikuiset vaihtuvat, ehkäisyn keinojen muuttamiselle on tarvetta. Tarve muutokseen voi tulla myös lapsilta, esim. kyselyn pohjalta: onko leikkikavereita, pelottaako joku asia esiopetuksessa, viihtyykö lapsi, kuunnellaanko lasta jne. Toimintakauden päättyessä henkilökunta pohtii kysymyksiä: Onko suunnitelmasta ollut hyötyä - jos on niin mitä? Huomataanko kiusaamistilanteet paremmin / puututaanko niihin helpommin? Mikä on ollut kiusaamistilanteiden kuvauksen kirjaamisen merkitys? Onko suunnitelma toiminut työvälineenä? Arvioinnin tavoitteena on pohtia, kuinka suunnitelma toimii kiusaamista ehkäisevän työn tukena, ovatko riidat ja konfliktit vähentyneet, ovatko lasten sosiaaliset taidot karttuneet ja saavatko lapset riittävästi positiivista vuorovaikutusta ryhmässä.