LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Transkriptio

1 LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue

2 Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä: rkko.pdf?sequence=1

3 Miksi työväline lastenvalvojille? Lastenvalvojille ei ole ollut työvälinettä puuttua väkivaltaan / tärkeässä roolissa väkivaltaan puuttumisen suhteen Lastenvalvojan aktiivinen rooli verrattuna tilanteeseen, jossa ei ole väkivaltaa, valtaosa sovitaan lastenvalvojan luona Väkivalta voi kärjistyä erotilanteessa ja jatkua myös eron jälkeen Erotilanne on selkeä riskikohta väkivallalle altistumiseen Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon Parisuhteen dynamiikka voi jatkua entisellään ja vaikuttaa vanhempien kykyyn toimia yhteistyössä Väkivalta voi eron jälkeen laajentua kohdistumaan myös lapseen esim. tapaamisen aikana tai lapsi voi kokea turvattomuutta tapaamisen aikana olleessaan väkivaltaa harjoittaneen luona Vanhempien ero ei välttämättä lopeta väkivaltaa suhteessa lapseen lapsi ei eroa vanhemmasta

4 Oppaan sisältö Osa I / Lähisuhdeväkivalta ilmiönä Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lähisuhdeväkivallan määrittely Väkivallan vaikutus lapseen / vanhemmuuteen Osa II / Lähisuhdeväkivalta lastenvalvojan toimintakentässä Sopimusten vahvistaminen lastenvalvojan luona Lapsen asema/ääni sopimusneuvotteluissa Miten väkivalta vaikuttaa huoltomuotoon? Asumis- ja tapaamisjärjestelyihin? Perheen tilanteen rauhoittaminen Väkivallan puheeksi ottaminen Osa III / Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen

5 Työväline lähisuhdeväkivallan kartoittamiseen ja siihen puuttumiseen Väkivallan selvittelyn vaiheet 1. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja määrittäminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Väkivallan kartoittaminen 4. Oman käsityksen muodostaminen saadun tiedon pohjalta 5. Tapaamisen suunnittelu ja turvallisuuden varmistaminen 6. Mahdollisten riskien arviointi 7. Sopimuksen vahvistaminen tai vahvistamatta jättäminen 8. Lastensuojeluilmoitus 9. Rikosilmoitus 10. Ohjaus edelleen auttaviin palveluihin 11. Tapaamisten dokumentointi

6 Puheeksiottamisen tilanteet ja tavat Asiakkaan kohtaaminen kahden kesken asiakkaan oma tilanne Asiasta puhuminen molempien vanhempien läsnäollessa lapsinäkökulma

7 Mitä on lähisuhde- ja perheväkivalta? Perheessä tai lähisuhteessa ilmenevää fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviopuoliso, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi Käyttäytymismalli, jossa tietty kaava toistuu väkivallan kierre Vallan väärinkäyttöä tähtää läheisen alistamiseen ja kontrollointiin Pahenee ajan myötä, loppuu harvoin itsestään Aiheuttaa vakavia ja mittavia psyykkisiä, fyysisiä ja taloudellisia seuraamuksia Vaiettu ilmiö. Piilorikollisuutta, tulee viranomaisten tietoon vasta noin 30 tapahtumakerran jälkeen ja tällöin fyysinen väkivalta on jatkunut jo pitkään ja on vakavaa. Poliisille ilmoitetaan vain noin 10 % tapauksista

8 Riitaan tarvitaan kaksi, väkivallasta vastaa vain tekijä Tehtävä ero riidan ja väkivallan välille riidat kuuluvat perhe-elämään, mutta väkivalta ei Perheessä voi olla välillä tulehtuneita tilanteita ja riitaa. Pelko kuitenkin määrittää sen, onko perheessä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan kohteena suhteessa on se, joka pelkää Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja kontrollia Väkivalta perustuu epätasa-arvoon tekijä pyrkii alistamaan ja syyllistämään läheistään kontrolloimalla ja kääntämällä asiat päälaelleen

9 Väkivalta Väkivalta Väkivalta Väkivalta ja jännite parisuhteessa (Säävälä, Pohjoisvirta, Keinänen, Salonen. Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan 2006) Jännite/pelko ärtymys Pelon, ärtymyksen kokemus Tekijä Uhri Väkivalta ja sen määrä Uhri Tekijä Jännite kasvaa Anteeksipyyntö Jännite kasvaa Anteeksi -pyyntö Jännite kasvaa Minna Piispa Kotka Aika

10 Väkivallan kierre Väkivalta on käyttäytymismalli, joka noudattaa tietynlaista syklisyyttä, väkivallan kierrettä väkivallan ja lämmön vuorottelu kuherruskuukausi väkivaltaa seuraa hyvittelyvaihe (anteeksipyyntö, lahjat), uhri muuttuu toiveikkaaksi ja kokee hallitsevansa tilanteen tilanne kylmenee uusi väkivallanteko uusi hyvittelyvaihe mitä pidempään väkivalta jatkuu, sen tiheämmäksi kierre muodostuu ja väkivalta normalisoituu väkivallasta tulee osa arkea väkivallan ilmapiiri ja uhka läsnä kaiken aikaa

11 Ero voi olla hengenvaarallista aikaa Parisuhteessa tapahtuva väkivalta ei useinkaan lopu, vaikka suhteessa päädyttäisiinkin eroon. Väkivalta voi kärjistyä erotilanteessa ja jatkua myös eron jälkeen Erotilanne on selkeä riskikohta väkivallalle altistumiseen Erotilanne itsessään on harvemmin väkivaltaa laukaiseva tekijä, jos väkivaltaa ei ole ollut parisuhteen aikana Parisuhteen aikainen väkivalta jatkuu eron jälkeen tyypillisimmin häirintänä, uhkailuna ja väijymisenä. Jatkuessaan parisuhdeväkivalta vaikuttaa lapseen myös eron jälkeen Parisuhdeväkivallassa lapsi on joutunut elämään väkivallan ja pelon ilmapiirissä, vaikkei itse olisikaan ollut vanhempiensa harjoittaman väkivallan kohteena. Erotilanteessa väkivalta voi laajeta kohdistumaan myös suoraan lapseen

12 Väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyvä henkilö saattaa kontrolloida puolisonsa elämää kokonaisvaltaisesti. Ero konkretisoi kontrollin menetyksen ja tähän voi liittyä väkivaltaa harjoittavan pelko siitä, että hän menettää myös suhteensa lapsiin Koska tämä kontrollin menettämisen pelko on käsillä juuri eron aikaan, on ensiarvoisen tärkeää taata sekä väkivaltaa kokeneen että lasten turvallisuus eron hetkellä. Tällöin ei ole myöskään syytä kyseenalaistaa väkivaltaa kokeneen pelkoa oman tai lasten turvallisuuden puolesta Parisuhteeseen ja eroon liittyvät ongelmat tulivat esiin useasti myös perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta tehdyssä selvityksessä

13 Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta: Päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lähisuhteessa tapahtunut väkivalta tulee ottaa huomioon eikä huolto tai tapaamisoikeus saa vaarantaa lapsen tai väkivaltaa kokeneen turvallisuutta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus: Kaikissa sosiaalihuollon, tuomioistuinten, toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta: Velvoittaa ja oikeuttaa lapsen huoltajan huolehtimaan lapsen turvallisuudesta sekä viranomaiset varmistumaan siitä päätöksenteossa

14 Viranomaisia velvoittavat sopimukset ja lainsäädäntö Lastensuojelulaki Perustuslaki 7 1 mom: Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen Perustuslaki 19 3 mom: Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Viranomaisten edellytetään tunnistavan väkivalta ja sen riskisyyt ja puuttuvan niihin nykyistä varhemmin