1 (114) Asianumero 1449/10.02.03/2014 Aluenumero 231014 Toppelund II 14. kaupunginosa, Haukilahti Virkistysalueet (Muodostuu uusi kortteli 14084) Asemakaavan muutos MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenumero 231000 Hyväksytty 29.3.1985 Muistutusten lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.11.2015 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutosehdotukseen, alue 231014. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 14.12.2015 18.1.2016. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 4590 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Matias.L.Kallio@espoo.fi Olli Koivula (liikennesuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi Anni Järvitalo (maisemasuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi Sito Oy, Pekka Vehniäinen
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 (114) 1. 14.1.2016 Vastustan muutosesitystä kokonaisuudessaan ja hankkeesta pitää luopua. On täysin poissuljettua että Toppelundin virkistysalueesta otettaisiin puistosta arvokkain alue kallioineen ja metsineen käytettäväksi kerrostalojen rakentamiseen. Koko aluetta tarvitaan virkistyskäyttöön. Jos Espoon päättäjät kerrankin kuuntelisivat Haukilahden ja Westendin asukkaiden mielipiteitä ja toivomuksia. Metro-asiassa näin ei tapahtunut vaan suorat ja nopeat liikenneyhteydet Helsinkiin ja kotiin katkaistaan ja tehdään hitaimmiksi. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa edelleen lähivirkistysalueeksi. Asukkaiden vastustus on tullut selvästi suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman oltua nähtävillä. Tämän jälkeen suunnitelmaa kehitettiin siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty pääosin Mellstenintien varteen, jolloin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Virkistysalue Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 3 (114) Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Lähivirkistysalueen luonne ja reitistö säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta. Länsimetron aloittaessa liikennöintinsä Toppelundintien bussiliikenne muuttuu pääosin liityntäliikenteeksi läheisille metroasemille, mutta bussivuorojen kokonaismäärä säilynee suunnilleen nykyisenlaisena. 2. 13.1.2016 Jätän muistutuksen sen jälkeen kun osallistuin kaavamuutos tilaisuuteen Westendin koululla 12.01 2016. Tunnelma oli hyvin agressivinen joka muistuttaa että asiat eivät ole hyvin. Tällainen rakentaminen vaikka se onkin pienentynyt mittakaavassa olisi vahingollinen todella upealle viheralueelle (vastaavaa ei löydy täälläpäin) missä Haukilahden / Westendin villit eläimet voivat elää. Liitooravat, ketut, rusakot, linnut elävät siellä. Alue on ainutlaatuinen virkistysalue Haukilahtelaisille/ Westendiläisille ja muun Espoon asukkaille. Tämä alue on myyty Espoon Kaupungille vain koskemattomuus ehdoilla. Koko alue vahingoittuu jos siihen rakennetaan tällaisia kerrostaloja. Antakaa meidän kaikille olla ylpeitä tästä koskemattomasta alueesta. Se joka epäilee sen kauneutta kannattaa mennä katsomaan. Haukilahdessa asunut 35 vuotta luonnonystävä. Asukkaiden vastustus on tullut selvästi suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman oltua nähtävillä. Tämän jälkeen suunnitelmaa kehitettiin siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen keskitettiin pääosin
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 4 (114) Mellstenintien varteen, jolloin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Luonto Alueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta viheraluekokonaisuudelle tai eläinten elinympäristön laadulle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014), jota päivitettiin palautteen johdosta (Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena 10.12.2014). Sen mukaan Toppelundinpuistossa on liito-oravia. Niiden varsinainen esiintymisalue sijoittuu puiston keskiosaan eikä rakentaminen uhkaa sitä. Lähivirkistysalueella liito-oravien ydinalue on merkitty kaavaan s-1 - merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen liito-oraville sopivana elinympäristönä. Korttelialueelle jää yksi liito-oravien ruokailuun käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä, joka on merkitty asemakaavaan säilytettäväksi puuksi. Muita merkittäviä tai harvinaisia luontoarvoja ei korttelialueeksi osoitettavalla alueella ole tiedossa. Virkistysalue Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Uusi korttelialue ei merkittävissä määrin muuta Toppelundinpuiston tai rantaraitin luonnetta. Näkymät rantaraitilta ja puistopoluilta säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan. Uusi korttelialue näkyy vain harvoista kohdin rantaraitilta. Kallion laelta ja sinne suunnitellulta uudelta polulta rakennukset näkyvät paremmin ja muuttavat tältä osin kallioalueelta avautuvia näkymiä etelään ja länteen. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 5 (114) Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Toppelundin alueen sopimuksista ja maankäytöstä Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa -yhdistykseltä vuonna 1964. Osa korttelin kaakkoiskulmasta, suuruudeltaan vajaa 1 500 m², sijaitsee virkistysalueeksi osoitetulla Wahlforssin perikunnalta ostetulla alueella. Koko Toppelundinpuiston / rannan virkistysalueesta tämä on vähemmän kuin 2 %. Itse sopimukseen (kauppakirja) voivat vedota vain sopijapuolet. Espoon kaupunkia velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve (MRL 51 ). Päätösvalta kaavoituksen aloittamisesta on kunnalla. Asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava esittää kaavan muodossa kunnan maankäytön tavoitellun kehityksen periaatteet. Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Toppelundin alue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi A, itä- ja pohjoisosa virkistysalueeksi V. Alueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan vuonna 2008. Ehdotettu Toppelundin asemakaavan muutos toteuttaa valtuuston hyväksymää yleiskaavaa. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Muilta osin merkitään tiedoksi.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 6 (114) 3. 18.1.2016 Yhtiön hallitus on tutustunut kaavamuutosehdotukseen sekä osallistunut asiasta järjestettyyn keskustelutilaisuuteen 12.1.2016. Voimassa olevan kaavan mukaan kyseessä on lähivirkistysalue, ainutlaatuinen metsä- ja kallioalue, jota ei löydy muualta Etelä-Espoosta. Alue on paitsi asukkaiden, myös kauempaa tulevien ahkerassa käytössä. Lähialueen koulut ja päiväkodit käyttävät sitä luontoon tutustuttamis- ja leikkipaikkana. Vaikka suunnitelman rakentamisoikeutta on kaavamuutoksessa pienennetty, on rakentaminen pientaloalueelle liian laajamittaista. Maastoon sopimattomat korkeat kerrostalot tulevat lähes kiinni Mellstenintiehen, jolloin etäisyys yhtiömme rakennuksen päätyyn jää liian lyhyeksi. Autokannen alle on kaavailtu 80 autopaikkaa, joihin olisi tarkoitus ajaa Nunnanpolun jatkeen kohdalle suunniteltua tietä pitkin. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa edelleen lähivirkistysalueeksi. Virkistysalue Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantareitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, opetukseen, leikkimiseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 7 (114) Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Lähivirkistysalueen luonne ja reitistö säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta. Kaupunkikuva ja rakennusten liittyminen ympäristöön Suunniteltu rakentaminen on tyypillistä Haukilahden alueelle. Suunnitellut neljä-viisikerroksiset rakennukset vastaavat mittakaavaltaan ja kerrosalaltaan suunnilleen mm. Pitkänkalliontien varressa noin 200 metrin etäisyydellä asemakaavan muutosalueesta sijaitsevia seitsemää asuinkerrostaloa sillä erotuksella, että ehdotetuissa uusissa rakennuksissa ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena. Suunniteltujen talon etäisyys lähimpään vastapäiseen rakennukseen Mellstenintien toisella puolella on noin 26 metriä, joka on kohtuullinen kaupunkiympäristössä. Kaavaan on merkitty puilla istutettava alueen osa suunniteltujen talojen ja Mellstenintien väliin, joka pehmentää liittymistä ympäristöön. Muutoksesta on laadittu alueleikkauksia ja näkymäkuvia, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Mellstenintien varsi muuttuu rakennetuksi. Suunnittelut kerrostalot sopeutuvat ympäristöön ja vastaavat kaavan tavoitteita. Liikenne Suunnitellun tonttiliittymän kautta menevä liikennemäärä on vajaa 200 henkilöautoa arkivuorokaudessa, mikä ei oleellisesti muuta Mellstenintien tai alueen muun katuverkon toimivuutta.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 8 (114) 4. 14.1.2016 Haluan täten ilmoittaa vastustavani yllä mainittua kaavamuutosta. Tästä on pidetty infotilaisuus 12.1.2015 jossa alla olevat seikat tulleet esille. Näistä samoista syistä myös minä ja perheeni vastustamme tätä aivan järjetöntä rakennushanketta. Tästä Toppelundin puiston rakentamisesta on jo edellisellä kierroksella esitetty yli 2000 tuhannen ihmisen allekirjoittama adressi ja vetoomus että puisto jätettäisiin rauhaan, mutta näköjään turhaan. Syyt muistutukseeni ja rakennushankkeen vastustamiseen ovat tässä: "Toppelund II, 231014, kaavamuutosehdotus Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Westendinpuiston koulussa 12.1.2016, klo 17.00-18.30, os. Hiiralantie 6. Asukkaiden kommentteja ja kysymyksiä tiedotustilaisuudessa Yleisesti ottaen Haukilahden asukkaiden reaktio uuteen rakentamissuunnitelmaan oli vastustava. Rakentamista ei haluta alueelle. Koko hankkeesta halutaan luopua. Tilaisuudessa pidettiin monia puheenvuoroja ja kysyttiin monia kysymyksiä, joista useihin ei saatu vastauksia. Asukkaat kommentoivat seuraavasti: * Miksi uhrattaisiin ainutlaatuista kallio- ja metsäaluetta, näitä ei saada koskaan takaisin, jos ne kerran tuhotaan. * Asukkaat haluavat pitää alueen virkistysalueena, kuten kaavassakin on sanottu. * Vastustamme koko rakennussuunnitelmaa, alueelle ei saa rakentaa, hankkeesta tulee luopua kokonaan. Asukkaiden vastustus on tullut selvästi suunnittelijoiden ja päättäjien tietoon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman oltua nähtävillä. Tämän jälkeen suunnitelmaa kehitettiin siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty pääosin Mellstenintien varteen, jolloin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Maakuntakaavassa asemakaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. * Miksi alueen kaavoitusta muutettaessa (vuonna 2010) ei tiedotettu ja kuultu asukkaiden mielipidettä. Espoon eteläosien yleiskaavan tiedotus ja vuorovaikutus on järjestetty lainsäädännön mukaisesti. Asukkaita on kuultu eri vaiheissa. Yleiskaavan
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 9 (114) osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu yleiskaavan selostuksessa. Siihen voitte tutustua tästä linkistä: http://www.espoo.fi/download/noname/%7b193e8147-5cfa-4346-962c- 6F7E43BBA1E4%7D/11069 * Jos nyt lähdetään rakentamaan, riskinä on että suunnitelma lopulta on kuitenkin suurempi- kun antaa pikkurillin... Toppelundinpuiston virkistysalue on mukana kaavan aluerajauksessa. Sillä osoitetaan, että loppuosa puistosta jää virkistysalueeksi. Liitooravien ydinalueet suojellaan kaavalla, jolla varmistetaan liito-oravien alueen ja puiston säilyminen puistona. Lisäksi katolisen kirkon Stella Mariksen kesäsiirtolan kivirakennelma suojellaan. Ulkoilureitit järjestetään korttelin kummaltakin puolelta puistoon. Toppelundinpuistosta on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Siinä ei esitetä oleellisia muutoksia nykyiseen Toppelundinpuistoon. Kaupungilla ei myöskään ole muita suunnitelmia Toppelundinpuiston rakentamiseksi. *Arvokasta kalliota jouduttaisiin räjäyttämään uusimmankin suunnitelman toteutuessa. Rakennusten sijoittelu on suunniteltu siten, että kallion räjäytykset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle. * Virkistysalueen luonne ei säilyisi samana, kun polut kulkisivat toisten takapihoilla. Lähivirkistysalueen luonne ja reitistö säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu rakennetuksi. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta. Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Kerrostalojen piha-alue tulee rakennusten väliin.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 10 (114) Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. * Haukilahti ei hyödy metrosta samalla tavalla kuin monet muut alueet, päinvastoin Haukilahden joukkoliikenne huononee, kun suorat bussit poistuvat. Haukilahden asukkaiden ei pitäisi kärsiä metron takia ja menettää virkistysalueensa koskemattomuus. Hanke ei liity metron rakentamispäätökseen. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Suunnittelualuetta lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Toppelundintiellä noin 200 300 metrin etäisyydellä. Toppelundintiellä kulkevat nykyään linjat 10K, 10, 111, 111T, 132N ja 132NT eli alueella on kohtuullisen hyvä joukkoliikenteen palvelutarjonta. Länsimetron aloittaessa liikennöintinsä Toppelundintien bussiliikenne muuttuu pääosin liityntäliikenteeksi läheisille metroasemille, mutta bussivuorojen kokonaismäärä säilynee suunnilleen nykyisenlaisena. * Onko niin, että on päätetty vaan, että rakennetaan, ja oikeastaan meillä ei ole mahdollisuutta vaikuttamiseen. Päätöstä alueen rakentamisesta ei ole vielä tehty. Asukkaita on kuultu kaavan eri vaiheissa ja mielipiteitä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu. Rakentamisen määrää on kaavaprosessin aikana vähennetty huomattavasti. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavan hyväksymisestä. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 11 (114) * Mitä muita alueita mietittiin Haukilahdessa kuin Toppelundin alue? Haukilahdessa on potentiaalisesti useita muitakin alueita, joita voisi harkita rakentamiselle, jotta voisimme säästää ranta-alueen koskemattomuuden. * Miksei rakenneta esim. Niittykumpuun rakennettaviin kerrostaloihin yksi kerros lisää, se olisi enemmän kuin tarpeeksi kattamaan tämä rakentamistarve. *Miksei rakenneta enemmän esim. Suurpeltoon tai pohjois-espooseen. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja paikkoja täydennysrakentamiselle etsitään muualtakin. Tässä asemakaavan muutoksessa ei oteta kantaa muiden mahdollisten asemakaavoitettavien kohteiden järkevyyteen tai aikatauluun. * Mellstenintie on rivitaloaluetta, tälle tielle ei saa rakentaa kerrostaloja. * Suunnitelmassa yksi talo on liian lähellä Mellstenintietä, ja liian lähellä tien toisella puolella olevaa vastapäistä taloa, uusista taloista näkisi suoraan näiden vastapäisten talojen pihoihin ja ikkunoista sisään. Suunniteltu rakentaminen on tyypillistä Haukilahden alueelle. Suunnitellut neljä-viisikerroksiset rakennukset vastaavat mittakaavaltaan ja kerrosalaltaan suunnilleen mm. Pitkänkalliontien varressa noin 200 metrin etäisyydellä asemakaavan muutosalueesta sijaitsevia seitsemää asuinkerrostaloa sillä erotuksella, että ehdotetuissa uusissa rakennuksissa ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena. Suunniteltujen talon etäisyys lähimpään vastapäiseen rakennukseen Mellstenintien toisella puolella on noin 26 metriä, joka on kohtuullinen kaupunkiympäristössä. Kaavaan on merkitty puilla istutettava alueen osa suunniteltujen talojen ja Mellstenintien väliin, joka pehmentää liittymistä ympäristöön. Muutoksesta on laadittu alueleikkauksia ja näkymäkuvia, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Mellstenintien varsi muuttuu rakennetuksi. Suunnittelut kerrostalot sopeutuvat ympäristöön ja vastaavat kaavan tavoitteita. *Uusin suunnitelma rikkoo Wahlforssin suvun kanssa tehtyä kauppakirjaa, Espoo on siis valmis "kävelemään sopimuksen yli", niin kuin Hokkanenkin rehvasteli Länsiväylän artikkelissa syksyllä (puhujan käyttämä sanonta). *Yksi viimeisen suunnitelman rakennuksista menee Wahlforssien Espoolle myymälle maalle. Tämä talo pitää poistaa suunnitelmasta, jotta sopimusta ei rikota. Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa - yhdistykseltä vuonna 1964. Osa korttelin kaakkoiskulmasta, suuruudeltaan vajaa 1 500 m², sijaitsee virkistysalueeksi osoitetulla Wahlforssin perikunnalta ostetulla alueella. Koko Toppelundinpuiston / rannan virkistysalueesta tämä on vähemmän kuin 2 %. Itse sopimukseen (kauppakirja) voivat vedota vain sopijapuolet. Espoon kaupunkia velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve (MRL 51 ). Päätösvalta kaavoituksen aloittamisesta on kunnalla. Asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava esittää kaavan muodossa kunnan maankäytön tavoitellun kehityksen periaatteet. Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Toppelundin alue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi A, itä- ja pohjoisosa virkistysalueeksi V. Alueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan vuonna 2008. Ehdotettu Toppelundin asemakaavan muutos toteuttaa valtuuston hyväksymää yleiskaavaa. Asemakaavan muutoksessa esitetty
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 12 (114) asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. * Talo on liian lähellä liito-oravien käyttämää puuta. Rakentamisen toteutuessa alueen muut puut kaadettaisiin, miten liito-oravat pääsisivät käyttämään yhä kyseistä puuta reittipuiden kaaduttua? Suunnittelualueen länsireunassa kasvavan tervalepän juurelta löytyi liitooravan jätöksiä v. 2014. Kyseinen puu on osoitettu kaavassa suojeltavana puuna ja sen ympäristöön on osoitettu säilytettävä tai istutettava puustoinen alue, joten yhteydet ko. puusta laajemmalle alueella säilyvät. Muita liito-oravan käyttämiä puita ei suunnittelualueelta ole todettu. Selvitysten mukaan (Enviro 4.6.2014: Toppelundinpuiston luontoselvitys ja Enviro 10.12.2014: Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena) Toppelundinpuiston länsireunan suunnittelualue on valtaosin liitooravalle huonosti soveltuvaa kalliomännikköä. Suunniteltu rakentaminen ei katkaise liito-oravalle sopivia kulkureittejä, eikä pienennä liito-oravan ydinalueeksi rajattua metsäkuviota Toppelundinpuiston keskiosassa. Rakentamisalueella on liito-oravan ruokailu- tai oleskelupaikaksi sopivaa metsää noin 0,2 ha. Toppelundinpuistossa on kuitenkin liito-oravalle hyvin sopivaa metsää noin 3,1 ha. Havainnot viittaavat siihen, että liitoorava käyttää ruokailu- ja oleskelupaikkanaan lähinnä rakentamisalueen itäpuolista metsä- ja puistoaluetta, jossa on sopivia ruokailupuita runsaasti. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. * Onko selvitetty kuinka kallion räjäytykset vaikuttaisivat alueen rakennuksiin, joista suuri osa on rakennettu välittömästi kallion päälle. Haukilahdessa on koettu useita vaurioita pienistäkin räjäytystöistä. * Onko järkeä räjäyttää kalliota parkkipaikkoja varten. Rakennusvalvonta tulee vaatimaan, että mahdolliset räjäytykset suunnitellaan ja tehdään huolella. Lähialueen rakennusten, kallion ja ympäristön olosuhteet otetaan huomioon. Rakennusten sijoittelu on suunniteltu siten, että kallion räjäytykset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle. Autopaikkojen sijoittaminen kansipihan alle poistaa näkyvät pysäköintikentät ja vapauttaa maata pihatoiminnoille. Tässä paikassa kansipihan alapuolinen pysäköintiratkaisu on erityisen perusteltu maastonmuotojen vuoksi, joiden ansiosta kannen saa liitettyä korkeusasemiensa puolesta ympäröivään kalliomaastoon. *Alueella on jo nykyisellään pulaa parkkipaikoista lomapäivinä, kun espoolaiset saapuvat laajalta alueelta nauttimaan rantaraitista. Uusi rakentaminen lisäisi pysäköintiongelmia. Uudella rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta alueen pysäköintiin, koska uuden asuinkerrostalokorttelin pysäköintipaikat vieraspaikkoineen sijoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle. Lähivirkistysalueella päiväkodin pohjoispuolella sijaitsevat pysäköintipaikat säilytetään pääosin nykyisellään yleisinä pysäköintipaikkoina. Asemakaavassa alueen merkintä muutetaan paremmin toimintaa kuvaavaksi yleiseksi pysäköintialueeksi (LP), jolla on noin 27 autopaikkaa. Kyseiset paikat palvelevat mm. rannan, rantaraitin ja puiston ulkoilukäyttäjiä. Toppelundinpuistossa suunnittelualueen koillisosassa sijaitsevat yleiset pysäköintipaikat sekä ajoyhteys niille on kaavassa osoitettu toteutuneisiin paikkoihin eli kyseiset paikat
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 13 (114) säilytetään nykyisellään. Lisäksi Nunnanpolun pysäköintialueelle ja Mellstenintien varteen on mahdollista pysäköidä. * Edellisen ehdotuksen jälkeen kerättiin adressi, jonka allekirjoitti yli 2200 henkeä. Adressin viesti oli selkeä, alue halutaan pitää virkistysalueena, eikä sinne saa rakentaa. Eikö adresseilla ole mitään arvoa, eikö asukkaita kuulla? Nyt on annettu alle viikon reagointiaika tiedotustilaisuudesta muistutustenjättöpäivään. Asukkailla ei siis todellisuudessa ole mitään mahdollisuutta valmistella merkittävää vastustusta uusimmalle suunnitelmalle, ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttamiseen. Tämä on asukkaiden oikeuksien laiminlyöntiä. * Missä on demokratia, miten pystymme vaikuttamaan asiaan. * Päätöksen rakentamisesta tekee kaupunkisuunnittelulautakunta. Mikä on poliittisten puolueiden kanta asiaan? * Voiko vaatia, että asia vietäisiin valtuustoon, jossa äänestettäisiin asiasta. * Yksityisten ihmisten on hyvä olla suoraan yhteydessä valtuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniin kirjaamolle lähetettyjen viestien lisäksi. Viimeksi saapui 82 muistutusta (tällä kertaa tuskin ehtii saapua niin paljon). Kaavoitusprosessin aikana kaavaan voi vaikuttaa mm. mielipiteiden, muistutusten ja asukastilaisuuksien kautta. Palautetta on tullut paljon ja sitä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu. Suunnitelma on muuttunut huomattavasti osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaihtoehtoihin nähden. Mielipiteisiin on laadittu vastaukset ja muistutuksiin vastataan. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaan valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Valtuuston hyväksymän teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaisesti muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän kaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Toppelund II asemakaavan muutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Muutosalue ei ole laaja-alainen, eikä muutoksella ole seudullisia vaikutuksia. Kaavamuutos on laajuudeltaan, vaikutuksiltaan ja tyypiltään sellainen, että sen hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. * Viimeiseksi asia, jota ei mainittu tilaisuudessa: Uusimmassa suunnitelmassa alueelle sisäänajo tapahtuisi Nunnanpolkua vastapäätä, joka on päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Alueella liikkuu paljon lapsia, lisääntyvä liikenne risteysalueella olisi vaaratekijä pikkulapsille ja heidän perheilleen." Tässä on syitä yllin kyllin hankkeen peruuttamiselle. Toivottavasti. Etäisyyttä uuden asuinkorttelin ja päiväkodin tonttiliittymän välillä on noin 50 metriä eivätkä kummankaan liikennemäärät ole sellaisia, että liittymien tai Mellstenintien toimivuus siitä kärsisi. Lisäksi kevyen liikenteen väylä on toisella puolella kuin uusi tonttiliittymä, joten risteämistä ei ole. Yleisen pysäköintialueen liikennemäärä säilyy suunnilleen ennallaan ja sen liittymä säilytetään nykyisellä paikallaan. Uusi tonttiliittymä voi paikallisesti hillitä ajonopeuksia liittymän kohdalla. Muilta osin merkitään tiedoksi.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 14 (114) 5. 14.1.2016 Vastustan asuintalojen rakentamista Toppelundin virkistysalueella, Toppelund II, alue 231014 / Kaavamuutosehdotus. Tuhansien espoolaisten kauneinta merellistä virkistysaluetta ei saa uhrata 50:nen varakkaan perheen asuntojen takia! PERUSTELUT Espoon kehityksen myötä asukasmäärä on kasvamassa ja asuinalueita tiivistetään uuden metron läheisyydessä. Uudet espoolaiset, kuten entisetkin, tulevat tarvitsemaan Espoon jo olemassa olevia ja uusiakin virkistysalueita. Espoon tämän hetken ainutlaatuisin ja kaunein merellinen virkistysalue sijaitsee Toppelundin vanhan kartanon maiden ja Mellstenin pienvenesataman välillä. Täältä löytyy seudun viimeinen rannikkometsä avokallioineen, pieneläimineen ja liikuntapolkuineen sekä uimarannat, kahvilat ja venesatama kaunis vanhan pientalon alueen reunustamana. Alue on kaikkien espoolaisten ympärivuotisessa ahkerassa käytössä. Nyt on suunnitteilla kaavamuutos joka mahdollistaisi vähintään 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamisen keskelle tätä virkistysaluetta. Tämä projekti sisältää myös suuren, parille sadalle autolle tarkoitetun, maanalaisen asukasparkkihallin mm siitä syystä että lähin metroasema ei ole kuitenkaan kävelymatkan etäisyydellä. Räjäytys- ja muut rakennustekniset toimenpiteet tuhoavat asiantuntijoiden mielestä rannikkometsäalueen, mukaan lukien linnut ja pieneläimet, lopullisesti. Kerrostalot tulisivat näkymään kaikkialta ja turmelemaan tämän hetken miltei luonnontilassa olevat rantaraitin uimarannat, venesataman ja pientaloalueen. Kun suunnitelma esiteltiin ensimmäistä kertaa v. 2014, 2,200 espoolaista allekirjoitti vastalauseen. Jos kaikki espoolaiset tietäisivät tästä hankkeesta, määrä olisi varmasti kymmenkertainen. Tiedotustilaisuudessa 12.1.2016 Westendin koulussa suunnitteluviranomaiset kertoivat että hanke etenee tästä huolimatta ja antoivat aikaa kommenteille alle viikon 18.1.2016 asti. Lähidemokratiaako? Tilaisuudessa kerrottiin että tämä on niin pieni asemakaavamuutos että Espoon valtuusto ei edes käsittele asiaa vaan suunnittelulautakunta yksin päättää asiasta. Siis tuhansille espoolaisille tärkeän merellisen virkistysalueen haltuun ottamisesta muutaman perheen asuinkäyttöön! Nettotuotto rakennusoikeuksien myymisestä olisi tiedotustilaisuuden virkailijan mukaan Espoolle 5-10 miljoona. Alueesta, jonka Espoon entiset päättäjät ostivat, kauppaehtojen mukaisesti, espoolaisten virkistysalueeksi ikiajoiksi. Vaadin että verorahojen tuhlaus tähän projektiin lopetetaan ja kaavamuutosehdotuksesta luovutaan. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa edelleen lähivirkistysalueeksi. Virkistysalueiden laajuutta ja ulkoilureitistöä on tutkittu yleiskaavassa ja sen mukaisesti rantaraitti tulee jatkossakin palvelemaan virkistyskäyttäjiä. Virkistysalue Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodos-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 15 (114) tamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Rakentamisen aikaiset häiriöt ovat väliaikaisia. Rakennusvalvonta tulee vaatimaan, että mahdolliset räjäytykset suunnitellaan ja tehdään huolella. Lähialueen rakennusten, kallion ja ympäristön olosuhteet otetaan huomioon. Rakennusten sijoittelu on suunniteltu siten, että kallion räjäytykset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Lähivirkistysalueen luonne ja reitistö säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu rakennetuksi. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Kaavaselostuksessa kohdassa 5.3. on kuvattu näkymiä virkistysalueelta. Luonto Alueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta viheraluekokonaisuudelle tai eläinten elinympäristön laadulle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014), jota päivitettiin palautteen johdosta (Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena 10.12.2014). Sen mukaan Toppelundinpuistossa on liito-oravia. Niiden varsinainen esiintymisalue sijoittuu puiston keskiosaan eikä rakentaminen uhkaa sitä. Lähivirkistysalueella liito-oravien ydinalue on merkitty kaavaan s-1 - merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen liito-oraville sopi-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 16 (114) vana elinympäristönä. Korttelialueelle jää yksi liito-oravien ruokailuun käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä, joka tulee säilyttää, ja joka on merkitty asemakaavaan säilytettäväksi puuksi. Muita merkittäviä luontoarvoja ei korttelialueeksi osoitettavalla alueella ole tiedossa. Kaupunkikuva ja rakennusten liittyminen ympäristöön Suunniteltu rakentaminen on tyypillistä Haukilahden alueelle. Suunnitellut neljä-viisikerroksiset rakennukset vastaavat mittakaavaltaan ja kerrosalaltaan suunnilleen mm. Pitkänkalliontien varressa noin 200 metrin etäisyydellä asemakaavan muutosalueesta sijaitsevia seitsemää asuinkerrostaloa sillä erotuksella, että ehdotetuissa uusissa rakennuksissa ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena. Suunniteltujen talon etäisyys lähimpään vastapäiseen rakennukseen Mellstenintien toisella puolella on noin 26 metriä, joka on kohtuullinen kaupunkiympäristössä. Kaavaan on merkitty puilla istutettava alueen osa suunniteltujen talojen ja Mellstenintien väliin, joka pehmentää liittymistä ympäristöön. Muutoksesta on laadittu alueleikkauksia ja näkymäkuvia, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Mellstenintien varsi muuttuu rakennetuksi. Suunnittelut kerrostalot sopeutuvat ympäristöön ja vastaavat kaavan tavoitteita. Lähimmästä rakennuksesta on meren rantaan vähän yli 120 metriä ja rantaraittiin noin 90 metriä. Rakentaminen jää lähes kokonaan puuston taakse piiloon mereltä katsottaessa eikä se nouse puuston latvusten yläpuolelle. Rakennukset eivät juurikaan erotu rantaraitille Toppelundinpuistoon tiheän kasvillisuuden vuoksi. Mellstenintien katukuva muuttuu korttelin kohdalla rakennetuksi. Rakennusten ja kadun väliin tulee kuitenkin jättää olevaa puustoa tai istuttaa uutta kasvillisuutta. Kansipihan korkeustaso tulee sovittaa lähellä olevaan kalliomaastoon korttelin koillisosassa. Autopaikkojen sijoittaminen kansipihan alle poistaa näkyvät pysäköintikentät ja vapauttaa maata pihatoiminnoille. Tässä paikassa kansipihan alapuolinen pysäköintiratkaisu on erityisen perusteltu maastonmuotojen vuoksi, joiden ansiosta kannen saa liitettyä korkeusasemiensa puolesta ympäröivään kalliomaastoon. Kansipihan alle on suunniteltu noin 77 autopaikkaa. Kaavamuutoksen hyväksyminen Asukkaita on kuultu kaavan eri vaiheissa ja mielipiteitä on mahdollisuuksien mukaan huomioitu. Rakentamisen määrää on kaavaprosessin aikana vähennetty huomattavasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaan valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Valtuuston hyväksymän teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaisesti muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän kaavamuutoksen hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Toppelund II asemakaavan muutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Muutosalue ei ole laaja-alainen, eikä muutoksella ole seudullisia vaikutuksia. Kaavamuutos on laajuudeltaan, vaikutuksiltaan ja tyypiltään sellainen, että sen hyväksymisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Toppelundin alueen sopimuksista ja maankäytöstä Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa - yhdistykseltä vuonna 1964. Osa korttelin kaakkoiskulmasta, suuruudeltaan vajaa 1 500 m², sijaitsee virkistysalueeksi osoitetulla Wahlforssin perikunnalta vuonna 1980 ostetulla alueella. Koko Toppelundinpuiston / rannan virkistysalueesta tämä on vähemmän kuin 2 %. Itse sopimukseen
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 17 (114) (kauppakirja) voivat vedota vain sopijapuolet. Espoon kaupunkia velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve (MRL 51 ). Päätösvalta kaavoituksen aloittamisesta on kunnalla. Asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava esittää kaavan muodossa kunnan maankäytön tavoitellun kehityksen periaatteet. Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Toppelundin alue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi A, itä- ja pohjoisosa virkistysalueeksi V. Alueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan vuonna 2008. Ehdotettu Toppelundin asemakaavan muutos toteuttaa valtuuston hyväksymää yleiskaavaa. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Muilta osin merkitään tiedoksi. 6. 14.1.2016 Vastustan asuintalojen rakentamista Toppelundin virkistysalueella, Toppelund II, alue 231014 / Kaavamuutosehdotus. Tuhansien espoolaisten kauneinta merellistä virkistysaluetta ei saa uhrata 5O:nen varakkaan perheen asuntojen takia! PERUSTELUT Espoon kehityksen myötä asukasmäärä on kasvamassa ja asuinalueita tiivistetään uuden metron läheisyydessä. Uudet espoolaiset, kuten entisetkin, tulevat tarvitsemaan Espoon jo olemassa olevia ja uusiakin virkistysalueita. Espoon tämän hetken ainutlaatuisin ja kaunein merellinen virkistysalue sijaitsee Toppelundin vanhan kartanon maiden ja Mellstenin pienvenesataman välillä. Täältä löytyy seudun viimeinen rannikkometsä avokallioineen, pieneläimineen ja liikuntapolkuineen sekä uimarannat, kahvilat ja venesatama kaunis vanhan pientalon alueen reunustamana. Alue on kaikkien espoolaisten ympärivuotisessa ahkerassa käytössä. Nyt on suunnitteilla kaavamuutos joka mahdollistaisi vähintään 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamisen keskelle tätä virkistysaluetta. Tämä projekti sisältää myös suuren, parille sadalle autolle tarkoitetun, maanalaisen asukasparkkihallin mm siitä syystä että lähin metroasema ei ole kuitenkaan kävelymatkan etäisyydellä. Räjäytys- ja muut rakennustekniset toimenpiteet tuhoavat asiantuntijoiden mielestä rannikkometsäalueen, mukaan lukien linnut ja pieneläimet, lopullisesti. Kerrostalot tulisivat näkymään kaikkialta ja turmelemaan tämän hetken miltei luonnontilassa olevat rantaraitin uimarannat, venesataman ja pientaloalueen. Kun suunnitelma esiteltiin ensimmäistä kertaa v. 2014, 2,200 espoolaista allekirjoitti vastalauseen. Jos kaikki espoolaiset tietäisivät tästä hankkeesta, määrä olisi varmasti kymmenkertainen. Tiedotustilaisuudessa 12.1.2016 Westendin koulussa suunnitteluviranomaiset kertoivat että hanke etenee tästä huolimatta ja antoivat aikaa kommenteille alle viikon 18.1.2016 asti. Lähidemokratiaako? Tilaisuudessa kerrottiin että tämä on niin pieni asemakaavamuutos että Espoon valtuusto ei edes käsittele asiaa vaan suunnittelulauttakunta yksin päättää asiasta. Siis tuhansille espoolaisille tärkeän merellisen virkistysalueen haltuun ottamisesta muutaman perheen asuinkäyttöön! Nettotuotto rakennusoikeuksien myymisestä olisi tiedotustilaisuuden virkailijan mukaan Espoolle 5-10 miljoona. Alueesta, jonka Espoon entiset päättäjät ostivat, kauppaehtojen mukaisesti,
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 18 (114) espoolaisten virkistysalueeksi ikiajoiksi. Vaadin että verorahojen tuhlaus tähän projektiin lopetetaan ja kaavamuutosehdotuksesta luovutaan. Katso vastine 5. 7. 15.1.2016 Pyydän kunnioittavasti, että ottaisitte huomioon mielipiteeni liittyen Toppelundin asemakaavan muutokseen. On hienoa, että alkuperäistä suunnitelmaa on muutettu niin, että rakennuskanta uudessa suunnitelmassa on huomattavasti pienempi. Haluaisin kuitenkin vielä korostaa luonnontilaisen metsän merkitystä lähialueen asukkaille. Alue, jolle nyt ehdotetaan rakennettavaksi, on Haukilahden ainoita luonnonvaraisia virkistysalueita. Kallioineen ja käkkyrämäntyineen se edustaa ainutlaatuista ranta metsää, joka toimii päivittäin kymmenien ellei satojen henkilöiden virkistysalueena. Alueen kallioinen huippu, joka laskee kohti Toppelundin niittyä, on erittäin kaunista luonnonmaisemaa, jota on vaikea enää näin läheltä pääkaupunkia löytää. Aluetta hyödyntävät päivittäin lähiseudun virkistysliikkujien lisäksi läheisen päiväkodin sekä Toppelundin koulun oppilaat. Alueella mm. suunnistetaan ja hiihdetään. Pyydän, että alue säilytetään luonnonvaraisena ja että mahdolliselle rakentamiselle etsitään muita paikkoja. Haukilahdessa on rakentamatonta, ei niin kaunista luontoaluetta mm. Telaniityllä ja Sandikalla. Jopa Haukilahden keskustassa oleva Pattisten puisto on vähemmällä käytöllä kuin ranta metsä. Myöskin Haukilahden ostoskeskuksen lisärakentamista olisi syytä harkita, esim. nykyistä ostoskeskusta korottamalla. Mikäli Toppelundin alueelle on pakko rakentaa, ehdottaisin, että rakentaminen rajattaisiin Toppelundintien varteen, jossa se ei tuhoaisi arvokasta luontoaluetta. Kallioalue metsineen jäisi tällöin koskemattomaksi. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja luodaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Valtaosa Toppelundinpuistosta, erityisesti sen itäosa ja ranta on yleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa edelleen lähivirkistysalueeksi. Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, opetukseen eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhtey-
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 19 (114) det Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Kuvassa nykyisen ja tulevan lähivirkistysalueen rajaukset ja pinta-alat. Luontoselvityksen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2014) mukaan Topplelundinpuisto on tyypillistä merenrantojen kalliometsää, jossa runsas ulkoilukäyttö on kuluttanut kasvillisuutta. Alueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta viheraluekokonaisuudelle tai eläinten elinympäristön laadulle. Luontoselvityksen mukaan Toppelundinpuistossa on liitooravia. Niiden varsinainen esiintymisalue sijoittuu puiston keskiosaan eikä rakentaminen uhkaa sitä. Lähivirkistysalueella liito-oravien ydinalue on merkitty kaavaan s-1 -merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen liito-oraville sopivana elinympäristönä. Korttelialueelle jää yksi liito-oravien ruokailuun käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä, joka tulee säilyttää, ja joka on merkitty asemakaavaan säilytettäväksi puuksi. Muita merkittäviä luontoarvoja ei korttelialueeksi osoitettavalla alueella ole tiedossa. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja paikkoja täydennysrakentamiselle etsitään muualtakin. Tässä asemakaavan muutoksessa ei oteta kantaa muiden mahdollisten asemakaavoitettavien kohteiden järkevyyteen tai aikatauluun. Muilta osin merkitään tiedoksi.
Muistutusten lyhennelmät ja vastineet 20 (114) 8. 15.1.2016 Mielestäni asemakaavan muutosehdotusta ei pidä hyväksyä seuraavista syistä: - Kaupungin maa-alueiden käytön suunnittelussa perusperiaatteisiin pitäisi kuulua ranta-alueiden suojaaminen. Jo nyt monessa paikassa Espoossa kaikki luonnonmukainen ranta on hävitetty ja sitähän ei enää tule lisää. Ranta-alueet ja niiden hyödyntäminen niin, että niistä on mahdollisimman monelle iloa ja niin ettei niitä enää hävitetä rakentamalla niihin uusia asuintaloja, on tärkeä tekijä Espoon viihtyvyydessä. Luonnonmukaiset ranta-alueet tekevät Espoosta kiinnostavamman asuinkunnan kuin mitä Kauniainen ja Vantaa ovat. - Rakennushankkeen selvityksissä ei ole otettu kantaa siihen miten puistoalueen pienentäminen vaikuttaa ranta-alueen kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoisuuteen. - Rakennushankkeelle tehdyssä luontoselvityksessä todetaan, että kyseessä oleva alue, kuten koko puisto-alue, on kulunut suuren käytön seurauksena. Tämä todistaa, että puisto-alue on tärkeä. Rakentaminen lisäisi puistoalueen ja rannan kulumista edelleen. - Rakennushankkeen selvityksessä ei myöskään ole otettu kantaa siihen miten hankkeen toteutuminen vaikuttaisi uimarannan käyttöön käytännössä. Nyt uimaranta on kaikkien espoolaisten ja myös vantaalaisten ja helsinkiläisten kovassa käytössä. Kesäisin kauniina päivinä kaikki alueen parkkipaikat ovat viimeistä paikka myöden käytössä, sen lisäksi koko Mellstenintien penkka on parikerrattu täyteen autoja. Myös talvisin kaupunkilaisia hakeutuu rantaan ulkoilemaan. Uudet rakennukset vaikeuttaisivat uimarannan käyttöä lisäämällä asukkaiden automääriä ja vähentämällä yleisiä parkkipaikkoja. - Yksi kokouksessa esitetty perustelu rakentamiselle oli tarve saada lisää veroa maksavia yrityksiä Espooseen rankentamalla asuntoja yritysten työntekijöille. Tämä perustelu ei pidä, koska asuntojen hinnat suunnitelluissa asuintaloissa tulevat olemaan sekä sijaintinsa, että rakennusteknisistä syistä (autohallit ja maa-alueen laatu) sitä luokkaa, ettei kenelläkään normaalilla palkkatyöläisellä ole niihin varaa. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää hyvälaatuisia mahdollisemman edullisia, ei kalliita, asuntoja. Varsinkin kun vuokra-asuntojen vuokrat kekoajan nousevat. - Kunnan hallinnossa pitäisi myös pyrkiä kuuntelemaan asukkaiden mielipiteitä demokratian periaatteiden mukaisesti. Tätä hanketta on kunnan asukkaat vastustaneet voimakkaasti. Ainoa syy hankkeen toteuttamiselle on lyhytnäköinen kvartaalitalous enkä siitäkään näkökulmasta ole varma hankkeen kannattavuudesta. - Niin kauan kun rakentamisoikeuksia on käyttämättä alueilla, joissa rakentaminen ei vaikuta negatiivisesti Espoon ranta-alueisiin pitää ranta-alueet jättää rakentamatta. Alueen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta viheraluekokonaisuudelle tai eläinten elinympäristön laadulle. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, 4.6.2014), jota päivitettiin palautteen johdosta (Enviro Oy, Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena 10.12.2014). Sen mukaan Toppelundinpuistossa on liito-oravia. Niiden varsinainen esiintymisalue sijoittuu puiston keskiosaan eikä rakentaminen uhkaa sitä. Lähivirkistysalueella liito-oravien ydinalue on merkitty kaavaan s-1 - merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen liito-oraville sopivana elinympäristönä. Korttelialueelle jää yksi liito-oravien ruokailuun käyttämä kaksirunkoinen tervaleppä, joka tulee säilyttää, ja joka on merkitty asemakaavaan säilytettäväksi puuksi. Muita merkittäviä luontoarvoja ei korttelialueeksi osoitettavalla alueella ole tiedossa. Korttelialueeksi ja yleiseksi pysäköintialueeksi muutettava alue on pintaalaltaan noin 7,6 % Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Tästä alueesta osa on jo nykyisin pysäköintikäytössä. Uusi korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin