KUNTOKARTOITUS VALAJANTIE 5-7 26820 RAUMA Sivu 1 / 53
Sisällys 1. Yhteystiedot... 3 2. Yleistä... 4 3. Rakennus... 5 3.1 Alapohja... 5 3.2 Välipohjarakenne... 5 3.3 Yläpohjarakenne... 5 3.4 Runko... 5 3.5 Ulkoseinät... 5 3.6 Väliseinät... 6 3.7 Väestönsuoja... 6 3.8 Leikkauskuva... 6 3.9 Käyttövesiputkisto... 7 3.10 Viemärilinjasto... 7 3.11 Lämmitysjärjestelmä... 7 3.12 Ilmanvaihto... 7 4. Pintakosteusmittaukset... 8 4.1 Kosteusmittaukset yhteenveto... 10 5. Havainnot... 11 5.1 Sisäpuoliset havainnot... 11 5.2 Painumat... 11 5.3 Rakennuksen ulkopuoli... 12 5.4 Valokuvat... 13 6. Yhteenveto havainnoista... 52 6.1 Asbesti... 52 6.2 Tuotantotilojen toimistot... 53 Sivu 2 / 53
1. Yhteystiedot Tilaaja Rauman Kaupunki Kimmo Salminen kimmo.salminen@rauma.fi 050 555 9024 Kuntokartoittaja Tehokuivaus OY Joonas Kekki joonas.kekki@tehokuivaus.fi 040 487 6063 Kenttätutkimuspäivät 17.4, 20-21.4.2015 Raportointipäivä 05.05.2015 Sivu 3 / 53
2. Yleistä Toimeksiantona suoritettiin teollisuuskiinteistön kuntokartoitus. Kiinteistössä toimii Tukimet OY, joka valmistaa ihmisien apuvälineitä kuten rollaattoreja sekä Naulan työkeskus. Rakennus on 1980-luvun alussa rakennettu teräsbetonirunkoinen pienteollisuuskiinteistö, jonka toimitilat yhdessä kerroksessa. Rakennuksen alapohja on maanvastainen teräsbetonilattia. Kuntokartoituksessa tutkittiin kolmesta eri kohdasta rakennuksen alapohjarakenne, suoritettiin kattava pintakosteusmittaus sekä silmämääräisesti tarkastettiin rakennuksen sisä- ja ulkopuoli sekä vesikatto. Havannoista ja yhteenvedoista luotiin tarkastusraportti. Sivu 4 / 53
3. Rakennus 3.1 Alapohja Rakennuksen alapohjarakenne on kauttaaltaan maanvastainen teräsbetonilattia, joka on toteutettu nk. yksilaattaisena alapohjana. Rakennuksen sisällä osalla, jossa on Naulan työkeskus teräsbetonilaatan alapuolella on EPS-eriste. Tukimetin tuontantotilan osuudella ei alapohjassa ole lämmöneristettä, paitsi reunaosuuksilla. Todennäköisesti Naulan Työkeskuksen tilat ovat suunniteltu sosiaali- ja toimisto tms. pientuontantotiloiksi, jonka vuoksi alapohjassa on lämmöneristekerros. Tuon ajan rakennustyylin mukaan alapohjaan ei ole asennettu lämmöneristekerrosta teollisuuden tuotantotilojen alapuolelle. Rakennekuvien mukaan alapohja on anturaperusteinen. 3.2 Välipohjarakenne Rakennuksessa on IV-konehuone, joka sijaitsee muita tiloja ylempänä IV-konehuoneessa. Välipohja on teräsbetoninen, joka on toteutettu elementtirakentein. 3.3 Yläpohjarakenne Rakennuksen yläpohja on rakennekuvien mukaan Nilcon-laatalla toteutettu. Laatan yläpuolella on rakennekuvien mukaisesti kaksinkertainen bitumihuopakermi. 3.4 Runko Rakennuksen runkorakenteena toimii teräsbetoniset palkki- ja pilarilinjastot. 3.5 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät ovat teräsbetonia, julkisivulta tiilimuurattu. Ulkoseinien välissä on rakennekuvien mukaan lämmöneristeenä mineraalivilla. Sivu 5 / 53
3.6 Väliseinät Rakennuksen väliseinät ovat pääosin kalkkihiekkatiilestä muurattuja väliseiniä. 3.7 Väestönsuoja Väestönsuoja on paikalla valettu teräsbetonirakenteinen väestönsuoja. Väestönsuojan ulkoseinän kohdalla on teräsbetoniseinän edessä vastaavanlainen julkisivutiilimuuraus. 3.8 Leikkauskuva Sivu 6 / 53
3.9 Käyttövesiputkisto Rakennuksen käyttövesiputkisto kulkee pääosin pintaputkiasennuksena. Käyttövesiputkistot ovat kuparia. Osa käyttövesiputkistosta kulkee kuitenkin rakenteiden sisällä. 3.10 Viemärilinjasto Rakennuksen viemärilinjasto on muovia. Henkilökunnan kertoman mukaan viemärijärjestelmässä esiintyy tukoksia, joita joudutaan avaamaan imu-/huuhteluauton avulla. Tämän lisäksi viemäreistä virtaa aika-ajoin viemärihajua huonetilaan. Viemärilinjastoa on kertoman mukaan kuvattu Rauman kaupungin tilauksesta. On todennäköistä, että viemärilinjastossa on painumia, jonka vuoksi tukokset syntyvät runkoviemärilinjaan. Painumat johtuvat rakennuksen painumisesta. 3.11 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa on vesikiertoinen keskuslämmitys. Lämmönsiirto tapahtuu nykyisin kaukolämmön välityksellä. Kaukolämmön lämmönvaihdin on uusittu muutama vuosi sitten. Lämmönvaihdin ja komponentit sijaitsevat rakennuksen lämmönjakohuoneessa. 3.12 Ilmanvaihto Rakennuksessa on koneellinen poisto- ja tuloilmanvaihto. Ilmanvaihto on rakennusvuodelta. Tarkastuksessa ei ollut tiedossa, onko ilmanvaihtojärjestelmää puhdistettu. Tämän lisäksi Tukimetin puolella on poistoilmapuhaltimia, jotka toimivat kohdepoistopuhaltimina hitsausalueella. Sivu 7 / 53
4. Pintakosteusmittaukset Rakennuksessa suoritettiin suuntaa-antava pintakosteusmittaus koko rakennuksen osuudella. Pintakosteusmittaus on suuntaa-antava mittausmenetelmä, jolla vertailuarvoin pyritään löytämään kosteuseroja. Pintakosteusmittaus on pintoja rikkomaton mittausmenetelmä, mittaus tapahtuu lattiapinnoitteen päältä. Sivu 8 / 53
Gann 90-120 Gann 90-120 79-86 60-75 87-92 76-85 75-90 88-94 87-92 87-92 60-75 76-82 76-85 87-92 76-85 Gann 90- Gann 90- Laatoitus kopo Gann 90-120 120 110 Sivu 9 / 53
65-85 90-100 90-100 4.1 Kosteusmittaukset yhteenveto Pintakosteuslukemat ovat koholla tiloissa, jotka joutuvat tilan käyttötarkoituksen vuoksi alttiiksi vedelle. Pintalattiat ovat kastuneet lattiakaivojen ympäriltä sekä avonaisten saumojen kautta pääsevistä käyttö-ja siivousvesistä. Pintakosteusarvot ovat rakennuksessa lievästi normaaleja arvoja ylempänä. Tämä johtuu todennäköisesti lievästä kapillaarisesta noususta maaperästä. Maaperän ja teräsbetonilaatan välissä on 50mm lämmöneristekerros. Lämmöneristeen ja maatäytön välissä ei ole muovikalvoa kapillaarikatkona. Pintakosteuslukemat muilta osin eivät aiheuta välittömiä korjaustoimenpiteitä, rakenteita korjattaessa tulee huomioida lattiarakenteen kosteudenkestävyys. Sivu 10 / 53
5. Havainnot 5.1 Sisäpuoliset havainnot Pesuhuoneiden ja wc:den osuudella valtaosasta muovimatto on irronnut lattiakaivon ympäriltä liimauksista Pesuhuoneissa on paikoin lievää pintakosteutta, osa saumoista on avonaisia. Todennäköisesti pesutilojen suihkut ovat melko vähäisellä käytöllä, jonka vuoksi kosteusrasitus rakenteille ei ole tällä hetkellä valtava. Seinissä on merkkejä rakennuksen painumisesta, tiiliseinissä on sekä horisontaali- että vertikaalihalkeamia laastisaumojen kohdalla. Painumisesta kertovia merkkejä ympäri rakennusta melko runsaasti Huonetiloissa ja tuotantotiloissa on käytetty akustiikan vuoksi villaa katossa, villalevyjen sivut ovat avonaisia, josta voi vapautua mineraalivillakuituja sisäilmaan Kattoikkunoiden ympärillä levytyksissä on vuotojälkiä Osa lattiakaivoista on tukittu muovilevyllä ja silikonilla, koska sieltä on virrannut huoneistoon viemärinhajua Keittiön lattialaatoitus on varaston osuudelta kopona. Viistosateen aikana Tukimetin miesten pukuhuoneen kattoikkuna vuotaa 5.2 Painumat Rakennuksen seinissä todettiin merkkejä halkeamisesta sekä tämän lisäksi lattianrajasta voidaan paikoin rakennuksen eri osista todeta, että rakennus on painunut. Rakennuksen painumisen syytä tutkimuksessa ei tarkemmin selvitetty, mutta todennäköisesti maa-massaa on päässyt ainakin osaksi syystä tai toisesta huuhtoutumaan/painumaan rakennuksen alta. Painumisen syy tulee selvittää erikseen. Painumista on jatkunut kertoman mukaan edelleenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rakennuksen ulkopuolella todettiin muutamasta eri kohdasta, että teräsbetonisen sokkelielementin alta on maa-ainesta huuhtoutunut runsaastikin pois. Sivu 11 / 53
5.3 Rakennuksen ulkopuoli Ikkunapellityksissä on paikoin vaurioita sekä vaurioituneilta osin pellitys on takakaatoiinen Ikkunan karmipuut ja ikkunalistat ovat välittömän huoltomaalauksen tarpeessa Sadevesikouruilta tulevat sadeveden juoksuputket ja niiden ulosheittäjistä tuleva vesi lentää päin julkisivua parista kohdasta Julkisivun takapuolella on paikoin sammaloitumista Sadevesiränneissä on sulanapitokaapeli Vesikaton kulmapellityksessä on muovipinnoitettu maali irronnut Ulkoseinässä väestönsuojan kohdalla on kaksi avonaista reikää. Näistä viistosadevesi voi päästä rakenteisiin Kattoikkunat ovat lasikuituisia, suoria vuotokohtia ei nähty. Kattoikkunoita on korjattu vuosien saatossa. Julkisivun läpi poratut sähköläpiviennit ovat paikoin avonaisia Vesikaton läpivientien ympärillä on halkeamia pikitiivisteessä Sivu 12 / 53
5.4 Valokuvat Valokuvat kohteesta Kuva työkeskuksen allaskaapista, ei merkkejä vuotovahingosta. Työpajan puolella käytetty äänieristevilla katossa. Äänieristevillan sivut ovat avonaisia, avonaisista sivuista voi irrota villakuituja. Sivu 13 / 53
Halkeama tiiliseinän ja yläpohjan liitoskohdassa työpajan kahvihuoneessa. Kahvihuone Sivu 14 / 53
Työpajan kahvihuoneen wc. Muovimatto irti lattiakaivon ympäriltä. Kaivon ympärillä kosteutta. Kaivoon juoksutettiin vettä. Käsienpesualtaasta lattiakaivoon valuva vesi padottuu lattiakaivoon. Kaivon ympäriltä muovimatto on irti liimauksista, jolloin vesi pääsee muovimaton alle. Kaivon padottuminen johtuu todennäköisesti viemärilinjan painumisesta rakennuksen mukana. Sivu 15 / 53
Työpajan katossa mineraalivillaäänieristelevyjä Villalevyn sivut ovat avonaisia Sivu 16 / 53
Tiilimuuratussa seinässä on vaakasuuntainen halkeama Sivu 17 / 53
Työkeskuksen puolella lattian ja seinän liittymäkohta on avonainen painumisen seurauksena. Liittymäkohtaa on tiivistetty massalla. Siivouskomeron pintalattia on kostea. Sivu 18 / 53
Miesten pukuhuone muovimatto irti Miesten pukuhuoneessa on tiiliseinässä halkeama Sivu 19 / 53
Naisten pukuhuoneessa on irrotettu suihkupää irti letkusta. Käyttövesisekoittajassa on paine päälle, mutta lattiakaivo on tukittu. Suositellaan, että käyttövesisekoittaja irrotetaan ja liitokset tulpataan. Tulpattu lattiakaivo Sivu 20 / 53
Painumisesta kertovia jälkiä. Kattoikkunoiden kohdalla kipsilevyseinässä on vanhoja, kuivuneita vuotojälkiä. Sivu 21 / 53
Käytävä Sivu 22 / 53
Tiiliseinässä on halkeama wc:n oviaukon kohdalla Käytävän vieressä olevan wc:n pintalattiassa on pintakosteusarvot koholla. Sivu 23 / 53
WC Työpajan miesten pukuhuone. Suihkutilassa on muovimatto irti liimauksista, muovimaton taustassa on lievää kosteutta Sivu 24 / 53
WC:tä Keittiön varasto, lattialaatoitus on pääosin kopoa. Sivu 25 / 53
Keittiön lattia laatoitettu. Pintakosteutta on astiapesukoneen ympäristössä. Tukimet, miesten pukuhuone Sivu 26 / 53
Pintalattiassa on kosteutta lattiakaivojen ympärillä. Muovimatto on irronnut kaivon ympäriltä liimauksista. Sivu 27 / 53
Toinen urinaaleista on poistettu käytöstä Seinän alaosassa halkeama Sivu 28 / 53
Korkean osan yläpohja tuulettuu räystäiden kautta. Maa-massat viettävät rakennuksen julkisivun puolella pois rakennuksesta. Sivu 29 / 53
Avonaisia läpivientejä ulkoseinässä Sivu 30 / 53
Murtumia läpivientien ympärillä pikitiivistemassassa. Yleiskuva vesikatolta Sivu 31 / 53
Yleiskuva matalamman osan vesikatolta Sivu 32 / 53
Juuri avonainen Kattoikkunoita on hartsilla korjattu Sivu 33 / 53
Kattoikkunat. Pellitys huoltomaalauksen tarpeessa Yleiskuva Sivu 34 / 53
Sadevesikourussa sulanpitokaapeli Väestönsuojan kohdalla on tiiliseinässä aukot. Tässä kohtaa on väestönsuojan ilmanvaihtokoneen putkistot. Sivu 35 / 53
Kulmapellistä on muovipinnoite hilseillyt Ikkunat huoltomaalauksen tarpeessa Sivu 36 / 53
Lievää sammalta rakennuksen julkisivussa. Ikkunapellissä vaurioita Sivu 37 / 53
Ulosheittäjästä lentävä vesi osuu päin teräsbetonisokkelia Maa-massaa huuhtounut pois Sivu 38 / 53
Naulan työkeskus. Salaojajärjestelmän olemassaolosta ei ole tietoa. Seinustalla ei todettu patolevyä Maa-massaa huuhtoutunut pois teräsbetonisokkelin alta Sivu 39 / 53
Maamassaa huuhtoutunut pois teräsbetonisokkelin alta Maamassaa huuhtoutunut pois teräsbetonisokkelin alta Sivu 40 / 53
Tukimetin taukotila väestönsuojassa Taukotilan (vss) lattiakaivo tukkiutuu kertoman mukaan kuukausittain. Sivu 41 / 53
WC Tukimetin tiloissa käytetty äänieristysvillaa katossa. Sivu 42 / 53
Tuotantotilassa on kevytrakenteisia toimistotiloja Villaa katossa Sivu 43 / 53
Hiushalkeamia tb-seinässä Rakennuksen painumisesta kertoo se, että trukkihylly on ajan saatossa kallistunut Sivu 44 / 53
Seinän ja lattian liittymäkohta on avonainen Seinän ja lattian liittymäkohta on avonainen Sivu 45 / 53
Seinän ja lattian liittymäkohta on avonainen Hitsaustila Sivu 46 / 53
Ikkunoiden välissä käytetty sementtilevyä Läpiviennin ympärillä sementtilevy Sivu 47 / 53
Tuotantotilan lattiassa on halkeamia Tuontatotilaa Sivu 48 / 53
IV-konehuone IV-konehuone Sivu 49 / 53
IV-kanavan ympärillä sementtilevyä Lämmönjakohuone Sivu 50 / 53
Lämmönjakohuoneen seinät ja katto verhoiltu sementtilevyllä. Sivu 51 / 53
6. Yhteenveto havainnoista 1. Rakennuksen painumisen syy tulee selvittää. Suosittelen, että painumisen syyn jälkeen luodaan korjausssuunnitelma, miten painuminen saadaan lopetettua. 2. Rakennuksen pohjaviemärin uusinta / paikallinen korjaus painumakohtiin 3. Avonaisten seinän ja lattian liittymäkohtien korjaus/tiivistys 4. Rakennuksen wc:den ja pesutilojen korjaus tämän jälkeen. Korjaustyön yhteydessä uusitaan lattiakaivot 5. Rakennuksen katoista mineraalivillalevyjen poisto/ vaihto uusiin 6. Rakennuksen vesikaton kulmapeltien ja kattoikkunoiden pellityksien huoltomaalaus 7. Vesikaton läpivientien tiivistys 8. Ikkunoiden huoltomaalaus Suositellaan että korjaussuunnitelmassa huomioidaan myös salaoja- ja sadevesijärjestelmän asentaminen, rakennuksen käyttövesiputkien uusinta tarvittavin osin sekä ilmanvaihtolaitteiston puhdistus. 6.1 Asbesti Rakennus on rakennettu aikakaudella, jolloin asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa sideaineena. Kokemusperäisesti voidaan todeta, että työkeskuksen puolella käytetty kvarstivinyylilaatta (FinnFlexlaatta) sisältää asbestia. Tämän lisäksi melko varmana voidaan todeta, että asbestia on käytetty sideaineena myös sementtilevyissä, joita rakennuksessa esiintyy muun muassa lämmönjakohuoneessa, tuotantotilojen ikkunoiden vieressä sekä iv-konehuoneessa putkiläpiviennin ympärillä. Mikäli lattiapinnoitteet uusitaan, tulee kvarstivinyylilaattalattiat purkaa asbestipurkutyönä. Purkutyö tulee suorittaa osastointipurkuna Ratu 82-0347 ohjeen mukaisesti. Asbestipurkutyötä saa harjoittaa vain aluehallintoviraston luvalla toimiva asbestipurku-yritys. Lämmönjakohuoneen seinä- ja kattopinnat on myös purettava osastointipurkuna, mikäli rakenteet päätetään purkaa. Muilta osin sementtilevyt voidaan irrottaa ehjänä kohdepoistoperiaatteella. Sivu 52 / 53
6.2 Tuotantotilojen toimistot Alapohjan rakennetutkimuksessa todettiin että Tukimetin tuontantotiloissa ei ole alapohjassa kosteuseristystä. Kevytrakenteisien toimistoiden pintalattiat ovat pinnoitettu muovimatolla. Koska alapohjasta puuttuu lämmöneristys, riski maaperästä kapillaariselle kosteudennousulle on suurempi. Kosteus ei pääse tiiviin muovimattopinnan alta haihtumaan, vaan kosteuden ansiosta muovimatto alkaa emissioitumaan ja aiheuttaa mahdollisen sisäilmariskin. Mikäli tiloja korjataan lähitulevaisuudessa ja toimistotilat pidetään edellään tällä alueella, suositellaan että lattiapinnoitteeksi valitaan kosteutta kestävä rakenne, joka ei kosteusrasituksesta ala tuottamaan haitallisia yhdisteitä. Väliseinien alaohjauspuiden alle tulee asentaa korjaustyön yhteydessä bitumihuopakermi tai vastaava kosteuskatko, mikäli sellaista alaohjauspuun ja teräsbetonilaatan välissä ole. Sivu 53 / 53