ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI

Sisällysluettelo 1. UIMAHARJUN KOULU... 3 2. ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI... 3 2.1.1. Yhteisöllinen koulu... 3 2.1.2. Kehittyvä koulu... 3 2.1.3. Turvallinen koulu... 4 2.2. Nivelvaiheiden suunnitelmat... 5 2.3. Osallisuus ja oppilaskunta... 6 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7 3.1. Tuntijako... 7 3.2. Kieliohjelma... 7 3.3. Aihekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen... 7 3.4. Valinnaisaineiden opetus... 9 3.5. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö... 10 3.6. Opetusmenetelmät ja työtavat... 11 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 12 4.1. Yleinen tuki... 13 4.2. Tehostettu tuki... 14 4.3. Erityinen tuki... 16 4.4. Yksilölliset suunnitelmat... 23 4.4.1. Oppimissuunnitelma... 23 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 25 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 27 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 27 5.1.1. Tukiopetus... 27 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus... 28 5.1.3. Erityisopetus... 29 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 30 5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus... 31 5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu... 33 5.2. Ohjauksellinen ja muu tuki... 34 5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 34 1

5.2.2. Ohjauksen järjestäminen... 36 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 38 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta... 39 5.3. JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA... 41 5.4. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 42 5.4.1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat... 42 5.4.2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa... 48 5.4.3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä... 48 5.4.4. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 48 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 50 7. ARVIOINTI... 51 7.1. Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen... 51 7.2. Oppilaan arviointi... 51 7.3. Todistukset... 53 2

1. UIMAHARJUN KOULU Uimaharjun koulu on yhtenäinen peruskoulu Uimaharjussa Stora Enson sellutehtaan vierellä. Esiopetus toimii osana koulua fyysisesti ja toiminnallisesti. Koulu toimii samoissa tiloissa koko perusopetuksessa, ja osa opettajista opettaa sekä ala- että yläkoululaisia. Koulussa on n. 202 oppilasta. Opettajia on 20, joista viisi on yhteisiä Enon koulun ja Louhiojan koulun kanssa, sekä kolme vakinaista kouluavustajaa. Lähes puolet oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Uimaharjun koulussa opetusta järjestetään kolmessa eri toimipisteessä: pääkoululla Harjuraitilla, Taitolassa Jussintiellä sekä Ukkolan yksikössä. Pääkoululta on Taitolaan matkaa noin 300 m, Ukkolan yksikkö sijaitsee 6 km:n päässä. Taitolaan on keskitetty kotitalouden, kuvataiteen sekä musiikin opetus. Ukkolan yksikössä toimii alkuopetus (luokat E-2). Muu opetus tapahtuu pääkoululla. 2. ARVOPOHJA JA TOIMINTAKULTTUURI Uimaharjun koulussa koulun arvopohja ja toimintakulttuuri näkyy vahvasti jokapäiväisessä koulutyössä ja koulun käytänteissä. Uimaharjun koulu on yhteisöllinen kehittyvä turvallinen koulu 2.1.1. Yhteisöllinen koulu Uimaharjun koulun oppilas kuuluu ryhmään, joka on hänelle tuttu ja turvallinen. Pienessä koulussa oma luokka, opettajat ja muu henkilökunta sekä muut oppilaat säilyvät samoina koko perusopetuksen ajan. Oppilaille annetaan ikätasonsa mukaan mahdollisuus osallistua yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Myös kodit osallistuvat koulun toimintaan esim. erilaisten teemapäivien muodossa. Ryhmäytymistä ja mehenkeä tuetaan erilaisilla tapahtumilla (yökoulut ja vaellukset, tutustumispäivät, jne), ja ne ovat tärkeä osa koulun arkea. Isot ja pienet oppilaat osallistuvat yhdessä koulun tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa toimintaa on järjestetty yli luokkarajojen. Myös tapakasvatukseen kiinnitetään huomiota koulun arjessa ja juhlatilaisuuksissa. 2.1.2. Kehittyvä koulu Uimaharjun koulussa haetaan jatkuvasti uusia tapoja tukea oppilasta hänen koulutiellään. Uimaharjun koulussa pyritään edistämään rohkaisevaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa sallitaan erilaiset ratkaisumallit, kannustetaan kriittisyyteen ja uusien tapojen etsimiseen sekä hyväksytään myös erehtyminen. Oppilaan tulee oppia perustelemaan oma ratkaisunsa ja häntä kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Projekteja ja tapahtumia toteutetaan eri luokka-asteiden ja oppiaineiden välillä ja näin pyritään löytämään onnistumisen elämyksiä tieto- taito- ja taideaineita yhdistelemällä. Tavoitteena 3

olisi, että oppilas löytää elämäänsä iloa ja voimaa myös esteettisistä elämyksistä, taiteesta, liikunnasta, musiikista ja luonnosta. Kehittyvä koulu vaatii myös pätevän ja ammattitaitoisen henkilökunnan, jonka osaamista päivitetään jatkuvasti. 2.1.3. Turvallinen koulu Turvallisuus on oppimisen edellytys. Uimaharjun koulu on fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti turvallinen työyhteisö kaikille. Uimaharjun koululle on tehty pelastussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Koulun tapahtumiin kuuluu palo- ja pelastusteema sekä kahdeksasluokkalaisille järjestettävä NouHätä-kisa, jossa toimitaan yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Uimaharjun koulussa toteutetaan kiusaamisenvastaista KiVa-kouluohjelmaa. Jokainen opettaja on vastuussa kaikista oppilaista ja ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Nivelvaiheet on häivytetty lähes olemattomiksi perusopetuksen sisällä, ja samat, turvalliset opettajat ovat läsnä koko koulutien ajan. Arvo Tavoite Toiminta Yhteisöllinen koulu Yhteisön tuki Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen Kehittyvä koulu Omien vahvuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen Luovuus Oppilaskuntatoiminta Yhteistyö yli luokkarajojen Teema- ja toimintapäivät Luokkaretket ja yökoulut itsearviointi ja kehityskeskustelut, oman toiminnan jatkuva reflektointi elämykset taiteesta, liikunnasta, musiikista ja luonnosta Turvallinen koulu Fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen oppimisympäristö KiVa-koulu Joustavat opetusratkaisut Sosiaalinen jatkuvuus 4

2.2. Nivelvaiheiden suunnitelmat Niveljärjestely Ajankohta Aloitetaho/läsnäolijat Kouluuntulojuhla 1. luokkalaisille elokuu luokanohjaajat 5. luokan kummioppilaat järjestävät mahdollisuuksien mukaan Vanhempainilta Ukkolan yksikössä elokuu iltapäiväkerho-ohjaaja, kerhojen ja iltapäivähoidon toiminta päivähoidon vastaava, kouluterveydenhuollon ja erityisopetuksen kouluterveydenhoitaja, toimintaperiaatteet erityisopettaja Yhteystietojen päivitys elokuu luokanohjaajat, koulusihteeri II asteen nivelpalaveri Joensuussa elokuu II asteen oppilaitosten tiedonsiirtolomakkeiden luovutus edustajat, syöttävän koulun II asteen opintojen alkupalaveri tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen alkuvaiheen seuranta Vanhempainvartit E-6. lk vanhempainvartteihin sisältyvät arviointikeskustelut ja tukimuotojen kirjaaminen tukitoimien tarpeen arviointi Yhteistyöpalaveri päivähoidon kanssa tulevat esikoululaiset Joulujuhla kutsut tuleville esioppilaille ja heidän vanhemmilleen erityisopettaja/oppilaanohjaaja elo-syyskuu II asteen oppilaanohjaajat ja erityisopettajat (tarvittaessa yläkoulun erityisopettaja/oppilaanohjaaja) syys-lokakuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) marraskuu päivähoidon ohjaaja, päiväkodin opettajat, erityisopettaja, esiluokanopettaja joulukuu esiluokanopettaja Esioppilaiden kartoitus tammi-helmikuu päivähoidonohjaaja, erityisopettaja, esiluokanopettaja Vanhempainvartit 7.-9. lk väliarviointi oppilaan kanssa käytyjen arviointikeskustelujen sisältö eri oppiaineissa muut koulunkäyntiin liittyvät asiat tammi-helmikuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) JOPO- ja pienluokkapalaverit alueellisesti tammi-helmikuu erityisopettajat, rehtori Erityisopettajan vierailu päiväkodissa maalis-huhtikuu erityisopettaja Terveiset koululle lomake maalis-huhtikuu päivähoidon vastaava, huoltajat Vanhempainvartit E-6. lk vanhempainvartteihin sisältyvät arviointikeskustelut ja tukimuotojen kirjaaminen tukitoimien tarpeen arviointi maalis-huhtikuu luokanohjaaja, huoltaja, (oppilas) Terveiset esiopetukseen lomake huhtikuu päivähoidon vastaava, esiluokanopettaja Yhteistyöpalaveri Ukkolan yksiköstä Uimaharjuun huhtikuu luokanohjaajat, (erityisopettaja) siirtyville Pienluokkapalaverit huhtikuu erityisopettaja, huoltaja, pienluokalle siirtyville oppilaille (oppilas) 5

Tiedonsiirtolomake erityistä tukea tarvitsevien päättöluokkalaisten opiskelusta ja tuentarpeesta lomake lähetetään huoltajille luettavaksi ja täydennettäväksi oppilas tuo lomakkeen takaisin kouluun Kouluun tutustuminen uudet esikoululaiset, 1. luokkalaiset ja Uimaharjuun siirtyvät oppilaat huhti-toukokuu toukokuu luokanohjaaja, opinto-ohjaaja luokanohjaajat, esiluokanopettaja 2.3. Osallisuus ja oppilaskunta Uimaharjun koulussa on oppilaskuntatoimintaa vuosiluokilla 3.-9. Oppilaskuntaa ohjaa yksi tai useampi opettaja. Jokaisesta luokasta (3-9) valitaan halukkaista kaksi jäsentä äänestämällä oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallituksen kokouksia pidetään vähintään 2/ lukukausi, tarvittaessa useammin. Paikalla on aina yksi opettajajäsen, joka toimii kokouksen sihteerinä. Oppilaskunnan varojen käytöstä päätetään oppilaskunnan hallituksessa. Varojen käytöstä pidetään kirjaa. Oppilaskunnan varat suunnataan kaikkia koulun oppilaita hyödyttävään käyttöön, esim. retkiavustuksiin ja tapahtumien rahoittamiseen. Keväällä jaetaan stipendit oppilaskunnan varoista niille päättöluokkalaisille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan. Oppilaskunnan toiminta- ja varainkeruutapoja ovat mm. koulun yhteisten tapahtumien järjestäminen, konvat, tutustumispäivät, vanhempainillat sekä kahvion pitäminen koululla tilojen sallimissa puitteissa. Oppilaskunnan yhteistyötahoja ovat mm. Taajamayhdistys ja MLL. Oppilaskunnan toiminnan tavoitteena on, että kaikki koulun oppilaat voisivat toimia yhdessä koulun viihtyvyyden parantamiseksi ja kasvaa kohti aktiivista kansalaisuutta. Toimintaa pyritään mahdollisuuksien mukaan laajentamaan myös luokille 1-2. 6

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Tuntijako 1 2 3 4 5 6 7 8 9 AI 8 8 5 5 4 5 3 3 3 EN 2 2 2 2 2 3 3 RU 2 2 2 MA 3 3 4 4 4 4 3 3 4 BG 2 1 2 3 2 YM 2 2 3 3 FK 1 1 2 2,5 2,5 TT 1 1 1 UE/UO/ET 1 1 2 2 1 2 1 1 1 HY 2 1 2 3 2 MU 1 1 2 2 1 1 1 KU 1 1 2 2 2 2 2 TN/TS 2 2 2 2 2 2 3 LI 2 2 2 2 2 2 2 2 2 KO 3 OPO 1 0,5 0,5 Valinnaisaineet 0 6 7 Päätetään 2 2 vuosittain Oppilaan väh. 19 19 23 23 24 24 30 30 30 tuntimäärä Yhteensä 20 20 24 24 25 25 30 30 30 3.2. Kieliohjelma Uimaharjun koulun kieliohjelmaan kuuluvat A1-kielenä eli 3. luokalta alkavana englanti, A2-kielenä eli vapaaehtoisina 5. alkavina saksa ja ranska, B1-kielenä eli kaikilla yhteisenä 7. luokalta alkavana ruotsi sekä B2-kielenä 8. luokalta alkavana valinnaiskielenä saksa. A2-kielen valinneena oppilaalla on 7. luokalla 32 viikontuntia. 8. ja 9. luokalla A2-kieli lasketaan valinnaisiin opintoihin, jolloin viikkotuntimäärä on 30. Huomioitavaa on, että A2-kielen opetusryhmän toteutumisen edellytyksenä on 16 oppilaan ryhmän muodostuminen 3.3. Aihekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen Aihekokonaisuudet huomioidaan monipuolisesti koulun arjessa ja juhlissa. Eri luokka-asteilla ja oppiaineissa aihekokonaisuuksien painotus ja näkökulma vaihtelee oppiaineiden sisällön ja käytettävien työskentelytapojen sekä oppilaiden iän mukaan. Kukin opettaja ottaa aihekokonaisuudet huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan omaa opetustaan. Aihekokonaisuuksia voidaan opettaa myös koulun yhteisinä teemapäivinä ja eri oppiaineiden välisinä yhteisprojekteina sekä luokanohjaajan tunneilla oman luokan kesken. 7

Aihekokonaisuus Ihmisenä kasvaminen Tavoite Toteuttaminen Painottuvat oppiaineet sosiaalisten taitojen vahvistuminen terve itsetunto oman toiminnan vastuullisuus ja suunnitelmallisuus esteettiset elämykset omaa elämää ohjaavien arvojen ja normien löytäminen hyvät tavat arkirutiinit KiVa-koulu itsearviointi, oman toiminnan reflektointi retket, teemapäivät, yökoulut, konsertit ja muu lukujärjestyksestä poikkeava toiminta TET liikunta terveystieto uskonto elämänkatsomustieto kotitalous taito- ja taideaineet Kulttuuriidentiteetti ja kansain-välisyys oman kansallisen ja paikallisen kulttuuriidentiteetin vahvistaminen ja sen arvostaminen suvaitsevaisuus omaan kotiseutuun tutustuminen karjalaiset tavat ja perinteet juhlapäivinä ja koulun arjessa oma murre, kansanperinne paikalliset taiteilijat tutuiksi kansainvälisyyskasvatus: projektit, leirikoulut ja vierailut eri uskonnot eri kielten ja kulttuurien tuntemus, niiden erot ja yhtäläisyydet kotitalous äidinkieli ja kirjallisuus taito- ja taideaineet maantieto historia vieraat kielet Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista Kestävä kehitys tiedonhaku ja -hallinta mediakriittisyys itsetunnon vahvistuminen vuorovaikutustaitojen kehittäminen osallisuus ja yhteistoiminta vaikuttamisen mahdollisuuksiin tutustuminen luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen vastuullinen kuluttaminen tietotekniikan käyttö viestinnän välineenä nettiturvallisuus suullinen viestintä ja omien tuotosten esittäminen luokkatilanteessa esiintyminen koulun juhlissa sanomalehtiviikko ja aikakauslehtipäivä yrittäjyyskasvatus oppilaskuntatoiminta kilpailuihin osallistuminen yhteistyö eri yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa varainkeruu leirikouluja ja retkiä varten lähiruoka luontoretket, kevätsiivous kierrätysmateriaalin käyttö Taksvärkkipäivä keräyksiin osallistuminen (SPR) ATK äidinkieli ja kirjallisuus vieraat kielet taito- ja taideaineet yhteiskuntaoppi taito- ja taideaineet luokanohjaajan tunnit taito- ja taideaineet FYKE maantieto ja biologia uskonto ja elämänkatsomustieto Turvallisuus ja liikenne fyysinen ja psyykkinen turvallisuus liikenneturvallisuus liikenneteemat, esim. Lions ja Liikenneturva yhteistyö poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa NouHätä oma terveys: huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaaliturvallisuus nettiturvallisuus terveystieto kemia liikunta ATK 8

Ihminen ja teknologia tietotekniikka arkipäivässä: laitteet, ohjelmistot ja tietoverkot ihmisen ja teknologian yhteys teknologia- ja mediakriittisyys tietotekniikka apuvälineenä eri oppiaineissa teknologia tuotannon välineenä: vierailut Enocellillä ATK äidinkieli ja kirjallisuus taito- ja taideaineet fysiikka 3.4. Valinnaisaineiden opetus Valinnaisaineiden opiskelussa oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus toteuttaa itseään ja soveltaa kokonaisvaltaisemmin myös aikaisemmin omaksuttuja tietoja ja taitoja. Valinnaisuudella pyritään myös motivoimaan oppilasta koulutyössään. Kieliohjelman mukaan oppilas voi valita viidennellä luokalla alkavana valinnaisaineena saksan tai ranskan kielen ja jatkaa opiskelua yhdeksännelle vuosiluokalle asti. Kahdeksannelle vuosiluokalle oppilas valitsee kolme valinnaisainetta, joiden laajuus on yhteensä kuusi viikkotuntia. Valitsemiensa oppiaineiden opiskelua oppilas jatkaa yhdeksännellä vuosiluokalla. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas valitsee lisäksi yhden viikkotunnin jatko-opintoja tukevista aineista. Valinnaisaineina tarjotaan oppilaille seuraavia oppiaineita: A2-kielenä saksa ja ranska, kotitalous, kuvataide, liikunta, maa- ja metsätalous, musiikki, tekninen työ, tekstiilityö ja tietotekniikka. 9

3.5. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Koulutustoimen TVT-strategia on liitteenä 5. Luokka-aste Taito- ja Luonnontieteet ja taideaineet (KU, matematiikka KS, KO, LI) (FY, KE, BG, MT, MA) Vieraat kielet (RU, EN, SA) 1.- 2. lk Tietokoneen ja ohjelmien käynnistäminen Eri syöttölaitteiden käytön opettelu Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen Kuvankäsittelyohjelmalla piirtäminen Ohjattu Internetin käyttäminen Yksinkertaisten opetusohjelmien käyttö 3.- 4. lk - tiedonhaku hakukoneilla - nettitehtävät 5.- 6. lk - tiedonhaku hakukoneilla 7. - 9. lk - tiedonhaku hakukoneilla - nettisivustot (mm. käspaikka) - tiedonhaku hakukoneilla - nettitehtävät - tiedonhaku hakukoneilla - kirjasarjaan liittyvä CD-rom - kustantajan nettitehtäviä - sähköiset materiaalit (mm. Maailmankartta, Suomen linnut, Nettimoppi, Geogebra) Humanistiset aineet (UE, UO, ET, HI, AI) - nettitehtävät -tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen - tiedonhaku hakukoneilla - sähköpostin lukeminen/lähettäminen - nettitehtävät - tekstinkäsittely - tiedonhaku hakukoneilla - sähköposti yhteydenpitovälineenä - Yle Areenan videoklipit - kirjasarjaan liittyvä nettimateriaali - tekstinkäsittely - Power Point - esitykset - sähköpostin käyttö -kustantajan verkko-ohjelmat - tiedonhaku hakukoneilla - eri ohjelmia (mm. Alfa Soft) - videoklipit - tekstinkäsittely - tiedonhaku hakukoneilla - kirjasarjaan liittyvä nettimateriaali - Yle Areenan ohjelmat - nettisivustoja ja -tehtäviä (mm. Ortoweb) - kirjasto-ohjelma (Jokunen) - sähköposti yhteydenpitoon, töiden palauttamiseen ja kommentointiin - kuvaus ja editointi Luokista löytyvät tietokoneet, dokumenttikamerat ja videotykit. Ohjelmistoina käytetään pääasiassa ilmaisia ohjelmia mm. Open Office, Paint.net, Picasa. Microsoft Office 2010 paketit on asennettu kaikille koneille. 10

3.6. Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden 11

kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Oppilaalle tarjottavan tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, 12

- vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppilaan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJKSaa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 4.1. Yleinen tuki Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulujen ja alueiden toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osaaikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen 13

- tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho. Tuki aloitetaan heti, kun ongelma oppimisessa havaitaan. Ongelman havaitsijana on ensisijaisesti opettaja, mutta asian voi ottaa esille myös oppilas itse, huoltajat tai erityisopettaja. Päätöksen ja suunnitelman tuen antamisesta ja sen muodosta tekee luokan-/aineenopettaja, erityisopettajaa konsultoidaan tarvittaessa. Tuen antamisesta ja sen muodosta tiedotetaan kotiin (Wilma). Luokan- tai aineenopettaja määrittelee yhteistyössä erityisopettajan kanssa tuen keston ja sen vaikuttavuuden arvioinnin. Koulussamme käytettyjä yleisen tuen muotoja ovat mm. Tuen muoto Toteutus opiskelustrategioiden ohjaaminen - arviointikeskustelut - opinto-ohjaus joustavat ryhmittelyt - pienryhmä - samanaikaisopetus - jakotunnit - yhdysluokkaopetus kodin ja koulun välinen yhteistyö - vanhempainvartit - vanhempainillat - Wilman käyttö tukiopetus - opettajan antamaa - pääasiassa koulupäivän jälkeen - voidaan erityisjärjestelyin antaa myös koulupäivän aikana avustajan käyttö - luokka-avustajana - yhden oppilaan apuna - koeapuna 4.2. Tehostettu tuki Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. 14

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4. Opettajan huomattua, että yleisestä tuesta huolimatta oppilaan oppimistulokset eivät parane, siirrytään tehostettuun tukeen. Tässä vaiheessa yleisen tuen jakson on pitänyt kestää niin kauan, että sen vaikuttavuutta on pystytty arvioimaan. Oppilaasta tehdään pedagoginen arvio. Viimeistään tässä vaiheessa asia viedään oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Kaupungin opetussuunnitelman mukaan laaditun pedagogisen arvion jälkeen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Jos katsotaan, ettei tehostettua tukea enää tarvita, voidaan siirtyä takaisin yleiseen tukeen. 15

Luokanohjaaja on vastuussa oman luokkansa oppilaiden pedagogisista arvioista ja oppimissuunnitelmista. Jokainen aineenopettaja on vastuussa tuen kirjaamisesta, toteutumisesta ja sen vaikuttavuuden arvioinnista omassa oppiaineessaan. Erityisopettajaa konsultoidaan koko prosessin ajan. Huoltaja (ja oppilas) ovat mukana tuen suunnittelussa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa. 4.3. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly lisäresursointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. 16

- Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. 17

Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. Kun huomataan, että tehostettu tuki ei riitä, oppilasta opettavat opettajat pohtivat yhdessä oppilaalle parhaiten sopivia ratkaisuja. Toimintamalli luokanohjaaja kokoaa erityisopettajan tuella pedagogisen selvityksen kaupungin opetussuunnitelman mukaan pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee koulutoimenjohtaja oppilasta opettavat opettajat laativat luokanohjaajan johdolla ja erityisopettajan tuella oppilaalle HOJKS:n (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yksilöllistettäviä aineita opettajat laativat oppilaalle oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointiperusteet kaupungin OPSin mukaisesti Yhteistyö huoltajien kanssa kaikissa erityistä tukea koskevissa asioissa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa pyritään järjestämään palaverit niin, että huoltaja on henkilökohtaisesti paikalla myös oppilas pyritään ottamaan mukaan suunnitteluun, että hän myös itse ymmärtäisi, mitkä ovat hänen tavoitteensa ensisijainen tiedotus- ja yhteydenpitokanava koteihin on Wilma asiakirjoista otetaan paperiversiot, jotka allekirjoitetaan ja säilytetään holvissa 18

Toimintatavat erityisen tuen piirissä olevat oppilaat integroidaan yleisopetukseen yleisopetuksen ryhmässä oppilasta tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti vaihtelevin tuen keinoin, mm. avustajia keskittämällä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ryhmäkokoja pienennetään mm. yhdysluokkaratkaisuilla pienluokkapäätökset tehdään yhteistyössä Enon alueen kanssa Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta 5. vuosiluo kan jälkeen tai tarvittae ssa Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki- / avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Uuden erityisen tuen päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. 19

Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Pedagoginen selvitys Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely 20

Erityisen tuen päätös Erityisen tuen päätös PoL 17 Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toiminta-alueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 21

Asia ja sen selvitys - siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua tukea - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. vuosiluokkaa - erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa - siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: 22 Päätöksen perustelut pedagoginen selvitys, PoL 17 PoL 17, asiantuntijalausunto pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 17 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Päätetään - opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) - avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto - siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, - siirtyminen pidennetystä yleiseen pedagoginen selvitys, oppivelvollisuuteen psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 - oppimäärän yksilöllistäminen pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 - siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän pedagoginen selvitys, PoL opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen 11, PoL 17 opiskeluun - siirtyminen oppiainejakoisesta toimintaalueittain opiskeluun pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 Päättäjä KTJ KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ KTJ/ yksikön johtaja KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> KTJ KTJ KTJ yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja - oppiaineen opiskelusta vapauttaminen pedagoginen selvitys, PoL 18 yksikön johtaja - poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta pedagoginen selvitys, PoL 17 yksikön johtaja

- Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) - Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/ HOJKS) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle. 4.4. Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1. Oppimissuunnitelma Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen 11 3. momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin 23