TILAUSBUDJETTI 2010 Taloussuunnitelma 2011-2012 KH 2.11.2009
2
3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 9 Taloussuunnitelman perusteet 12 Tilausbudjetti vuodelle 2010 15 Kaupungin yhteiset erät 19 Tilaajaosa Lasten, nuorten ja elämänlaatupalvelut 21 Lasten ja nuorten lautakunta 25 Varhaiskasvatuspalvelut 27 Opetuspalvelut 29 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 32 Elämänlaatulautakunta 35 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 38 Liikuntapalvelut 40 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palvelut 42 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 45 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelut 46 Sosiaalisen tuen palvelut 48 Vammaispalvelut 53 Mielenterveyspalvelut 56 Ikäihmisten lautakunta 60 Koti- ja asumispalvelut sekä ikäihmisten pitkäaikaishoiva 63 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut 67 Yhdyskuntalautakunta 71 Maankäyttö 73 Yhdyskuntarakenne 75 Varikkopalvelut 78 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 79 Ympäristö- ja rakennusvalvonta 81 Konsernipalvelut 83 Kaupunginvaltuusto ja hallitus 83 Kaupunginjohto ja johtoryhmä 85 Talous- ja hallintopalvelut 86 Henkilöstöhallinto 88 Kehittäminen 90 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 94 Tarkastuslautakunta 101 Eläkemenoperusteiset maksut 102 Taseyksiköt 103 Tuottajaosa Palvelutuotanto 104 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 108 Tuloslaskelma 114 Investoinnit 116 Rahoituslaskelma 118
4 Liikelaitokset Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos 120 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 123 Linnan Ateria -liikelaitos 127 Linnan Lomituspalvelut - liikelaitos 129 Laskelmat Käyttötalous lautakunnittain 132 Talousarvio yhteensä 135 Käyttötalous yhteensä tililajeittan 136 Avustukset 137 Liitteet Maankäyttö Liite 1 138 Konserniin kuuluvat tärkeimmät tytäryhtiöt Hämeenlinnan Asunnot Oy Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Kantolan Kiinteistöt Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Kiertokapula Oy Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Tekninen palvelukeskus Oy Häme Teknologiakeskus Innopark Oy
5 Yleistä tilausbudjetista Hämeenlinnan vuoden 2010 tilausbudjetin (talousarvion) valmistelu on ollut vielä normaalista poikkeava, koska käytettävissä ei ole yhtään uuden organisaation mukaista tilinpäätöstä. Lukujen lähtökohtana on ollut elokuun lopun toteutuma ja kaupunginvaltuuston 7.9.2009 hyväksymä vuoden 2009 käyttösuunnitelma. Tilaajan ja tuottajien välillä on neuvoteltu ensimmäiset palvelusopimukset ja siitäkin prosessista on paljon opittavaa seuraavan talousarvion valmistelua varten. Tilausbudjetti painottuu nimensä mukaisesti tilaajan valmisteluun tuotanto on tietysti koko ajan mukana palvelusopimuksista neuvoteltaessa. Tilinpäätös aikanaan painottuu tuotannon puolelle ja siinä kerrotaan, miten tavoitteet ja määrärahaennusteet toteutuivat. Vuoden 2009 tulos tulee Hämeenlinnassa ennusteen mukaan olemaan huono. Elokuun lopun tilanteen perusteella tehty ennuste osoitti -19 M :n alijäämää mutta koko organisaatio pyrkii siihen, että lopullinen tulos olisi tätä ennustetta parempi. Vuoden 2010 talousarviota on valmisteltu talouden epävarmuuden aikana. Maailmantalouden suhdanteet ovat hitaasti kääntymässä nousuun mutta epävarmuus talouden tulevasta kehittymisestä on edelleen suuri. Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen (7.10.2009) mukaan verotilitykset vuodesta 2009 alenevat -2,7 %. Hämeenlinnan talouden kehitys noudattaa kuntien yleistä kehitystä. Vuoden 2010 talousarviossa tuloslaskelma ei ole tasapainossa ja tulorahoitus ei kata poistoja. Hämeenlinna-rahaston varoja varaudutaan jälleen käyttämään investointimenojen kattamiseen. Talousarvion rahoituslaskelma puolestaan kertoo kasvavan kaupungin ongelmista selviytyä suurista investointitarpeistaan. Kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, vaan investointien rahoitus hoidetaan myymällä omaisuutta, käyttämällä kassavaroja ja rahastoja sekä ottamalla uutta velkaa. Investointiosassa on suunnittelukaudella huomioitu yhdistymissopimuksessa olevat ja ns. porkkanarahalla toteutettavat hankkeet eli Lammin, Kalvolan ja Tuuloksen vakakeskukset sekä Rengon koulun peruskorjaus ja laajennus. Investointimenojen kokonaismäärä on 22 M ja nettoinvestoinnit ovat 17,455 M. Uuden organisaation tavoite on palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimintamenojen kasvu on koko 2000-luvun ollut nopeampaa kuin tulojen kasvu olisi sallinut. Kaupungin velkamäärä on kohoamassa jonkin verran vertailukohtana olevaa koko maan lainamäärää/asukas korkeammaksi. Uuden kunnan yhteenlaskettu lainamäärä/asukas oli vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan 1.631 /asukas ja se on 200 /asukas yli maan keskiarvon. Uudella toimintamallilla on kyettävä vastaamaan talouden haasteisiin. Kuntalaiset edellyttävät entistä parempaa vastinetta verorahoilleen.
6 YLEISET LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestö Hämeenlinnassa oli vuoden 2009 alussa 66 131 asukasta. Vuoden 2008 aikana Hämeenlinnan asukasluku kasvoi 740 asukkaalla. Väestönkasvun tavoitteeksi on asetettu hallittu kasvu n. 500 asukasta vuotta kohti. Vuonna 2008 Hämeenlinnassa oli alle 15-vuotiaita 10 457 eli 15,8 % väestöstä. Lasten osuus oli vielä vuonna 1980 19,7 %. Ikäihmisten osuus väestöstä on 2000-luvulla noussut suuremmaksi kuin lasten osuus. 65-vuotta täyttäneitä oli 2008 19,5 % asukkaista kun se oli v. 1980 vain 13,9 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten määrä hiukan kasvaa joskin heidän osuutensa väestöstä vähenee. Ennusteen mukaan 65-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 8900 ikäihmisellä. Heidän osuutensa koko väestöstä nousee lähes 30 prosenttiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan asukasluku nousee vuoteen 2025 mennessä lähes 74 000 asukkaaseen. Hämeenlinnan väestöennuste 2008-2025 (Tilastokeskus 2009) 76000 74000 72000 70000 68000 66000 64000 62000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
7 Syntyneiden määrä oli Hämeenlinnassa v. 2008 694, kuolleita oli 662. Väestönkasvu perustuu siten pääasiassa muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen kokonaismäärä on noussut lähes seitsemään sataan, kun edellisinä vuosina se oli hiukan yli 500. Hämeenlinnaan muutti vuonna 2007 3788 uutta asukasta. Pois muuttaneita oli 3129. Muuttovoitto oli 659 asukasta. Hämeenlinnan kaupunki on toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen kaupunki. Muuttoliikettä selittää koulutukseen tulijat ja ammattiin valmistuvat lähtijät. Tulomuuttajista ja lähtömuuttajista suurin osa on 24-29 vuotiaita. ikäryhmä Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina 2007 ja 2008 (henkilöä) 65-60-64 2008 2007 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 -40-20 0 20 40 60 80 100 120 2. Työ Työvoimaan kuului Hämeenlinnassa vuoden 2007 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä 31 489 henkilöä. Työttömiä tai lomautettuja heistä oli 2318 henkilöä. Hämeenlinnassa oli eniten työpaikkoja yhteiskunnallisissa palveluissa, teollisuudessa ja kaupan, majoituksen ja ravintolatoiminnan aloilla.
8 Hämeenlinnan työpaikat elinkeinoittain 2005 ja 2006 45 40 35 30 2005 2006 25 % 20 15 10 5 0 Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon 3. Asuminen Työttömyys prosentti oli 2009 syyskuun lopussa Hämeenlinnassa 9,8 %, kun koko maassa vastaava työvoimaviranomaisten laskema työttömyysprosentti oli 9,8 %. Hämeenlinnan työttömistä naisia oli n. 40%, alle 25-vuotiaita työttömistä oli 14,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömiä olleita oli 18%. Hämeenlinnassa oli vuoden 2008 lopussa 36 099 asuntoa, joista 38,1 % omakotitaloissa. Yksiöitä ja kaksioita asuntokunnista on 44,6 % ja 3-4 huoneen ja keittiön asuntoja 41 %. Asunnoista on omistusasuntoja 67, 9 % ja vuokra-asuntoja 28,8 %. Yli neljäkymmentä prosenttia hämeenlinnalaisista asuu yksin. Asuntokuntien keskikoko oli vuoden 2008 lopussa 2,0. Hämeenlinnassa valmistui v. 2008 463 asuntoa, joiden keskikoko oli 82,8 m2 Tulevista rakentamisalueista on kerrottu tarkemmin talousarviokirjan maankäyttöä koskevassa liitteessä 1.
9 Hämeenlinnan uusi organisaatio: Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Kaupunginjohtaja Tapani Hellsten Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo Varhaiskasvatuspalvelut Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten lautakunta Yksilöjaosto Elämänlaatulautakunta Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Yksilöjaosto Ikäihmisten lautakunta Yksilöjaosto Konsernipalvelut Talous- ja ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Kehitysjohtaja Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäälliköt: Antti Karrimaa Jari Pekuri Timo Koivu Päivi Joenmäki Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäälliköt: Markku Nurmikari Leena Harjula Tomi Pakanen Sirpa Ylikerälä Liisa Lepola Kehittämisyks. johtaja: Kirsti Mäensivu Päivi Raukko Opetuspalvelut Palvelujohtaja Mika Mäkelä Lasten ja ja nuorten kasvua tukevat palvelut Palvelujohtaja Eija Leppänen Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Palvelutuotantojohtaja Toimintakykyä edistävät palvelut Palvelujohtaja Risto Jokinen HämeenlinnanTerveyspalvelut - liikelaitos Toimitusjohtaja Koti- ja ja asumispalvelut Palvelujohtaja Tuovi Sohlberg Vanhusten hoivapalvelut Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Maankäyttö ja ja ympäristö Palvelujohtaja Samuli Alppi Johtokunta Asukkaat ja ja palvelujen käyttäjät Asukasraadit, palautejärjestelmät Ympäristö- ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Aluetoimikunnat Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö: Eija-Liisa Dahlberg Yhdyskuntarakenne Palvelujohtaja Timo Tuomola Palo- ja ja pelastustoimi Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Maakunnall. Pelastusltk. Linnan Tilapalvelut -liikelaitos: tj.raili Salminen Linnan Ateria - liikelaitos: tj. Nina Rokkila Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos: tj. Kaisa Tyrni Johtokunnat 2. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelu on uudistunut Uudistunut Hämeenlinnan aloitti 1.1.2009 kuntaliitoksen ja uuden organisaatiorakenteen myötä. Käyttöön otettiin tilaaja-tuottaja toimintatapa sekä elämänkaariajattelu perinteisen hallintorakenteen sijaan. Nämä muutokset vaikuttavat myös kaupungin johtamisjärjestelmään sekä talouden ohjauksen mekanismeihin. Vuoden 2010 talousarvio on ensimmäinen palvelutilausbudjetti Hämeenlinnan kaupungin historiassa.
10 UUDISTUVAN HÄMEENLINNAN STRATE- GIA 2015 PALVELUSUUNNITELMA 2010-2013 VUOTUINEN PALVELUTI- LAUSBUDJETTI VUOTUINEN PALVELUSOPI- MUS Valtuusto hyväksyy kaupungin tasolla kh:n esityksestä Lautakunta hyväksyy omansa RAPORTOINTI: PALVELUTUOTANNON KER- TOMUS, KUNTALAIS/ASIAKASPALAUTE KAUPUNGIN OMA PALVELUTUO- TANTO (YKSIKÖT JA LIIKELAITOK- SET) YKSITYINEN PALVELUTUOTANTO (YHTIÖT, SÄÄTIÖT, JÄRJESTÖT YM.) Hämeenlinnan kaupungin uusi talouden ja toiminnan suunnitteluprosessi on kuvattu yllä olevassa kuvassa, jonka mukaan Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti Tämän rakenteen perusteella johtamisen tueksi laaditaan vielä erillinen talouden ja toiminnan johtamisen vuosikello, jossa selkeästi kuvataan vuoden kulun mukaiset tehtävät ja vastuut. Vuoden 2010 talousarvion rakentaminen on ollut erityisen haasteellista, sillä kuuden kunnan, kahden kuntayhtymän ja seutuhallinnon yhdistyessä toiminnot jaettiin täysin uusiin kokonaisuuksiin, joten vertailutietoa ei tarkalla tasolla ole saatavilla. Tämä tilausbudjetti onkin laadittu pääsääntöisesti Uuden Hämeenlinnan kahdeksan kuukauden talouden ja toiminnan seurantaan nojaten. Omien rakenneuudistusten tuomien haasteiden lisäksi myös globaali talouden heikko kehitys ei voi olla vaikuttamatta kaupungin talouteen ja sen suunnitteluun. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on 0 % kasvu, mikä tarkoittaa palkkakustannusten nousun myötä muiden kustannusten väistämätöntä laskua. Jo vuoden 2009 aikana uudet lautakunnat ovat joutuneet pitkän tähtäimen rakenneuudistusten lisäksi etsimään nopeita säästökohteita talouden tilan heikennyttyä.
11 Tiukalla taloudella Hämeenlinnan tulevat vuodet ovat kuitenkin turvatut, joten rohkeutta uusiin ratkaisuihin tulee edelleen hakea. Valtakunnalliseen suurimpien kaupunkien tuottavuusohjelmaan peilaten Hämeenlinnan on jo tehnyt oikeansuuntaiset rakenneratkaisut ja tulevina vuosina on tärkeää jatkaa systemaattisesti ratkaisujen vaatimaa sisäistä kehittämistyötä esimerkiksi tuotteistamisen, asiakasnäkökulman ja laadun määrittelyn osalta. Strategiasta tavoitteisiin Hyvä arki asuu edelleen Hämeenlinnassa Kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.9.2009 kaupungin uuden strategian. Strategia perustuu seuraaville arvoille Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Luovuus ja rohkeus Ekologisuus joiden tulee näkyä kaupungin toiminnassa kaiken kattavasti. Monet arvoista haastavat kaupunkia muutokseen, joten ne sisältävät myös tavoitetta ja määräävät kehittämisen suunnan. Visioksi vuoteen 2015 määriteltiin Hämeenlinna on uudistuva ja palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki Etelä-Suomessa Vision toteuttaminen edellyttää sekä perustoimintojen tasapainoista kehittämistä (palvelut, talous, henkilöstö ja asukkaiden, yritysten sekä ympäristön hyvinvointi) että kehittämistoiminnan jatkumista strategioiden, johtamisjärjestelmän ja verkostojen kautta. Strategiassa on määritelty tavoitteita vuoteen 2015 mennessä yllä esitettyjen perustoiminnan ja kehittämisen menestystekijöiden alle. Näiden pohjalta kaupungin on päätettävä jokaisena vuonna erityisesti koko kaupungissa painotettavista asioista. Vuonna 2010 kaupunkitason strategisia päämääriä ovat: o Lasten ja nuorten palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja rakenteen kehittäminen. o Kaupunkilaisten monipuolisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. o Kestävän kehityksen korostaminen. o Hämeenlinnan kehittäminen asumiskaupunkien ykköseksi Etelä-Suomessa. o Uuden asiakaslähtöisen ja joustavan palvelurakenteen menestyksekäs käyttöönotto. o Kaupungin palvelujen kustannustehokkuuden ja monimuotoisuuden lisääminen. o Henkilöstön osaamisen lisääminen sekä o Johtamisjärjestelmän toimivuus. Näiden kahdeksan päämäärän toteutumiseksi käynnistetään erilaisia hankkeita. Vuoden 2010 hankkeina toteutetaan palvelu- ja hankintastrategian laadinta ja toimeenpano, kasvatuskumppanuushanke, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön uudistaminen lasten ja nuorten palveluissa, keskustavisio, asiakaspalautejärjestelmän rakentaminen, asian- ja asiakirja- ja sopimushallinnan kehittäminen sekä henkilöstöpoliittisen ohjelman laatiminen. Lisäksi käynnistetään useita pitkäkestoisempia hankkeita strategisten päämäärien toteutumiseksi.
12 2.2. Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöstrategia ja työhyvinvointiohjelma: Henkilöstöstrategia linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hyvinvointitase: Hyvinvointitase laaditaan vuosittain. Hallintokuntien tulee toiminnassaan huomioida ja korjata hyvinvointitaseessa mahdollisesti esille tulevat ongelmakohdat ja puutteet. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita. Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston 7.9.2009 hyväksymää energiansäästöstrategiaa. 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1 Kansantalouden kehitys Kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2010 ovat syksyn aikana parantuneet. Ennusteet muuttuvat ja 19.10.2009 mennessä on tiedossa seuraavia tuoreimpia lukuja: BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % PT 1,8 1,6 11,1 Sampo 1,0 1,2 10,0 Nordea 2,5 1,2 9,4 VM 0,3 1,2 10,5 Suomen kansantalous on vuonna 2009 ollut nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotanto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 1991. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, joilla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Kuntaliiton ennuste vuonna 2010 kassaan kertyvistä verotuloista on alentunut koko syksyn ajan.
13 Koko maan keskimääräinen verotulojen kasvuennuste on muuttunut seuraavasti: 17.6.2009 + 0,4 % 26.8.2009-1,1 % 7.10.2009-2,7 % Kaupungin talousarvion valmistelun aikataulu on niin pitkä, että loppuvuoden ennusteita ei enää voida ottaa normaalissa talousarviokäsittelyssä huomioon. 3.2. Kunnallistalouden kehitys Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana noin 6 prosenttia samalla kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun muutos lähelle nollaa johtuu ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopean kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen oston kasvu. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan vuonna 2009 kasvavan noin 4 %. Henkilöstömenojen säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat edelleen kovat lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut hieman alenevat vuonna 2010. 3.3 Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Kuuden kunnan ja kahden kuntayhtymän yhteenlaskettu tulos vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan oli alijäämäinen -8,6 M. Kuntaliitoksen taloudellinen lähtötilanne oli paljon ennakkoarvioita huonompi. Vuoden 2009 aikana on talousarviota tarkennettu rullaavasti kaksi kertaa. Valtuusto vahvisti 7.9.2009 käyttösuunnitelman ja sen mukaan vuosi 2009 on toteutumassa alijäämäisenä noin -19 M. Koko organisaation yhteinen tavoite on, että tilinpäätös tulee olemaan em. ennustetta parempi. Kaupungin taloutta on tarkasteltu vuoteen 2017 asti. Sen perusteella on laadittu suunnitelma, jolla talous saadaan taas normaalille tasolle. Selvityksen mukaan tärkein tekijä talouden tasapainottamisessa on toimintakatteen (käyttötalouden netto) kasvun pitäminen mahdollisimman pienenä. Menokasvu on tulevina vuosina pystyttävä pitämään alle kolmen prosentin kasvussa. Tavoite on kova, sillä Hämeenlinnan toimintakatteen kasvu 2000-luvulla on ollut keskimäärin 7,2 % vuodessa. Suunnitelman mukaan talous tasapainotetaan menojen tiukkuuden lisäksi veronkorotuksilla ja lisälainanotolla. Myös kaikista turhista kiinteistöistä pyritään pääsemään eroon. Arvion mukaan lainojen vähentämiseen päästään viimeistään vuonna 2014. Talousarvion vuosikate on alijäämäinen -4,5 M ja tulos on -15,2 M alijäämäinen. Vuoden 2010 aikana toteutetaan paljon palvelurakenteen uudistuksia ja niiden säästövaikutus näkyy osittain jo talousarviovuonna mutta täydellä voimalla vuodesta 2011 alkaen. Koko kaupunkikonserni otetaan entistä tiukempaan ohjaukseen ja näin kaupungin strate-
14 gian tavoitteet toteutetaan yhteisvoimin. Myös Hämeenlinnan edustajien toimintaa kuntayhtymissä kehitetään siten, että kaupungin tavoitteet ja painopisteet huomioidaan mahdollisimman hyvin myös kuntien yhteisessä toiminnassa. Lautakunnille, liikelaitoksille, taseyksiköille ja tuotannolle on tilausbudjetissa määrärahoja niin, että käyttötalouden nettomeno (toimintakate) kasvaa vuoden 2009 ennustettuun toteutumaan verrattuna vain 0,1 %. Toimintakate on 297,8 M ja siihen on jo arvioitu mukaan 5,6 M :n henkilöstömenojen säästö. Investoinneissa on vain välttämättömäksi katsotut kohteet. Niihin käytetään 17,5 M. Investointeihin käytetään noin 6 M vähemmän kuin vuonna 2009. Siitä huolimatta lainamäärä kasvaa 22,2 M ja vuoden 2010 lopussa on lainaa arvion mukaan 177,2 M, joka on noin 2 645 /asukas. 3.4 Henkilöstö Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä on noin 3760 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön määrä on noin 3200 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön osuus on 550 eli henkilöstä on noin 15 %. Suurin osa määräaikaishenkilöstä on sijaisia. Kaupungin vaikeutuneen taloustilanteen vuoksi palvelurakenteen uudelleenarviointi on välttämätöntä. Vuosille 2009 2012 kaupunginhallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman mukaisesti tullaan kaupungin henkilöstökustannuksia karsimaan em. aikana noin 12 M :lla. Rakennemuutosten mukaiseen tavoitteeseen pääsyssä hyödynnetään henkilöstön luonnollista poistumaa. Vuoden 2009 alusta käynnistyneen uuden organisaation toimivuuden turvaaminen ja kehittäminen ovat keskeisiä johtamisen tavoitteita. Samalla vuoden 2010 alusta käynnistyvät, tuottavuusohjelman mukaiset palvelurakennemuutokset vaativat paneutumista hyvään muutosjohtamiseen. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen ovat muutostilanteessa keskeistä. Kaupungin työhyvinvointiohjelma täytäntöönpano on tässä keskeistä. Lisäksi on tarkoitus käynnistää erillinen työhyvinvointihanke edistämään henkilöstön työhyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työmotivaatiota. Kaupunkistrategiaan sekä palvelu- ja hankintastrategiaan pohjautuva henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistuu vuoden 2010 keväällä. Henkilöstöpoliittiseksi strategiseksi tavoitteeksi kaupunginvaltuusto on määritellyt henkilöstön hyvinvoinnin, osaamisen ja motivaation edistämisen. Kunnallisten virka ja työehtosopimusten kausi päättyy 30.1.2010. Sopimuskorotuksiin on talousarviossa varauduttu 2 %:lla. Tehy-sopimus on voimassa palkkamääräysten osalta 31.12.2011 saakka. Tehy-sopimuksen mukaiset palkankorotukset, 1,3 %; n kohdennettu TVA-erä ja 0,5 %:n järjestelyerä, toteutuvat 1.1.2010 ja tuloksellisuuden edistämistä tukeva 0,7 :n suuruinen järjestelyerä 1.9.2010. Hämeenlinnan kaupungin talousarvio on vuosikatteeltaan niin vahvasti alijäämäinen, että huolimatta veroprosentin korotuksesta henkilöstökustannuksista joudutaan vuoden 2010 mittaan säästämään 5,6 M. Tämä tulee merkitsemään mm. säästöjä henkilöstömenoissa. Kaupunki suosittelee henkilöstölle kannustevapaiden käyttöä.
15 Toiminnallinen tavoite Toimenpiteet Tavoitteen mittarit Hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö Työhyvinvointiohjelman toteuttaminen työyhteisöissä Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämis-suunnitelmat toteutetaan osana vuosittaisia kehityskeskusteluja Työn tuottavuutta ja palveluprosessien kehittämistä tuetaan osana hyvää johtamista ja työyhteisön toimintaa - Työhyvinvointikartoituksen tulos - Henkilöstöraportti/ kolmannesvuosiraportit - Täydennyskoulutuspäivät - Kehityskeskustelujen toteutumaseuranta - Tuottavuusohjelman toteutumisen seuranta - Idea/laatupalkintoesitykset ja palkinnot 4. TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2010 4.1 Laadintavaiheet Kaupunginvaltuusto, -hallitus, johtoryhmä ja työntekijäjärjestöjen edustajat olivat seminaarissa 6.-7.3.2009 ja 14.-16.5.2009. Aiheena oli Hämeenlinna 2015 -strategiatyön valmistelu, muutosvalmennus kuntaliitoksen ja organisaatiomuutoksen johdosta sekä talouden lähiajan näkymät. Käytyjen keskustelujen ja niiden pohjalta tehtyjen laskelmien perusteella kaupunginhallitus hyväksyi 10.8.2009 vuoden 2010 tilausbudjetin raamin ja antoi tilausbudjetin laatimisohjeet. Talousarviokehyksessä laskettiin tiedossa oleva taloudellinen liikkumavara. Raamin vuosikatetavoite oli 0,272 M, toimintakatteen kasvu saisi olla 2,5 % ja tilikauden alijäämä voisi olla -10,2 M. Annetun kokonaisraamin mukaiset tilausbudjettiesitykset pyydettiin 23.9.2009 mennessä. Controllerit olivat tilaajan ja tuottajan apuna talousarviovalmistelussa ja ostopalvelusopimuksista neuvoteltaessa. Kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä (tilausbudjetti) kaupunginhallitukselle 19.10.2009. Toimintakate on käytännössä sama kuin on vuoden 2009 toteutuman ennuste. Vaikka esitys sisälsi veronkorotusesityksiä, verotulokohta ei paljon kasva vuodesta 2009. Kaupunginhallitus antoi 2.11.2009 talousarvioesityksen valtuustolle. 4.2 Taloussuunnitelma vuosiksi 2011-2012 Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investointiosassa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Taloudellisen taantuman aiheuttama tulopohjan alentuminen aiheuttaa sen, että tulokehityksen normalisoitumisesta huolimatta menokasvu tulee pitää selvästi menneitä vuosia alhaisempana. Toimintakatteen kasvuksi vuosina 2011 2012 on arvioitu vain 1 %/vuosi. Verotulojen kasvuennuste 2011 on + 3,8 % ja 2012 + 3 %. Valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta 2009-2011 ja korotus poistuu 2012. Nettoinvestoinnit on pidettävä enintään
16 noin 21,5 M :n tasolla joka vuosi. Se on suuri haaste olemassa oleviin investointitarpeisiin nähden. Arvion mukaan kaupungin talous paranee niin hitaasti, että talous on ylijäämäinen vasta vuonna 2013. Velkamäärä pystytään vähentämään vuodesta 2014 alkaen. Kaupunginhallitus on päättänyt talouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä ja silloin on päätetty mm. seuraavaa: - tuloslaskelman on oltava ylijäämäinen viimeistään vuonna 2013 - lainamäärä saa kasvaa siten, että lainoja aletaan lyhentää viimeistään vuonna 2014 - yhteisöverolle tullaan sopimaan yläraja, joka enintään otetaan talousarvioon ja em. sovittavan ylärajan yli kertyvä yhteisövero käytetään lainojen lyhennykseen Vuosia 2009-2012 koskevaa tuottavuusohjemaa toteutetaan kaikilta osin. 4.3 Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Vuoden 2010 tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottaja -mallin rakennetta. Tavoitteena on, että kirjan ulkoasu kehittyy joka vuosi entistä selkeämmäksi. Tilaajajohtajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, tavoitteet vuodelle 2010 ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut ja palvelutuotanto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan strategian kokouksessaan 7.9.2009. Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet. Lisäksi esitetään liikelaitokset, nettoyksiköt ja taseyksiköt. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat ta-
17 lousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. 4.4 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttötalousosassa: Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Henkilöstömenojen säästöt voivat aiheuttaa muutoksia lautakuntien välisiin määrärahoihin. Viimeistään kesäkuun 2010 valtuustoon valmistellaan päätettäväksi mahdolliset lautakuntien väliset määrärahasiirrot. Tuottajaosassa ovat sitovat yhteenlasketut toimintakulut ja toimintatuotot. Metsänmyyntitulot ovat poikkeus. Myynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja talousarvioon merkitty luku ei ole sitova. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Varikkopalvelut on nettoyksikkö, jonka tilikauden tulos on valtuustoon nähden sitova. Liikelaitoksia ovat: Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Ateria -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos ja Linnan Tilapalvelut -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilikaudelta vähintään nollatulos (ei alijäämää). Konsernipalvelujen tehtävänä on tukea asiantuntijana sekä valtuuston ja hallituksen että tilaaja- ja tuottajaorganisaation työtä. Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintakulut ja toimintatuotot ovat sitovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Investointiosassa: Talonrakennuksen, yhdyskuntarakentamisen sekä koneiden ja kaluston kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat. Kaupunginhallitus voi päättää määrärahojen siirroista kokonaismäärärahan sisällä. Irtaimen omaisuuden hankinnassa on yksittäisen tavaran ostohinnan raja 10 000 euroa ja sitä halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava kaupunginhallituksen 20.8.2007 37 tekemää päätöstä ja sen liitteenä olevia hankintaohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on 2 000 euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Hämeenlinnan rahastoa käytetään investointien rahoittamiseen enintään 4,0 milj..
18 Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Kiinteistöomaisuuden taseyksiköllä on sitovana tilikauden tulos. Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2010 aikana kasvaa enintään 22,2 M. Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. 4.5 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumasta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle perinteisesti raportti kolmannesvuosittain (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu) sekä toimintakertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Määrärahojen seurannan lisäksi raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja talousarvion toteutumisesta erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti myös muulloin vuoden aikana. Kaupungin johtoryhmä seuraa talouden toteutumista kuukausittain. Kirjanpito on aina ajan tasalla, joten kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti oman toimintayksikkönsä talouden kehittymistä ja laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä. Konsernipalvelujen controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa.
19 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Tilausbudjetti 2010 ja taloussuunnitelma 2011-2012 on laadittu 19,00 %:n suuruisen kunnallisveron mukaan. Kuntaliiton mukaan vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän -2,7 %. Verotulojen kokonaismääräksi koko maassa on arvioitu 16,9 miljardia euroa. Veromäärä jakaantuu seuraavasti: kunnallisvero 14,55 miljardia euroa, yhteisövero 1,33 miljardia euroa ja kiinteistövero 1,02 miljardia euroa. Hämeenlinnalle on arvioitu veroja kertyvän seuraavasti: Kunnallisveroa 182,3 M Yhteisöveroa 13,8 M Kiinteistöveroa 13,4 M YHTEENSÄ 209,5 m Kiinteistöveroprosentit ovat: Yleinen kiinteistövero 0,80 % (0,74 %), vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,35 % (0,28 %) ja vapaa-ajan asunnot 0,95 % (0,85 %) sekä rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0,00 %. Valtionosuudet Valtionosuusuudistus vaikeuttaa valtionosuuksien arviointia. Kuntaliiton arvion mukaan vuoden 2010 valtionosuus voi muuttua lähinnä vain indeksitarkistuksen verran. Valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 2,3 %. Lisäksi Hämeenlinna saa vuosina 2009-2013 ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Kuntaliitoksen johdosta kuntien yhteen laskettu valtionosuus pieneni ja sen takia valtio antaa ylimääräisen avustuksen viiden vuoden ajan. Ylimääräinen valtionosuus kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Yhdistymisavustusta saadaan vuonna 2010 3,67 M ja myös se kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Tuloslaskelman valtionosuudeksi on arvioitu 83,1 M. Vuosien 2011-2012 taloussuunnitelmassa on ennustettu, että valtionosuudet kasvavat vuonna 2011 +4,1 % ja vuonna 2012 +3,9 %.
20 Lainanotto Kuntien yhteenlaskettu lainakanta 31.12.2008 oli 121,012 M ja se oli 1.831 /asukas. Koko maan keskiarvo oli 1.631 /as, joten yhteenlaskettu lainamäärä oli yli keskiarvon. Vuonna 2009 lainamäärä kasvaa arvion mukaan 34,0 M. Vuoden 2010 talousarviossa arvioidaan lisälainan määräksi 22,2 M. Kaikki vuoden 2010 lyhennykset joudutaan maksamaan uudella lainalla, joten bruttolainanotto on 37 M. Vuoden 2010 lopussa lainamäärä olisi edellä olevan mukaan noin 177,2 M ja arvioidun asukasluvun mukaan laskien se olisi noin 2.645 /asukas. Asukasmäärä ja -ennuste ovat seuraavat: 2008: 66 131 2009: 66 500 2010: 67 000 Korkotuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu 76 M ja tuotoksi on arvioitu 5 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko lokakuussa 2009 oli 2,7 %. Lainasalkun suojausaste on noin 72 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen 8.4.2002 tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoihin kirjataan osinkotulot, sijoitusten myyntivoitot, viivästyskorot ja verotilitysten korkotulo. Rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset sijoitusten myyntitappiot. Antolainauksen muutokset Vuodelle 2010 ei ole määrärahaa antolainoihin. Laskennallinen korko Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan Suomen Pankin vahvistaman vuoden peruskoron keskiarvon mukaan.