Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Samankaltaiset tiedostot
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY


Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

KASVUIKÄISEN SELKÄSAIRAUDET JA TYYPILLISIMMÄT ALARAAJAONGELMAT. OUTI J NYBERG JA LIISA RÄISÄNEN Kemi

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Mihin perustuvat leikkauspäätöksemme selkäkirurgiassa?

SELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito Kipuhoitaja Päivi Kuusisto


KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Selkäkirurgian vaikuttavuus

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Selkäydinkanavan ahtaus spinaalistenoosi. Potilasohje.

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Mikko Heinänen vt. kliininen opettaja, erikoislääkäri HYKS Töölön sairaala ortopedia & traumatologia

Nuoren niska-hartiakipu

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo

Näin hoidan kierukkavammaa

Olkapään sairauksien kuntoutus

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Leikkaushoidon vaikuttavuus keskivaikeassa spinaalistenoosissa. Satunnaistettu vertailututkimus

Painehaavojen kirurginen hoito

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT

Lumbaalinen pedikkeliruuvausavusteinen posterolateraalinen fuusio

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus Ravintola Palace

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

TEKONIVELPOTILAAN FYSIOTERAPIA

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

LONKAN JA POLVEN TUTKIMINEN

OHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

L5 ryhmäopetus 2012 Fysiatri Eeva Rinne, Fys.ter. Anna Troberg Hanna Hemminki-Salin, Arja Helin-Salmivaara/ Helena Karppinen

Lanneselän välilevytyrä. Potilasohje.

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

KYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio

Lannerangan luudutusleikkauksen postoperatiivisen fysioterapian ohjausmateriaalin kehittäminen

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Polven periproteettiset murtumat


Ohjeita lonkan pinnoiteproteesileikkaukseen tulevalle Potilasohje / i / Ortopedia / T225bhr2005

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Vaikean lasten ja nuorten skolioosin leikkaushoidon tulokset

Nuorten urheilijoiden selkävaivat

Painehaavojen kirurginen hoito

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

08:00-09:00 Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen. Vapaat esitelmät 1 n. 15x n. 10min, kahvitauko n. 30min

Transkriptio:

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät 26.11.2015 Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Määritelmä =selkäydinkanavan tai juurikanavan ahtaus Kliininen LSS (ICD-10:M47.1, M47.2, M47.9, M48.0) : Yhdistelmä kliinisiä oireita ja /tai löydöksiä, joihin yhdistyy siihen sopivia selkäydinkanavaa ahtauttavia kuvantalöydöksiä Verbiest kuvasi entiteetin (JBJS 1954) ap mitta 12 mm

Luokittelu- etiologia (Arnoldi) A. Kongenitaalinen - idiopaattinen l. hereditäärinen - akondroplastinen B. Hankittu degeneratiivinen kongenitaalinen + degeneratiivinen posttraumaattinen spondylolyyttinen ja olisteettinen iatrogeeninen (postlaminektomia, postfuusio) metabolinen ( Pagetin tauti, fluorosis)

Luokittelu- morfologia Sentraalinen Lateraalinen lateraalirekessin stenoosi foraminaalinen stenoosi

Lateraalinen Sentraalinen Pedikkeli Discus Foramen Rekessi

Foramina Rekessit

Epidemiologiaa esiintyvyydestä ei ole hyviä tutkimuksia määritelmä? esiintyvyys 1,7-10 % yleensä n. > 50 v. lisääntymässä

Epidemiologiaa - leikkausmäärät Suomessa 1997-2010, n= 25041 (THL) 32 oper. / 100 000 (>17 v) naiset 58% / miehet 42% keski-ikä 65,7 v. alle 45 v 3,4 % yli 75 v. 20,2 %

Epidemiologiaa- leikkausmäärät 2500 Spinaalistenoosileikkaukset Suomessa 1997-2009 (THL) 2105 2000 1875 1500 1314 1521 1114 1000 820 500 465 90 97 163 263 290 0 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 kaikki Luudutus

Dg- Oireet spinaaliklaudikaatio (neurogeeninen klaudikaatio) kipu, paineen tunne, heikkous pakaroissa, takareisissä ja alaraajoissa kävellessä ja/tai ylös noustessa patogeneesi? vaihtelevasti radikulaarista kipua, tunnottomuutta, puutumista, säteilyä istuminen ja etukumara helpottaa selkäkipu (pakarat, ristiluu)

Dg- status usein ei poikkeavaa / epäspesifejä muutoksia. neurologinen tutkimus normaali tai lieviä poikkeavuuksia (voimat, tunto, refleksit) selän extensio provosoi oireita hamstring kireys => muiden syiden poissulku lonkat verisuonistatus

Erotus-dg vaskulaariset sairaudet lonkan sairaudet (OA) maligniteetti laihtuminen yö- ja leposäryt, joihin asennonvaihto ei auta. ca anamneesi

Dg- kuvanta Natiivi rtg seisten MRI TT poikkeus- ja erityistapauksissa trauma oper suunnittelu tahdistin, rautaa (myelo-tt)

Miksi natiivi- rtg? =>

Degeneratiivinen skolioosi v.06 -> 08 -> 09

Fasettinivelen kysta Voi aiheuttaa stenoosin ja /tai issiaksen oirekuvan

Luontainen kulku Johnsson et al. (CORR,1992): seuranta, 4 vuoden F-U VAS: 15%- parempi- 70 %- 15 % pahempi kliininen kuva/tutkimus: 41 % parempi- 41% sama 18 % pahempi => seuranta vaikuttaa olevan hyvä vaihtoehto kirurgiselle hoidolle, koska paheneminen on epätodennäköistä krooninen, yleensä hitaasti etenevä benigni = degeneratiivinen prosessi yksilötasolla =>?

Hoito- Konservatiivinen lääkehoito: tulehduskipulääkkeitä, lihasrelaksantit, vahvat kipulääkkeet vartalon lihaksia (vatsa, selkä lantio) rentouttavaa ja vahvistavaa terapeuttista harjoittelua lanneselän fleksiota lisäävää tukiliiviä painon hallinta (= laihdutus) epiduraalipuudutuksia? Konservatiivisen hoidon vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tieteellistä näyttöä Lievässä ja keskivaikeassa spinaalistenoosissa konservatiivinen hoito on ensisijaista

Leikkaushoito Akuutti: sietämätön kipu nopeasti kehittynyt ja etenevä pareesi l. heikkous cauda equina oireisto ja/tai löydökset Puolikiireellinen: tuore neurologinen puutoslöydös sietämätön kipu Vaikea LSS Kiireetön, tarvittaessa seurannan jälkeen asentoriippuvainen oireisto spinaaliklaudikaatio vaihteleva radiculaarinen kipu Lievä ja keskivaikea LSS

Leikkaushoito- ennuste Dekompressioleikkaus lievittää keskivaikeaan spinaalistenoosiin liittyvää selkä-, alaraajakipua ja haittaa sekä parantaa elämänlaatua ainakin 4 vuoden seurannassa. Tulos on paras radiologisesti vaikeassa stenoosissa. (Duodecim KH 2014) Kliinisen kokemuksen perusteella leikkaushoito on vaikeissa tapauksissa niin kivun, toimintakyvyn kuin kävelykyvynkin osalta tehokkaampaa kuin keskivaikeassa spinaalistenoosissa. (Duodecim KH 2014)

Leikkaushoito onko leikkauskelpoinen? haluaako mahdollisesti leikkaukseen? ennen leikkausta kirurgi keskustelee perusteellisesti potilaan kanssa ja esittää suunnitellun leikkauksen odotettavissa olevat hyödyt sekä mahdolliset komplikaatiot ja riskit.

Leikkaushoito- ennuste Keskivaikeassa spinaalistenoosissa, jossa kävelykyky tulee paremmaksi ilman leikkaustakin, leikkauksella ei ilmeisesti ole vaikutusta kävelykykyyn. (Duodecim KH 2014) Slätis et al (Spine 2007, Euro Spine J 2011) RCT: keskivaikean spinaalistenoosin leikkaushoito vs. konservatiivinen hoito 2v. F-U: Oper > kons selkäkipu, alaraaja kipu ja toimintakyky, EI KÄVELYKYKY 6 v F-U : oper > kons toimintakyky

Interspinous implants uusin muotivirtaus mini-invasiivinen tai perkutaani tekniikka tarkoitus avata stenoosia epäsuorasti lig.flavumeja venyttämällä diskuksen kuormitus? Okahaarakkeiden väliin asetettavista implanteista ei ole osoitettu hyötyä stenoosin hoidossa, eikä niiden käyttöä suositella. (Duodecim Käypä Hoito, 2014)

Leikkaustekniikka riittävä dekompressio stabiliteettia vaarantamatta tarvittaessa spondylodeesi sopivalla tekniikalla nikamasiirtymä ja instabiliteetti deformiteetti toimenpiteen keskeisin osa on fasettinivelten mediaalisten prominenssien poistaminen spinaalikanavasta siten, että durapussin lateraalireunat ovat vapaat ja näkyvissä

Dekompressio laminektomia hemilaminektomia segmentaalinen dekompressio laminotomia foraminotomia undercutting fasetectomia nykyään on pyrkimys tukirakenteita säästäviin (mini-invasiivisiin) tekniikoihin ja ne näyttävät tuottavan yhtä hyvän tuloksen perinteiseen laminektomiaan verrattuna. (Duodecim KH 2014)

Laminektomia tulee kyseeseen lähinnä, jos tarve dekomprimoida kaksi väliä laminektomia yksinään ei vapauta hermoja, vaan on vain reitti dekompressiolle Esim: Decompressio L3/4 4/5

Hemilaminektomia Esim: Decompressio L3/4 4/5 l.dx. toispuoleisessa stenoosissa lähinnä epätyypillisissä prolapsileikkauksissa onnistuu mikroskooppivälineillä

Segmentaalinen dekompressio avataan vain stenoottinen kohta tai kohdat jättäen muuten laminat jäljelle dekompression rajaus kraniokaudaalisuunnassa kriittinen Esim. Decompressio L3/4 et 4/5

Laminotomia yksi juuri juuret yksitellen avaukset molemmin puolin avaus vain toiselta puolelta erityisesti rekessitason stenoosissa mikroskooppitekniikka Esim: Decompressio radicis L IV l.a. et L V l.sin. tai Decompressio L3/4 l.a. et L 4/5 l.dx. (per microsc.)

Primaarikomplikaatiot duraleesio puutteellinen dekompressio (mm. väärä väli) paineenalainen hematooma hermovaurio infektio

Myöhäisemmät komplikaatiot/ongelmat infektio paikalliset paineoireet selkäkipu, radikulaarinen kipu yleisoireet haava usein OK epäily => herkästi oper. yksikön arvio EI antibioottia varmuudeksi! tromboemboliset selän kipuja väsyminen haava-alueen turvotus / pullotus fluktuoivat alaraajaoireet

Postoperatiivinen hematooma Preoperatiivinen Postoperatiivinen

Dekompressioiden tulokset hyvä primaaritulos ( 2-4v seuranta) 59-80% pitkäaikaisseurannassa (5-8v) hyvistä tuloksista menetetään 20-27% dekompression tuloksia heikentäviä tekijöitä ovat degeneratiivinen skolioosi ja olisteesi, jos niitä ei samalla hoideta luudutuksella. uusinta/ uusia leikkauksia (THL 1997-2009) 2 v. 7,1 % 5 v. 12,5 %

Instabiliteetti -> spondylodeesi Degeneratiivinen olisteesi

Posterolateraalinen spondylodeesi transpedikulaarisella fiksaatiolla

PLIF posterior lumbar interbody fusion TLIF transforaminal lumbar interbody fusion

Degeneratiivinen skolioosi

Leikkauksen jälkihoito- dekompressiot nosto ja taivutusrajoitukset 4-6 vkoa 8-12 vkosta asteittain normaalikäyttöön kliininen kontrolli n. 6 vkoa tai kontrolli tarvittaessa Kuntoutus, FT Leikkauksen jälkeisestä intensiivikuntoutuksesta voi olla hyötyä omatoimiseen harjoitteluun verrattuna (B), (KH Duodecim 2014) parempi toimintakyky 6 ja 12 kk, vähemmän kipua 12 kk kohdalla, yleinen terveys parempi 6 kk kohdalla. (Cochrane Rew 2014,Spine)

Take home message- LSS valtaosin degeneratiivinen etiologia benigni, krooninen, yleensä hitaasti etenevä tila dg kliininen tee erotus-diagnostiikka tunnista red flags kiireettömissä hoito pääosin konservatiivinen, mutta vaikeassa LSS:ssa leikkaushoito on potilaalle hyvä vaihtoehto postoperatiiviset vaivat ovat yleisiä. Infektioepäilyssä ole yhteydessä / lähetä leikanneeseen yksikköön.