2012 TUKIKANSIO Päivähoito- ja koulutusvirasto Pietarsaari
2
Sisältö JOHDANTO... 5 Kolmiportainen tuki... 7 Lakiteksti... 8 VARHAISKASVATUS... 12 Pidennetty oppivelvollisuus... 14 Varhennettu esiopetus... 19 HAKEMUS PIDENNETYSTÄ OPPIVELVOLLISUUDESTA JA PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA.. 20 HOPS... 21 HOPS liite... 24 B.2. Hojks varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevalle lapselle... 25 Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen... 25 SILTA VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN... 26 ESIOPETUS... 28 Lokikirja... 28 Kompassi... 29 A.1. Pedagoginen arvio ja A.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma... 29 ANOMUS KOULUNKÄYNNIN ALOITTAMISESTA VUOTTA SÄÄDETTYÄ MYÖHEMMIN... 31 A.1. LAIVA - lapsen oppimissuunnitelma esiopetuksessa... 32 LAIVASUUNNITELMAN LIITE... 33 KOMPASSI - lomake... 34 PEDAGOGINEN ARVIO JA LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA... 36 B.1. PEDAGOGINEN SELVITYS ESIOPETUKSESSA OLEVALLE LAPSELLE... 37 B.2. Hojks varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevalle lapselle... 38 B.2. HOJKS - varhaiskasvatus ja esiopetus... 39 VUOSILUOKAT 1-9... 42 Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 42 Toimintasuunnitelma tukea tarvitsevalle oppilaalle alakoulussa... 44 Toimintasuunnitelma tukea tarvitsevalle oppilaalle yläkoulussa... 46 Yleisen ja tehostetun tuen prosessi... 48 Vastuunjako yleisessä ja tehostetussa tuessa... 49 A.1. Pedagogisen arvioinnin tekeminen... 50 Huolen harmaa vyöhyke... 51 Askeleittain... 52 A.1. PEDAGOGINEN ARVIO... 53 HUOLIEN KARTOITUSLOMAKE... 55 OPPILAAN SOSIAALISET VALMIUDET... 56 KOKEILTUJA TUKITOIMENPITEITÄ OPPILAALLE, JOLLA ON KESKITTYMISVAIKEUKSIA... 57 A.1. PEDAGOGINEN ARVIO - malli... 58 A.2. Oppimissuunnitelman tekeminen... 60 A.2. OPPIMISSUUNNITELMA tehostettua tukea varten... 61 A.2. OPPIMISSUUNNITELMA tehostettua tukea varten - malli... 63 Ohjeet erityisen tuen päätöstä varten... 65 Erityisen tuen prosessi... 67 Vastuunjako erityisen tuen toteuttamisessa... 68 B.1. PEDAGOGINEN SELVITYS... 69 B.1. PEDAGOGINEN SELVITYS - malli... 71 3
4 B.2. HOJKS... 73 B.2. HOJKS toiminta-alueittain... 77 HOJKS Liite 1 Lyhyen aikavälin tavoitteet... 80 HOJKS Liite 2 Oppiainekohtainen suunnitelma... 81 HOJKS toiminta-alueittain Liite 1 Yksillöllisiä tavoitteita... 82 B.3. HOJKSin vuositarkistus ja arviointi... 83 ENSIPÄIVÄLOMAKE... 84 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ... 86 PERUSOPETUKSEN 6. LUOKAN OPPILAAN TUEN TARVE... 88 YHTEENVETO OPETUSJÄRJESTELYISTÄ TUEN TARPEISSA OLEVILLE OPPILAILLE... 89 Tuen tarpeessa olevaa lasta/oppilasta ympäröivä pedagoginen tiimi... 90 Kolmiportaisen tuen tukimuodot... 91 Esimerkkejä tukitoimenpiteistä tehostetun tuen piirissä... 97 Esimerkkejä tukitoimenpiteistä erityisen tuen piirissä... 97 Eriyttämisen työkalupakki... 98 Siirtyminen alakoulusta yläkouluun... 102 Nivelvaihe 9.luokalta 2.asteelle... 102 Erityisopettajan testit... 105 Oppilashuoltomerkintöjä sisältävien asiakirjojen arkistointi ja tallentaminen... 107
JOHDANTO Pietarsaaren kaupunki sai vuonna 2008 rahaa Opetushallitukselta nk. KELPO - projektiin, jonka tarkoituksena oli kehittää erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusta esiopetuksessa ja perusopetuksessa. KELPO- sana tulee sanoista KEhitys ja Laatu PerusOpetuksessa ja se on osa nk. POP ohjelmaa (POP= perusopetus paremmaksi). Kelpo-kehittämistoiminnan tarkoituksena on ollut erityisopetusstrategian käytäntöön saattaminen. Erityisopetusstrategia hyväksyttiin Opetushallituksessa helmikuussa 2008. Laki perusopetuslain muuttamisesta annettiin 24.6.2010 ja se astui voimaan syksyllä 2010. Muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin annettiin 29.10.2010. Pietarsaaren kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman täydennykset ja muutokset hyväksyttiin sivistyslautakunnan suomenkielisessä koulujaostossa 61/ 22.6.2011 ja otettiin käyttöön syksyllä 2011. Erityisopetuksen käsitteet muuttuvat. Käsitteistä erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen on luovuttu. Kaikki uudet käsitteet ja prosessit tulevat esille opetussuunnitelmassa, oppilashuollon käsikirjassa, joka hyväksyttiin suomen-kielisessä jaostossa 28.9.2011 sekä tässä, tuen ja oppimisen käsikirjassa. Helsingin yliopiston tekemä kaaviokuva (s.6) antaa hyvän kokonaiskäsityksen prosessista. Strategian tavoitteena on, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ts. varhainen puuttuminen. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta lähikoulussaan, mikäli se on oppilaan opetuksen kannalta paras vaihtoehto. Tärkeää on nk. moniammatillinen ja pedagoginen osaaminen ja yhteistyö. Koska yhtenä painopisteenä on varhainen puuttuminen, ohjausryhmä päätti, että kehittämistoiminnan tulee koskea myös päivähoidon varhaiskasvatusta. Kehittämistyö on tapahtunut kehittämistiimeissä ja työryhmissä, joissa on ollut opettajia ja kasvattajia päivähoidosta yläkouluun. Yhteensä noin 50 henkilöä on osallistunut työhön, pääosin opettajia eri asteilta. Projektin aikana on järjestetty koulutusta projektiin osallistuneille yhteistyössä Opetushallituksen, Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa. Lähikuntien koordinaattorit ovat olleet tiiviissä yhteistyössä, vaihtaneet kokemuksia ja järjestäneet täydennyskoulutusta päivähoidon ja koulutusalan henkilökunnalle. Projekti on ollut käynnissä syksystä 2008 ja työn tuloksena on toimintamalleja ja lomakkeita, joiden tarkoituksena on selventää ja helpottaa erityistä tukea tarvitsevien lasten/oppilaiden kanssa tehtävää työtä. Tukikansioksi nimitetty käsikirja sisältää tarvittavat toimintamenetelmät ja lomakkeet koko varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tarpeisiin. Kaikki lomakkeet ja määräykset löytyvät myös Pietarsaaren kaupungin kotisivuilta. Myös oppilashuollon 5
käsikirja Pietarsaaren esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuoltotyö löytyy kotisivuilta. Nyt on aika aloittaa käytännön työ päivähoidossa ja kouluissa. Ohjaava erityisopettaja Hanna Rautio ja erityisopettaja Mervi Soini ovat tarkastaneet kieliasun ja sisällön. Pietarsaari 4.5.2012 Catharina Lunabba-Domars, erityisopetuksen koordinaattori Tukikansio on hyväksytty Pietarsaaren sivistyslautakunnan suomenkielisessä koulujaostossa 15.5.2012 6
Kolmiportainen tuki Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit: havaitaan Pedagoginen keskustelu ja havainnointi,oppiaineiden kokeet, erityisopettajan testit: havaitaan ERITYINEN TUKI, HOJKS määräaikainen erityisen tuen päätös pedagoginen selvitys, opettajat yhdessä, moniammatillinen konsultaatio: OHR, tarvittaessa psykologinen arvio, testit: tehostettu tuki ei riitä oppilaalle, vaikka suunniteltu hyvin ja riittävän pitkäkestoista TEHOSTETTU TUKI, oppimissuunnitelma päätetään aloittaa tehostettu tuki pedagoginen arvio, opettajat, erityisopettaja konsulttina, OHR: yleinen tuki ei riitä joillekin oppilaille Tehdään intensiivisesti toisin niin kauan kuin on tarve, joustavaa, yksilöllistä, tiivis (riittävän pitkäkestoinen) seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Tehdään enemmän toisin: vielä joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? Kaikissa vaiheissa luokan-,aineen-, erityisopettajat yhdessä, painotus vaihtelee erikseen ja jakaen: joustavat järjestelyt Pedagoginen keskustelu oppilaiden ja opettajien kesken YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) ja havainnointi, oppiaineiden kokeet, seulat : havaitaan pedagogiikan yleinen kehittämistarve eriyttämistarve Tehdään jotakin toisin: vähän joustavampaa, yksilöllisempää; tiivis seuranta ja arvio: tehoaako ja mikä? enemmistö tarvitsee muuta kuin saa / yksi tai useampi oppilas tarvitsee jotain lisää tai eri tavalla hyvin toimiva PERUSOPETUS avoin, yhteisöllinen, psyykkisiä perustarpeita tukeva varhaiskasvatus esiopetus perusopetus 1.- 6. 7.- 9. lisäopetus 10. toinen aste vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa oppilashuoltoryhmä: suunnittelu, organisaatio, seuranta Helsingin yliopiston arviointikeskus 2011 7
Lakiteksti 8 Annettu Naantalissa 24. päivänä kesäkuuta 2010 Laki perusopetuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan perusopetuslain (628/1998) 16 ja 17, 30 :n 1 momentti, 31 a :n 2 momentti, 32 :n 2 momentti, 39 ja 40, 42 :n 2 momentin 2 kohta sekä 48 b :n 1 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 17 osaksi laeissa 1188/1998 ja 477/2003, 31 a :n 2 momentti ja 42 :n 2 momentin 2 kohta laissa 1444/2009 sekä 48 b :n 1 momentti laissa 1136/2003, sekä lisätään lakiin uusi 16 a ja 17 a sekä 31 a :ään, sellaisena kuin se on laissa 477/2003, uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 41 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. 16 a Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia, erityisesti 16, 31 ja 31 a :ssä tarkoitettuja tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen ja oppimissuunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. 17 Erityinen tuki Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 :stä sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä,
mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Niiden opetusryhmien muodostamisesta, joissa on yksi tai useampia erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita tai pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, säädetään valtioneuvoston asetuksella. 17 a Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 31 a Oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan 9
huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. 32 Koulumatkat Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. 39 Erityisopetuksen tukitehtävistä huolehtiminen Opetus- ja kulttuuriministeriö voi päättää, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava 17 :n 1 momentissa tarkoitetun erityisen tuen yhteydessä annettavasta kuntoutuksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. 40 Henkilötietojen salassapito ja käsittely Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 41 Tietojensaantioikeus 10 Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta,
muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 42 Muutoksenhaku Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 2) 17 :ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä; 48 b Järjestäminen ja laajuus Kunta voi järjestää ja hankkia tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii tämän lain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Sen 31 a, 40 ja 41 :n säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä elokuuta 2010. Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet tämän lain mukaisiksi siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2011. Opetuksen järjestäjän tulee ottaa tämän lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa tehty päätös, jolla oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, jää edelleen voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjä päätöksiä on arvioitava tämän lain voimaan tultua 17 :n 2 momentin mukaisesti määräajoin tai tarvittaessa. Tällöin on tehtävä päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 109/2009 SiVM 4/2010 EV 90/2010 Naantalissa 24. päivänä kesäkuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 11
VARHAISKASVATUS Tukitoimenpiteet varhaiskasvatuksessa oleville 0-5 vuotiaille lapsille Yleinen tuki Yleinen tuki on päivittäistä tukea, jota henkilökunta antaa lapselle tukeakseen lapsen kehitystä ja oppimista arjessa. Yleinen tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevää työtapaa varhaiskasvatuksessa. Lapsen kehitystä tuetaan yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) lapsen kehitykseen ja oppimiseen - tehdään kaikille lapsille yhteistyössä huoltajien kanssa. Lasten neuvoloiden terveydenhoitajat tekevät kaikille lapsille Lenekartoituksen. Erityinen tuki Jos kartoituksista selviää, että lapsi tarvitsee jatkuvaa tukea, tehdään hänelle suunnitelma lapsen kehityksen tukemiseksi: HOPS- henkilökohtainen suunnitelma lapsen kehitykseen ja oppimiseen, joka on tarkoitettu lapselle jolla on erityisen tuen tarve. Suunnitelman laatii varhaiskasvatushenkilökunta yhteistyössä erityislastentarhanopettajan ja huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen oppimisedellytykset ja erityisen tuen tarve sekä kuinka lapselle annettava tuki suunnitellaan. Tarvittaessa voidaan konsultoida muita asiantuntijoita. Tukea antaa varhaiskasvatuksessa oleva pedagoginen henkilökunta. Huoltajien kanssa sovitaan, miten yhdessä voidaan tukea lapsen kehitystä ja oppimista. Kaikki annettu tuki ja sen vaikutus lapsen kehitykseen kirjataan suunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan mahdolliset asiantuntija konsultaatiot ja milloin ja missä suunnitelma arvioidaan seuraavan kerran. Henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida erityislastentarhanopettajaa erityistä tukea koskevista asioista. Lapselle, jolle on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus, tehdään päätös erityisestä tuesta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja päätös erityisestä tuesta tehdään samalla lomakkeella: Hakemus pidennetystä oppivelvollisuudesta ja päätös erityisestä tuesta. Näille lapsille laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) yhteistyössä varhaiskasvatushenkilökunnan ja huoltajien kanssa. Erityislastentarhanopettaja vastaa suunnitelman laatimisesta ja arvioinnista. 12
Lapselle, jolla on huomattava tuen tarve (lääkärin tai psykologin lausunto) ei tarvitse tehdä pedagogista selvitystä ennen päätöstä erityisestä tuesta. Päätöksestä tulee selvitä: o Lapsen ensisijainen ryhmä o Lapsen tarvitsemat tulkkaus- ja avustajapalvelut o Henkilökohtaiset pedagogiset/tekniset järjestelyt (oppimisympäristö, opetusmenetelmät, materiaalit ja välineet) o mahdolliset henkilökohtaiset tavoitteet, jotka asetetaan lapselle Päätöksen erityisestä tuesta sekä päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee sivistystoimenjohtaja virkamiespäätöksenä. Huoltajilla on oikeus valittaa päätöksistä ensisijaisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. 13
Pidennetty oppivelvollisuus Ketkä kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin? Koska päätöksiä pidennetystä oppivelvollisuudesta on tehty hyvin erilaisin perusteiden ja näiden oppilaiden suhteelliset määrät vaihtelevat eri kunnissa, on esija perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita muutettaessa (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, määräys 51/011/2010 ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, määräys 50/011/2010) määritelty tarkemmin, ketä nämä oppilaat ovat. Määritelmä on otettu asiakirjasta Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997). Sen mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Kaikki näkö- tai kuulovammaiset, esimerkiksi kuulokojetta käyttävät eivät automaattisesti kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, vaan päätöstä tulee harkita yllä olevan, opetussuunnitelman perusteiden mukaisen määritelmän pohjalta. Lievissä ja jopa keskivaikeissa kuulovammoissa, joissa koulunkäynti usein sujuu hyvin tukitoimien avulla tai joissakin tapauksissa lähes ilman tukitoimia ja oppilas tulee selviytymään perusopetuksen tavoitteista yhdeksässä vuodessa, ei päätös aina ole tarpeellinen. Pidennetystä oppivelvollisuudesta päättäminen Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Näin ollen hänelle on tehtävä hallintopäätös molemmista sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta että erityisen tuen antamisesta. Jos molemmista asioista päätetään samassa hallintopäätöksessä, tulee siinä eritellä lakipykälät, joihin päätökset perustuvat. Näiden oppilaiden kohdalla päätös erityisestä tuesta tehdään perusopetuslain 17 :n 4 momentin perusteella ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta perusopetuslain 25 :n 2 momentin perusteella. Päätös tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua. Yksittäistä oppilasta koskevat päätökset, kuten päätökset erityisestä tuesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta, tulee aina perustella. Oppilaan tilanne tulee arvioida hänen vahvuuksiensa ja yksilöllisen tuen tarpeensa pohjalta ja päätökset tehdään tämän pohjalta. 14
Kun päätös tehdään 5-vuotiaana, merkitään päätökseen, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Jos huoltaja päättää, että lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa 5- vuotiaana, annetaan hänelle heti erityistä tukea, ja hänelle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Muutoksenhaku erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksistä tapahtuu aluehallintovirastoon. Siltä osin kuin erityisen tuen päätöksessä päätetään perusopetuslain 31 :ssä säädetyistä asioista, kuten tulkitsemis- ja avustajapalveluista, osoitetaan muutoksenhakutahoksi hallinto-oikeus. Harkittaessa kuuluuko lapsi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulisi hänen tilannettaan verrata edellä mainittuun määritelmään. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Tässä tapauksessa ei tarvita pedagogista selvitystä. Se toimivaltainen viranomainen, joka tekee päätöksen, harkitsee päätöksen sisältöä virkavastuulla ottaen huomioon asiantuntijalausunnon, mutta asiantuntijalausunto ei sinällään voi sitoa päätöksentekijää. Lausuntojen kirjoittajat eivät aina tunne riittävästi esi- ja perusopetuksen normeja. Tästä syystä eri lausuntojen antajat saattavat toimia eri tavoilla. Paikallisesti tai alueellisesti olisi hyvä keskustella lausuntojen kirjoittajien kanssa ja pohtia erityistä tukea ja pidennettyä oppivelvollisuutta koskevia normeja, niiden tulkintaa ja yhteisiä linjauksia. Huoltajan kanssa tehtävää yhteistyötä helpottaa se, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on linjassa asiantuntijalausunnon kanssa. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin. Päätös vaikuttaa myös opetuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin oppilailla ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Päätöksen perustelujen tulee sisältyä oppilaalle tehtävään pedagogiseen selvitykseen. Selvitystä voidaan tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä arviolla tai muulla asiantuntijalausunnolla. Tällä hetkellä on oppilaita, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, vaikka heillä ei ole siihen tarvetta, eivätkä he täytä pidennetystä oppivelvollisuudesta 15
annettua määritelmää. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Päätöksen tekee sama viranhaltija tai toimielin kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirin ottamisen. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä voidaan tehdä, vaikka oppilas saisi sen jälkeen edelleen erityistä tukea. Päätös tehdään aina oppilaan edun ja tarpeiden perusteella, ei esimerkiksi sen vuoksi, että oppilasryhmät saadaan paremmin muodostettua. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Kolme tapaa järjestää pidennetty oppivelvollisuus Alla esitetyt pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamisen kolme tapaa on esitetty opetussuunnitelman perusteiden luvussa 5.1.5 ja kunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa luvussa 5.1.5. Eri hallintokuntien ja toimijoiden, kuten lausuntoja antavien tahojen välinen yhteistyö on tärkeää siksi, että tieto pidetyn oppivelvollisuuden tarpeesta tulisi riittävän ajoissa siitä päättävälle ja lapsi ohjautuisi tuen piiriin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee määritellä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen kanssa, muu yhteistyö sekä eri toimijoiden vastuut ja työnjako. Lisäksi korostetaan sitä, että lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista, koska huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen aloittaminen ja kesto sekä perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen kokonaistilanteen, edistymisen ja tuen tarpeen perusteella. Jos lapsi aloittaa esiopetuksen suoraan oppivelvollisuutena 6-vuotiaana, ratkaisu siitä kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta, tehdään ensimmäisen esiopetusvuoden aikana vasta siinä vaiheessa, kun nähdään onko lapsi valmis siirtymään ensimmäiselle luokalle jo yhden esiopetusvuoden jälkeen vai tarvitseeko hän vielä toisen vuoden esiopetusta. Huoltajalle on tärkeää kertoa, että jos hän valitsee oppivelvollisuutta edeltävän esiopetuksen 5-vuotiaana, lapsi aloittaa silloin perusopetuksen 7-vuotiaana. Kolmas esiopetusvuosi voi tulla kysymykseen vain hyvin poikkeuksellisesti. Tällainen päätös voidaan tehdä vain siinä tapauksessa, jos esiopetuksen toisen vuoden aikana tai sen loppupuolella havaitaan, ettei lapsi ole esiopetuksen aikana edistynyt tavoitteiden mukaisesti, mutta hänellä olisi potentiaalia selviytyä perusopetuksessa merkittävästi korkeampien tavoitteiden mukaisesti kuin silloin, jos hän aloittaisi perusopetuksen 7-16
vuotiaana. Tällainen harvinainen tilanne voi johtua esimerkiksi siitä, että lapsi on esiopetuksen aikana ollut pitkiä aikoja sairaana. Aina, jos lapsi ei aloita perusopetusta 7-vuotiaana, tehdään hänelle perusopetuslain 27 :n mukainen päätös. Sen mukaan opetuksen järjestäjä voi psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. Jokaisen lapsen/oppilaan kohdalla on aina tiedettävä, onko hän esiopetuksessa vai perusopetuksessa ja millä vuosiluokalla hän on. Tämä koskee myös vaikeimmin vammaisia toiminta-alueittain opiskelevia. Mitä pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa käytännössä Ymmärtämisen helpottamiseksi on erotettava toisistaan, että oppivelvollisuuden kesto on eri asia kuin se, kuinka kauan oppivelvollisuuden suorittamiseen kuluu aikaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla oppivelvollisuus alkaa 6- vuotiaana esiopetuksella. Muilla oppilailla se alkaa perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla 7-vuotiaana. Yleisen oppivelvollisuuden mukaan opiskelevien oppilaiden oppivelvollisuus kestää 10 vuotta. Useimmat suorittavat perusopetuksen oppimäärän yhdeksässä vuodessa. Yksi ylimääräinen vuosi oppivelvollisuutta takaa sen, että oppilas on vielä oppivelvollinen, vaikka jäisi kerran luokalleen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilaskaan ei aina käytä oppivelvollisuuden suorittamiseen 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla 11 vuotta täyttyy vain siinä tapauksessa, että hän aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen 6-vuotiaana ja käyttää lain antaman mahdollisuuden saada esiopetusta kaksi vuotta tai jää luokalleen. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin, oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas aloittaa 6-vuotiaana oppivelvollisuuteen kuuluvalla esiopetuksella, käy esiopetusta yhden vuoden, koska hänen katsotaan olevan valmis aloittamaan perusopetus, hän suorittaa oppivelvollisuutensa yleensä kymmenessä vuodessa. Perusopetus käsittää aina vuosiluokat 1-9. Koulunkäynti ei voi jatkua pidempään, ellei oppilas jää luokalleen, mikä on erityistä tukea saavan oppilaan kohdalla hyvin poikkeuksellista. Perusopetuksen päättötodistuksen saatuaan oppilas voi osallistua lisäopetukseen, mikäli kunta sitä järjestää. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Esiopetusta 17
voidaan antaa vain perusopetuslaissa ja päivähoitolaissa säädetyissä paikoissa. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä sitä annetaan. Lapsella on oikeus vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävään esiopetukseen. Lapsen ollessa 5-vuotias huoltaja valitsee, osallistuuko lapsi esiopetukseen, 6-vuotiaana se on osa oppivelvollisuuden suorittamista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia koskevat samat säädökset kuin muitakin, esimerkiksi valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Jos tästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, esimerkiksi oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta tai opetus poikkeaa jonkin oppiaineen kohdalla vuosiluokan tuntimääristä, tulee tästä päättää perusopetuslain 18 :n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toimintaalueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat saavat opetusta saman vuosiviikkotuntimäärän kuin oppiaineittain opiskelevat. Jos tästä tuntimäärästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, päätetään siitäkin perusopetuslain 18 :n nojalla erityisen tuen päätöksessä. Ellei poikkeaminen ole tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuen, tulee siitä aina tehdä päätös, jonka tarpeellisuus tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti. Perusopetusasetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voida poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, näin ollen tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi. Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Päätöstä pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä ei voi tehdä esimerkiksi sen vuoksi, että ryhmäkoko muuten ylittäisi säädetyn. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. 18
Varhennettu esiopetus Pietarsaaren päivähoidossa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat sekä suomenettä ruotsinkieliset lapset pyritään ohjaamaan Kirkkorannan päiväkotiin viimeistään viisivuotiaina, eli varhennettuna esiopetusvuotenaan. Pietarsaaren kaupungissa paras valmius vastaanottaa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita, sekä suomenettä ruotsinkielisiä oppilaita on Kirkkorannan päiväkodissa. Vastaavasti koulun puolella paras valmius vastaanottaa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita sekä tilojen että henkilökunnan koulutuksen puolesta on Länsinummen koulussa ja Kirkkoranta-Jungmannin koulussa. Varhennetun esiopetuksen aikana tehdään yhteistyötä vastaanottavan koulun kanssa. Syksyn aikana vastaanottavan koulun erityisopettaja/resurssiopettaja käy tapaamassa lasta päivähoidossa. Kevätlukukauden aikana lapsi käy yhdessä avustajansa kanssa tutustumassa tulevaan esiopetuspaikkaansa ja sen henkilökuntaan, myös erityisopettajan on tärkeää olla läsnä tässä tapaamisessa. Järjestelyn tarkoituksena on entisestään tehostaa ja keskittää lapsen ympärillä toimivaa tukiverkostoa, johon kuuluvat erityislastentarhanopettajat, erityispäivähoidonavustajat ja muut tukipalvelut. 19
HAKEMUS PIDENNETYSTÄ OPPIVELVOLLISUUDESTA JA PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA Lapselle/oppilaalle Syntymäaika Lapsella/oppilaalla on nykyinen paikka seuraavassa ryhmässä Yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Hakemukseen liitetään: lääkärinlausunto psykologinlausunto kuntoutussuunnitelma HOPS muu lausunto Päätös erityisestä tuesta tehdään PoL:n 17 :n 4 momentin perusteella ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään PoL:n 25 :n 2 momentin perusteella. Suunnitelma erityisen tuen järjestämisestä: 1. Lapsen ensisijainen ryhmä 2. Lapsen tarvitsemat tulkkaus- ja avustajapalvelut 3. Henkilökohtaiset pedagogiset järjestelyt (oppimisympäristö, opetusmenetelmät, materiaalit ja välineet) Pietarsaari / 20 Erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja Huoltaja Huoltaja Puhelinnumero ja sähköposti Puhelinnumero ja sähköposti 20
HOPS Henkilökohtainen hoito-, opetus-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle (jolle annetaan erityistä tukea) Salassa pidettävä Päivähoitopaikka: Ajalle: Henkilötiedot: Nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltaja/t: Sähköposti: Sähköposti: Suunnitelman laatimiseen osallistuneet: puh. puh. Perustiedot: (nykytilanne esim. ryhmän koko, perheenjäsenet, ) Lapsen oppimiseen ja kasvuun liittyvät erityistarpeet: Tehdyt toimenpiteet asiantuntijoiden konsultaatio Keskustelu huoltajien kanssa Keskustelu erityislastentarhanopettajan kanssa Avustaja Psykologin konsultointi Terapiat (mitkä, kuinka usein, kuka on antanut) Sosiaalityöntekijän konsultointi Muuta 21
Suunnitelma konkreettisesta toimenpiteestä: (minkälainen tuki, kuinka usein tuki annetaan, vastuuhenkilö) Sosiaaliset taidot: Päivittäistaidot: Motoriikka: Kielelliset taidot: Silmä /käsi: Tarkkavaisuus/ muisti: Tunteiden ilmaisu/ yhteistyökyky: Minäkuva: Työtavat: Leikki: Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja (pvm ja vastuuhenkilö) Lapsen Lenekartoitus Aikaisemmat HOPS:it Mahdolliset muut asiakirjat Tavoitteet Lähitavoitteet (seuraavaan keskusteluun huoltajien kanssa) Pitkäaikaiset tavoitteet Yhteistyön toteuttaminen huoltajien kanssa 22
Arvionti: Suunnitelman seuraava arviointi: (pvm ja paikka) Muita kommentteja: Pietarsaari / 20 Varhaiskasvatuksen henkilö (nimi ja ammatti): Sallin tämän asiakirjan sisältämien, hoidon, opetuksen ja kuntoutuksen kannalta tarpeellisten tietojen käyttämisen, sekä niiden siirtämisen lapseni työtiimin kesken. Hyväksyn lapseni HOPS- suunnitelman ja sitoudun osaltani noudattamaan sitä. Huoltaja/t: Sosiaalihuoltolaki (1982/710) 57 määrittelee varhaiskasvatushenkilökunnan vaitiolovelvollisuuden seuraavasti: Kunnan palveluksessa olevat eivät saa ilman asianomaisen henkilön tai, milloin hänellä ei ole edellytyksiä arvostella annettavan suostumuksen merkitystä, hänen holhoojansa tahi muun huoltajan lupaa ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, josta he asemansa tahi tehtävänsä perusteella ovat saaneet tietää. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä asian ilmaisemista sille, jolla viran puolesta on oikeus saada asiasta tieto. Jakelu: Kokouksessa mukana olleille, sekä: Arviointikokous: / 20 Osallistujat (nimi ja ammatti) Arvio tuen sopivuudesta ja riittävyydestä Toimenpiteet jatkossa: 23
Allekirjoitukset: HOPS liite Lapsen nimi: Päivähoitopaikka: HOPS- tiimi ajalle: Nimi ja ammatti: Puhelin Sähköposti: 24
B.2. Hojks varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevalle lapselle Lapsella, jolla on pidennetty oppivelvollisuus, on oikeus saada erityistä tukea ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytetään samaa suunnitelmaa. Erityislastentarhanopettaja vastaa suunnitelman laatimisesta päivähoidossa. Esiopetuksessa vastuu on erityisopettajan. Suunnitelma tehdään aina yhteistyössä huoltajien kanssa ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa arvioidaan ainakin kerran vuodessa. Lomake löytyy sivulta 39. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Varhaiskasvatus tekee yhteistyötä lähikoulun kanssa. Koulu kutsuu huoltajat ja tulevat esioppilaat tutustumaan esiopetukseen sovittuna päivänä keväällä. Keväällä esiopettajat ja lastentarhanopettajat/muu varhaiskasvatuksen henkilökunta ja kiertävä erityislastentarhanopettaja tapaavat. Myös koulujen erityisopettajien on oltava mukana, jotta he voivat saada tietoa tuen tarpeessa olevista lapsista. Tällöin jokaisen lapsen kohdalla käydään läpi lomake Silta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Lastentarhanopettaja antaa kopiot lasten varhaiskasvatussuunnitelmista (lapsen Vasu) ja muut dokumentit esiopettajalle. Huoltajien suostumus on pyydettävä kirjallisena. Tuen tarpeessa olevat lapset ovat etusijalla tapaamisissa. Syksyllä kiertävä erityislastentarhanopettaja kutsuu koolle HOJKS -kokouksen esiopetukseen, koskien pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia. Tässä vaiheessa HOJKSin tekeminen siirtyy erityisopettajalle. Erityislastentarhanopettaja vastaa tietojen siirtämisestä, HOPSeista, HOJKSeista ja muista dokumenteista erityisopettajille koskien niitä lapsia, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa varhaiskasvatuksessa. 25
SILTA VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN Päivämäärä: Lapsen nimi: Hoitopaikka: Syntymäaika: kyselee, odottaa vastausta vastaa kysymyksiin asiallisesti pystyy kuvailemaan asioita ja tapahtumia asiallisesti keskittyy kuuntelemaan keskustelee vastavuoroisesti odottaa omaa vuoroaan pysyy asiassa osaa pyytää apua ottaa toiset huomioon haluaa leikkiä ja toimia toisten lasten kanssa siirtyy sujuvasti tilanteesta toiseen ilmaisee omia tunteitaan ilmaisee myötätuntoa noudattaa ohjeita ja sääntöjä jaksaa keskittyä toimintaansa ymmärtää oikean ja väärän myöntää virheitä kestää häviötä 26
luottaa itseensä tuntuu olonsa turvalliseksi osaa käydä omatoimisesti vessassa pukee sujuvasti kävelee viivaa pitkin hyppää yhdellä jalalla heittää ja ottaa kiinni pallon haluaa toimia liikuntaleikeissä kätisyys on vakiintunut osaa käyttää haarukkaa ja veistä kynäote saksien käyttö oman nimen kirjoittaminen on kiinnostunut kirjaimista ja numeroista osaa painaa mieleensä asioita ja käyttää niitä myöhemmin havaitsee eroja ja samankaltaisuuksia Varhaiskasvatuksen henkilö: (nimi ja ammatti) Huoltaja/t: 27
ESIOPETUS Lokikirja Näin ohjaat laivaa (Laivasuunnitelman käyttöohjeet) Laiva on lapsen oppimissuunnitelma esiopetuksessa. Opetussuunnitelman mukaan jokaiselle lapselle pitää tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jonka perusteella suunnitellaan sekä toimintaa että mahdollisia tukitoimenpiteitä. Laivasuunnitelmasta kerrotaan syksyllä ensimmäisissä vanhempain-tapaamisissa. Laivasuunnitelma tuodaan täytettynä syyskuun aikana esiopettajalle. Lokakuussa esiopettaja käy kehityskeskustelun huoltajan kanssa. (Lapsi voi osallistua, jos niin päätetään). Keskusteluun varataan aikaa n. 30min. Ennen keskustelua Esiopettaja lukee lapsen dokumentit ja mahdolliset suunnitelmat päivähoidosta. Vanhemmat käyvät kotona yhdessä lapsensa kanssa läpi purjeiden sisällöt ja miettivät; onko taito jo saavutettu vai tarvitaanko vielä harjoitusta, sekä missä lapsi on jo taitava ja mitä hän haluaisi oppia esiopetuksessa. Saavutetut taidot väritetään samalla värillä ja muut jätetään värittämättä. Syksyllä ja keväällä käytetään eri värejä. Huoltaja kirjaa laivan ruumaan lapsen vahvuudet ja tavoitteet. Esiopettaja täyttää kompassi-lomakkeen keskustelun aikana tai keskustelun jälkeen jos huomataan, että lapsella on jonkinlainen tuen tarve. On tärkeää, että kaikki tehdyt tukitoimenpiteet dokumentoidaan (kuka on tukea antanut ja kuinka usein ja miten lapsi on hyötynyt niistä) mikäli myöhemmin halutaan tehdä hakemus erityisestä tuesta tai lisävuodesta esiopetuksessa. Keväällä käydään laivasuunnitelman arviointikeskustelu, ainakin niiden lapsien kanssa, joille on annettu tehostettua tukea. Lapsi värittää saavutetut taidot kevään värillä yhdessä aikuisen kanssa. Huoltaja, lapsi ja esiopettaja allekirjoittavat laivasuunnitelman. 28
Arviointikeskustelun jälkeen laiva ja kompassi laitetaan lapsen kansioon. Kansiota säilytetään esiopetusluokassa esiopetusvuoden ajan. Keväällä ennen koulun alkua esiopettaja antaa kansion suoraan tulevalle opettajalle (tai koulun rehtorille). Kompassi tehostettua tukea tarvitsevalle lapselle Kompassia käytetään apuna keskustelussa sekä pedagogisessa tiimissä että huoltajien kanssa. Sitä käytetään tarkistuslistana, johon voidaan myös kirjata suunnitellut tukitoimenpiteet. Tukitoimenpiteet ja muut lausunnot kirjataan myös lomakkeeseen Pedagoginen arvio ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Tämä koskee vain niitä lapsia, joille annetaan tehostettua tukea. Kompassilomakkeen ei siis tarvitse seurata lasta kouluun, vaan riittää kun Laivasuunnitelma ja lomake Pedagoginen arvio ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ovat mukana. Kompassilomake voidaan hävittää, kun lapsi aloittaa koulun. A.1. Pedagoginen arvio ja A.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Keskusteltuaan lapsen mahdollisesta tuen tarpeesta ja sovittuaan tukitoimista, esiopettaja kirjaa nämä asiat Pedagoginen arvio ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma- lomakkeeseen, jonka huoltaja tämän jälkeen allekirjoittaa. Toimintaa suunnitellaan oppimissuunnitelman mukaisesti. Lomaketta käytetään myös arvioitaessa tukitoimenpiteitä. Koulunkäynnin aloittaminen vuotta säädettyä myöhemmin Pedagogisen tiimin (esiopettaja, erityisopettaja, kuraattori, koulupsykologi) ja huoltajien on huolellisesti perusteltava, minkä takia lapsi tarvitsee koulun aloituksen vuotta säädettyä myöhemmin. Perusteluista tulee ilmetä miten lapsi hyötyy toisesta esiopetusvuodesta ja mitä tukitoimenpiteitä on jo tehty ja miten lapsi on hyötynyt niistä. On myös selvitettävä lapselle asetetut tavoitteet ja tukitoimenpiteet mahdollista lisävuotta varten. Perustelut kirjataan Pedagogisen arvion ja Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmalomakkeeseen. Sen lisäksi tarvitaan koulupsykologin tai muun asiantuntijan lausunto. Lausunnot liitetään huoltajien anomukseen (lomake Anomus koulunkäynnin 29
aloittamisesta yhtä vuotta säädettyä myöhemmin), joka lähetetään Päivä- ja koulutusvirastoon toukokuun aikana. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto tekee päätöksen. Lapselle, jolle on myönnetty lisävuosi esiopetuksessa on annettava tehostettua tukea. Lapselle tehdään oppimissuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet, toimintamenetelmät ja vastuuhenkilöt. Huoltajat osallistuvat suunnitelman tekemiseen. Lomake löytyy myös Päivähoito- ja koulutusviraston kotisivulta tai kansliasta. 30
ANOMUS KOULUNKÄYNNIN ALOITTAMISESTA VUOTTA SÄÄDETTYÄ MYÖHEMMIN Anomme lapsellemme Henkilötunnus - PoL 27 mukaista oikeutta aloittaa koulunkäynti vuotta säädettyä myöhemmin, syksyllä Perustelut ja suunnitelma tukitoimenpiteistä: Nykyinen esiopetusryhmä Esiopettaja Liitteet: pedagoginen arvio* koulupsykologin lausunto* lääkärin lausunto muu lausunto * liitettävä mukaan Pietarsaari Huoltaja/t Puh. 31
A.1. LAIVA - lapsen oppimissuunnitelma esiopetuksessa 32
LAIVASUUNNITELMAN LIITE Lapsen nimi: Esiopetusryhmä: Esiopettaja: Näissä olen taitava: Päivämäärä: Haluan oppia: Näitä asioita harjoittelen: Tavoitteet tälle vuodelle: Kodin ja esiopetuksen yhteiset tavoitteet: 33
Salassa pidettävä KOMPASSI - lomake 34
35