TALOUSARVIO 2013 Kaupunginvaltuusto 10.12.2012
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 2
Sisältö YLEISPERUSTELUT... 3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT... 4 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 6 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 Järvenpään toimintaympäristö ja talous... 7 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT...11 Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2013-2017...11 Verotulot...14 Valtionosuudet...15 Henkilöstöpolitiikka...17 Maapolitiikka ja kaavoitus...18 TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET...20 KÄYTTÖTALOUSOSA...25 KONSERNIPALVELUT...29 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE...34 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE...47 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE...57 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE...67 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT...76 KAUPUNKIKEHITYS...85 JÄRVENPÄÄN VESI...91 TULOSLASKELMAOSA 2013-2017...92 RAHOITUSOSA 2012 2014...95 INVESTOINTIOSA 2012 2016...101 LIITTEET...109 LIITE 1 RAHAMÄÄRÄISET RATKAISUVALTARAJAT...110 LIITE 2 TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA, SIS. JÄRVENPÄÄN VESI...112 LIITE 3 KAUPUNKISTRATEGIAN TULOSKORTTI 2013...115 LIITE 4 HENKILÖSTÖN PALVELUSUHTEEN PERIAATTEET...132 LIITE 5 HENKILÖTYÖVUOSIEN MÄÄRÄT...135
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 LIITE 6 JÄRVENPÄÄN VEDEN TALOUSARVIOESITYS...136 LIITE 7 TYTÄRYHTEISÖN TAVOITTEET JA TULOSLASKELMA...146 1
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS YLEISPERUSTELUT Budjetin ja taloussuunnitelman valmistelu on tänä vuonna tapahtunut epävarmoissa merkeissä. Maassamme vallitseva taantuma vaikuttaa tulevien vuosien talousnäkymiin selvästi. Verotulojen kasvun hidastuminen ja valtionosuusleikkaukset kiristävät tuntuvasti talouden liikkumavaraa. Menokasvu on asettunut parina vuotena uudelle, korkeammalle tasolle, tämä on entisestään vaikeuttanut tasapainoiseen taloustilanteeseen pääsemistä. Väestönkasvu on Järvenpäässä KUUMA -kuntien nopeinta. Tämä tulee näkymään palvelutarpeissa ja palveluinvestoinneissa. Tästä johtuen palveluverkkosuunnitelma on entistä tärkeämmässä roolissa, kun sopeutetaan taloutta kasvupaineissa. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan kasvua hillitään niin, että se tulee olemaan keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. On huolehdittava myös pitkän aikavälin kasvunäkymistä. Tämä edellyttää maan hankintaa, maan jalostamista ja maan myyntiä asumisen ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Talouden taantuma asettaa paineita myös työllisyyden hoitoon. Viime vuosina työllisyys on Järvenpäässä kehittynyt suotuisasti. Ensi vuonna tärkeä työllisyyden hoitoon liittyvä asia on nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanon käynnistäminen. Lähivuosien talouteen liittyvä tärkeä kysymys on menokasvun hillintä. Ensi vuoden näkymä on tässä mielessä tyydyttävä: toimintakatteen kasvuluku on esityksessä 3,2 % ja toimintakulujen nousuprosentti 2,3 %. Budjettiesitys on laadittu niin, että määrärahavaraukset ovat realistisia eikä alibudjetointia sisälly nyt esitettyihin määrärahoihin. Erityisiä määrärahatarpeita ja kasvupaineita on sisältynyt vammaispalveluihin ja pitkäaikaishoitoon. Lisäksi ICT ja Varhe -maksut ovat vaatineet lisäpanostusta. Uusia vakanssiesityksiä on yhteensä 15. Tämän lisäksi ensi vuoteen kohdistuu 31 muuta vakanssia, joista päätökset on tehty aiemmin. Suurin henkilöstölisäys on uudessa Pajalanpihan päiväkodissa, johon tarvitaan yhteensä 19 uutta vakanssia. Investointeihin joudutaan ottamaan lainaa niin, että suunnitelmankauden lopussa vuonna 2017 lainamäärä/asukas on 2317 euroa. Investoinnit kohdistuvat pääasiassa maanrakentamiseen ja uusien alueiden avaamiseen. Ainoa perinteinen talonrakennusinvestointi on paloasema, jonka rakentaminen alkaa ensi vuonna. Terveystalohanke on käynnistetty uudelleen ja se tulee valmistumaan vuoden 2016 syksyllä, mikäli valitusviiveitä ei tule. Vaikka talouden tilanne on huono, varautuu kaupunki jo taantuman jälkeiseen aikaan huolehtimalla hallitusti kasvusta ja kaupungin elinvoimaisuuden turvaamisesta. Lähivuosiin liittyvä suuri avoin kysymys on se, miten kuntauudistus ja metropoliratkaisu toteutetaan Helsingin seudulla. 3
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 KAUPUNKISTRATEGIA JA TOTEUTTAMISOHJELMAT Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.6.2009 89 kaupunkistrategian vuosille 2010-2020. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat kaupunginvaltuusto päivitti kokouksessaan 15.10.2012 67. Toteuttamisohjelmia on neljä: Palveluohjelma alaohjelmineen, Kaupunkikehitysohjelma, Talousohjelma sekä Henkilöstöohjelma. Palveluohjelman alaohjelmia ovat Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma sekä Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma. Kaupunkistrategia tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana. Palvelualueiden ja muiden yksiköiden sitovat tavoitteet on johdettu strategian toteuttamisohjelmista. Valtuuston hyväksymän palveluohjelman periaate 6:n tavoitteet on huomioitu esityksessä. "Ohjelmakaudella turvataan erityisesti seuraavien palvelukokonaisuuksien häiriötön ja kustannustehokkaasti järjestetty tarjonta talousarviossa, sen käyttösuunnitelmassa tai palvelusopimuksissa sovittavalla määrä-, laatu- ja kustannustasolla. Luettelossa ei ole tärkeysjärjestystä. Maan hankinta, kaavoitus, tonttituotanto ja niihin liittyvä kunnallistekniikan rakentaminen. Toiminta elinkeinoelämän, liikenneyhteyksien ja kaupunkikuvan parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat palvelut. Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia edistävät, ennaltaehkäisevät ja omatoimista selviytymistä tukevat palvelut. Terveellisten elintapojen edistämistä tukevat palvelut. Kaupungin vetovoimaisuutta lisäävät asumiseen, viihtyisyyteen, turvallisuuteen, osaamiseen ja vapaa-ajan toimintoihin liittyvät palvelut. Toimintojen tehostamista tukevat it-palvelut ja ohjelmisto-/laiteratkaisut." 4
TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA 2012-2020 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKISTRATEGIA 2012-2020 Asukaslähtöisyys Vastuullisuus Taloudellisuus Oikeudenmukaisuus Elinvoimainen kulttuurikaupunki Järvenpään kaupungin tarkoituksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa. Asiakas näkökulma Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Prosessit ja rakenteet näkökulma Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Talous näkökulma Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Henkilöstö näkökulma Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. 2. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. 3. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. 2. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. 3. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. 2. Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. 3. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT: 1. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. 2. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. 3. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. 1: PALVELUOHJELMA P1: LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIOHJELMA P2: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OHJELMA P3: IKÄÄNTYNEIDEN JA VAJAAKUNTOISTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2: KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 3: MUUTOSOHJELMA 4: TALOUSOHJELMA 5: HENKILÖSTÖOHJ. TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET TALOUSARVIOTAVOITTEET Järvenpään kaupunki 2 KV 15.6.2009 89 5
TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupunki Yleinen taloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön mukaan maailmantalouden kasvun hidas vaihe jatkuu vielä v. 2012. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa v. 2012 runsas 3 %, mutta nousee arviolta neljään prosenttiin v. 2013. Hitaan kasvun taustalla ovat hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, heikko yksityinen kysyntä, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä epäselvyys euroalueen näkymistä. Useissa teollisuusmaissa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, jolloin kysyntä heikkenee ja kasvu hidastuu vuosina 2012 ja 2013. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka suuressa osaa niistäkin kasvu hidastuu. Yhdysvaltain talouden elpyminen on hitaampaa kuin kertaakaan sitten 1930-luvun laman jälkeen ja kasvu alittaa 3 % vuosina 2012 ja 2013. Euroalueen ja EU:n talouskasvu on pysähtynyt ja talous on kääntynyt lievään taantumaan v. 2012. Kasvua hidastavat pankki- ja velkakriisin heikentämä luottojen tarjonta ja korkealla pysyvä epävarmuus, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, teollisuusmaiden vientikysynnän heikkous sekä kasvava ja pitkittyvä työttömyys. Kiinan kasvua hidastaa teollisuusmaiden laimea kysyntä. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin 8 prosentin tuntumassa koko ennusteperiodin, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Venäjän talous on kasvanut lähes 5 % korkeana pysyneen öljyn hinnan ansiosta. Jatkossa öljyn korkea hinta ei kuitenkaan enää tuo vastaavaa kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana ja erityisesti euroalueen tilanne on muodostumassa erittäin ongelmalliseksi. Tämä heijastuu Suomen talouteen useita välittymiskanavia myöden. Vuoden 2012 kasvuksi ennustetaan 1 % ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan edellisvuodesta. Kysynnän heikkous erityisesti euroalueella johtaa sekä viennin että tuonnin hienoiseen supistumiseen. Vuoden 2013 kasvuksi muodostuu myös 1 %, mutta kasvun rakenne monipuolistuu. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän 2,5 prosentin kasvuun. Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Valtionosuuksien kasvu jää 1½ prosenttiin mm. valtiontalouden sopeutustoimien seurauksena. Kuntien menokasvun ennakoidaan hidastuvan hieman mm. kunta-alan ansiotason nousun hidastuessa. Menojen kasvu on kuitenkin nopeampaa kuin tulojen, joten kuntien alijäämä kasvaa edelleen. Alijäämän suhteessa BKT:hen arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Peruspalveluohjelmassa kuntien toimintakatteen kasvuksi arvioidaan 3,7 %. 6
Järvenpään toimintaympäristö ja talous Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 38966. Väestömäärä lisääntyi 0,7 %. Vuoden 2012 tammi-syyskuun väkiluvun kehityksen perusteella arvioidaan, että väkiluku on vuoden 2012 lopussa 39642 asukasta eli 676 asukasta enemmän kuin vuonna 2011. Kuntien välisessä nettomuutossa on syyskuun loppuun mennessä saatu 273 ja nettomaahanmuutossa 80 asukasta lisää. Vuonna 2011 väestö väheni kuntien välisessä nettomuutossa 63 asukkaalla, mutta kasvoi nettomaahanmuutossa 115 asukkaalla. Väestötilaston mukaan vuonna 2011 syntyneitä oli 473 eli 7 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 356, joten lapsia syntynee koko vuonna suunnilleen saman verran kuin vuonna 2011. 7
900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Järvenpään kaupunki Tulomuuttajat iän mukaan 1997-2011 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Lähtömuuttajat iän mukaan 1997-2011 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Muuttajat ovat iältään pääasiassa nuoria aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan. Kunnasta toiseen muuttaminen ja siirtolaisuus vähenevät, mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. Nettomuuton kautta Järvenpään väestö on viimeisen 15 vuoden aikana lisääntynyt lähinnä vain nuorten aikuisten (18-34 - vuotiaat) osalta. Myös 65 vuotta täyttäneitä on tullut nettomuutossa vuosien 1997-2011 aikana yhteensä 172 asukasta lisää. Lasten lähtömuutto on kyseisenä ajanjaksona ollut vilkkaampaa kuin tulomuutto. 200 150 100 50 0-50 -100-150 Nettomuutto iän mukaan 1997-2011 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ Lähde: Tilastokeskus 8
Vertailutiedot KUUMA-kunnissa asui vuoden 2011 lopussa 306.610 henkilöä. Väestökasvu edellisestä vuodesta oli 2.420 henkilöä eli 0,8 %. Vuoden 2012 syyskuun lopussa KUUMA-kunnissa oli 308.413 asukasta. Väestömuutos tammi-syyskuu Väkiluku 30.9.2012 (ennakkotieto) Hyvinkää 27 45.554 Järvenpää 507 39.473 Kerava -22 34.527 Kirkkonummi 317 37.509 Mäntsälä 282 20.413 Nurmijärvi 285 40.634 Pornainen 19 5.141 Sipoo 199 18.725 Tuusula 102 37.769 Vihti 87 28.668 KUUMA yht. 1.803 308.413 Järvenpään väestö on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana 2586 asukkaalla eli keskimäärin 259 asukasta ja 0,7 % vuodessa. Kymppikunnista vain Hyvinkää ja alueluovutuksista johtuen Sipoo kasvoivat suhteellisesti vielä hitaammin. Pornainen ja Kirkkonummi ovat kasvaneet yli 2 % vuodessa. Lähde: Tilastokeskus Järvenpäässä työikäisten osuus väestöstä on Kymppikuntien korkein. Alle kouluikäiset ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet -127 lapsella ja peruskouluikäiset -761 lapsella. 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt 663:lla. 9
Työssäkäynti ja työttömyys Järvenpään työvoiman määrä oli vuoden 2010 lopussa 20733 eli 42 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten määrä oli 19233, mikä oli 215 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömyysaste oli tammikuussa 7,1 eli 0,2 %-yksikköä alempi kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työttömyysaste on laskenut tammi-toukokuussa 1,0 %-yksikköä. Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,9 %, kun se tammi-syyskuussa 2012 on ollut 6,8 %. Syyskuussa työttömyysaste oli 6,1 % eli 0,3 %-yksikköä matalampi kuin vuoden 2011 syyskuussa. Syyskuun 2012 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 1275, näistä 158 alle 25-vuotiaita ja 365 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita. Järvenpäässä oli vuoden 2010 lopussa 12198 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi 371 työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailutiedot Järvenpään työpaikat ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 53 työpaikalla vuodessa. Tuusulan työpaikat ovat lisääntyneet vastaavana aikana keskimäärin 293 työpaikalla vuodessa. Työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2010 Järvenpäässä 63,4 %, kun se Kymppikuntaalueella keskimäärin oli 64,1 %. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkäällä 88,8 %. Järvenpään työttömyysaste oli 2012 syyskuussa 6,1 %, kun se muulla KUUMAalueella oli keskimäärin 5,3 %. Lähde: Tilastokeskus 10
TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT Taloussuunnitelman talousperusteet vuosina 2013-2017 Käyttötalous Vuoden 2012 tilinpäätösennuste (syyskuu) ennakoi n. -0,66 Me:n alijäämää ja toimintakatteen noin 7,1 % kasvua. Vuoden 2012 menokasvuksi näyttää muodostuvan n. 6,8 %. Käyttötaloudessa suunnitelmakaudella 2013 2017 tavoitteena on toimintakatteen ja menokasvun merkittävä hillitseminen. Vuonna 2013 toimintakatteen kasvu on 3,2 % (4,9 % ilman kaatopaikkavarauksen vaikutusta vuodella 2012). Ilman maanmyyntivoittoja toimintakatteen kasvu on 2,1 % (3,7 % ilman kaatopaikkavarauksen vaikutusta vuodella 2012). Vuonna 2014 toimintakatteen muutos on 3,1 % (2,2 %), v. 2015 n. 2,8 % (2,7 %), v.2016 n. 1,2 % (2,2 %) ja 2017 n. 3,3 % (3,7 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman maanmyyntivoittoja. Vuoden 2013 talousarvioesityksen menokasvuksi muodostuu 2,3 % (3,5 % ilman kaatopaikan vaikutusta vuodella 2012). Suunnitelmakauden merkittävin haaste käyttötalouden osalta on Terveystalo, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopulla. Sen käyttötalous- ja rahoitusvaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa vuonna 2017. Käyttötalouden kasvuvara suunnitelmakaudella on tiukka ja sen toteuttamisen varmistamiseksi laaditaan talouden tasapainottamissuunnitelma, joka tähtää vuoden 2013 aikana poliittisesti hyväksyttävään talouden tasapainottamisohjelmaan. Myös tuottavuuden parantamisen merkitys korostuu suunnitelmakaudella. Maanmyyntivoittoja on vuodelle 2013 arvioitu 6,4 Me, mikä on 1,6 Me vähemmän kuin kuluvana vuonna. Vuosina 2014 ja 2015 maanmyyntivoitot on arvioitu 5 Me tasoon mutta vuosina 2016 (7 Me) ja 2017 (8 Me) lähestytään kuluvan vuoden tasoa. Yksi keskeinen suunnitelmakauden tavoite on tilaprosessien kehittäminen ja kaupungin tilojen ja rakennuskiinteistöjen käytön tehostaminen. Tähän liittyen vuosi 2014 sisältää suunnitelman kaupungin omistuksessa olevien osakehuoneistojen myymisestä esimerkiksi Mestariasunnot Oy:lle. Osakehuoneistojen myynnillä saadaan arviolta noin 4,6 Me lisätulo kaupungin kassaan. Toimenpide näkyy kaupungin tuloslaskelmassa vuonna 2014 satunnaisissa tuloissa noin 3,06 Me eränä. 11
100 90 Toimintatulot ta 2013, yhteensä 73,4 Milj euroa, jakauma prosentteina 0,09 4,34 5,03 7,84 0,065 Me, Erikoissairaanhoito 3,2 Me, Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 3,7 Me, Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 5,8 Me, Konsernipalvelut 80 7,90 5,8 Me, Lastenja nuorten palvelualue 70 60 50 9,92 15,05 7,3 Me, Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 11,0 Me, Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 40 30 20 49,83 36,6 Me, Toimintaympäristöpalvelut 10 0 1 100 Toimintamenot ta 2013, yhteensä 257,4 Milj euroa, jakauma prosentteina 4,3 11 Me, Kaupunkikehitys ja Järvenpään Vesi 90 80 70 60 50 6,2 7,7 10,3 11,4 13,5 15,9 Me, Konsernipalvelut 19,8 Me, Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue 26,5 Me, Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue 29,3 Me, Toimintaympäristöpalvelut 34,7 Me,Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue 40 15,6 40,2 Me, Erikoissairaanhoito 30 20 10 31,0 79,9 Me, Lasten ja nuorten palvelualue 0 1 12
Yksittäisen työntekijän kohdalla palkkamenojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2012 tasosta noin 1,9 %. Tämä merkitsee varautumista noin 2,06 % korotukseen helmikuusta 2013 alkaen. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys pitää sisällään henkilöstölisäyksiä (vakinaiset) yhteensä 46 kpl, joista Perheoikeudellinen yksikkö 8 (kuntien yhteinen yksikkö), Pajalan pihan päiväkoti 19, Wärttinä 3 ja Järvenpään opisto 1 -> muiden lisäysten osuus 15, josta Konsernipalvelut (1) johdon erityisasiantuntija (tietojärjestelmät ja ict) (1) lakimies Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue: (1) terveyskeskussairaalan lääkäri (1) mielenterveys ja päihdetyön erikoislääkäri (1) sosiaalityöntekijä (2) suuhygienisti (ei nettovaikutusta) Lasten ja nuorten palvelualue (2) luokanopettaja (2) mamu-opettaja ja luokka-avustaja (1) koulukuraattori (1) perhetyöntekijä Sivistys ja vapaa-ajan palvelualue (1) maahanmuuttajakoordinaattori Järvenpään Vesi (1) rakennuttajainsinööri Investoinnit Järvenpään kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2013 on 18,0 Me. Määrä on hieman alle tämän vuoden tason, mutta noin 80 % suuremmat kuin esimerkiksi vuonna 2010. Kärkiinvestoinnit vuonna 2013 ovat 4,8 Me jakaantuen seuraavasti: 13
Kärki-investoinnit v. 2013 netto(1000eur) Lepola I 184 Lepola II 1 608 Lepola III 471 Pajalanpiha 0 Pajalan alue 350 Reservikomppania 490 Keskustan kehittäminen 0 Saunaniitty 775 Metson pohjoispuoli 0 Suunnittelu 930 Yhteensä 4 808 Vuosille 2013-2014 on paloasemainvestointiin varattu yhteensä 6,4 Me. Investoinnin kustannuksista vuodelle 2013 ajoittuu n. 0,4 Me ja vuodelle 2014 n. 6 Me. Vuoden 2013 lopulla aloitetaan myös työ- ja toimintakeskuksen keittiön remontointi, jonka kustannusarvio on 1,1 Me (vuosi 2013 n 0,2 Me ja v. 2014 n. 0,9 Me). Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat: v. 2014: 26,5 Me, josta kärki-investoinnit 4,5 Me v. 2015: 22,5 Me, josta kärki-investoinnit 6,2 Me v. 2016: 25,3 Me, josta kärki-investoinnit 9,7 Me v. 2017: 27,1 Me, josta kärki-investoinnit 9,8 Me Tarkemmat tiedot investoinneista näkyvät tausta-aineistona olevasta investointiohjelmasta. Verotulot Talousarvio perustuu 19,00 %:n tuloveroon ja kiinteistöveroissa seuraaviin veroprosentteihin: yleinen 1,32 %, vakituiset asuinrakennukset 0,41 %, muut asuinrakennukset 0,91 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,50 %. Verotulojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2012 tasosta n.3,0 %. Vuoden 2014 osalta verotulojen kasvuksi arvioidaan vielä 3,0 % mutta verotulojenkin kasvun arvioidaan hieman kiihtyvän vuosina 2015 2017 mm. asukasluvun kasvun ja talouden 14
yleisten näkymien hitaan parantumisen myötä. Verotuloarvoissa on hyödynnetty kuntaliiton ennustekehikkoa varovaisuusperiaatetta noudattaen. Verotulojen lopulliseen kehitykseen tulee vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Valtionosuudet Valtionosuuden muutos vuodelle 2013 on -2,5 %. Suunnitelmavuosien osalta valtionosuuksien arvioidaan laskevan vuosittain n. - 1 %. On hyvin todennäköistä että hallituksen talousarvioesityksessä suunnitellut toimenpiteet eivät riitä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Koska kuntien valtionosuudet muodostavat valtion menoista ison osan, on todennäköistä, että niihin kohdistetaan vielä lisää supistuksia myös tulevina vuosina. Vuoden 2013 valtionosuudet selviävät lopullisesti vasta vuoden lopulla. Verorahoitteisia tuloja on muutenkin syytä tarkastella kokonaisuutena. Verorahoitteisten tulojen kasvuksi vuonna 2013 arvioidaan 2,2 %. Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys Vuonna 2013 kaupunki (emo) joutuu ottamaan nettolainaa 8,4 Me, eli lähes saman verran mitä kehystä laadittaessa tavoitteeksi asetettiin. Lainamäärä nousee vuonna 2013 n. 48,7 Me tasoon ja Investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 47,4 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2017 siinä saavutetaan 52,3 % taso. Koko suunnitelmakaudella vuoteen 2017 asti nettolainaa joudutaan ottamaan investointien rahoittamiseksi noin 58,6 Me, jonka seurauksena emo-kaupungin lainamäärä vuoden 2017 lopulla arvioidaan olevan noin 99 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen, ns. syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan. Kaupungin lainasalkusta 20 Me suojattiin vuonna 2010 viideksi vuodeksi 1,69 % korkotasoon. Kaupunkikonsernin lainamäärä on kasvanut voimakkaasti 2000- luvulla mm. asuntorakentamisen seurauksena. Vuoden 2011 lopulla kaupunkikonsernilla oli velkaa 138,7 Me (3558 e / asukas). Vuonna 2012 Mestariasunnot- konsernin lainamäärä tulee kasvamaan noin 18,7 Me riippuen siitä, miten rakennus- ja perusparannushankkeet lopulta vuosille 2012 2015 ajoittuvat. Mestariasunnot konsernin keskimääräinen lainatarve suunnitelmakaudella 2013-2017 on n. 12 Me vuodessa. Tästä vuotuisesta tarpeesta n. 10 Me tulee uudisvuokra-asuntojen rakentamisesta ja 2 Me perusparannuksista. Lainamäärään tulee vielä päälle mahdollinen päiväkotirakentaminen (n. 3,5-4,0 Me/päiväkoti). Lisäksi terveystaloinvestointi tulee toteutuessaan nostamaan kaupungin konsernivelkaa noin 1200 eurolla asukasta kohden. 15
16
Talousarvioehdotuksen mukainen vuosikate vuonna 2013 on 8,5 Me ja alijäämä -6,3 Me. Alijäämän syntymiseen vaikuttaa ainakin osittain poisto-ohjelman muutos, jonka vaikutuksen arvioidaan olevan 3 Me. Poisto-ohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Henkilöstöpolitiikka Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma, henkilöstöohjelma, linjaa Järvenpään kaupungin henkilöstöjohtamisen tavoitteet. Kaupunki tavoittelee työnantajakuvaa, jossa se nähdään haluttuna työnantajana, jossa johtaminen on linjakasta ja jolla on palveluksessaan osaava henkilöstö ja jossa työnteko on tuloksellista. Järvenpään kaupunki haluaa olla hyvä työpaikka. Henkilöstöohjelman keskeisin lähtökohta on, että henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kaupunkistrategian kriittisistä menetystekijöistä johdetut henkilöstöohjelman strategiset tavoitteet ovat: Linjakas johtaminen ja esimiestyö Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen Työhyvinvointi Strateginen henkilöstösuunnittelu Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen Henkilöstöohjelman strategisista tavoitteista vuonna 2013 painopiste on organisaation työhyvinvoinnin parantamisessa ja johtamisosaamisen kehittämisessä. Yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa on valmisteltu paikallissopimusta, jossa määritellään niitä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään parantamaan tuloksellisuutta ja edistämään työelämän laatua Järvenpään kaupungissa. Valtakunnalliseen tuloksellisuuskampanjaan perustuvan paikallissopimuksen tavoitteena on osaltaan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden välisen yhteyden näkyväksi tekeminen. Sopimukseen sisältyvät toimenpiteet kohdistuvat mm. sairauspoissaolojen vähentämiseen aktiivisen tuen mallia kehittämällä ja esimiesten varhaisen puuttumisen osaamista vahvistamalla. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi syntyviin ns. varhe-maksuihin puuttuminen ja niiden muuttaminen palkkamenoiksi on myös osa aktiivisen tuen mallia ja uralla uusiutumisen prosessia, jota vuoden aikana kehitetään. Osa työhyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista on nähtävissä välittömästi, osa vasta pidemmän ajan kuluttua. Paikallissopimus tulee päätöksentekoon alkuvuodesta ja sen jälkeen käynnistyy sopimuksen käytäntöön vieminen organisaation eri tasoille. Johtamisen ja esimiestyön osaaminen ja sen kehittäminen on jo vuosia muodostanut vankan perustan kaupungin onnistumiselle sekä palvelutuotannon järjestämisessä että henkilöstön työhyvinvoinnin mahdollistamisessa. Johtamisosaamisen ja esimiestaitojen kehittäminen 17
jatkuu vuoden 2013 aikana perustuen johtamisen ohjausprosessiin, hyvän esimiestyön osaamisalueisiin sekä kaikille esimiehille tehdyn 360 -arvioinnin tuloksiin. Talousarvion yhteydessä hyväksytyt (liitteenä) henkilötyövuosien määrät vuodelle 2013 sitovat palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia. Henkilötyövuosien toteumaa seurataan ja sen kehittymisestä raportoidaan kuukausittain. Mikäli htv:n toteumalukuihin sisältyy ylitysuhkaa, on palvelualueilla ja muissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Kaupungin organisoituminen prosessimaisesti johdetuksi jatkuu vielä vuoden 2013 aikana. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueiden organisoituminen voi muuttaa henkilötyövuosien määrää tai kohdentumista palvelualueittain. Mahdolliset korjaukset tuodaan päätöksentekoon erikseen. Vuosi 2013 on julistettu yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa arjen yhteistoimintavuodeksi. Se tulee tarkoittamaan uudistetun yhteistoimintasopimuksen jalkauttamista organisaatioon. Yhteistoimintasopimus painottaa erityisesti työyhteisöissä tapahtuvaa yhteistoimintaa esimiesten ja henkilöstön välillä. Henkilöstön palkkauskustannukset vuoden 2013 talousarviossa ovat 103 Me, 5 % suuremmat kuin vuoden 2012 talousarviossa. Henkilöstömenojen osuus talousarvion toimintamenoista on noin 40 %. Henkilöstön käytön periaatteet on kuvattu liitteessä 4. Maapolitiikka ja kaavoitus Järvenpään kaupungin maanhankintaa ollaan tehostamassa. Vuonna 2009 aloitetut maanostoneuvottelut käydään loppuun ja arvioidaan tarvittavat uudet toimenpiteet viimeistään v. 2013 alkupuolella ja saatetaan samana vuonna mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on edelleen, että maanhankinnassa ja luovutuksissa ovat käytössä kaikki lainmukaiset keinot. Raakamaan hinnoittelussa noudatetaan periaatetta, joka ottaa huomioon alueen sijainnin ja käyttökelpoisuuden. Myyntivoitoista arvioidaan kertyvän vuoden 2013 talousarvion katteeksi n. 6,5 Meur. Kaavoituksen strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä kasvaa edelleen palveluverkkosuunnitelman ja sitä tukevan yleiskaavan toteutussuunnittelun sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin myötä. Näihin liittyy kaupungin aktiivisen maapolitiikan ohjelmointi ja toimenpidepäätökset sekä tarvittavien kaavoitushankkeiden ja investointien suunnittelun prosessimainen ohjaus. Raakamaan hankinnassa onnistuminen on keskeinen edellytys sille, että yleiskaavan toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Maan hankinnan rahoitus hoidetaan kohteittain siinä vaiheessa, kun kauppoja syntyy. Talousarviossa on osoitettu varoja raakamaan hankintaan, lunastuksiin ja takaisinostoista johtuvaan välttämättömään maanhankintaan 1,2 Meuroa vuodelle 2013 ja suunnitelmakaudelle 1,0 M /v. 18
Investointiosan hankkeisiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä. Vireillä olevan lunastuksen lunastuskorvaukset tulevat olemaan 1,5-2,0 Meur ja ne tulevat maksettaviksi todennäköisimmin vuoden 2013 aikana. Tämän lisäksi, mikäli yksikin vireillä olevista laajemmista vapaaehtoisista kaupoista toteutuu, investoinnit nousevat 2,5 milj.euroon Suunnitelmia tarkennetaan vuoden aikana. 19
TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET Käyttötalousosa Talousarvion toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden palvelualue- ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Valtuusto päättää erikseen toimintatuotoista, toimintakuluista sekä sitovista toiminnallisista tavoitteista kaikista erikseen jokaisen palvelualueen ja muun yksikön kohdalla. Muilla toimintakokonaisuuksilla tarkoitetaan konsernipalveluita, kaupunkikehitystä ja toimintaympäristöpalveluita. Tarvittaessa kaupunginhallitus voi kohdistaa määrärahat palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien lautakunnille. Talousarvion merkitys kaupunginvaltuuston strategisen ohjauksen välineenä toteutuu niin, että talousarvion ja taloussuunnitelman toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta ja sen toteuttamisohjelmista. Käyttösuunnitelmien roolia on vahvistettu lautakuntien ja kaupunginhallituksen ohjaus- ja seurantavälineenä vakioimalla käyttösuunnitelmien rakenteita ja määrittelemällä käyttösuunnitelmatasoisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden lautakuntatason sitovuus. Käyttösuunnitelmat hyväksytään lautakunnissa sen jälkeen, kun valtuusto on joulukuussa hyväksynyt talousarvion. Seuraavat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia: 1. Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. 2. Määrärahojen sitovuus Määrärahat ovat bruttositovia eli erikseen sitovia toimintatuottojen ja -kulujen osalta. Valtuusto kuitenkin päättää, että toiminnallisista yksiköistä rekrytointi- ja sijaispalvelut, Järvenpää-talo, työterveyshuolto, Järvenpään Opisto, nuorisopalvelut, toimintaympäristöpalveluiden yhteiset palvelut ja toimitilapalvelut ovat nettositovia. Avainalueista kulttuuri ja tapahtumat on nettositova. 3. Järvenpään Vesi Vesihuoltolaitos muutettiin vuoden 2006 alussa kunnalliseksi liikelaitokseksi. Vesihuollon liikelaitoksen alustava taloussuunnitelma ja talousarvio esitetään valtuustolle taloussuunnitelman yhteydessä (liite 5). Järvenpään Veden johtokunta hyväksyy lopullisen taloussuunnitelman valtuuston käsittelyn jälkeen vuoden 2012 loppuun mennessä. Järvenpään Veden toimintakatteen tulee olla vähintään talousarvion mukainen. Laitokseen sijoitetun pääoman tuotosta (=peruspääoman korko) päätetään valtuuston hyväksymässä kaupungin ja laitoksen välisessä 20
palvelusopimuksessa. Valtuustoon nähden sitova peruspääoman korko on vuosina 2012 2014 palvelusopimuksen mukaan 6 %. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat rahamääräiset ratkaisuvaltarajat määrätään liitteessä 1. Vuoden 2012 talousarviossa leasingvastuiden määrä on enintään 3,6 Meur. Kaupungin leasingvastuiden määrä vuonna 2013 on enintään 4 Meur. Leasinghankinnat voidaan tehdä vain em. vastuiden rajoissa. Leasingrahoittaja on kilpailutettu. Leasinghankintojen ratkaisuvaltarajat ovat samat kuin kaupungin omistukseen tulevissa hankinnoissa ja hankinnat kilpailutetaan hankintalainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaan. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma sitoo bruttositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: Maanmyyntivoitot Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset tulot ja menot Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistot tullaan kohdistamaan toimintayksiköille, jotta toimintaan sitoutuneiden varojen määrä voidaan osoittaa. Poistot eivät ole sitovia. Investointiosa Investointiosassa on käytössä bruttositovuus. Investointiosassa korostettuina esitetyt investointiryhmät ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Valtuustoon nähden sitoviin investointiryhmiin sisältyvät hankeryhmät ja yli kahden miljoonan euron hankkeet ovat kaupunginhallitukseen nähden sitovia. Hallitukseen nähden sitoviin hankeryhmiin osoitettujen määrärahojen kohdistamisesta yksittäisille hankkeille päätetään mitä liitteessä 1 rahamääräisistä ratkaisuvaltarajoista on säädetty. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksytään investoinnin kokonaiskustannusarvio. Kustannusarviot tarkistetaan ja hankkeille varattavat määrärahat päätetään vuosittain taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. 21
Investointihankkeita koskevat toimivaltuudet on tehtävän mukaisella esimiehellä. Investointiosassa on myös esitetty havainnollistavassa mielessä kaupunkikehityksen kannalta merkittävät kärki-investoinnit ja maanmyyntivoitot. Rahoitusosa Lainanotto vuonna 2013 Talousarvion mukaan vuonna 2013 otetaan uutta nettolainaa. Maksuvalmiuden turvaamiseksi tarkoitetun tilapäisluoton ottamiseen valtuusto antaa talousjohtajalle oikeuden niin, että ko. rahoitusta on käytössä yhtä aikaa enintään 80 Me. Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle oikeuden Lainan ja vakuuden antaminen 1. ottaa talousarviossa oleva ja/tai lyhytaikaisia lainoja korvaava lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja niin, että kaupungin lainamäärä on vuoden 2013 lopussa enintään 48,7 Me. 2. tehdä laina- ja leasingsalkun suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskoroista enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan ja kaupungin leasingvastuiden yhteismäärän verran. Lainan ja vakuuden antamisessa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Lisäksi kaupunginvaltuusto voi myöntää tytäryhteisöilleen antolainoja asuntotuotannon omien varojen rahoitukseen. Lainojen korko sidotaan aravatuotannon omien varojen enimmäiskorkoon. kaupunginhallitus voi myöntää päättämällään korolla kaupungin kassavaroista tilapäislainoja EU- tai vastaavien hankkeiden lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä kaupungin tytäryhteisöjen tilapäisrahoitukseen valtuuston talousarviossa määrittelemään enimmäismäärään saakka. Enimmäismäärä on vuosina 2012 2014 yhteensä 5.000.000 euroa. Kustannuslaskennalliset erät Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2005 337 toimitilojen tilakustannusten laskentaperusteet ja sisäisten vuokrien määrittelyperusteet, jotka otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa. Vuokrien tavoitteeksi määriteltiin: tuottaa aidot tilakustannukset kuntien käyttämille ja omistamille tiloille helpottaa kuntien välistä palvelutuotantokustannusten vertailua osoittaa pääomaan/omistamiseen liittyvät pitkän aikavälin tarpeet tuottaa riittävä tulorahoitus kiinteistöjohtamisen toteuttamiseen 22
Vuokrajärjestelmä on osa konsernitason johtamisjärjestelmää, jolla voidaan turvata pitkällä aikavälillä tilojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tilojen toimivuus kaupungin palvelutuotannossa. Kaupunginhallituksen päätöksessä hyväksyttiin pääoman sisäisen koron määräksi 4 % rakennusten teknisestä arvosta. Teknisen arvon määrittelyyn on projektin tuloksena tehty ohjeistus ja arvot on käyttöönotetuissa vuokraperusteissa määritelty tämän ohjeistuksen mukaan. Korjausvastuun määrä on toinen pääomavuokran määräysperuste ja korjausvastuun määräksi kaupunginhallitus hyväksyi 1,75 % rakennusten jälleenhankinta-arvosta. Järvenpään Veden peruspääoman korko on 6 %. Järvenpään Veden ja kaupungin välisistä suorituksista laskutetaan osapuolten välisen valtuuston hyväksymän palvelusopimuksen mukaisesti. Tukipalvelukeskuksen taloustiimin ja tietohallinnon palvelukeskuksen (Tipake) kustannukset sisältyvät palvelualueiden ja muiden yksiköiden käyttötalousosaan. Johdon asiantuntijapalveluiden nettomenot vyörytetään hallintokunnille menoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien muutokset Kaupunginvaltuuston päättämät palvelualue- ja muu yksikkö -tasoiset sitovat toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa vain valtuuston päätöksellä. Talousarvion muutostarpeista on raportoitava talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Käyttösuunnitelmien muutoksista päätetään vastaavalla tavalla lautakunnissa palvelualueita ja muita toiminnallisia kokonaisuuksia koskien sekä kaupunginhallituksessa konsernipalveluita koskien. Vanhan organisaatiorakenteen mukaiset toimintaympäristöpalveluiden käyttösuunnitelmat käsitellään tarvittaessa kaupunkikehityslautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa. Kaupunkikehitykseen kuuluvasta rakennusvalvonnasta päättää lupajaosto. Talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutoksista on ohjeistettu kaupunginvaltuuston 6.2.2012 4 tarkistamassa sisäisen valvonnan ohjeessa. Raportointi Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle kolmannesvuosittain Johdon raporteilla. Talousarvion ja käyttösuunnitelmien rahamäärien toteutumisesta raportoidaan lautakuntia niiden päättäminä ajankohtina, kuitenkin vähintään kolmannesvuosittain. Talouden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. 23
Kuukausiraportti toimitetaan myös valtuutetuille. Raportoinnissa käytetään välineenä talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kuntakonserni Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.11.2010 87 hyväksymää ja talousjohtajan päätöksellä tarkistettua omistajaohjeistusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymä tasapainotettu strategia ja kaupungin voimassaolevat henkilöstöohjeet ja henkilöstöstrategia sitovat konsernia soveltuvin osin. Kaupungin 100 %:ssa omistuksessa olevan tytäryhteisön Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talousarvio on liitteenä 7. 24
KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.6.2009 89 kaupunkistrategian vuosille 2010-2020. Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat kaupunginvaltuusto päivitti kokouksessaan 15.10.2012 67. Sitovat tavoitteet vuodelle 2013 on johdettu kaupunkistrategiasta ja strategian toteuttamisohjelmista. Ne ovat sitovia valtuustoon nähden palvelualueittain ja muu toimintakokonaisuus -tasolla. Talousarviotavoitteet ovat sitovia erikseen toimintatuottojen ja -kulujen osalta palvelualueja muu toimintakokonaisuus-tasolla. Rahatauluissa sitovat erät on esitetty kursiivilla. Talousarvio on valmisteltu nykyisen organisaation mukaisena. Toimintaympäristöpalveluiden hajaantumiseen liittyvät talousarviomuutokset tehdään alkuvuoden 2013 aikana heti, kun muutokset ovat selvillä Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on 1.000 euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2011 Tilinpäätös 2011 KTA 2012 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2012 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV 12.11.2012) TAE 2013 Lautakunnan/johtokunnan esitys talousarvioksi 2013 TA 2013 Talousarvio 2013 % Muutos KTA 2012 ja TA 2013 välillä prosentteina TS 2014, TS 2015, TS 2016, TS 2017 Taloussuunnitelmavuodet 2014, 2015, 2016, 2017 Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: TP 2011 Tilinpäätös 2011 KTA 2012 Korjattu talousarvio eli talousarvio 2012 valtuuston päättämien muutosten jälkeen (tässä KV 12.11.2012) TA 2013 Talousarvio 2013 % Muutos KTA 2012 ja TA 2013 välillä prosentteina Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2013 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. 25
KÄYTTÖTALOUSOSAN YHTEENVETO KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA KTA TP 2011 11/2012 TAE 2013 TA 2013 % TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT 68 096 72 342 71 489 72 327 0,0 71 107 72 818 75 011 82 555 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 717 1 794 1 818 1 818 1,4 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 234 418 250 098 253 335 255 987 2,4 258 374 265 240 269 679 283 479 TOIMINTAKATE -164 605-175 963-180 028-181 841 3,3-187 267-192 422-194 668-200 924 Suunnitelman mukaiset poistot 8 207 8 986 16 973 12 973 44,4 14 098 15 363 16 779 18 355 Netto -172 812-184 949-197 001-194 814 5,3-201 365-207 785-211 447-219 279 26
TULOSLASKELMA, KAUPUNKI ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA TOIMINTATUOTOT TP 2011 KTA 11/2012 TA 2013 TA 2012-2013 % MYYNTITUOTOT 22 166 261 22 493 661 23 584 335 4,8 MAKSUTUOTOT 11 745 675 11 431 959 11 532 207 0,9 TUET JA AVUSTUKSET 4 490 030 5 016 828 4 462 250-11,1 MUUT TOIMINTATUOTOT 29 693 864 33 399 410 32 747 991-2,0 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 34 616 993 35 147 539 37 003 857 5,3 TOIMINTATUOTOT 68 095 829 72 341 858 72 326 783 0,0 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 717 174 1 793 694 1 818 431 1,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 91 026 280 97 815 716 102 576 558 4,9 PALVELUJEN OSTOT 94 276 691 100 564 810 100 574 696 0,0 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 10 603 340 10 346 140 10 515 438 1,6 AVUSTUKSET 13 602 330 15 953 939 15 778 700-1,1 MUUT TOIMINTAKULUT 24 903 212 25 417 603 26 541 223 4,4 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 34 858 454 35 361 480 37 223 864 5,3 TOIMINTAKULUT 234 411 853 250 098 208 255 986 614 2,4 TOIMINTAKATE -164 598 850-175 962 656-181 841 400 3,3 27
Toimintatuottojen ja -kulujen % -jakauma tiliryhmittäin TA 2013 TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT 45 % MYYNTITUOTOT 33 % MAKSUTUOTOT 16 % TUET JA AVUSTUKSET 6 % MUUT TOIMINTAKULUT 11 % TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET 6 % HENKILÖSTÖKULUT 40 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 4 % PALVELUJEN OSTOT 39 % 28
KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät: Konsernipalveluiden tarkoituksena on taata kunnallisen demokratian toimivuus, luoda henkilöstölle edellytykset sujuvaan palveluun, huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon sekä tuottaa kaupunkikonsernin toimintayksiköille niiden toimintaa tukevia palveluja kilpailukykyisesti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2013-2017 Konsernipalvelut organisoitui uudelleen vuonna 2011, kun tukipalvelukeskus perustettiin ja talous-, hallinto- ja henkilöstöpalveluista muodostui johdon asiantuntijapalvelut. Konsernipalveluiden organisoituminen tulee jatkumaan kun tila-asioiden koordinointi vuoden 2013 aikana selvitetään myös talousarvionäkökulmasta. Tukipalvelukeskuksen toiminta vakiinnutetaan ja sen kehittäminen jatkuu. Sinne tullaan mahdollisuuksien mukaan keskittämään tehtäviä, jotka vielä hoidetaan toimialoilla ja palvelualueilla. Vuoden 2013 selvitettäneen myös Kunnan Taitoa Oy:n rooli talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuottamista. Tämä on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa, koska nykyinen seudullinen talouspalvelukeskus näyttää tulleen elinkaarensa päähän, mikäli muut kunnat siirtyvät yhtiön palveluiden käyttäjäksi. Moniosaamisen merkitys kasvaa ja työskentely osana laajempaa kokonaisuutta korostuu. Konsernipalveluiden on pystyttävä vastaamaan yhä kasvaviin asiakkaiden palveluodotuksiin. Huomioitavaa on, että vuoden 2013 alusta Järvenpään kaupungin poliittinen päätöksentekojärjestelmä pohjautuu uusiin hyväksyttyihin sääntöihin. Uuden valtuustokauden alku merkitsee yhteistyötä myös uusien luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINNASSA 2013 Konsernipalveluiden tuki- ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen jatkuu edelleen ja rajapintojen selkeyttäminen konsernipalveluiden sisällä ja suhteessa palvelualueisiin on yksi vuoden 2013 avaintehtävistä. Keskeinen vuoden 2013 painopiste on mm. kaupungin tilaasioiden ja kiinteistömassan koordinoinnin kehittäminen ja johtaminen. Konsernipalveluiden tarjoamien tuki- ja asiantuntijapalveluprosessien toimivuus helpottaa toimialojen ja palvelualueiden palvelutuotantoa. 29
KESKEISET MUUTOKSET TALOUDESSA 2013 Konsernipalveluiden toiminnan tehostaminen on edelleen merkittävässä roolissa. Toimintojen keskittäminen palvelualueilta konsernipalveluihin tuo säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta perustamis- ja toiminnan vakiinnuttamisvaiheessa tulee kuitenkin taata riittävät resurssit esimerkiksi työntekijöiden kouluttamiseen tehtävien muuttuessa. KESKEISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ 2013 Konsernipalveluiden uudelleen organisoitumisen myötä työntekijöiden ja viranhaltijoiden työn sisällöt ja tehtäväkuvat muuttuvat ja moniosaamisen merkitys kasvaa. Tehostamisvaade yhdessä henkilöstön eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kanssa edellyttää jatkuvaa tehtävien uudelleenarviointia. Tarvetta on erityisesti sopimustenhallintaan, riskienhallintaan, raportoinnin ja niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämiseen sekä tietojärjestelmäprojektien koordinoimiseen ja tietoturvan ylläpitämiseen (asiantuntijataso) ja tämä on huomioitu talousarvion laadinnassa. Esitys pitää sisällään kahden vakinaisen työntekijän palkkaamisen. ARVIO TOIMIALAN RISKEISTÄ Konsernipalveluiden haasteena on mm. toiminnan kehittäminen ja nykyisen toiminnan vakiinnuttaminen. Uusien tehtäväkuvien luonti ja henkilöstön onnistunut sijoittuminen uusiin tehtäviin ja muuttuneiden tehtävien tuoman kouluttamistarpeen järjestäminen on koko konsernipalveluille suuri haaste. Vaade konsernipalveluiden tuotantoa kohtaan kasvaa ja sen merkitys päätöksenteon pohjana olevan informaation tuottamisessa tulee korostumaan tulevaisuudessa. Niukka resursointi muodostaa näin ollen riskin. Konsernipalvelut vastaa kaupungin riskienhallinnan koordinoinnista riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Kaupunkitason riskejä otetaan aikaisempaa tehokkaammin haltuun riskienhallinnan yleisohjeen käytännön toteutuksen kautta. 30
SITOVAT TAVOITTEET Kaupunginhallitus sitoutuu omalta osaltaan suunnitelmakauden 2013-2017 tavoitteisiin. Palvelualue / Muu yksikkö Vastuuhenkilö KONSERNIPALVELUT hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Toiminta-ajatus / Tehtävät Sitova tavoite Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Sitova tavoite Mittari Mittari toiminta-ajatus Hyviä käytäntöjä kartoitetaan seutuyhteistyössä painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Kuntien väliset vertailut. Laskentaohje otetaan käyttöön ja sitä hyödynnetään kaupungin päätöksenteossa. Tuotteistuksessa edetään suunnitelman mukaisesti. Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. Konserniyhteisöjen toiminta saadaan tukemaan kaupungin tavoitteita. Konserniyhteisöjä koskeva raportointi toimii. Uudistetut henkilöstösuunnitelmat ohjaavat resurssien käyttöä ja rekrytointiluvat ja -päätökset perustuvat niihin. Htv-tavoite asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Positiivista työnantajakuvaa kehitetään ja markkinoidaan. Henkilöstösuunnitelman yleinen osa laadittu 09/2013. Palvelualueet ja muut toiminnalliset kokonaisuudet on ohjeistettu 05/2013. Htv -tavoite toteutuu. Työpaikkahakijoiden määrä vähint. 9/rekrytointi. Esimiesten ja johtajien tapaamisten rakenteet toteutuvat. sisällöt ovat laadukkaita ja esimiestyötä tukevia. Tehtyä esimiestyön ja johtamisen 360-asteen arviointia hyödynnetään esimiehille ja johtajille järjestettyjen koulutusten sisällöissä. Esimiesaamukahvit ja - seminaarit toteutuvat 100% Esimiesten ja johtajien osallistumisprosentti vähint. 98 %. Kokemukset sisältöjen hyödyllisyydesta vähint. 3.8/5. Tuloksellisesta työnteosta palkitaan. Palkitsemisjärjestelmä on päivitetty 06/2013. Tuloksellisuudesta palkitseminen toteutuu 12/2013. KONSERNIPALVELUT 1 000 e TP 2011 KTA 2012 TAE 2013 TA 2013 % TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT 5 703 5 779 5 907 5 756-0,4 5 800 5 900 6 000 6 000 TOIMINTAKULUT 14 822 15 588 15 909 15 863 1,8 16 613 17 455 17 729 17 846 TOIMINTAKATE -9 119-9 809-10 002-10 108 3,0-10 813-11 555-11 729-11 846 Suunnitelman muk. poistot 136 0 0 0 0 0 0 0 Netto -9 255-9 809-10 002-10 108 3,0-10 813-11 555-11 729-11 846 31
TULOSLASKELMA KONSERNIPALVELUT TP 2011 KTA 11/2012 TA 2013 TA 2012-2013 % TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 4 974 012 5 202 312 5 411 530 4,0 MAKSUTUOTOT 56 504 56 000 56 099 0,2 TUET JA AVUSTUKSET 564 303 416 000 266 000-36,1 MUUT TOIMINTATUOTOT 108 297 105 000 22 100-79,0 Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana 3 942 097 3 806 119 4 206 803 10,5 TOIMINTATUOTOT 5 703 117 5 779 312 5 755 729-0,4 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 6 061 374 6 653 024 6 798 566 2,2 PALVELUJEN OSTOT 7 994 053 8 325 038 8 397 385 0,9 AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 152 468 131 000 154 400 17,9 AVUSTUKSET 50 931 61 500 89 000 44,7 MUUT TOIMINTAKULUT 563 478 417 577 424 090 1,6 Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana 1 558 932 1 417 215 1 550 177 9,4 TOIMINTAKULUT 14 822 304 15 588 139 15 863 442 1,8 TOIMINTAKATE -9 119 187-9 808 827-10 107 713 3,0 32
Toimintatuottojen ja -kulujen %-jakauma tiliryhmittäin TA 2013 KONPA / TOIMINTATUOTOT MAKSUTUOTOT 1 % TUET JA AVUSTUKSET 5 % MUUT TOIMINTATUOTOT 0 % MYYNTITUOTOT 94 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT 1 % KONPA / TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET 0 % MUUT TOIMINTAKULUT 3 % HENKILÖSTÖKULUT 43 % PALVELUJEN OSTOT 53 % 33
TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Toiminta-ajatus / Tehtävät Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito mahdollistetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. KESKEISET MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2013-2017 Tulevina vuosina terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen toimintaan vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista merkittävin on väestörakenteen muutos, joka näkyy vanhusten suhteellisen osuuden kasvuna ja huoltosuhteen muutoksena. Lisäksi terveyserojen, elämänhallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin erojen kasvu sekä nuorten syrjäytymisen uhka vaikuttavat merkittävästi palvelutarpeeseen. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sääteleviin lakeihin, asetuksiin, suosituksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin ja - hankkeisiin. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus astua voimaan laki Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (ns. vanhuspalvelulaki), joka vaikuttaa sekä sosiaaliettä terveyspalvelujen kehittämiseen. Vanhuspalvelulain tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut Toinen valmisteilla oleva laki on sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuoltolain muutosta valmistelevan työryhmän raportti on ollut lausuntokierroksella kunnissa syksyllä 2012 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteina on turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin turvata palvelujen saannin perustaksi yksilöllinen tuen tarpeen arviointi vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä Voimassa olevista sosiaali- ja terveydenhuollon laeista merkittävin on 2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki, jonka tavoitteet vaikuttavat vahvasti myös Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen strategisiin painopisteisiin 34