Tilinpäätös vuodelta 2013

TORNION KAUPUNKI Tilinpäätös vuodelta 2013

TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 2 1.2.1. Kaupunginvaltuusto... 2 1.2.2. Kaupunginhallitus... 3 1.2.3. Organisaatiokaavio... 4 1.3. Yleinen taloudellinen kehitys... 5 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys... 5 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa... 5 1.4. Tornion kaupungin ja lähialueen toiminnan ja talouden kehitys... 6 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet... 6 1.4.2. Kuntatalouden kehitys Torniossa... 11 1.4.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnuslukujen kehitys Torniossa... 13 1.5. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa... 13 1.5.1. Kaupungin toimintojen kehittäminen... 13 1.5.2. Alue-, seutu- ja kansainvälinen yhteistyö... 15 1.5.3. Olennaiset muutokset kunnan taloudessa... 17 1.6. Kunnan henkilöstö... 18 1.6.1. Henkilöstömäärä... 18 1.6.2. Henkilöstökulut... 19 1.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 20 1.7.1. Toiminnalliset riskit... 20 1.7.2. Rahoitusriskit... 20 1.7.3. Vahinkoriskit... 21 1.7.4. Ympäristötekijät... 21 1.7.5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 22 2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 2.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 2.2. Tunnuslukujen analysointi... 24 3. Toiminnan rahoitus 3.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 25 3.2. Maksuvalmius... 26 3.3. Tulorahoituksen riittävyys... 26 3.4. Tasetarkastelu 3.4.1. Tase ja sen tunnusluvut... 27 3.4.2. Taseen tunnuslukujen analysointi... 28 3.5. Kokonaistulot ja -menot... 28 3.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 3.6.1. Konsernirakenne... 29 3.6.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 29 3.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 29 3.6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 30 3.6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 46

3.7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 49 4. Talousarvion toteutuminen 4.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 49 4.1.1. Tuloslaskelmat palvelualueittain... 126 4.2. Tuloslaskelman toteutuminen... 132 4.2.1. Verotulojen ja valtionosuuksien toteutumien erittelytiedot... 134 4.3. Investointien toteutuminen... 135 4.4. Rahoitusosan toteutuminen... 144 5. Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma... 145 5.2. Rahoituslaskelma... 146 5.3. Tase... 147 5.4. Konsernitilinpäätös... 149 6. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 6.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät... 153 6.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus... 153 6.3. Valuuttamääräiset erät... 153 6.4. Konsernitilinpäätöksen laatimista kokevat liitetiedot... 154 Konsernitilinpäätöksen laajuus... 154 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet... 154 6.5. Tuloslaskelman liitetiedot... 155 6.5.1. Toimintatuotot ja -kulut... 155 6.5.2. Verotulot... 155 6.5.3. Valtionosuudet... 155 6.5.4. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 156 6.5.5. Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta... 156 6.5.6. Toimintakuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset... 156 6.5.7. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot... 157 6.5.8. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät osuudet muissa yhteisöissä... 157 7. Tasetta koskevat liitetiedot 7.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 158 7.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 158 7.1.2. Omistukset muissa yhteisöissä... 159 7.1.3. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöiltä... 160 7.1.4. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 160 7.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 161 7.2.1. Oman pääoman muutokset... 161 7.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua... 161 7.2.3. Varaukset... 161 7.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöille... 162 7.2.5. Muut pitkäaikaiset velat... 162 7.2.6. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 162 7.2.7. Huollettavien varat ja pääomat... 162 8. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 8.1. Leasingvastuut... 163 8.2. Vastuusitoumukset... 163 8.3. Muut taloudelliset vastuut... 163

9. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 9.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.... 164 9.2. Henkilöstökulut... 165 Tilintarkastajien palkkiot... 165 Työllisyyden hoito ja kesätyöllistämiskustannukset palvelualueittain... 166 Käyttötalousosan toteutumisvertailu tulosalueittain 31.12.2013... 167 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 185 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 187 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä... 187

1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Kuntarakennelaki (1698/2009) astui voimaan 1.7.2013 ja se velvoittaa kuntia selvittämään kuntarakenteen muuttamisen edellytyksiä laissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Kuntarakenneuudistukseen liittyvän selvitysalueen osalta kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 25.11.2013, että Tornio on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa. Uuden valtuustokauden alkaessa Tornion strategiatyötä jatkettiin kaupunkitason tavoitteita uudistamalla. Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa 25.11.2013. Strategian toteutumista seurataan vuosittain valtuuston 28.10.2013 hyväksymän sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Valtioneuvosto päätti 6.6.2013, että Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen tulee liittää myös Kemin ja Simon ympäristöterveydenhuolto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.20 13 yhteistoimintasopimuksen ja johtosäännön Meri-Lapin ympäristöpalveluista voimaan tulevaksi 1.1.2014. Käyttötalouden osalta hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitystä 1,17 milj. euroa, sivistyspalveluissa alitusta 0,76 milj. euroa, teknisissä palveluissa ylitystä 0,28 milj. euroa ja keskushallintopalveluissa alitusta 0,32 milj. euroa. Kaupungin palkkausmenot alittuivat 0,62 milj. euroa. Palvelujen ostoissa oli ylitystä 0,95 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 0,48 milj. euroa. Kaikkiaan käyttömenoissa oli ylitystä 0,19 milj. euroa ja tuloissa alitusta 0,18 milj. euroa. Tilikauden tulos oli ilman satunnaisia eriä 1,82 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Henkilötyövuosien määrä oli 1208, jossa lisäystä edellisvuoteen 13 htv. Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. oli 1407, josta vakinaisia 1042. Vakinaisten määrä laski edellisvuodesta 2 henkilöllä, kokonaismäärän kasvaessa 24 henkilöllä. Verotuloja kertyi yhteensä 77,71 milj. euroa eli 3472 e/asukas (kasvua 5,00 milj. euroa eli 6,8 %). Yhteisöverotulot kasvoivat 0,21 milj. eurolla ollen 2,10 milj. euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 38,32 milj. euroa, jossa kasvua 2,82 milj. euroa. Verorahoitus kokonaisuudessaan oli 116,03 milj. euroa, joka oli 7,81 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2013 vuosikate oli 6,75 milj. euroa positiivinen ja kattaa poistot. Vuosikate oli 302 euroa/asukas, kun taas nettoinvestoinnit olivat 456 euroa/asukas. Kaupungin lainakanta vuoden 2013 lopussa oli 55,58 milj. euroa eli 2483 euroa/asukas (v.2012 39,54 milj. euroa eli 1758 e/as). Lainakannan kasvu johtuu vuodenvaihteen yli otetusta lyhytaikaisen kassalainan, noin 11 milj. euroa suuremmasta määrästä edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailukelpoinen lainamäärä on 1992 euroa/as. Kuntakonsernin lainakanta oli 116,30 milj. euroa eli 5196 euroa/asukas. Vuoden 2013 investointien bruttomenot olivat 13,06 milj. euroa (nettona 10,21 milj. euroa). Merkittävimmät talonrakennushankkeet olivat Putaan yläkoulun peruskorjauksen aloitus, Arpelan koulun uudisrakentamisen loppuun saattaminen, Putaan liikuntahallin peruskorjaustöiden valmistuminen ja Matkakeskushanke. Kunnallistekniikan puolella Kromilaakso-hanke ja Nordbergin Möljän kehittämishanke valmistuivat sekä jokisuun tulvaruoppaus käynnistyi. Erityisesti haluan kiittää henkilöstöä hyvästä sitoutumisesta talousarvion noudattamiseen ja toivon edelleen samaa asennetta kohti tulevaisuutta, jotta voimme tarjota torniolaisille kohtuulliset palvelut kestävällä talouden pohjalla työ ei tule olemaan helppo johtuen valtion kuntiin kohdistamista leikkauksista ja maailmantalouden heikosta tilanteesta.

2 1.2. Tornion kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tornion kaupungin nykyinen organisaatiorakenne otettiin käyttöön 1.1.2009 ja se perustuu ns. kolmen viraston malliin (hyvinvointi, sivistys, tekninen). Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.12.2012 kaupungin uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan 1.1.2013. Vuoden 2013 aikana organisaatioon ei tehty kaupunkitasolla suuria muutoksia. Hallintosäännön mukaista organisaatiota muutettiin siten, että sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivan, yksilön oikeussuojaa koskevia asioita käsittelevän jaoston jäsenmäärää lisättiin yhdellä (2012: 4 jäsentä, 2013: 5 jäsentä). Perämeren jätelautakunnan sopimusta ja johtosääntöä muutettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 17.6.2013. Muutospäätöksen perusteella kaikki sopimuksessa mukana olevat kunnat valitsevat lautakuntaan kaksi jäsentä ja varajäsentä aiemman yhden jäsenen ja varajäsenen sijasta. Valtioneuvosto on 6.6.2013 päättänyt, että Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Tervolan ja Simon kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen tulee aloittaa toimintansa viimeistään 1.1.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.11.2013 yhteistoimintasopimuksen Meri- Lapin ympäristöpalveluista ja Meri-Lapin ympäristöpalvelujen johtosäännön voimaan tulevaksi 1.1.2014 alkaen sekä kumosi 14.6.2010 hyväksytyn Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan johtosäännön em. ajankohdasta lukien. Kaupunginvaltuusto tarkisti 17.6.2013 luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä. 1.2.1. Kaupunginvaltuusto Syksyllä 2012 pidettyjen kunnallisvaalien perusteella Tornion kaupungin ylimmän päättävän toimielimen eli kaupunginvaltuuston, jossa on yhteensä 43 valtuutettua, kokoonpanoon tuli muutoksia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Katri Kulmuni (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Sauli Hyöppinen (VAS), Mauri Lappalainen (SDP) ja Pekka Kvist (PS). Kaupunginvaltuustoon kuuluivat seuraavat valtuutetut (vaalihetken puoluekanta sulkeissa): Aalto Merja (VAS) Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Aikio-Tallgren Paula (KOK) Auno Kimmo (KESK) Doktare Mari (VAS) Hakomäki Jan-Mikael (VAS) Heikkilä Tuomo (KOK) Huhta Osmo (KESK) Hyöppinen Sauli (VAS) Junes-Leinonen Marianne (KESK) Jutila Lasse (SDP) Juuso Kaisa (PS) Kalasniemi Mari (SDP) Kalliokoski Teemu (KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Kapraali Ilkka (VAS) Keinänen Erkki (KESK) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Keränen Toni (VAS) Kristo Helena (KESK) Kulmuni Katrii (KESK) Kvist Pekka (PS) Lankila Matti (KESK) Lappalainen Mauri (SDP) Liikamaa Arto (Pro Tornio) Lummi Raija (KOK) Meller Kaarina (VAS) Ollila Kosti (SDP) Olsen Janne (SDP) Parkkila Olavi (VAS) Pelttari Pekka (KESK) Pirttimaa Pertti (KESK) Ponkala Arto (KESK) Ponkala Markku (KESK) Rantamaa Kyösti (KESK) Taramaa Markku (KESK) Timonen Mauri (KESK) Törmä Markus (PS) Virtanen Liisa (VIHR) Välimaa Risto (KESK) Ylikitti Reino (KESK) Kaupunginvaltuusto kokoontui yhdeksän kertaa ja teki päätöksen 114 asiasta.

3 1.2.2. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tornion kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuului vuonna 2013 yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Markku Ponkala (KESK) ja varapuheenjohtajina toimivat Ilkka Kapraali (VAS) ja Markku Taramaa (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat henkilöt: Aho Kaarina (KOK) Aho Kirsti (KESK) Doktare Mari (VAS) Junes-Leinonen Marianne KESK) Kanto Arto (Pro Tornio) Keinänen Juhani (PS) Keinänen Outi (KESK) Ollila Kosti (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen. Kaupunginhallitus kokoontui 31 kertaa ja teki päätöksen 367 asiasta. Tilinpäätöksen laadinnasta ovat vastanneet kehitysjohtaja Sampo Kangastalo, talousjohtaja Anne Vuorjoki, pääkirjanpitäjä Helmi Huhtanen ja toimistosihteeri Arja Sadinmaa. 1.2.3. Organisaatiokaavio Tornion kaupungissa on yhteensä 10 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Lautakuntiin on rinnastettu myös Aineen taidemuseon johtokunta. Talousarvion toteutuminen on esitetty lautakunnittain ja sieltä ilmenee lautakuntien vastuuhenkilöt. Tornion kaupungin organisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta:

4 Tornion kaupunki organisaatio 1.1.2013 alkaen Tornion kaupungin hallintosääntö (KV 17.12.2012 84) KAUPUNGINVALTUUSTO 43 Tarkastuslautakunta 9 KAUPUNGINHALLITUS 11 Keskusvaalilautakunta 5 Henkilöstöjaosto 5 Konsernijaosto 5 KAUPUNGINJOHTAJA TEKNISET PALVELUT Perämeren jätelautakunta (5) (Tornio, Kemi, Keminmaa, Tervola, Ylitornio) Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta (9) Ympäristöpalvelut Liikuntalautakunta (9) Liikuntatoimi Teknisten palvelujen lautakunta (11) Kunnallistekniikka Kaupunkirakenne Tilapalvelut Yhteistoimintapalvelut KESKUSHALLINTOPALVELUT Hallinto- ja kehittämispalvelut Talouspalvelut HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta (11) - Jaosto (5) Terveyspalvelut Vanhus- ja hoitopalvelut Sosiaalityö- ja vammaispalvelut SIVISTYSPALVELUT Koulutuslautakunta (11) Varhaiskasvatus Peruskoulutus Nuorten ja aikuisten koulutus Kulttuuri- ja nuorisolautakunta (9) Kulttuuri- ja nuorisotoimi Aineen taidemuseon johtokunta (5) Aineen taidemuseo Kuva 1. Tornion kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio

5 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Valtionvarainministeriö arvioi joulukuussa 2013, että Suomen talous supistui menneen vuoden aikana -1,2 %. Vuonna 2012 bruttokansantuote supistui -1,0 %, joten Suomen taloustilanne jatkui haastavana. Kansantalous supistui toisena vuonna peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut Suomessa laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus (+1,2 %) ja julkiset investoinnit (+0,1 %) ovat vaikuttaneet myönteisesti talouteen. Tavaroiden ja palveluiden tuonti supistui arviolta -1,6 % ja vienti -0,8 %. Yksityinen kulutus laski vuonna 2013-0,6 % ja yksityiset investoinnit vähenivät -5,1 %. Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012. Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka kasvoi 7,2 miljardia euroa edellisestä vuodesta. Valtion velka kohosi 5 miljardia, ja kuntien velka kasvoi 2,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sisäiset velat kasvoivat 0,2 miljardin euron verran. Teollisuudessa ja monin paikoin koko elinkeinoelämän suhteen tilanne on ollut Suomessa vaikea jo useamman vuoden ajan. Kuvaavaa on, että vuoden 2013 lopulla Suomessa oli nimettynä 13 äkillisen rakennemuutoksen aluetta (ÄRM). Äkillisen rakennemuutoksen alueista pohjoisessa sijaitsevia kaupunkiseutuja olivat Oulun ja Kajaanin seudut. ÄRM-alueissa on mukana mm. perinteisiä metsä-, meri- ja teknologiateollisuuden keskittymiä sekä kaupunkeja, joissa lakkautetuilla varuskunnilla on ollut merkittävä työllisyysvaikutus. Työllisyystilanne heikentyi vuonna 2013 merkittävästi ja joulukuussa koko maan työttömyysaste oli TEM:n työllisyystilastojen mukaan 12,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli maassa keskimäärin kuukausittain 294 100 eli 41 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Joulukuun tilanteessa työttömyys kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna voimakkaasti etenkin Uudellamaalla (+25 %), Kainuussa (+24 %) ja Pirkanmaalla (+22 %). Lapissa työttömyys kasvoi 18 %. Työttömyys kasvoi kaikissa ammattiryhmissä, mutta eniten se nousi teollisuudessa, korkeakoulutettujen piirissä sekä ns. luokittelemattomassa työssä. Vastaavasti työttömyystilanne paheni myös nuorten alle 25-vuotiaiden, yli 50-vuotiaiden, pitkäaikaistyöttömien sekä ulkomaalaisten keskuudessa. Kaiken kaikkiaan vuosi oli työllisyyskehityksen perusteella synkkä. Heikko työllisyystilanne sekä reaalitulojen lasku on heijastunut talouteen mm. kotitalouksien kulutuksen supistumisena. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 58 120 lasta vuonna 2013. Syntyneiden määrä laski kolmatta vuotta peräkkäin. Muuttovoitto ulkomailta on yhä suurempi tekijä väestön määrän kasvussa, sillä jo 71 prosenttia väestönkasvusta oli muuttovoittoa. Vuonna 2013 maamme väkiluku kasvoi 23 940 henkeä, mikä on 1 470 henkeä vähemmän kuin vuonna 2012. Ennakkoväkiluku vuoden 2013 lopussa oli 5 450 614. Suomen 320 kunnan joukosta väestö kasvoi kolmasosassa kuntia ja kahdessa kolmasosassa se väheni. Väestönkasvu keskittyi edelleen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin, joissa väestö kasvoi vuoden 2013 aikana yhteensä 26 647 asukkaalla. Myös koko maan nettomaahanmuutosta em. 10 kaupunkiseutua käsitti n. 55 %. 1.3.2. Kuntatalouden kehitys Suomessa Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna tulos oli 310 miljoonaa euroa negatiivinen. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnassa. Vuonna 2012 vastaava luku oli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta.

6 Verotuksen kertaluonteisten tuloerien lisäksi viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Kuntien valtionosuuksia leikattiin viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein 10 000-20 000 asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin 40 000-100 000 asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, 1 813 euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, 4 752 euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli 2 553 euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli 2 000 6 000 asukkaan kunnissa, 2 069 euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli 2 700 euroa. Vaikka tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Tämä johtaa paineisiin korottaa kunnallisveroprosentteja, 1.4. TORNION KAUPUNGIN JA LÄHIALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.4.1. Yleiset kehityspiirteet Väestönkehitys Tornion kaupungin väkiluku vuoden 2013 lopussa (31.12.) oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 22 384 eli väkiluku laski Torniossa toisena vuonna peräkkäin. Vuonna 2012 Tornion väestötappio oli -56 henkeä (-0,3 %) ja vuonna 2013 se lähes kaksinkertaistui ollen lopulta -105 asukasta (-0,5 %). Tornion kaupungin talousarviossa vuodelle 2013 väestötavoitteeksi asetettiin maltillisesti 22 500 asukasta (+11 asukasta, +0,0 %), mutta tavoitteesta jäätiin selvästi. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaisesti Tornion väkiluvun ennustettiin olevan vuonna 2013 22 666 asukasta. Tornion negatiivinen väestönkehitys johtunee useasta osatekijästä, jotka kytkeytyvät pitkälti koko Suomen haastavaan tilanteeseen ja epävarmoihin tulevaisuuden näkymiin. Väestö keskittyy Suomessa edelleen suuriin kaupunkeihin ja eteläiseen Suomeen mm. muuttoliikkeen ansiosta. Lisäksi valtion viimeaikaiset aluepoliittiset toimenpiteet tukevat tätä kehitysuraa. Myös Torniossa jälleen voimistunut nettomuuttotappio oli suurin syy negatiiviseen väestönkehitykseen vuonna 2013 (-179 henkilöä) ja erityisesti muuttotappiot kuntien välisessä muuttoliikkeessä (-255). Muuttoliikettä ovat todennäköisesti voimistaneet Torniossa väestön korkea työttömyysaste (erityisesti nuorilla), Outokummun vaikeudet, valtion palvelupisteiden supistaminen sekä koulutuspaikkojen ja oppilaitosten väheneminen Torniossa (opiskelijamäärän väheneminen).

7 Taulukko 1. Tornion kaupungin väestömuutokset 2009-2013 e (Tilastokeskus) TORNIO 2009 2010 2011 2012 2013e Elävänä syntyneet 272 292 271 256 260 Kuolleet 229 207 194 202 186 Luonnollinen väestönlisäys 43 85 77 54 74 Kuntien välinen tulomuutto 878 905 896 909 824 Kuntien välinen lähtömuutto 1 021 1 007 1 021 1 079 1 079 Kuntien välinen nettomuutto 143 102 125 170 255 Kunnan sisäinen muutto 2 484 2 638 2 305 2 545 2 445 Maahanmuutto 164 184 197 167 164 Maastamuutto 118 76 107 105 88 Nettosiirtolaisuus 46 108 90 62 76 Kokonaisnettomuutto 97 6 35 108 179 Väestönlisäys 54 91 42 54 105 Kokonaismuutos 61 87 32 56.. Väkiluku 31.12. 22 426 22 513 22 545 22 489 22 384 Tornion TA tavoite 22 601 22 500 22 550 22 600 22 500 TK:n väestöennuste (trendi) 22 549 22 613 22 679 22 609 22 666 Kuvassa 2 on esitetty Tornion kaupungin väestön ikärakenne 5-vuotisikäryhmittäin vuosien 2010-2013 väestölaskennan ennakkotietojen osalta. Kuva osoittaa, että erityisesti 65-69 -vuotiaiden osuus on lisääntynyt merkittävästi eli lähes 500 hengellä viimeisten neljän vuoden aikana. Väestö ikääntyy voimakkaasti kuten lähes kaikissa muissakin Suomen kunnissa. Kuva 2. Väestön ennakollinen ikärakenne Torniossa 2010-2013 (Tilastokeskus). Elinkeinot ja työllisyys Torniossa oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 9 327 työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi vuoteen 2010 verrattaessa 125:llä mikä on erittäin myönteistä ottaen huomioon jo vuodesta 2008 alkaneen taloustaantuman. Tilastot eivät kuitenkaan anna täysin oikeaa kuvaa viimeaikaisesta kehityksestä, sillä pelkästään Outokumpu on joutunut vähentämään henkilöstöään lukuisten yt-neuvotteluiden tuloksena usealla sadalla työntekijällä mikä taas heijastuu alueen teollisuuteen kytköksissä oleviin pk-yrityksiin.

8 Viimeksi Outokumpu sai yt-neuvottelut päätökseen marraskuussa 2013, joiden tuloksena Torniosta päätettiin vähentää taloushallinnosta 12 työpaikkaa (toteutus vuoden 2014 aikana). Alueen muista yrityksistä mm. Puukeskuksen ja Nordlabin yt-neuvottelut kohdistuivat negatiivisesti Tornioon. Nanso Group ilmoitti toukokuun lopussa yt-neuvottelujen tuloksista, jotka koskivat myös Torniota. Torniosta päätettiin irtisanoa kaksi henkilöä ja koko Suomen tehtaiden henkilöstö päätettiin lomauttaa 2-4 viikoksi. Nanson lomautukset ja irtisanomiset eivät kuitenkaan koskeneet Torniossa tuotannon työntekijöitä. Nanso on Torniossa kaupungin suurimpia työnantajia. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös keväällä 2012 leikkasi lähes 30 % eli 140 ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen aloituspaikoista vuonna 2013. Tästä johtuen myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa käytiin yt-neuvottelut, jotka päättyivät helmikuussa 2013. Henkilöstön sopeuttamistarpeeksi täsmentyi 7-8 henkilötyövuotta ja ne kohdistuivat mm. Torniossa sijaitsevalle kaupan ja kulttuurin toimialalle. Vuoden 2014 alusta toimintansa varsinaisesti aloittava Lapin ammattikorkeakoulu Oy päätti luopua viestinnän koulutuksesta Torniossa. Torniossa keskeisellä kaupunkialueella sijaitsevalle Lapin Kullan panimoalueelle ei edelleenkään löytynyt uusiokäyttöä vuoden 2013 aikana. Panimon toiminta loppui Torniossa syksyllä 2010. Taulukko 2. Työpaikkamäärän kehitys Torniossa työnantajasektorin mukaan 2007-2011 (5 v.) (Lähde: Tilastokeskus) Työnantaja 2007 2008 2009 2010 2011 Valtio 226 249 235 251 201 Kunta 1 803 1 889 1 931 1 899 1 939 Valtioenemm. Oy 92 106 92 78 62 Yksityinen sektori 5 869 6 048 5 743 5 899 5 995 Yrittäjät 936 920 920 927 990 Tuntematon 151 139 140 148 140 Työpaikat yht. 9 077 9 351 9 061 9 202 9 327

9 Taulukko 3. Työpaikkamäärän kehitys Torniossa toimialan mukaan 2007-2011 (5 v.) (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 252 250 238 256 267 B Kaivostoiminta ja louhinta 20 19 22 21 26 C Teollisuus 3 104 3 163 2 933 2 973 3 056 D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 34 34 37 38 58 E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 50 54 59 57 81 F Rakentaminen 637 604 589 661 689 G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 875 911 866 892 884 H Kuljetus ja varastointi 533 549 504 502 451 I Majoitus ja ravitsemistoiminta 173 209 193 179 203 J Informaatio ja viestintä 53 64 47 57 55 K Rahoitus ja vakuutustoiminta 109 111 102 104 100 L Kiinteistöalan toiminta 79 76 77 63 65 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 242 257 270 274 274 N Hallinto ja tukipalvelutoiminta 364 380 398 400 434 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 327 325 314 324 283 P Koulutus 677 721 760 733 743 Q Terveys ja sosiaalipalvelut 1 009 1 103 1 120 1 107 1 119 R Taiteet, viihde ja virkistys 123 124 121 119 114 S Muu palvelutoiminta 191 205 196 193 172 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 1 0 X Toimiala tuntematon 225 192 215 248 253 Toimialat yhteensä 9 077 9 351 9 061 9 202 9 327 Vuonna 2013 tapahtui myös myönteistä kehitystä, kun Torniossa vihittiin käyttöön 21.11.2013 uusi Kromilaakson yritysalue. Uuden yritysalueen kokonaispinta-ala on 49 ha ja koko alueen arvioidaan mahdollistavan yli 100 000 k-m 2 yritysten toimitila-, tuotanto- ja varastorakennuksia varten. Torniossa aloitettiin uuden tuulivoimapuiston rakentaminen keväällä 2013, kun Tuuliwatti Oy:n kahdeksan 4,5 MW:n tuulivoimalan tuulipuiston rakentaminen käynnistyi Kitkiäisvaaraan noin 40 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Sähköntuotanto Kitkiäisvaaralla aloitetaan kesällä 2014. Rajalla-alueen hankkeistaminen eteni Haaparannalla ja alueen kehittämissuunnitelmat julkistettiin vuoden 2013 lopulla. Rajalle suunnitellaan monipuolista julkisten palveluiden, kaupan, matkailun ja tapahtumien keskittymää, jonka keskeisiä toimintoja ovat hotelli, kauppakeskus, koulu ja areena. Suomen puolella käynnistyi asiaan liittyen kaavamuutosprosessi joulukuussa 2013 johtuen siitä, että rakentaminen on tarkoitus ulottaa valtakunnan rajan molemmin puolin. Myös Rajalla-kauppakeskukseen saatiin Torniossa uusia yrityksiä (mm. Tokmanni +11 työpaikkaa). Tornioon Röyttän Manga LNG -hankkeessa saatiin YVA-vaihe päätökseen kesällä 2013. Suunnitelman mukaan Tornion Röyttän terminaaliin rakennetaan LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja bunkrausasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi 50.000 m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennetaan putkisto Röyttän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali LNG-säiliöautoille.

10 Torniosta nesteytetty maakaasu kuljetetaan säiliöautoilla tai junilla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin asiakasterminaaleihin ja kulutuskohteisiin. Investointipäätös hankkeesta siirtyi vuodelle 2014 ja LNG:n jakelu Tornion terminaalista on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta alueen saavutettavuus on keskeinen kilpailukykytekijä. Kemi- Tornio alueella lentoaseman kehittämis- ja edunvalvontatyö jatkui koko vuoden tiiviinä pääosin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen vetämänä. Tästä huolimatta Kemi-Tornion lentoaseman matkustajamäärä laski vuonna 2013 12,3 % ja matkustajamäärä kentällä oli vuoden lopussa yhteensä 57 681 matkustajaa. Tornion ja Haaparannan rajanylityspaikkojen kauttakulkuliikenne laski hieman vuodesta 2012. Vuonna 2013 kaksoiskaupungin rajanylityspaikkojen kautta kulki 3,048 miljoonaa ajoneuvoa eli laskua edellisestä vuodesta oli noin 0,5%. Vilkkaimmat kuukaudet olivat heinä-, elo- ja kesäkuu. Tornion sataman tavaraliikennemäärä vuonna 2013 oli noin 2,5 miljoonaa tonnia (tuonti + vienti) ja laivakäyntejä kertyi vuoden aikana 456 alusta. Liikennemäärä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna 10,1 % (tuonti +5,8 % / vienti +16,7 %). Tornion satama oli tonnimäärältään Lapin vilkkain satama (Kemi 2013: 1,8 milj. tn). Henkilöliikenteessä otettiin käyttöön TornioHaparanda Matkakeskus loppuvuonna 2013, mutta Matkahuolto ei pystynyt vielä sijoittumaan tiloihin vuoden 2013 puolella. Lisäksi toteutettiin Tornio Itäinen - rautatieseisakkeen kehittämishanke yhteistyössä Liikenneviraston ja eri sidosryhmien kanssa. Tornion ja Haaparannan yhteinen Elinkeinopalvelut TornioHaparanda -interreghanke jatkui koko vuoden ajan. Hankkeen tavoitteena on ollut integroida Tornion ja Haaparannan elinkeinopalveluja toiminnallisesti. Torniossa oli vuoden 2013 joulukuussa Lapin ELY-keskuksen tilastojen mukaan 1 694 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysprosentti oli 16,5 %. Lapissa työttömyysprosentti oli vastaavana ajankohtana 17,1 % ja koko maassa 12,6 %. Joulukuussa 2012 Torniossa oli kaikkiaan 1 434 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 13,9 %. Työttömyys lisääntyi siten selvästi kuluneen vuoden aikana Torniossa. Työttömyys on vuoden 2013 aikana kohonnut erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Aikavälillä syyskuu 2012-2013 työttömyysprosentti nousi 10,6 %:sta 13,9 prosenttiin. Yli 50 vuotiaiden työttömyys nousi n. 100 henkilöllä ja alle 25 vuotiaisen osuus n. 50 henkilöllä. Nuorten yhteiskunta takuu tuli voimaan 1.1.2013. Kaupunginhallitus perusti nuorisotakuutyöryhmän, joka kokoontui vuonna 2013 yhteensä 4 kertaa. Nuorisotyöttömyyden hoitoa varten valtuusto varasi 200 000 euron määrärahan. Kaupunki työllisti alle 30-vuotiaita nuoria yhteensä 24 nuorta. Nuoret pyrittiin työllistämään niihin tehtäviin, joista lähivuosina jää henkilöstöä eläkkeelle. Rekrytoinnissa oli ongelmia erityisesti laitoshuoltajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden osalta. Nuorisotakuutyöryhmä järjesti lokakuussa nuorille informaatiotilaisuuden nuorisotakuusta. tilaisuuteen osallistui n. 300 nuorta. Asuminen ja rakentaminen Uusia asemakaavoja valmistui vuoden 2013 aikana kaksi kappaletta, kummatkin 22. Kivirannan kaupunginosaan. Yksityisomisteisessa Mannerheiminpuiston asemakaavassa muodostui uutta omakotitonttitarjontaa yli 30 kpl ja 5 kpl asuinpientalo- ja rivitalotonttia. Tämän lisäksi valmistui pienehkö asemakaavan muutos (nk. Korpi-Kiviranta asemakaava), jossa ajantasaistettiin korttelin 24 pientalotontit maanomistajien toiveesta. Ainolanvainio II asemakaavan valmistuminen ei toteutunut v.2013 runsaasti aikaa ja vuorovaikutusta edellyttäneiden maanomistajaneuvottelujen vuoksi, joiden lopputuloksena jouduttiin loppujen lopuksi rajaamaan noin puolet asemakaavoitettavasta alueesta pois. Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2013 oli heikoin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Rakennuslupia myönnettiin 28 429 k-m2, mikä on lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuotuinen asuntotuotanto Torniossa tippui vuonna 2013 (53 kpl) vuoden 2009 tasolle jääden vajaaseen neljäsosaan vuoden 2010 huipputuotantovuodesta. Käytännössä viime vuoden asuntotuotanto tarkoittaa, että 28 uuden yksittäisomakotitalon lisäksi vain yksi rivitalo- ja yksi asuinkerrostalokohde sai rakennusluvan.

11 Kuva 3. Rakentamisen volyymi Torniossa 1994-2013 (k-m 2 ) 1.4.2. Kuntatalouden kehitys Torniossa Tornion kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös on 7 080 573 euroa ylijäämäinen. Satunnaisia tuloja kertyi Ammattikorkeakoulun Oy:n perustamisesta ja siihen liittyvistä omaisuuksien siirroista peruspääoman palautuksena kaupungin kautta Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:lle 5 250 363,33 euroa. Saatu omaisuus siirretään apporttina vuonna 2014 osakepääomaksi Lapin Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Osakepääomasijoitus vuonna 2014 on yhteensä 5 312 000 e. Talousarviossa tilikauden tulos arvioitiin 63 110 euroa ylijäämäiseksi. Hallintokuntien menot ylittyivät 191 784 euroa. Toimintatuotot alittuivat 179 289 euroa. Kunnallisveroa kertyi 69 586 751 euroa, joka oli 1 586 752 euroa parempi kuin mitä talousarviossa arvioitiin. Kiinteistöveroa kertyi 6 013 925 euroa, joka oli 313 926 euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Yhteisövero toteutui 2 106 468 euroa ja sitä kertyi 293 531 euroa arvioitua vähemmän. Verotulojen määrät ilmenevät seuraavasta taulukosta. 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 Taulukko 4 Verotulot 2004 2013 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TP TP TP 2011 2012 2013 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä

12 Kunnallisverotulot ovat nousseet joka vuosi vuosien 2004-2009 aikana. Vuonna 2010 kunnallisverotulot laskivat 1 270 483 euroa vuodesta 2009. Vuonna 2011 kunnallisverot nousivat 5 586 307 euroa verrattuna vuoteen 2010 ja vuonna 2012 kunnallisverotulot laskivat 809 003 euroa verrattuna vuoteen 2011. Vuonna 2013 verotuloja kertyi 4 978 244 euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2012 verotustietojen mukaan ansiotulot kasvoivat Torniossa 4,3 %, kun ne koko maassa kasvoivat keskimäärin 4,1 %. Verotettavat tulot nousivat Torniossa 3,5 %, kun ne koko maassa nousivat keskimäärin 3,4 %. Torniossa kunnallisvero nousi vuoden 2012 verotustietojen mukaan 3,1 % ja koko maassa keskimäärin 3,6 %. Alla olevasta taulukosta näkee, että Tornion kaupungin tuloista verotulot muodostavat suurimman osan 58 %, valtionosuudet 29 % ja ulkoiset toimintatuotot 13 %. toimintatulot 13 % rahoitustulot 0 % Ulkoiset tulot 2013 valtionosuudet 29 % verotulot 58 % Taulukko 5 Valtionosuuksia saatiin vuonna 2013 yhteensä 38 326 676 euroa, mikä alitti talousarvion 298 344 eurolla ja oli 2 831 381 euroa edellisvuotta enemmän. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta ei haettu vuonna 2013. Verotulontasausta saatiin 4 466 688 euroa. Verotulostasaus lisääntyi 1 759 092 euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien vuosittainen kertymä ilmenee seuraavasta taulukosta: Valtionosuudet 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos Muutos e e e e e 13-12 e 13-12 % Peruspalvelujen valtionosuus 34 955 737 35 730 433 37 208 208 38 096 076 887 868 2,39 % Verotulojen tasaus 1 914 091 1 011 912 2 707 596 4 466 688 1 759 092 64,97 % Opetus- ja kulttuurit. valtion os. -3 696 888-3 680 925-3 839 745-3 655 324 184 421-4,80 % VO:n järjestelmän muutoksen tasaus -580 764-580 764-580 764-580 764 0 0,00 % Harkinnanvarainen rahoitusav. 0 0 Yleinen 82 356 Opetus- ja kulttuuritoimi 4 759 591 Sosiaali- ja terveydenhuolto 24 173 028 Verotulojen tasaus 4 984 893 Valtionosuudet yhteensä 33 999 868 32 592 176 32 480 656 35 495 295 38 326 676 2 831 381 7,98 % Taulukko 6 Rahoituserät olivat nettona 103 963 euroa, mikä on 119 885 euroa edellisvuotta vähemmän.

13 Vuosikate on 6 758 876 euroa positiivinen ylittäen talousarvion 1 648 766 eurolla. Poistojen ja satunnaisten tulojen jälkeen vuoden 2013 tulos on 7 075 573,03 euroa ylijäämäinen. Työyhteisöjen kehittämiseen muodostetusta vapaaehtoisesta varauksesta tuloutetun 5 000 euron jälkeen tilikauden ylijäämä on 7 080 573,03 euroa. Ylijäämä 7 080 573,03 euroa siirretään kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Vuoden 2013 lopussa taseessa on 18 267 511 euroa ylijäämää. 1.4.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnuslukujen kehitys Torniossa Valtioneuvoston asetuksen 205/ 2011 mukaisesti säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetusta rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvoista. Raja-arvot alittuvat jos tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki taulukossa esitetyt edellytykset. Taulukko 7. Tornion paras- raja-arvot 2007-TA2014. Paras- raja-arvot Raja-arvo 2007 2008 2009 2010 2011 TP2012 TP2013 TA2014 Vuosikate e/as negat. 245 376 514 176 249 118 302 174 Tulovero-% ka+0,5 % *) 19,50 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,00 % 20,50 % Lainakanta e/as ka+50 % **) 1 925 1 819 1 378 1 590 1 610 1758 2 483 2208 Kert. yli/alijäämä e/as alij. -81 139 448 444 517 497 816 449 Omavar. aste alle 50 % 43 % 46 % 54 % 51,9 % 51,6 % 47,9 % 44,6 % 43,1 % Suht. velkaant. väh. 50 % 52 % 46 % 37 % 41,2 % 41,2 % 43,8 % 54,4 % 48,5 % Tulovero-%:n raja-arvo 19,04 % 19,09 % 19,47 % 19,66 % 19,74 % 19,88 % Vuonna 2007 raja-arvoista täyttyivät tuloveroprosentin, kertynyt alijäämän, omavaraisuusasteen sekä suhteellisen velkaisuuden. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä saatiin vanhat alijäämät katettua, mutta omavaraisuusaste raja-arvo ja tuloveroprosentti raja-arvo täyttyivät. Vuoden 2009-2011 tilinpäätöksissä enää vain korkea tuloveroprosentti- tunnusluku indikoi taloudellisen aseman vaikeutta. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste- tunnusluvut täyttyivät. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä raja-arvoista täyttyivät tuloveroprosentti, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaisuus. Suhteellisen velkaantuneisuuden kasvu johtuu 2013-2014 vuodenvaihteen yli otetusta lyhytaikaisesta kassalainasta, jonka johdosta kassassa oli yli 11 milj. euroa enemmän rahaa kuin edellisessä vuodenvaihteessa. 1.5. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA 1.5.1. Kaupungin toimintojen kehittäminen Vuoden 2013 alussa käynnistyi uusi valtuustokausi (2013-2016). Luottamushenkilöiden vaihtumisen johdosta keskushallinto järjesti yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa useita koulutustilaisuuksia, jotka suunnattiin pääasiassa uusille valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille. Kuntarakennelaki (1698/2009) astui voimaan 1.7.2013 ja se velvoittaa kuntia selvittämään kuntarakenteen muuttamisen edellytyksiä laissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Tornion kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus käsittelivät Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvään Kuntauudistus -hankkeeseen liittyvää lainsäädännöllistä valmistelua ja täytäntöönpanoa useaan otteeseen vuoden 2013 kuluessa (mm. lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta kv. 25.2.2013, Ilmoitus valtionvarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta kv. 25.11.2013, Sote-uudistuksen väliraportti kh. 7.10.2013). Kuntarakenneuudistukseen liittyvän selvitysalueen osalta Tornion kaupunginvaltuuston kanta oli, että Tornion kaupunki on valmis selvittämään kuntien yhdistymistä Keminmaan, Tervolan ja Ylitornion kanssa. Kuntarakenteen muuttamiseen tähtääviä selvityksiä ei käynnistetty Kemi-Tornio alueella vuoden 2013 aikana.

14 Tornion strategiatyötä jatkettiin kaupunkitason tavoitteita uudistamalla. Strategiatyön kannalta merkittävin toimenpide oli Tornion kaupunkistrategian laatiminen, joka saatiin päätökseen loppuvuonna. Kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa ja se ohjaa kaupungin toimintaa vuosina 2014-2017. Strategiatyöhön liittyen toteutettiin myös Tornion kuntapalvelututkimus (toteuttajana FCG), jonka avulla mitattiin kaupunkilaisten tyytyväisyyttä kaupungin järjestämiä palveluita kohtaan. Tornion kaupungin hyvinvointikertomus 2013-2016 hyväksyttiin lokakuun valtuustossa ja asiaa valmisteltiin koko vuoden ajan. Hyvinvointikertomus on osa kaupungin hyvinvointijohtamisen kehittämistyötä, jota toteutettiin mm. Arjen turvaa kunnissa -hankkeella koko vuoden ajan. Lapin AVI:n hallinnoima Arjen turvaa kunnissa -hanke palkittiin marraskuussa 2013 Euroopan julkishallinnon instituutin (EIPA) järjestämässä EPSA 2013 (European Public Sector Award) hankekilpailussa maanosan parhaana alueellisena toimintamallina. Tornion kaupungin ensimmäinen tietohallintostrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2013. Tietohallintostrategia kokoaa yhteen tietohallinnon kehittämisen tavoitteet lähivuosille (2013-2016). Tietohallintostrategia toteutettiin yhteistyössä Kuntien Tiera Oy:n kanssa. Tietohallintoon ja tietojärjestelmiin liittyen kaupunki oli mukana myös kahdessa maaseutualueen laajakaistahankkeessa (Korpikylä, Kaakamo). Korpikylän laajakaistahankkeen toteuttamiseen liittyvä yhteistyösopimus Tornion kaupungin ja TeliaSoneran välillä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2013 ja hanke toteutetaan vuoden 2014 aikana. Kaakamon hanke eteni kyläyhdistysvetoisesti ns. osuuskuntamallilla, jossa Tornion kaupunki on mukana mm. välirahoittajan roolissa. Kaupungin elinkeinopalvelut järjestettiin Team Botnia Oy:n kautta sekä osallistumalla Tervolan isännöimän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimintaan. Team Botniassa laadittiin vuoden 2013 aikana Tornion elinkeinostrategiaa täydentävä toimenpideohjelma, joka kuitenkin jäi kaupunginvaltuustossa pöydälle lokakuussa 2013. Haaparannan kanssa yhteistyönä toteutettava Elinkeinopalvelut TornioHaparanda - interreghanke eteni suunnitelmien mukaisesti koko vuoden ajan. Team Botnia osallistui vuoden aikana useisiin kehittämishankkeisiin eri aluetasoilla ja järjesti yritysneuvontapalveluja mm. Meri-Lapin Startti Oy:n ja Kemi- Tornion alueyrityspalveluiden kautta. Merkittävä toiminnan muutos oli Tornion ja Haaparannan yhteisen matkailutoimiston siirtyminen joulukuussa 2013 Torniosta Haaparannan puolelle uuteen TornioHaparanda matkakeskukseen. Keskushallintopalveluissa ns. kaupunginhallituksen projektimäärärahojen puitteissa osallistuttiin vuoden 2013 aikana lukuisiin kehittämishankkeisiin, joista valtaosa oli seudullisia tai alueellisia hankkeita. Hyvinvointipalveluissa hyvinvointia edistävää ryhmäohjausta tarjottiin sähköisenä palveluna. Vanhus- ja hoitopalvelujen tulosalueella toimintaa kehitettiin vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla keskittymällä palveluntarpeen arvioinnin ja palveluneuvonnan kehittämiseen. IKÄLAKI -hankkeen kautta tehostettiin ikäihmisille suunnattua palveluneuvontaa. Vanhuspalveluissa otettiin käyttöön RAI -toimintakyvyn arviointimenetelmä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun työvälineeksi. Ikäihmisten laitos- ja asumispalvelujen tarpeen kartoittamiseksi perustettiin työryhmä, jonka työn perusteella todettiin Torniossa olevan liikaa laitospaikkoja ja liian vähän tehostettua palveluasumista ikäihmisille vanhuspalvelulain suositusten mukaisesti. Lastensuojelukustannusten kartoittamiseksi perustettiin moniammatillinen työryhmä, jonka tuloksena mm. lastensuojeluyksikkö Saari ja sosiaalityön perhetyö yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Hoitotakuu on toteutunut osittain toimeentulotuen hakemusten käsittelyajoissa, suun terveydenhuollon ja lääkärivastaanotolla. Hoitojonoja on purettu lisäsopimuksilla. Neuvola-asetuksen mukaiset henkilöstöresurssit ovat toteutuneet ennaltaehkäisevässä työssä. Hyvinvointipalvelut on onnistunut työvoiman rekrytoinnissa lukuun ottamatta psykologien työpanosta. Oman toiminnan talous pysyi hallinnassa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat maltillisesti marraskuuhun asti, mutta joulukuun laskutus oli ennakoitua suurempi ja talousarvio ylittyi erikoissairaanhoidon ja ensihoidon osalta. Ensihoidon kustannukset olivat 1 540 000 e. Tornio joutui maksamaan kalliin hoidon tasausta 331 300 e. Vuodeosastotoiminta on ollut tehokasta, yhtään siirtoviivepäivää ei ole syntynyt v 2013. Sivistyspalveluissa, koulupuolella, merkittävin sekä tekninen että sisällöllinen muutos liittyi lukion muuttoon eri tiloihin. Lukio on nyt tiloissa, joissa tietotekniset valmiudet ovat paremmat ja rakennuksen tekninen taso vastaa nykyaikaa mm. ilmastointi. Sisällöllisesti yhteistyö Lappian kanssa helpottuu kun toisen asteen oppilaitokset sijaitsevat samalla kampuksella.

15 1.5.2. Alue-, seutu- ja kansainvälinen yhteistyö Alue- ja seutuyhteistyö Tornion kaupunki oli aktiivisesti mukana maakunnallisen tason yhteistyössä mm. Lapin liiton vetämissä hankkeissa ja seututasolla yhteistyön koordinoijana ja yhteen sovittajana on toiminut entiseen tapaan pääasiassa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry.. Vuoden 2012 lopulla perustetun ja vuonna 2014 toimintansa varsinaisesti aloittaneen Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n uuden toimiluvan hakeminen sekä uuden osakeyhtiön omaisuusjärjestelyt olivat Tornion kaupungin kannalta näkyvin maakuntatason käytännön toimenpide koulutuspalveluiden kehittämisen suhteen. Lapin ammattikorkeakoululle myönnettiin joulukuussa 2013 uusi toimilupa 1.1.2014 alkaen. Toimilupaprosessiin kohdentui Tornion kannalta myös negatiivisia vaikutuksia, sillä kaupungista päätettiin samalla lopettaa viestinnän koulutusohjelma. Tornio osallistui Lappi-tasolla useisiin hankkeisiin liittyen mm. elinkeinotoimintaan (Lapin matkailun imagomarkkinointi, Invest in Lapland) sekä palveluiden kehittämiseen (esim. Lapin aluehallintoviraston vetämä Arjen turvaa kunnissa -hanke). Koko vuoden 2013 jatkuneessa Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa haetaan uusia toimintamalleja liittyen lähinnä hyvinvointijohtamiseen ja sen koordinointiin kunnissa. Lapin liitto käynnisti myös maakunnallisen sote-palveluiden selvityshankkeen syksyllä 2013. Selvityshanke on Tornion kannalta siinä mielessä merkittävä, että sen kautta pyritään perustelemaan Lapin erityisolosuhteita sekä mahdollista tarvetta kahden nykyisen sairaanhoitopiirin säilyttämiselle maakunnassa. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toiminta oli koko vuoden 2013 ajan aktiivista. Kehittämiskeskus järjesti toimialueellaan mm. koulutusta, työpajoja ja harjoitti edunvalvontaa. Tornio oli mukana useissa kehittämishankkeissa liittyen mm. matkailuun (Meri-Lapin Matkailu Oy:n perustamistyö, Perämeren alueen matkailullinen kehittäminen, LEO-yhteistyö) ja järjestöyhteistyöhön (Majakka ry.). Myös Meri-Lapin brändityötä vietiin eteenpäin ja edunvalvonnan suhteen suurimmat kysymykset liittyivät mm. liikennekysymyksiin kuten Kemi-Tornion lentoaseman kohtaloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen Kemi-Tornio alueella. Vuoden 2013 lopulla Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus teki päätöksen muuttaa nimensä Meri- Lapin kehittämiskeskukseksi. Myös matkailuyhteistyö eteni, sillä vuonna 2013 päätettiin perustaa Meri-Lapin Matkailu Oy vuosien valmistelun tuloksena. Alueellista maaseudun kehittämistyötä jatkettiin mm. Ourokaira Tuottamhan ry:n puitteissa. Keskeisenä asiana oli mm. uuteen ohjelmakauteen 2014-2020 valmistautuminen ja siihen liittyvän ohjelman ja kuntarahoitusosuuden hyväksyminen Tornion kaupungin puolelta. Oulun suuntaan yhteistyötä tehtiin mm. kansallisen osaamiskeskusohjelman puitteissa (OSKE). Torniosta OSKE:ssa on mukana JaloteräsStudio, joka osallistui osaamiskeskusverkoston työhön Raahen seudun osaamiskeskuksen alaisuudessa. Tornion JaloteräsStudio, Nivalan ELME-studio ja Raahen seudun osaamiskeskus ovat mukana meriklusteriohjelmassa, jonka tehtävänä on aktivoida, yhdistää ja edistää pkyritysten kehitystä, koulutusta ja soveltavaa tutkimusta. OSKE:n viimeiset toimenpiteet toteutetaan vuoden 2014 aikana, jonka jälkeen OSKE-ohjelma päättyy. OSKE-yhteistyö koordinoitiin alueella kuntien osalta Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen kautta. Tornio kaupungilla / Team Botnia Oy:llä on edelleen myös voimassa oleva yhteistyösopimus Oulun yliopiston kanssa. Hyvinvointipalvelut on osallistunut seudulliseen yhteistyön laadun ja potilas-asiakasturvallisuuden, yhteisen sosiaali- ja terveysalueen ja yhteisten palvelukriteereiden kehittämiseen. Palvelualueen palveluista julkaistiin päivitetty palveluopas. Osa palveluista on tuotettu ostopalveluina. Kemi-Tornio alueella koulupuolen merkittävin yhteistyö luotiin uuden opetussuunnitelmatyön ympärille. Tarkoituksena on tehdä seutukunnallinen opetussuunnitelma, jossa mm. tuntijako olisi koko alueella yhteinen. Työ aloitettiin 2013 ja työtä koordinoi torniolainen rehtori Jorma Väänänen. Lukioiden yhteistyötä Kemi- Tornio alueella kehitettiin tietotekniikkaa opetuksessa hyödyntävien yhteisten projektien kautta.

16 Kemin ja Simon yhdessä muodostama ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ei täyttänyt lain ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) vaatimuksia. Tästä johtuen valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2013, että ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta tulee laajentaa siten, että Kemi ja Simo tulevat mukaan Tornion, Keminmaan ja Tervolan vuodesta 2011 toimineeseen yhteistoimintaalueeseen, jossa Tornion kaupunki on toiminut isäntäkuntana. Loppukesän ja syksyn aikana valmisteltiin yhteistoiminnan laajentamisen vaatimat kuntien välinen sopimus sekä johtosääntö siten, että laajennettu yhteistoiminta voitiin käynnistää 1.1.2014 alkaen. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan laajetessa Kemistä ja Simosta siirtyi Tornion kaupungin palvelukseen kolme terveystarkastajaa, kaksi eläinlääkäriä sekä yksi klinikkaeläintenhoitaja. Kansainvälinen yhteistyö TornioHaparanda yhteistyötä hoidettiin Provincia Bothniensis -yhteistyöorganisaation puitteissa. Provinssin henkilöstössä tapahtui muutoksia elokuussa 2013, jonka jälkeen yhteistyötä hoidettiin tilapäisjärjestelyin. Uuden rajayhteistyön kehittäjän rekrytointi käynnistettiin marraskuussa, mutta päätökset henkilöstövalinnoista venyivät vuoden 2014 puolelle. Provinssin toimintamallin uudistamiseen liittynyt workshop pidettiin keväällä 2013. TornioHaaparanta yhteistyö syveni merkittävästi Tornionlaakson maakuntamuseon remontin valmistumisen myötä. Haaparanta liittyy elimelliseksi osaksi museota osallistumalla perusnäyttelyn rahoitukseen sekä palkkaamalla museolehtorin museopedagogiikkaa kehittämään. Kysymyksessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke rajat ylittävästä kulttuuriyhteistyöstä. Tornion ja Haaparannan teknisten toimialojen yhteistyössä keskityttiin vuonna 2013 Rajalla På Gränsen - hankekokonaisuuteen keskeisesti kuuluvan uuden matkakeskuksen rakennustöihin sekä tulvansuojeluhankkeen toteuttamiseen. Matkakeskuksen rakennustöiden aikaan osallistuttiin aktiivisesti selvitystyöhön, joka liittyi suomalaisen joukko- ja tavaraliikennettä palvelevien toimintojen sijoittumiseen fyysisesti Ruotsin puolella. Matkakeskuksen tekninen rakennusurakka otettiin vastaan marraskuussa ja joulukuussa Ruotsin puoleinen liikennöinti siirtyi uuteen matkakeskukseen. Tulvansuojeluhanke käynnistettiin syykuussa, vaikka Ruotsin puolen lupaviranomainen ei antanut jatkoaikaa töiden suorittamiselle vuoden 2014 loppuun mennessä. Haaparannan kunta valitti lupapäätöksestä, mutta töiden käynnistämisen yhteydessä tavoitteena oli saada suunnitelman mukaiset työt suoritettua kokonaisuudessaan vuoden 2013 puolella. Loka-marraskuun pakkaset kuitenkin pakottivat keskeyttämään työt marraskuussa. Töitä pyritään jatkamaan loppuun saakka alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 puolella, mikäli Ruotsin lupaharkinnassa päädytään myöntämään töille jatkoaikaa Haaparannan kunnan tekemän valituksen mukaisesti. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta toimi Torniossa koko vuoden 2013 ajan Tornion kaupungintalolle. Rajaneuvonnalle ei kuitenkaan saatu edelleenkään varmistettua pysyvää rahoitusmallia. Lisäksi Tornion kaupungin ja Pohjoiskalotin neuvoston / Lapin liiton välinen yhteistyösopimus päättyi 31.12.2013, jonka jälkeen palvelu siirtyi Haaparannan puolelle 1.1.2014 alkaen. Barents Reunion -konventti järjestettiin vuonna 2013 järjestyksessään viidettä kertaa. Konventin teemana oli tällä kertaa Kestävä Barents Sustainable Barents. Konventti keräsi jälleen Tornioon ja Haaparannalle satoja osallistujia eri puolilta Barentsin aluetta. Perämerenkaaren yhteistyön puitteissa valmisteltiin mm. alueen kannanottoja liittyen uuteen EUohjelmakauteen, hoidettiin edunvalvontatyötä Bothnian Corridorin suhteen (osa TEN-T ydinverkkoa) ja pidettiin Cross-Border Regional Innovation Policies -seminaari Oulussa helmikuussa 2013. Perämerenkaaren yhdistys oli mukana myös TornioHaparanda yhteistyössä Elinkeinopalvelut TornioHaparanda -hankkeessa sekä osallistumalla POEM-säätion esiselvitystyöhön nimeltään Lapin Kullan alue tehdaskiinteistöstä Tornio-Haaparannan viihdematkailun veturiksi. Kemi-Tornion alue oli Perämerenkaaren yhdistyksen jäsenenä entiseen tapaan Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen kautta. Tornionlaakson neuvosto hoiti vuoden 2013 aikana mm. Jäämerenrataan liittyviä edunvalvonta-asioita, järjesti eri teemoihin liittyviä tapaamisia sekä osallistui alueen projektitoimintaan. Perämerenkaaren yhdistyksen tavoin myös Tornionlaakson neuvosto oli mukana Elinkeinopalvelut TornioHaparanda -hankkeessa.